Kaupunginvaltuusto hyväksyi Helsingille uuden yleiskaavan pitkän keskustelun ja useiden äänestysten jälkeen. Ehdotukset yleiskaavan palauttamisesta uuteen valmisteluun äänestettiin nurin selvin luvuin. Ehdotus Keskuspuiston rajaamiseksi pois uudesta yleiskaavasta kaatui äänin 55 – 30 ja muut vastaehdotukset vielä selvemmin. Keskustelussa käytettiin lähes 150 puheenvuoroa ja se kesti yhteensä yli kuusi tuntia. Eniten keskustelua aiheuttivat Keskuspuiston ja Malmin lentokentän[…]
Avainsana-arkisto: elinkeinot
Tukholman seudun työpaikat hyvin saavutettavissa
Työpaikkakehitys Helsingin ja Tukholman seutujen välillä on ollut 2000-luvulla hyvin erilaista – uusia työpaikkoja on muodostunut Tukholman seudulle Helsingin seutuun verrattuna yli kaksinkertaisella tahdilla. Tukholmassa keskustan ulkopuolelle syntyneet työpaikat ovat sijoittuneet usein raideliikenteellä saavutettaviin alakeskuksiin, pääkaupunkiseudulla taas pääosin keskusten ulkopuolisiin tihentymiin.
Kantakaupunki laajenee bulevardeille
Kaupunkibulevardit mahdollistavat urbaanin kantakaupungin laajenemisen. Bulevardeiksi muutettavien moottoriteiden varsille rakennetaan tiiviitä, kantakaupungin perinteistä korttelirakennetta jatkavia uusia kaupunginosia. Noin kolmasosa yleiskaavavarannosta sijoittuu kaupunkibulevardien varsille ja niiden lähiympäristöön.
Yleiskaavan luonnos näyttää kasvupolun Helsingille
Yleiskaavan luonnos esittää, miten Helsinki voisi kasvaa 250 000 asukkaalla vuoteen 2050 mennessä. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli luonnosta 25. marraskuuta. Merkittävä osa Helsingin kasvusta kohdistuisi laajentuvaan kantakaupunkiin. Tilaa uusille kantakaupunkimaisille kaupunginosille saataisiin pitkällä tähtäimellä moottoritiemäisten väylien varsilta muuttamalla ne kaupunkibulevardeiksi Kehä I:n sisäpuolella.
Seminaari nosti esiin jakelukuljetusten ongelmat kaupungissa
Citylogistiikan ongelmista ja ratkaisuvaihtoehdoista keskusteltiin vilkkaasti seminaarissa kaupunkisuunnitteluvirastossa maanantaina 24. maaliskuuta. Helsingin kaupunki kehittää parhaillaan kaupunkilogistiikkaa yhdessä liike-elämän kanssa. Kaupunkisuunnitteluvirastossa ollaan tekemässä citylogistiikkaohjelmaa, jonka tavoitteena on tehostaa yritysten toimintaa, lisätä asumisviihtyvyyttä ja samalla vähentää jakelu- ja keräilyliikenteen melua ja päästöjä. Ensimmäiset kehitystoimenpiteet liittyvät pysähtymispaikkojen sijoittamiseen ja lukumäärään sekä pyöräteille ja jalkakäytäville pysäköinnin rajoittamiseen. Myös yöjätekeräystä[…]
Citylogistiikan parantamiseen on keinoja
Helsingin keskustassa kävelijän ja pyöräilijän matkaa mutkistavat usein väärin pysäköidyt jakeluautot. Toisaalta yritysten näkökulmasta sopivien pysähtymispaikkojen löytäminen on hankalaa. Yleiskaavan visioon liittyvä citylogistiikan selvitys ehdottaa ratkaisuksi lastaukseen varattuja parkkipaikkoja ja sovittuja aikaikkunoita. Helsingin asukasmäärä kasvaa ja sen myötä lisääntyy myös huoltoliikenne ja tavaroiden kuljettaminen. Lisäksi jätteiden lajittelu ja kuljetus ovat viime vuosina lisääntyneet merkittävästi. Jatkossa[…]
Yleiskaavassa katsotaan kaupan ja palveluiden tulevaisuuteen
Helsingissä 80 prosentilla asukkaista löytyy nykyisin päivittäistavaramyymälä 700 metrin kävelyetäisyydeltä kotoa. Yleiskaavan tavoitteena on taata tulevaisuudessakin saavutettavat lähipalvelut.
Missä ovat kauppa, koulu ja kirjasto vuonna 2050?
Kaupan ja palveluiden yleiskaavaseminaarissa 22.4. katsastetaan millaiset ovat julkisten palveluiden tulevaisuuden näkymät, mitä asioita yleiskaavassa pohditaan kaupan ja palveluiden näkökulmasta ja miten kaupan suuryksiköiden sijaintia ohjataan.
Kilpailukykyä robottiautoilla
Laiturilla 4. maaliskuuta pidetyn yleiskaavaseminaarin teemoja olivat elinkeinot ja kilpailukyky. Muutosjohtaja Risto Linturi Sovelto Oy:stä vei Laiturin 60 hengen yleisön aikamatkalle 2030-luvun Helsinkiin ja esitti vision siitä, miten kilpailukykyä voitaisiin parantaa tekniikan avulla.
Elinkeinot ja kilpailukyky aiheena 4.3.
Teemaseminaarissa maanantaina 4. maaliskuuta keskustellaan elinkeinoista ja kilpailukyvystä. Aihetta lähestytään pienten ja isompien yritysten näkökulmasta. Lisäksi pohditaan Helsingin edellytyksiä pärjätä kaupunkien välisessä kilpailussa.