Blogi: Yleiskaavaprosessi

Yleiskaavan toteuttamisohjelma viitoittaa kestävän kaupungin kasvua

Helsingin yleiskaavan toteuttamisohjelma on kaupunginvaltuustossa hyväksytyn yleiskaavan jatkosuunnittelua ajoittava ohjelma. Toteuttamisohjelmaa tarvitaan, jotta uusi kaupunkirakenne toteutuu yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti ja ennakoitavalla tavalla. Aikatauluttamisella on suuri merkitys ajatellen esimerkiksi yleiskaavan tavoitteiden kannalta tärkeitä raideliikenteen investointeja, jotka pitää saada toteutettua samanaikaisesti uuden asuin- ja työpaikkarakentamisen kanssa.

Yleiskaavan toteuttamisohjelma ohjaa ensisijaisesti kaupungin asemakaavoituksen ja liikennesuunnittelun aikatauluja, mutta myös muut toimialat tarvitsevat tietoa kaupungin rakentamisen tulevaisuudenkuvasta – esimerkiksi energiahuollon ja palveluverkon suunnittelu. Toteuttamissuunnitelmassa ohjataan osaltaan myös sitä, miten kaupunkirakenne kehittyy laadullisesti. Tärkeitä teemoja ovat muun muassa kaupunginosien sosiaalisen eriarvoistumiskehityksen estäminen sekä ilmastoystävällinen kaupunkikehitys.

Ensimmäisessä vaiheessa toteutettavat laajat aluekokonaisuudet kytkeytyvät kauttaaltaan raideverkkoon, jolloin kaupunki kehittyy kestävänä, monitasoisena ja toiminnallisena verkostona yleiskaavassa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti. Täydennysrakentamisen osuus on 40 prosenttia kaikesta uudesta rakentamisesta, ja tämä painottuu ennen kaikkea olemassa olevien joukkoliikenneasemien lähialueille. Vaikka täydennysrakentamisen rooli on hyvin tärkeä, vaatii Helsingin kaupunkistrategian mukainen kestävän kasvun tavoitteeseen vastaaminen myös laajempia ja nopeammin toteutettavia projektialueita tuekseen. Toteuttamisohjelmatyössä koko yleiskaavan rakentamispotentiaalia arvioitiin lukuisten kriteerien yhteistarkastelulla, mitä kautta valikoitui ensimmäisenä eli vuosina 2018–2030 asemakaavoitukseen etenevät alueet.

Jo aiemmin päätetyt pikaraitiotieinvestoinnit – Raide-Jokeri ja Kruunusillat – hyödynnetään tiivistämällä näihin liittyvillä vyöhykkeillä maankäyttöä kauttaaltaan.  Pikaraitiotieverkkoa laajennetaan kaupungin strategian mukaisesti kantakaupungista ulospäin. Ensimmäisinä pikaraitiotiehen tukeutuvina kaupunkibulevardeina suunnitellaan Vihdintien ja Tuusulanväylän eteläosia. Viikin–Malmin pikaraitiotie kytkee Malmin lentokenttäalueen Latokartanon ja Koskelan kautta kantakaupunkiin. Malmin asemanseudulla on suuri merkitys koko koilliselle Helsingille, ja Malmin keskustan täydennysrakentaminen onkin nostettu toteuttamisohjelman ensimmäiseen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa suunnitellaan myös Puotilanrannan ja Rastilan merellinen aluekokonaisuus, joka rakentuu hienoon ympäristöön vastaten merellisen asumisen kysyntään.

Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksensä liittyen Yleiskaava 2016:n lainmukaisuuteen 8. marraskuuta. Tässä päätöksessä kumottiin merkittäviä osia yleiskaavan osoittamista uusista rakentamisalueista erityisesti bulevardikäytävien osalta, joilta poistettiin noin kolmannes kaupunginvaltuuston hyväksymän yleiskaavan rakentamispotentiaalista. Yleiskaavan toteutumisen kannalta olennaista on kuitenkin se, ettei tehty päätös juurikaan vaikuta yleiskaavan toteutumisen ensimmäiseen vaiheeseen, eli aina vuoteen 2035 aikataulutettuihin alueisiin.

Määrällisesti korkeimman hallinto-oikeuden päätös tarkoittaa noin 3,5 miljoonan kerrosneliömetrin rakentamispotentiaalin poistamista yleiskaavasta. Muutoksen kokoluokkaa voi verrata esimerkiksi Kalasatamaan ja Jätkäsaareen, joissa molemmissa on valmistuttuaan noin miljoona kerrosneliötä. Pitkällä tähtäimellä oikeuden päätös lisää painetta olemassa olevan kaupunkirakenteen tiivistämiseen.

Yleiskaavan aikatähtäin on vuodessa 2050, joten on selvää, että myös toteuttamisohjelmasta pitää löytyä joustoa yllätysten ja ylipäätään muuttuvan toimintaympäristön varalle. Ajatuksena on, että toteuttamissuunnitelma päivitetään valtuustokausittain. Näin voidaan toisaalta taata kaupunkikehityksen kannalta tärkeä ennustettavuus, mutta toisaalta tarvittaessa reagoida muuttuvaan maailmaan. Toteuttamisohjelman seuranta tehdään vuosittain, ensimmäinen kesällä 2019, jolloin ensi kerran nähdään, miten uuden yleiskaavan ajatukset ovat alkaneet muokata kaupunkia.

9 kommenttia artikkeliin ”Yleiskaavan toteuttamisohjelma viitoittaa kestävän kaupungin kasvua

  1. Taitaa olla aika vanha toteuttamissuunnitelma, koska sen kartta ei näytä tunnistavan oikeuskäsittelyissä poistettuja yleiskaavan osia.

    2+
    • Hei

      Kuvaa ei tosiaan ole vielä päivitetty korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti. Kuva päivitetään samalla, kun toteuttamisohjelmaa tarkistetaan seuraavan kerran.

      0
  2. Yleiskaavaa valmisteltaessa asukkaiden mielipiteitä ei otettu huomioon lainkaan. Asukkaiden ei kuulemma kannattanut olla huolissaan yleiskaavasta, koska yleiskaavan perusteella ei voi vielä rakentaa mitään.

    Kaupunkisuunnitteluviraston mukaan yleiskaava on vain rakentamisen mahdollistaja ja tarkemmista rakentamissuunnitelmista päätetään vasta asemakaavavaiheessa. Nyt kai sitten olisi korkea aika ruveta huomioimaan myös niitä asukkaiden mielipiteitä.

    4+
  3. Niille epätietoisille, jotka haluaisivat lisätietoa Malmin kenttäalueen rakentamisesta, eivätkä halua tukeutua vain Malmin ilmailun ystävien “tietoon”. Suosittelen sivua:

    https://kartta.hel.fi/applications/hanke/showplan.aspx?id=2011-005466

    Ja sieltä varsinkin tiedostoa:

    https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2018_kaava/4844_1_Yleisten_alueiden_yleissuunnitelma.pdf

    Itselläni ainakin silmät avautuivat ja kannatan Malmin kentän rakentamista 100%!

    3+
    • Tuolta tosiaan löytyy tutkittua faktaa malmin puolustajien väittämien tueksi. Kyllä pitää olla puusilmäinen, ellei vieläkään ymmärrä tuhoamishankkeen mielettömyyttä. Tuhotaan kulttuuriympäristö, luontoarvot, liiketoiminta ja aimo läjä rahaa, joita ei ikinä saa takaisin.

      1+
  4. Olisikohan syytä tunnustaa tosiasiat ja tehdä päivitys saman tien ettei tule tulkintaerimielisyyksiä.

    4+
  5. Luontoarvot?
    Luonnonsuojelua? Malmin valvomattomalla lentopaikalla elikorpikentällä.
    Katja Pellikka
    Tattarisuon ojavesinäytteiden ja Helsingin purojen haitta-ainetulokset

    Longinojan merkittävin sivuoja on Malmin pienlentokentän suunnalta
    laskeva Lentokentänoja.
    Lentokentänojalla ei kuitenkaan ole kaikki hyvin. Sen sedimentissä
    lyijyn,
    nikkelin, sinkin, kuparin, kadmiumin ja arseenin pitoisuus oli korkeampi
    kuin Longinojan latvoilla tai pääuomassa. PAH- ja PCB-yhdiste- sekä
    torjunta-ainepitoisuudet olivat sentään pieniä.
    Haitallisimman organotinayhdisteen, tributyylitinan, pitoisuus oli
    suurin
    Lentokentänojassa.Joka laskee Taimenpuro Longinojaan!
    Johtuu ilmeisesti nykyisestä lentotoiminnasta.

    Kenttä Suljettava Välittömästi ja maat puhdistettava ,taimenet voisivat vielä pelastua!

    2+
  6. Vieläkö ne ongelmajätekoneet saastuttaa ilman käyttövoimaveroa? 40-60litr/h. autobensiiniä!
    Bernerille sähköpostia niin eiköhän asia hoidu pikaisesti.

    2+
  7. Entäpä linnut. Linnut ovat lentokentällä turvallisuusriski! Hki/Vantaalla niitä ammutaan haulikolla,mitenkähän Malmin korpikentällä tämä ongelma on hoidettu.

    3+

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.