Blogi: Yleiskaavaprosessi

Uusi yleiskaava on tullut voimaan

Helsingin uusi yleiskaava – kaupunkikaava on tullut voimaan 5. joulukuuta 2018.

Yleiskaava 2016 kuvaa kaupungin strategista tavoitetilaa ja ohjaa jatkossa Helsingin asemakaavoitusta. Yleiskaava kattaa koko Helsingin alueen Östersundomia lukuun ottamatta.

Yleiskaava mahdollistaa Helsingin kasvun tiiviiksi kaupungiksi, jonka useita keskuksia yhdistää raideliikenne. Esimerkiksi Malmi, Itäkeskus, Herttoniemi ja Kannelmäki voivat kasvaa uusiksi keskustoiksi, joissa on monipuolisesti asumista, palveluja ja työpaikkoja.

Uusi yleiskaava luo edellytykset kantakaupungin laajentamisen muun muassa kaupunkibulevardeiksi muutettavien Vihdintien ja Tuusulanväylän varsille. Yleiskaavan mukainen Helsinki on edelleen vihreä kaupunki, jonka vahvuuksia ovat kaupunkimetsät ja kulttuuriympäristöt.

Helsingin hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus kumosivat yleiskaavasta joitain osia. Kumotut merkinnät koskevat muun muassa Länsiväylän, Turunväylän, Hämeenlinnanväylän ja Lahdenväylän kaupunkibulevardeja sekä alueita Viikintien ympäristössä, Tuomarinkylässä, Pornaistenniemessä, Vartiosaaressa, Ramsinniemessä ja Ilmalassa. Näillä alueilla jää voimaan vuoden 2002 yleiskaava. Alueet on kuvattu päivitetyssä yleiskaavakartassa.

52 kommenttia artikkeliin ”Uusi yleiskaava on tullut voimaan

  1. Kirjoittajan mukaan yleiskaavan mukainen Helsinki on edelleen vihreä kaupunki, jonka vahvuuksia ovat kaupunkimetsät ja kulttuuriympäristöt. Kiitos tästä kuitenkin kuuluu lähinnä korkeimmalle hallinto-oikeudelle, eikä kaupunkisuunnittelvirastolle.

    3+
  2. Miksi Lauttasaaressa Länsiväylän viereen on merkitty rakennuksia. Eikö KHO kieltänyt Länsiväylän bulevardisoinnin. Mitä merknnät ovat jos ei rakennuksia.

    Lauttasaarelainen

    1+
  3. Mistä löydän Malmin kaupunginosaa, lähinnä aseman seutua ja Malmin keskustaa koskevia tarkempia yleiskaavaan liittyviä kehittämissuunnitelmia.

    0
  4. Hei Tuomo

    Yleiskaavan aikana laaditut Malmia koskevat kehittämisuunnitelmat löytyvät Aineistot-sivulta (http://www.yleiskaava.fi/yleiskaava/aineistot/).

    Malmia käsitellään Helsingin keskeisimmät maankäytön muutosalueet -raportissa (https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2014-43.pdf) sekä Mahdollisuuksien Malmi -raportissa (https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2014-21.pdf).

    Yleiskaavan laatimisen jälkeen tehdyt ja tehtävät suunnitelmat löytyvät kaupungin karttapalvelusta (https://kartta.hel.fi/link/6HFhBq).

    2+
  5. Suurin osa kaupunkibulevardeista tyrmättiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa, mutta nyt kaupunki aikoo ottaa ilon irti niistä kohteista, joista ei ole valitettu.

    Esimerkiksi Vihdintien varrella sijaitsee lukuisia tärkeitä viheralueita, kuten esimerkiksi Riistavuoren, Talin ja Munkkivuoren laajat metsäalueet, jotka kaupunki nyt aikoo käyttää asuinrakentamiseen.

    Kaupunki voisi suunnitelmissaan kuitenkin huomioida myös asukkaiden mielipiteen ja tunnustaa viheralueiden tärkeyden asukkaille. Ilman oikeuskäsittelyä.

    8+
  6. Miten on mahdollista että Ampujantien ja Vilppulantien kulmaan TerraWise rakentaa jättipäiväkotia ilman RAKENNUSLUPAA??

    2+
  7. Yltiöpäinen rakennuskupla tulee puhkeamaan aikanaan, Ainutlaatuisia viheralueita ja metsiä tuhotaan surutta ympäri kaupunkia ruman ja tiiviin laatikkokerrostalorakentamisen alle. Ihmiset haluavat nähdä kodin ikkunoistaan muutakin kuin vastakkaisen talon seinän ja nauttia viheralueista ja ulkoilusta! Helsinki on vuosi vuodelta epämiellyttävämpi paikka asua, eikä vähiten nykyisen suuruudenhullun rakentamisen ja kaavoittamisen vuoksi.

    6+
  8. Helsingin Sanomissa oli äskettäin juttu siitä, miten Vallilan puutaloalue säästyi täpärästi purkamiselta 1970-luvulla. Myös nykyiset poliitikot lyhytnäköisessä rakentamisvimmassaan ovat uhka Helsingille.

    Enää ei ehkä lanata maan tasalle kokonaisia kaupunginosia, mutta olemassaolevat vanhat yhtenäiset ympäristöt ja kaupungin rannat tuhotaan vimmaisella täydennysrakentamisella.

    Malmin historiallinen pienlentokenttä ollaan valmis tuhoamaan, raitiovaunulinjoja rakennellaan puistoihin ja Olympiastadionin naapuriin suunnitellaan taivaita tavoittelevia hotellikomplekseja ja kauppakeskuksia. Helsingin päättäjät eivät näytä lainkaan osaavan arvostaa kaupungin arvokkaita kulttuuriympäristöjä ja Helsingin historiaa.

    1+
  9. Hesari kertoo tänään myös, kuinka 50 vuotta sitten on aloitettu ns. Heimolan talon purkaminen Hallituskadun ja Vuorikadun kulmassa Helsingissä. Uutisen mukaan purkutyöt aloitettiin kiireesti toissayönä. Rakennus, jossa Suomen itsenäisyyden julistus hyväksyttiin, ja jossa eduskunta kokoontui vuosina 1911-30, arveltiin saatavan purettua maan tasalle heinäkuun loppuun mennessä.

    Myöhäisjugendia edustanut rakennus oli valmistunut vuonna 1910 ja purettiin uuden omistajan, Suur-Helsingin Osuuskassan, nykyisen OP-pankin edeltäjän vaatimuksesta. Paikalle rakennettiin vuonna 1972 yhdeksänkerroksinen liiketalo.

    0
  10. Hiilijalanjälki tulisi ottaa huomioon kaavoituksessa. Malmin lentokentän rakentaminen ja pohjanvahvistaminen on ekokatastrofi.
    Sementtiä pumpataan saveen, ja sulfidi-myrkkymaat syövyttävät paalut, ovat myrkyllisiä kaivaa pois. Uusimpien tietojen lomassa hanletta ja sen ympäristövaikutuksia tulisi arvioida uudelleen, verrata muihin vaihtoehtoihin. (esim. asuntorakentaminen Östersundomiin, kalliolle). Viisautta on muuttaa päätöksiä, jos siihen on aihetta.

    2+
    • Luonnollinen betoni on maailman yleisin rakennusmateriaali

      Betonin raaka-aineet ovat luonnollisia. Sementtiä, vettä ja kiveä saa lähes kaikkialta rajattomasti. Betonia voidaankin tuottaa siellä missä sitä tarvitaan, jolloin kuljetushaitat jäävät pieniksi. Ja koska betoni on luonnontuote on se käyttöikänsä lopussa kierrätettävää ja lopulta luonnossa hajoavaa.

      9+
      • Sprtty. Betonia ei löydy luonnosta, se tehdään ja siihen lisätään monenmoista myrkkyä. Luonnollisin rakennusmateriaali on – puu.

        2+
    • Betoni on hiilinielu
      4.6.2019
      Betoniteollisuus ry:n toteuttama osahanke CO2ncrete Solution keskittyy hiilidioksidin sitoutumiseen betonirakenteisiin. CO2ncrete Solution on osa EU:n Life-ohjelmaan kuuluvaa Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE) -hanketta, jolla pyritään edistämään ilmastonmuutoksen hillinnän käytännön toimia Suomessa.

      Hankkeessa toteutetaan vuosina 2019 – 2023 lähes kaksikymmentä konkreettista ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen kytkeytyvää osahanketta. Hankkeessa on mukana yhteensä 22 toimijaa: kuntia ja kunnallisia organisaatioita, tutkimuslaitoksia ja yrityksiä. Hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus Syke.

      Useimmat betonirakenteet sitovat ilmasta hiilidioksidia koko käyttöikänsä ajan karbonatisoitumiseksi kutsutun ilmiön avulla. Ilmiössä hapan hiilidioksidikaasu reagoi sementtikiven emäksisten ainesosien kanssa niin, että hiili sitoutuu pysyvästi betoniin.

      3+
  11. Ei tuhota Euroopan 7. uhanalaisen kulttuuriperintökohteen joukossa olevaa Malmin lentokenttää. Yleiskaavassa tulee noudattaa rakennusperintölakia. Malmin lentokenttä tulee säilyttää.
    Onko meillä varaa ajaa alas Suomen 2. vilkkain lentoliikennepaikka?
    Nyt päättäjille viisautta.

    5+
    • Ei tuhota vaan säilytetään ja kunnostetaan/restaudoidaan. Kaavavalitus rakennuksista hylätty! Kaava lainvoimainen nyt.

      3+
  12. Tosiassa Suomen 3. vilkkain . Onko meillä varaa pitää n.2Milj/€ vuosi Tappiota tuottavaa pienkenttää muutaman kymmenen ilmailijan tarpeisiin. Tulevaisuuden sähkölentoneet eivät lentokenttää tarvitse vaan nousevat kohtisuoraan ylös. Lasketuvat talojen katoille tai vaikkapa kauppatorille. Suomeen näitä ei tosin tule pariinkymmeneen vuoteen , hinnasta johtuen. Onhan täällä yksi “sähkövispilä” jolla tosin ei voi lentää kuin yksi henkilö ja sekin vain hyvällä säällä. Tänävuonna jo 2kertaa 30min.

    15+
    • Kentällä oli lähes 40 yritystä, Rajavartiolaitos, Pelastuslaitos, kymmeniä harrastusyhdistyksä, koulutusyriryksiä ja ilmailun virasroja.

      7+
      • Rajavartiolaitos ja moni muukin yritys on jo muuttanut pois Malmin lentokentältä. Pelastuslaitokselle on varattu uusi tontti Malmilta, joka on eri asuinalue kuin Malmin lentokentän asuinalue

        3+
  13. Ilmasillankaava meni valtuustossa läpi ja Nallenrinteenkaava ympäristölautakunnassa. Lentäminen pitäisi loppua tämän vuoden lopusssa.

    Mistä voin tarkistaa että lentokentän rakentaminen todella alkaa auunnitelmien mukaan. Lentoaseman ystävät ovat jatkuvasti valittaneet kaikesta mahdollisesta. Voiko vuokralainen näin jatkuvasti toimia, vaikka Helsinki on sitoutunut rakentamaan lentokentän alueen puistoksi ja asuntoja 25 000 asukkaalle. Ei kai valtio voi enää toimia lentoaseman ystävien hyväksi, vaikka yksi kansanedustaja yrittii eduskuntaan teemanaan Malmin lentokenttä. Häntä ei valittu Helsingistä eduskuntaan.

    Olen kolmekymmentä vuotta seurannut tätä taistelua lentokentästä. Finavia lopetti tappiollisen toiminnan kentällä ja maan omistaa Helsingin kaupunki. Tahdon, että Koillis-Helsinkiä, synnyinseutuani, vihdoinkin kehitetään. Pikarautiotiet rakennetaan ja suljettu lentokentän alue avataan asukkaille. Runkokaava on hyvä!

    11+
  14. Tahdon, että sinä muutat pois, kun haluat pilata muiden ympäristön oman rahanahneutesi vuoksi.

    2+
    • Malmin lentokenttä-asia on jo päätetty 2014 ja lentotoiminta loppuu tämän vuoden 2019 lopussa. Nallenrinteen rakentamiseen eivät valitukset vaikuta, sillä alueella on vain lumenkaatopaikka. Odotan innolla uutta asuinaluetta’ naapuriin. Jokeri 2 en valitettavasti ehdi nähdä.bMalmin lentokentän asuinalueella asuu jo 2000 asukasta, johon myös Nallenmäki kuuluu.

      3+
  15. Muutan Malmin hautausmaalle kun aika koittaa. Lentokentästä on päätetty jo vuonna 2014 ja adiaa on väännetty jo 1969-luvulta lähtien.

    3+
  16. Malmin lentokentän kasvarungista pitäisi tehdä ympäristö tekninen selvitys. Alue on savea ja pohjan vahvistuksen hiilijalanjälki on huikea, lehtien mukaan 320 000 tonnia co2 kg. Sillä hiilijalanjäljellä nykyiset pienkoneet pörräisivät varmaan yli 100 vuotta kentällä…
    Kuinka paljon alueella on sulfidisavea? Ja mitä ympäristöhaittoja sen kaivaminen, alueen salaojitus tuo? Paljonko se lisää kustannuksia? Miksi sementtiä pumpataan huikeita määriä saven sekaan pohjan vahvistukseksi? Eikö sementti pitäisi käyttää talojen seiniin ja lattioihin mieluummin? Mihin kiitoteiden asfaltti viedään, eikö ne ole jätettä? Vanhat mahdollisesti pilaantuneet maat??
    Kaavoituksessa pitäisi ottaa ympäristö huomioon nykyaikana. Enää ei ole varaa ilmastonmuutoksen takia kaavoittaa tällä lailla.

    1+
    • Malmin lentokentän alueesta on tehty monta tutkimusta hulevesiä myöten. Onkohan mistään muusta alueesta tehty niin monia tutkimuksia parinkymmenen vuoden aikana? Rakennusmaa on parempi kuin esim. Arabianrannassa. Nallenrinteen kaavaluonnoksessa näkyy suojellut alueet kuten esim liito-oravien kulkuväylät.

      3+
      • Arabianranta rakennettiin aikoja sitten, aikakaudella, jolloin ilmastonmuutoksesta ei tiedetty. Silloin ei myöskään kierrätetty pahvia tai muovia, silloin autot saivat päästää pakokaasut suoraan ilmakehään ilman suodattimia, asbesti oli sallittu ja freon jääkaapit.

        Malmin lentoaseman muuttamisesta asuikäyttöön pitäisi tehdä ympäristötekninen selvitys uuden ympäristötiedon valossa. Rakentamisen Ilmastovaikutuksia ei voi kiertää, vähätellä tai sivuuttaa tutkimatta niitä ensin perusteellisesti.

        3+
  17. Lahdenväylään ei pitäisi rakentaa lisäkaistoja, koska liikennemäärät kasvavat pääkaupunkiseudulla liikaa. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Porvoonväylän ja kehä1 väliselle lahden väylälle ei pidä rakentaa lisäkaistoja! Väylä viraston liikennemääräkarttojen mukaan em. Väli on yksi vilkkaimmista Helsinkiin johtavista paikoista, 75308 ajoneuvoa vrk. Henkilöautoliikennettä pitää hillitä, eikä kasvattaa helsingissä.

    Ei siis lisäkaistaa, vaan pikemmin yksi kaista suljetuksi ja raiteet suljetulle kaistalle tilalle Keravalle ja Järvenpäähän asti, Lahden väylälle.
    Näin saadaan ydinkeskustan liikennemääriä pienennettyä, ilmanlaatua puhtaammaksi ja päästään kohti hiilineutraalia tulevaisuutta.

    Aika käy vähiin, jos kaistoja teihin rakennetaan lisää.

    1+
  18. Lahdenväylä on jo nyt tukossa, koska Kehä I: n liikenne seisoo ruuhka-aikoina ja viikonloppuisin. Ilmasillantie tuo helpotusta myös Tattariharjuntien liikenteeseen. Olen odottanut muutosta 30 vuotta ja nyt odotan pikaraitioteitä.

    3+
  19. Lahdenväylä pitäisi sulkea kokonaan. Näin pitäisi tehdä ilmastonmuutoksen takia. Ihmiset busseihin ja junarata lahdenväylälle.

    Myös Nallerinteen iso pysäköintitalo on turha. Autoista pitää päästä eroon. Kun pysäköintitaloa ei rakenneta, ihmisten on vaikeampi omistaa autoja ja maailma pelastuu.

    Kaavoituksellisilla keinoilla politikot ja virkamiehet voivat viedä kehitystä oikeaan suuntaan. Kohti hiilineutraalia suomea.

    2+
  20. Arabiarannan rakentaminen teollisuusalueelle oli loppusuoralla jo vuonna 1915. Silloin oltiin jo ympäristötietoisia. Malmin lentokentän rakentaminen on huomattavasti helpompaa, koska alue on “puhdas”.

    2+
  21. Viimeiset talot rakennettiin 2015 arabianranta an, mutta pohjanvahvustuspäätökset ja tutkimukset tehtiin jo 1990 luvun alussa, viime vuosisadalla. Silloin, kun ei ilmastonmuutoksesta välitetty.

    Nyt on eri vuosituhat ja tiedämme paljon enemmän ympäristöasioista ja Suomi on sitoutunut hiilineutraaliuuteen.

    Rakennus ja masnkäytyölaki laahaa tässä asiassa perässä, mutta käsittääkseni tulevaisuudessa kaavoituksessa olisi otettava hiilijalanjälki huomioon.

    Meillä ei ole enää varaa rakentaa samalla lailla kun ennen, jos haluamme suojella maapalloa, sori vaan…

    3+
  22. 320 000 000 kg co2 se entistä, lisäksi paaluja Koreaan ja takaisin, sulfidisavea xxxxx tonnia (ongelmajätettä!), pilaantuneita maita yyyy tonnia (aiemmasta kenttä toiminnasta), poidoiikattavaa asfalttia 4-5 kilometri x 40 m leveydeltä, ja vanhojen rakennekerrosten poisviennit…..

    Haloo, mikä on kokonais hiilijalanjälki?

    2+
  23. Korjaan tuohon edelliseen, nuo kiitotiet ovat 30 metriä leveitä. Olen koettanut selvittää, miten ne on perustettu, että onko niiden alla vielä mahdollisesti betonilaattoja? Ja mikä on asfalttikerrostuman paksuus, eli onko vuosikymmenten aikana kiitotietä asfaltoitu uudestaan.
    Ymmärrykseni mukaan kiitotiet joudutaan poistamaan, jotta niiden alapuoli voidaan stabiloida. Stabilointipilareita (saveen sementtiä sekoittamalla, paikanpäällä tehtäviä pilareita) tulee joka neliömetrille…

    0
    • Onneksi ei ole meidän päänvaivamme. Kannattaa tutustua Malmin lentokentän kaavarunkoon ja hankekortiiin, jossa on lueteltu kaikki tutkimukset mitä tähän mennessä on tehty kentän alueesta. Kaavoituksiin voi sitten ottaa kantaa, jos jotain on jäänyt tekemättä.

      7+
    • Kentän laidalla kulkee malminkaari , jolla bussi&rekkaliikennettä
      ei stabiloitu eikä paalutettu .Hyvin kestää ilman vajoamista!

      6+
  24. Ekologisesti voidaan rakentaa ja kaavoittaa kallio- ja moreeni alueille. Myös energia-asiat voitaisiin tälläisillä alueilla hoitaa korttelikohtaisesti, paikallisten maalämpö kaivojen avulla. Hienoja kaava-alueita on esimerkiksi pihlajisto, pihlajanmäki, Viikinmäen läheisyys, jakomäki jne, varmaan östersundomiin puolelta löytyisi kovia, ympäristö ystävällisesti rakennettavia, vastaavanlaisia maapohjia.

    Nyt tuon malmin uuden suunnitellun jättimäisen asuinalueen Energiatarpeet on suunniteltu täytettäväksi biomassa polttovoimalalla, joka on jo suunnittelussa pitkällä. Puun poltto ei ole ekologista.

    Ekologisesti voidaan rakentaa myös ylöspäin, tälläisiä alueita on esim. Keski Pasila. Tällöin pitää liikenneyhteydet kuitenkin olla hyvät, kun asukkaita tulee paljon samaan sijaintiin. Tornitalojen sijainnit tulisi suunnitella joukkoliikenteen varaan ja palveluiden lähelle. Ydinkeskusta – alueille. Ekologista olisi, ettei tornitaloihin rakennettaisi autopaikkoja.

    1+
    • Liikenneyhteydet Malmin lentokentän asuinalueelle tulevat olemaan hyvät kun pikaraitiotire stadista ja Jokeri 2 Vuosaaresta valmistuvat. Nyt on bussit 77 ja 69 käytössä.

      6+
    • Kallion räjäyttäminen ja louheen poiskuljetus +infran talojen alle louhiminen on “ekologistako”?

      5+
    • Ei onnistu. Nallenrinteen kaavaesitys on jo ensi viikolla ympäristölautakunnasssa.

      3+
    • Pörrääjien propakandaa! Tosiasiassa näin:
      2018 lentoonlähtöjä 11 560 kpl.

      Häpeällistä käyttää toisen nimimerkkiä.

      2+
  25. Nallerinnettä ei tulisi rakentaa. Lentoasemakorttelien rakentaminen tuhoaa puut alueelta, ja liito oravat eivät pääse pohjoiseen. Alue tuhoutuu.

    2+
  26. Malmin lentokenttää tulisi kehittää kotimaan sähköliikenne kentäksi. Tulevaisuuden innovaatioita varten. Se olisi mahdollisuus, ei uhka.

    1+
    • Se “sähköliikennekone” tuli tonttiin jo toukokuussa ja vaurioitui pahasti, siihen loppui malmin sähköinen ilmailu ja “kehittäminen”. Talvellahan sillä ei voinut lentää vaan siivet irroitettiin ja kone hallin nurkkaan. Yli 160,000euron kimppakoneella ei saanut lentää kuin yksi koelentäjä. Jäi vielä 20-45v. vanhat saastekoneet joista osa kiinnitetty. Turhaa höpinää mistään satojatuhansia maksavista koneista joilla ei Suomen ilmastossa ei operoida.
      Älä käytä toisten nimimerkkejä.

      3+
  27. Nalle Nallenmäestä käyttää tousen henkilön nimimerkkiä. Oikea nimimerkki HS:ssa on aivan toista mieltä. Koneet pois ja heti!

    4+

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.