Blogi: Kaupunkikaava

Kysely kartoittaa urbaanin elämän iloja

Mikä tekee urbaanista ympäristöstä hyvän paikan elää? Mitä ovat ja missä sijaitsevat urbaanin elämän ilot? Minkälainen ympäristö on helsinkiläisten mielestä viihtyisä?

Helsingin helmet -kyselyn tarkoituksena on kartoittaa, minkälaisia urbaaneja käyttömahdollisuuksia ja hyötyjä helsinkiläiset arvostavat.

Vastaajilla on mahdollisuus paikantaa Helsingin helmiä sekä arvioida tulevaisuuden potentiaalisia helmiä niin koko kaupungin alueella kuin omalla asuinalueellaan. Helmiä voi paikantaa niiden toiminnallisuuden tai viihtyisyyden mukaan tai sen mukaan, kuinka ne kannustavat yhdessäoloon.

Kyselyyn vastaaminen kestää noin 5 minuuttia, riippuen paikannusten määrästä. Kysely on auki sunnuntaihin 11.6.2017 asti osoitteessa https://maptionnaire.com/fi/2859. Kyselyyn voi vastata suomeksi tai englanniksi.

Kyselystä vastaa Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto ja se on toteutettu yhteistyössä Aalto-yliopiston Urban Experience -kurssin opiskelijoiden kanssa. Saatuja tuloksia hyödynnetään maankäytön suunnittelussa ja muussa kaupungin kehittämisessä.

Auta meitä helmien etsinnässä ja uusien ideoimisessa!

Vastaa kyselyyn >>

54 kommenttia artikkeliin ”Kysely kartoittaa urbaanin elämän iloja

  1. Malmin lentokenttä on oikea urbaani helmi. Suomen ainoa city-lentokenttä ja Euroopan ainoa alkuperäisessä käytössä oleva liikenneilmaikun funkkiskenttä lähes alkuperäisessä ulkomuodossaan ja kaikkien Helsinkiläisten ulottuvilla. Ainoa historiallinen kulttuurikokonaissuus Helsingissä jolla ei ole minkäänlaista vastinetta muualla. Malmin kentällä yhdistyvät historia, nykypäivä ja tulevaisuus. Luonnonläheisyys, ulkoilu, arkkitehtuuri ja teknologia. Ehdottomasti Helsingin harvinaisin ja kiiltävin helmi.

    16+

      • Mopon pärinäkö on musiikkia korvillesi, sitä löytyy kaikilta pienemmistä keskuksista ympäri Suomea. Älä vaan sano, että et ole huomannut !

        1+

      • Mopon pärinä kuuluu huomattavasti pienemmälle alueelle kuin vanhan Piper-p*n ulvonta. Jollet sattumoisin ole huomannut.

        5+

    • Malmilla ei ole lentokenttää vaan valvomaton Korpikenttä josta urbaanius on kaukana! Marco flöittaa ,koska itse harrastaa virkistyspörräämistä. Urbaanit karjut ei edes tsennaa missä korvessa malmi sijaitsee.

      2+

  2. Mikä tekee urbaanista ympäristöstä hyvän paikan elää? Esimerkiksi kaupungin puistot ja lähimetsät, joita kaupunkilaiset rakastavat. Urbaani kaupunki ilman metsiä ja viheralueitaan on kuin kaupunkibulevardin varrella oleva kahvila ilman lattea.

    8+

  3. Mun urbaani helmi on tää mun oma omis isolla tontilla ja nollahipsteripitoisuudella kehä ykkösen sisällä. Ja ehkä teidänkin kun teini-ikä vaan menee pikkusen ohi.

    2+

  4. Omakotitalo on monen muunkin kaupunkiasujan unelma. Kaavoittaja vain on niitä vastaan ”hyvän tonttimaan tuhlareina” ja väittää, että omakotiasuminen ei ole nyt muodissa. Kukaan ei voi sanoa miten asumismuodin muutokset muuttuvat seuraavan kahden tai seuraavan kymmenenkään vuoden aikana? 21.5.2017 HS kirjoitti, että omakotitalot ovat nousukauden muotia ja kauppa on alkanut jälleen käymään, tai kuten tuon artikkelin voi tulkita, omakotitaloissa/pientaloissa haluttaisiin asua aina mutta vain nousukautena siihen tulee taloudellinen mahdollisuus. Ei mikään asumismuoto pysy jatkuvasti suosiossa. Kaavoitusta on tehtävä pitkäjänteisemmin, ei kääntyilemällä joka tuulen mukaan. Kaupungin tulee mahdollistaa omakotiasuminen ja pyrkiä säilyttämään se osana monimuotoista kaupunkikulttuuria. Lopettakaa omakotialueiden kuristaminen kivitalojen takapihoiksi.

    1+

    • Taisi olla justiinsa Hesari, joka viikonloppuna uutisoi nimenomaan omakotikauppojen lisääntyneen prosentuaalisesti viime aikoina kaikkein eniten PK-seudulla. Eli toisin kuin KSV (so. Kansansullomisvirasto) väittää, omakotiasuminenhan se juuri ONKIN muotia tällä hetkellä!

      1+

      • Prosentit on kovia koska lähtötilanne on niin alhainen. Eikä muutaman parikymmentä vuotta myynnissä olleen Tuusulalaisen omakotihässäkän myynti jollekin pahaa aavistamattomalle muuta maailmanlaajuista kaupungistumistrendiä miksikään. Tulevaisuus on kaupungeissa.

        0

      • ”Tulevaisuus on kaupungeissa.”

        Tulevaisuus on trendipellejen mielestä milloin missäkin ja tällä kertaa nyt sitten massiivisessa urbanisaatiossa, kunnes heiluri alkaa taas liikkumaan kohti toista ääripäätään. Ja tasapainoinen kaupunkimiljööhän koostuu joka tapauksessa erilaisista asuinmuodoista ja pitää täten sisällään niin pientalo- kuin kerrostaloalueitakin.

        0

      • Joukkoliikenne ja palvelut on kyllä helpompi vetää tiiviisti asutuille seuduille. Pientalot jyrän alle ja asukoon henkiset maalaiset oikeasti maalla tarvi tulla tänne kaikkien päivää pilaamaan

        0

      • Suomessa suurimpien kaupunkien joukkoliikennevyöhykkeille hakeutumisen trendit liittyvät vahvasti taloussuhdanteisiin. Noususuhdanteissa ja hyvän työllisyyden aikana kehyskunnat ja ulommat omakotitalovyöhykkeet vetävät, laskusuhdanteissa huonommin.

        0

    • Omakotitontteja on tarjolla riittämiin ympäryskunnissa. Helsingin vähää maata ei kannata tuhlata pienelle eliitille, jolla on varaa ostaa omakotitontti Helsingin rajojen sisältä, vaan kaupungin tulee vastata asuntopulaan ja asumisen korkeaan hintaan, jotta yritykset saavat työntekijöitä, ja maakunnista kannattaa muuttaa työn perässä Helsinkiin.

      0

      • No sanotaan nyt tohon, että onneks mä sit oon tota nk. pientä eliittiä ja ostin omani omalla isohkolla tontilla jo aikaa sitten vanhasta yksityisestä varannosta 😀

        0

  5. Kaupunkisuunnitteluvirastoon mahtuu vain yksi asia kerrallaan. Se on nyt tämä kiihkeä urbanismi.

    5+

    • Lapset joutuvat maksumiehiksi. Surullista katsoa, miten Etelä-Haagassa rakennetaan päiväkodin ulkoilualuetta asunnoiksi. Vuosikymmenet olin ihaillut puistoalueen kupeessa olevan leikkipaikan touhuja ohi pyöräillessäni. Maisemiin ei kohta mahdu mitään muuta kuin asuintaloja. Lapsissa ”oli” tulevaisuus.

      0

    • No mutta voithan aina maksaa per$ees kipeeks kalliolaisesta kanakopista ja tsygää sekä duuniin että berliinin chillailemaan. EI RUUHKIA!

      PS. ja lopeta se lihansyönti, pravdakin niin käskee

      0

    • niin ja sitäpaitsi kaltaises ruuhkissa roikkuvat kunnon veronmaksajat pitäs joka tapauksessa vetää l3rssistään hirteen rikoksistaan luontoa, hipstereitä, soininvaaraa, polkupyöräilijöitä, vähemmistöjä, ratikoita, suvirihtniemeä, hirv…vihreitä, kaupunginsullomisvirastoa, kalliota, narkkareita ja ihmisyyttä*
      vastaan

      *no tässä tapauksessa apinuutta

      0

    • Oli tosi hyvä, että raskaampi kalusto pystyi käyttämään Helsinki-Vantaan kenttää ja että Malmia voitiin käyttää sinne paremmin soveltuvan kevyemmän kaluston tukikohtana. Hyvä, että pääkaupunkiseudulla on kaksi kenttää, jotka täydentävät toisiaan erilaisilla ominaisuuksillaan.
      Hieman kyllä ihmetyttää, miksi Kaivopuistossa järjestetyn, Suomen suurimman yleisötapahtuman pääyhteistyökumppani oli Vantaan kaupunki eikä Helsinki.

      0

      • Hieno ilmailunäytös osoitti varsin vahvasti sen että Malmin kenttää ei tarvita jos halutaan saada Helsinkiin show. Ne muutamat Malmilta nousseet koneet olisivat aivan hyvin voineet käyttää muita Etelä-Suomen kenttiä.

        Muutenkin koko kentän museo/kulttuuriarvo on rakennuksissa jotka säilyvät, tosin suurin osa asutuksen takia poistumaan joutuvista pienkoneista on 25-45 vuotiaita Cessnapipereitä. Alueen virkistys/Viheralueet vain paranevat kun piikkilanka-aidoin eristetty harvojen temmellyskenttä poistuu ja äänekkäät hupiharrastelijat tai sellaisiksi kouluttautuvat lentelijät hakeutuvat muualle. Saadaan koko Koillinen -ja Itäinen-Helsinki kehittymään paremmaksi ja toimivammaksi. Ehkäpä todelliseksi urbaaniksi helmeksi!

        0

      • Yksittäisellä ympäristöstään irrotetulla lentoasemarakennuksella keskellä jotain uutta asuntoaluetta ole juurikaan kulttuuriarvoa, se olisi lähinnä lentoaseman irvikuva.

        Suojelun merkitys on siinä, että suojellaan suurempia kokonaisuuksia, alkuperäisiä miljöitä ja niihin liittyviä perinteitä. Parasta suojelua on pitää kenttä alkuperäisessä käytössään eli ilmailukäytössä.

        0

      • Maailma on pullollaan arkkitehtoonisia ja kulttuurihistoriallisia kohteita jotka eivät ole alkuperäisessä käytössään jos se nykyisessä ympäristössään ei ole järkevää (Colosseum, Suomenlinna, Machu Pichu, etc). Malmin ilmailutoimintojen jatkaminen ja jopa kasvattaminen tiheän asutuksen keskellä on täysin järjen vastaista ja ajaa lähinnä lentoharrastajien etua. Malmin kenttä ei ole missään vaiheessa ollut mikään turistirysä tai massojen kiinnostuksen kohde.

        Jos lentokoneita haluaa sitten tulevaisuudessa tiirailla voi mennä Malmilta seitsemän kilometrin päähän sijaitsevalle Helsinki-Vantaalle. Joka on muuten vain reilut kymmenen vuotta vanhempi ja huomattavasti mielenkiintoisempi historiallisestikin kuin Malmin kenttä.

        Eiköhän se ole tärkeämpää suojella ihmisiä viihtyisämmässä ja meluttomammassa elinympäristössä, kuin jotain CessnaPipereitä täysin väärässä ympäristössä kehittyvän ja kasvavan kaupungin sisällä!

        0

      • Oho, vai on Helsinki-Vantaa ”kymmenen vuotta” vanhempi kuin Malmin kenttä. Mistähän tämä ”Asuntoja tarpeeseen” saa vaihtoehtoiset faktansa?

        Wikipedia tietää kertoa, että Helsinki-Malmin lentoasema avattiin 1936. Helsinki-Vantaa (Seutula) taas valmistui juuri ja juuri vuoden 1952 kisoihin.

        Malmin lentoasema sijaitsee lähellä Vantaan rajaa, harvaan rakennettujen omakotitaloalueiden keskellä. Alunperin Malmin lentoasema kuului Helsingin maalaiskuntaan. Helsingin kaupungille lentoasema siirtyi vasta v. 1946. Vähän kuin Östersundomin osakuntaliitos Helsinkiin v. 2009.

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki-Malmin_lentoasema

        0

      • Varmaan lipsahti väärinpäin eli Malmi on reilut kymmenen vuotta vanhempi (vihkiäiset 1938 vs. 1952) … Joka on itseasiasiassa historiallisessa mittakaavassa todella vähän.. Kyllä ne antiikkiset ja äänekkäät lentokoneet tuntuvat lentelevän kerros ja rivitalojenkin päällä vieläpä Helsingin puolella

        0

      • KK = Asuntoja tarpeeseen?

        Mihin perustat väitteesi, että Malmin lentoasemalla ei ole merkitystä? Puolueettomien kansainvälisten asiantuntijoiden mukaan Helsinki-Malmin lentoasema on Euroopan parhaiten säilynyt lentoasema 1930-luvulta. Mahdollisesti Suomenlinnaakin merkittävämpi kokonaisuus ja erityisen arvokas siksi, että Malmin lentoasema toimii edelleen alkuperäisessä käyttötarkoituksessa.

        Malmin lentoasemalla kalusto uusiutuu hitaasti, mutta varmasti. Uusia nykyaikaisia Diamond DA-sarjan koneita on jo käytössä useita. Seuraavaksi Malmille saapuvat vielä Diamondejakin hiljaisemmat sähkölentokoneet ja -kopterit.

        0

      • Joo, meitä on vaan yksi joka ei kannata Malmin ilmailun jatkoa…. Hienosti on niitä kaavakkeita ja propagandaa levitettyä ympäri maailmaa… Tottakai siihen aina joku tarttuu, eri asia on sitten onko Malmin ilmailu säilytettävä vai pelkät rakennukset ja vertaaminen Suomenlinnaan on jo lähinnä surkuhupaisaa… Malmin konekanta on todellakin vanhaa (70-80-90luvulta lähes kaikki), sitä ei pari uudempaa muuta… Tampereellekin tais lähteä pari hiljaisinta ja uusinta koulutuskonetta… Sähkökäyttöiset pienkoneet voivat tulla käyttöön jossain vaiheessa mutta Malmin tapauksessa se onvain oivallinen propaganda-ase vailla todellisuutta… Nythän sitä halutaan LexMalmin muodossa kehittää ja kasvattaa eikä se todellakaan tarkoita mitään sähkökoneita vaan ihan lisääntyvää määrää suihkujettejä ja potkuriturbiinikoneita unohtamatta niitä vanhempia polttomoottoripörisijöitä…

        0

      • Siltä tosiaan vaikuttaa, että teitä on vain yksi KK = Asuntoja tarpeeseen. Lakialoite kannattaa lukea ajatuksella. Lex Malmi toteutuessaan tarkoittaa, että toiminta Helsinki-Malmilla jatkuu nykyisenkaltaisena. Yleisötapahtumia unohtamatta, eli mm. FHRA:n Cruising Pre-Partyt, kiihdytysajot, konsertit jne. Mainitsemiasi isompia koneita ja vilkkaampaa liikennettä palvelee jo Helsinki-Vantaa.

        Eikä tämän takia Helsingistä jää yhtään uutta asuntoa rakentamatta. Uudessa yleiskaavassa on tilaa noin 500 000 uudelle asukkaalle ja tarve on 250 000. Siinä ei Malmin lentoaseman alueelle kaavailtu noin 13 000 asukasta paljoa tunnu (n. 5 %).

        0

      • Asuntoja tarpeeseen kirjoittaa ihan asiaa ja muitakin hyviä kommentoijiakin on nähty… Ja, kyllä, on tuo LexMalmikin tullut luettua ja sehän on tehty täysin ilmailun näkökulmasta… Siinä saavat kyllä historialliset rakennukset ja naapuritkin tuta kun aletaan kenttää ”kehittämään”.. Se on varmaa että LexMalmin myötä tulevat nuo semi-isot koneet ja enemmän myös tutunlaisia pörisijöitä…

        Nykyisenkaltainen toimintahan on korpikenttä jota pyöritetään lähinnä vapaaehtoisvoimin ja lahjoitusrahoilla, ihanko tosissaan LexMalmissa niin lukee..? Taitaa muutenkin olla malmifaktat ja muut luvut hakusessa… KoillisHelsinkiin tarvitaan asuntoja ja Malmin kenttä on niille loistava paikka, siinä sitä faktaa!

        0

      • Tuo noin 13 000 asukasta ja kaksi muutakin lukua noin 250 000 ja noin 500 000 ovat ihan kaupungin sivuilta, http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/malmin-kentta/rakentaminen ja täältä yleiskaava.fi -sivuilta. Tuo noin 500 000 tulee tietenkin varmuuskertoimesta 2,0, mikä on erikoisen suuri varmuuskerroin yleiskaavoitukselle.

        Entä mitä vikaa on yhdistystoiminnassa? Malmin lentoasemaa ylläpitää nyt kentällä toimivat yritykset ja yhdistykset Malmin lentokenttäyhdistyksen kautta. Vastaavalla tavalla, yhdistyspohjalla, toimii kaupungeissa myös venesatamia, siirtolapuutarhoja, golfkenttiä ja vaikka mitä.

        0

  6. Mitkähän oli olivat nämä ”kevyemmän kaluston” koneet?
    3 ”temppukonetta” ei sitä varten Korpikenttää tarvita.

    0

  7. ”Ilmaisillekin luontokohteille voi laskea rahallisen arvon,” uutisoitiin eilen mm. televisiossa. Luontokohteiden arvottamistutkimus olisi ansainnut ehdottomasti oman bloginsa myös näille sivuille.Rahamääräisten lukujen arviointi on yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tärkeää, siksi Helsingin viheralueiden virkistysarvot olisi ehdottomasti laskettava ja tulokset julkistettava kaikille.

    0

    • Suurin tuotto ja arvon nousu saadaan siis rakentamalla aina puiston reunaan edellisten talojen ja luonnon väliin. Aiempien arvo ei Helsingissä ikinä laske ja useampi käyttäjä luontoalueille tarkoittaa parempaa käyttöastetta kunnan omaisuudelle.

      0

      • Luonnon käyttöastetta ei voi lisätä loputtomiin ilman että sen virkistysarvo laskee. Siksi puistonreunat ovatkin Helsingissä jo arvokkaampia rakentamattomina kuin betonikuutioilla reunustettuina. Tämä pitäisi pikemmiten todistaa myös arvottamistutkimuksella, niin ei jäisi epäilyksille sijaa.

        0

      • Varmasti joudut maksamaan enemmän rakennetusta tontista rakennuksineen puiston reunassa kuin samasta tyhjänä tai puistona.

        0

      • Ihmiset tarvitsevat muutakin kuin betonikuutioita asunnoikseen. Ihmiset tarvitsevat yhteyttä luontoon pysyäkseen terveinä. Ihminen on osa luontoa. Meille veronmaksajille tulee loppupeleissä kalliimaksi kustantaa kaikkien niiden sairauksien hoito, joita liian tiiviisti ja täyteen ahdettu kaupunkiympäristö asukkailleen aiheuttaa.
        Puolustan kaupunkilaistenkin kansalaisoikeutta lähiluontoon – ihan kansanterveydenkin vuoksi.

        0

      • Matkailija, olet oikeassa. Lähiluonto on sitä tärkeämpi, mitä vanhemmaksi tulet.

        0

      • Lapsille lähiluonto on ensiarvoisen ja korvaamattoman tärkeää. Sitä ei sovi myöskään unohtaa. Luonnonrakkaus on elämänpituista rakkautta, sille ei ole kilpailijaa.

        0

      • Markkinat ovat osoittaneet satojatuhansia kertoja vääräksi väitteenne luonnontarpeesta: ruutukaava-asunnot muutaman puiston ja palveluiden saavutettavuusalueella maksavat merkittävästi, jopa moninkertaisesti sen mitä luonnon keskelle haulikolla hajasijoitetut yhteiskuntarakenteen ongelmat. Ihmiset maksavat enemmän siitä mitä tarvitsevat, kuin siitä mitä eivät tarvitse.

        0

      • Minun ei tarvitse todistella luonnon merkitystä terveydelle, sen ovat monen eri alan tutkijat jo moneen kertaan tehneet. (Mutta nykyajallehan on ominaista, ettei tieteelliseen tietoon uskota.)
        Meitä on paljon Helsingin viherlähiöissä asuvia, jotka emme kirveelläkään muuttaisi muualle. Haulikolla ammuttuna alueita ei suinkaan ole suunniteltu, mutta betonikuutioiden lisääminen sinne tänne lähiöihin ja lisäksi vielä metsäreunaan, tuntuu todellakin aivan haulikonammunnalta!
        (Te markkinauskovaiset voitte puolestani vapaasti pitää betoniviidakkonne.)

        0

      • Markkinatalous ei ole uskon asia vaan peräänkuuluttamasi tieteellinen totuus, sellaiseksi väärinväittämästäsi mielipidesatuilusta poiketen.

        0

      • Markkinatalous keinottelee tonttimaalla, eikä vapaaehtoisesti jätä tarpeeksi esim. viheralueita asukkaiden virkistyskäyttöön ja terveyden ylläpitämiseksi.

        0

  8. Kaupunkisuunnitteluvirasto kertoo vuoden 2017 kaavoituskatsauksessaan, että se tutkii mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen virkistysalueiden reunoilla ja kohteissa, missä rakentaminen tukisi virkistysalueen toimintoja.

    Virasto haluaa siis kaikin tavoin tukea virkistysalueiden toimintoja asuntoja rakentamalla. Ei olekaan mikään ihme, että Helsingin uusi yleiskaavaehdotus toteutuessaan hävittäisi suuren osan Helsingin nykyisistä metsistä ja luontoalueista.

    0

    • Voi tulkita niinkin, että yritystoiminta saa asiakaspohjaa, kun lähellä on enemmän asukkaita. Esim. Kivinokassa ei ole mitään vuokraustoimintaa, ei edes rantatietä.

      Jos ison niemen keskellä olisi kerrostaloja niin venevuokraus yms. kannattaisi. Nyt siellä ei asu ketään ja metrooasemakin menee hukkaan.

      0

    • Voi tulkita niin, että viheralueet menevät hukkaan, jos siellä ei asu ketään.

      0

  9. Ei löydy Helsingistä enää montakaan paikkaa, johon ei kantautuisi jonkinasteista liikenteen ääntä. Eniten ääntä kantautuu moottoriteiltä ja meren päälle rakennetuilta silloilta. On aivan päätön idea rakentaa asuntoja esim. Vartiosaareen, jonne kulku vaatii taas lisää siltoja. Vartiosaaren lähialue on niitä harvoja rauhallisia alueita Helsingissä. Jättäkää rauhaan Meri-Rastila, Uutela, Viikki, Tali ja Keskuspuisto. Kaikille asukkaille tulee löytyä häiriöttömiä viheralueita lähialueelta. Äänisaastetta on jo liiaksikin. Tätä eivät ehkä kaikki nuoret ihmiset ymmärrä, mutta ymmärrys kyllä kasvaa iän karttuessa ja tällöin on mahdollisesti myöhäistä katua, mitä tuli nuoruuden huumassa tehtyä/suunniteltua. Luonnossa liikkuminen on parasta stressinhoitoa!! PS. Kannatan kaupunkibulevardeja. Moottoritien paikka ei ole lähiön keskellä.

    0

    • Hassuinta on, että juuri ulkoilualueet ovat meluisimpia, esim. Kivikko ja ne on useimmin tehty juuri vilkkaan tien varteen (varatila).

      Sen sijaan Vartiosaari, Villinki, Tali jne eivät kärsisi melusta, koska nopeaa liikennettä ei tule lähelle, lähinnä ratikka tms. Saarien silloilla olisi tietysti 10 nopeusrajoitus, jos autoja yleensä niihin päästetään.

      0

  10. Motari kuuluu ihan kaikkialle, ja se on ollu fakta jo sen alusta asti. Ei edes Husössä pääse siitä eroon. Tai no siis etenkin jos on muuten hiljaista esim iltaisin ja tyyntä niin melu on todella selkeetä. Muuten tuuli ja muut aktiviteetit nielevät melun.

    0

  11. Mutta, muutin aikoinaan mm melun takia maalle. Ei hemmetti kauan kestänyt ku alko mopot, mönkijät pörräämään ja harrikat ulvoa nurkilla harva se päivä! Plus välillä traktorit ja moottorisahat. Pois sieltä siis

    1+

  12. Jos kerran mediassa julistetaan joka tuutista, että ihmiset haluavat asua keskustassa ruutukaavoitetuilla täyteenahdetuilla alueilla, niin miksi niitä keskustan turhia parkkipaikkoja ei kaavoiteta asumiselle? Töölöössä Kisahallin ja Oopperan kupeessa on tyhjä tontti ihan turhaan parkkipaikkana. Ja niille kulmille on suunnitteilla jotakin urheiluhallia vai? Niitä urheilumausoleumeja ei enää tarvita yhtään enempää! Ei ainakaan kantakaupunkiin.
    Ja entäs tämä sitten: ”Puretun toimistokolossin tontti jäämässä jättömaaksi Hämeentien varrella – valtion rakennushanke jäihin?” Hämeentien varrella! Tähän voisi kaavoittaa vaikka 10-kerroksisia asuintaloja. Tässähän on jo useita asuntoalueita ihan vieressä: Käenkuja, Merihaka jne. – mahtuu hyvin ja sopii muuhun ympäristöön.

    1+

Vastaa