Blogi: Yleiskaavaprosessi

Yleiskaavan valtuustokäsittely Helsinki-kanavalla

Kaupunginvaltuusto käsittelee Helsingin uutta yleiskaavaa – Kaupunkikaavaa keskiviikkona 26. lokakuuta. Kokousta voi seurata suorana lähetyksenä Helsinki-kanavalta kello 18 alkaen.

Kokousta voi seurata lisäksi paikan päällä kaupungintalolla istuntosalin lehteriltä. Sisäänkäynti on osoitteesta Sofiankatu 3. Lähetys on katsottavissa myöhemmin myös tallenteena Helsinki-kanavalta.

Päätöksistä kerrotaan kokouksen aikana Helsinki-kanavan lähetyksessä ja heti kokouksen jälkeen päätöstiedotteet-sivulla. Kaupunginhallitus hyväksyi 17. lokakuuta osaltaan Helsingin uuden yleiskaavan.

Valtuuston 26.10. kokouksen suora lähetys Helsinki-kanavalla

Kaupunginvaltuuston kokoustallenteet Helsinki-kanavalla

19 kommenttia artikkeliin ”Yleiskaavan valtuustokäsittely Helsinki-kanavalla

  1. Eikö valtuutettu Matti Niiranen (Kok.) ole jäävi äänestämään yleiskaavasta valtuustossa, koska hänen aviopuolisonsa on HSL:n toimitusjohtaja, Suvi Rihtniemi?

  2. Myös kaikki demarit ovat jäävejä. Demareiden mielestä kaikenlaisten jättihankkeiden rakentaminen on kannatettavaa, kunhan rakentaminen sijoittuu Hakaniemeen. Pisararata kelpaa, kunhan asema on Hakaniemessä. Laajasalon raitiotiesilta käy, kunhan sillan toinen pää on Hakaniemessä ja norjalaiselle jättihotellillekin voidaan myöntää rakennuslupa, jos se rakennetaan Hakaniementorin reunalle.

    Luultavasti demarit kannattaisivat myös Tallinnan tunnelin rakentamista, kunhan tunnelin sisäänajo tapahtuu Metallitalon nurkalta. Demarit ottaisivat Hakaniemeen myös Guggenheimin, mutta Guggenheim ei suostu tulemaan.

    • Jep. Kokkarit on jääviä koska raha. Demarit koska paha. Vihreät koska niitä nyt ei pidä päästää mistään tärkeastä päättämään. Vasurit on vastaan joka tapauksessa. Ainoastaan Persuilla ei ole mitään kiinnekohtaa tähän planeettaan.

    • Maahanmuuttajat eivät taatusti ole jäävejä missään tilanteessa. Jos heidän jääviytensä ottaa puheeksi, niin se tulkitaan automaattisesti rasismiksi ja näitä ihania kulttuurin rikastajiamme kritisoinut henkilö saa loppuiäkseen rasistin leiman. Eikö olisikin hyvä, jos otettaisiin enemmän somalitaustaisia henkilöitä esimerkiksi kaupunginvaltuustoon? Näin saataisiin tällaisia yleiskaavan kaltaisia vaikeita asioitakin menemään läpi vaivatta, kun kukaan ei uskaltaisi kritisoida maahanmuuttajien tekemiä päätöksiä rasistiksi leimautumisen pelossa! Kätevää, eikö totta? Kulttuurimme tulisi samalla rikkaammaksi ja samalla saataisiin myös nämä nykyiset aikaansaamattomat rasistipellet eli Perussuomalaiset pois päätöksenteosta.

      • Somalitaustaisia henkilöitä on ollut vuosikaudet kaupunginvaltuustossa. Missä ämpärissä te asutte?

  3. Yleiskaavassa tulisi ehdottomasti ottaa paremmin huomioon maahanmuuttajien tarpeet! Ei kai vain rasismi ole taas päässyt pesiytymään päätöksentekoon näin räikeästi? Mielestäni koko Keskuspuiston saisi rakentaa täyteen luksushuviloita, joissa nämä rakkaat kulttuurin rikastajat saisivat asua ilmaiseksi. On hyvin törkeää ja rasistista, että kaupunginvaltuustossakaan ei ole ollenkaan esimerkiksi somaleiden erillistä edustajistoa.

  4. Helsingin yleiskaava on irrallaan siitä todellisuudesta, miten ENEMMISTÖ haluaisi asua. Viittaan tällä tänä aamuna uutisoituun Ylen kyselyyn: ”Suomalaisen haavekoti on maalla.” Pöyristyttävää, että tällaisia tutkimuksia julkaistaan (ainakin suurelle yleisölle) vasta yleiskaavan siunaamisen jälkeen. Helsingin kaupunginvaltuusto ei ainakaan ole helsinkiläisten asialla.

    • Jos on haave muuttaa maalle, senkun muuttaa. Mikä siinä on niin haastavaa? Puoli Suomea tyhjillään, halpoja kämppiä..

      • No näinkin sieltä piiperövinkkelistä. Mutta jos on lapsellinen haave pelastaa ilmasto ja ihmiskunta änkemällä helsinkiläiset häkkikanalaolosuhteisiin lähiluonto ja asumisviihtyvyys tuhoten, niin sitten taas toimii kuten KSV ja Hirveät.

        No, vaaleissa nähdään.

  5. Älytöntä touhua. Se on todella ”viihtyisää” kun kerrostalot jatkossa rakennetaan metrin päähän toisistaan ja ikkunasta näkyy vain naapuritalon seinä. Lisäksi voisi kaikki puistot säilyttää. Rakentamisessa painotetaan kaikkea muuta kuin asukkaiden henkistä hyvinvointia.

  6. Loistavaa että yleiskaava saatiin viimein läpi. Nyt pitää vain nopeutetulla aikataululla siirtyä asemakaavavaiheeseen.

    Toivottavasti kaavoituksessa ja päättäjillä riittää vielä ymmärrys priorisoida tekemisiä yleiskaavan tärkeimmän tarkoituksen mukaisesti. Eli jotta Helsingin tiivistiäminen ja erityisesti kantakaupungin laajentaminen onnistuu parhaiten on luonnollisesti lähdettävä liikkelle kantakaupunkia lähinnä olevista alueista.

    Ensimmäiseksi tulisikin ottaa työnalle Länsiväylän bulevardisointi. Lauttasaaressa on (kohta) valmiina tehokkain raide joukkoliikenteen muoto ja kevyenliikenteen yhteydet ydinkeskustaan loistavat. Länsiväylan bulevardisoinnilla saadaan kantakaupungin houkuttelevimmille alueelle lisää asuntoja ja palveuita, siten Lauttasaari kiinteämmäksi osaksia kantakaupunkia.

    Tästä on hyvä lähteä toteuttamaan yleiskaavaa ja kehittämään Helsinkiä.

  7. Käsittämättömän järjenvastainen päätös. Valtion ja talouselämän ja lukuisten asiantuntijoiden varoituksista huolimatta tehdään mielettömän kalliiksi tuleva päätös.
    Millä tämä kaikki rahoitetaan? Tuskin ainakaan valtio maksaa. Päinvastoin. KAupunki joutuu ostamaan moottoritiet valtiolta.

    Sopii hyvin vihreään järkeilyyn. ”Voimaloita ei tarvita, kun sähköä saa töpselistä”.
    Mistä siis rahat?
    Malmin kentän osalta on laskettu miten paljon keskimääräiselle maaperälle rakentaminen maksaa. EI kai se keskuspuistoon sen halvempaa ole.
    Lentoasemalla tulot eivät tule kattamaan menoja. Sama kai se muillakin alueilla on.
    Lentoaseman 25000 ihmisen kodit maksavat kaupungille satoja miljoonia. Siis sen verran tappiota. 25000 on n. 10% suunnitellusta. Eli; satoja miljoonia x 10 = miljardeja !!!
    Laskevatko vihreät pelkän tulopuolen ja unohtavat tai toivovat muiden maksavan menopuolen?
    Vinkkinä mm. herroille H.O. ja O.K. Se mitä viivan alle jää on se millä on merkitystä.

    Pakko vielä perustella malmin säilyttämistä.10milj. kertapanostuksella voidaan saada kymmenien miljoonien vuositulot. Kumpi on kannattavampaa?

    • Tolvana on nimimerkkinsä mukainen.

      Tämä myytti mootoriteiden omistus problematiikasta elää sitkeästi bulevardien vastustajien keskuudessa. Todellisuudessa bulevardiksi muutettavat maa-alueet ovat lähes kokonaan Helsingin kaupungin omistuksessa. Ko. tonttimaat ovat myös selvästi arvoltaan keskimääräistä Helsingin tonttimaata arvokkaampaa joten näiden myynnillä mahdollistetaan mahdolliset lisäinvestointitarpeet tonttimaahan. Lisäksi asuntorakentamisen lisääminen Helsinkiin on erittäin vahvasti priorisoitu valtion tasollakin, joten viimekädessä maankäyttösopimukset ratkoisivat loput ongelmat.

      • Kiitos. Tarkkaan harkitsin nimimerkkini.

        Määrittele:”lähes kokonaan kaupungin omistuksessa”.

        Waude. Keskimääräistä arvokkaampaa. Tuleeko tappiota vain kymmeniä miljoonia satojen sijaan? Ja mikäs prosenttiosuus tällä keskim. arvokkaammalla alalla onkaan?

        Asuntorakentamisen lisääminen helsinkiin on vahvasti priorisoitu EDELLISEN hallituksen ohjelmassa.
        Ja myönnät siis kaupungin aikovan maksattaa laskun muilla.

        Kantakaupungin tulee laajentua. jokohan 2050 ollaan lähellä käpylää…?

        Nimimerkkiäni et saa vaikka noin kovasti yrität. Se on minun.

  8. Ole hyvä. Vastauksesi oli varmaankin kaikille itsensä selventävä. Dataa ei kannattane tähän listata. Tiedot lötyy helposti ihan googlea käyttämällä. ”Tiiserinä” voin kerto lukujen olevan +90%. Mahdolliset kaupathan eivät tule tuottamaan senttiäkään tappiota. Puhutaan satojen miljoonien tuotoista kokonaisuutena. Horinasi tappioista ovat absurdeja.

    Loppuun vielä korostan asuntorakentamiseen panostamisen Helsingissa olevan myös vahvasti tämänkin hallituksen agendalla.

    Ei hätää Tolvana pääset jatkossakin kyllä kaupunkiin jos haluat.

    • Buevardit +90%, malmin lentoasema 10%… Miten paljon yli sadan mennään?

      Leikitään hetki, että olisit oikeassa.
      Satojen miljoonien tuottoja saa odotella aika kauan. Varmaan sinne 2050 tienoille. Kaupunkihan joutuu ensin esivalmistelemaan maat rakentamista varten. Ne miljardit, jotka toimenpide maksaa, tuottavat kivasti korkotappioita seuraavina vuosikymmeninä.
      Montako sataa miljoonaa lentokenttä siinä ajassa tuottaisi?

Vastaa