Blogi: Yleiskaavaprosessi

Tarkistettu yleiskaavaehdotus lautakuntaan 7. kesäkuuta

Kaupunkisuunnittelulautakunta saa tiistaina 7. kesäkuuta käsiteltäväkseen tarkistetun esityksen Helsingin uudeksi yleiskaavaksi.

Tarkistettu yleiskaavaehdotus on pitkälti saman sisältöinen kuin lautakunnan viime marraskuussa hyväksymä kaavaehdotus. Ehdotukseen on tehty joitakin tarkennuksia lausuntojen ja muistutusten sekä jatkoselvitysten pohjalta. Kaavakartassa joitakin karttaruutuja on muutettu asuntovaltaisesta alueesta viheralueiksi ja toimitila-alueiksi. Kivinokan länsireunaan on merkitty virkistyksen ja matkailun alue, mikä mahdollistaisi leirintäalueen siirtämisen Rastilasta Kulosaaren kartanon läheisyyteen.

Yleiskaavaehdotuksesta tehtiin 1 444 muistutusta. Muistutukset koskivat pääosin ehdotukseen sisältyviä uusia rakentamisalueita. Niiden katsottiin vähentävän virkistys- ja viheralueita sekä heikentävän kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja. Yksittäisiä alueita koskevissa muistutuksissa korostuivat Vantaanjokilaakson lähialueet, Keskuspuisto, Käpylä, Kumpula, Vartiosaari ja Lauttasaari sekä Tuomarinkylä ja Malmin lentokenttä. Ehdotus sai myös kiitosta – esimerkiksi usean opiskelijajärjestön yhteisessä muistutuksessa todettiin, että yleiskaavaratkaisu kannustaa jäämään Helsinkiin asumaan valmistumisen jälkeen.

Viranomaisilta saaduissa lausunnoissa yleiskaavan tavoitteita kaupunkirakenteen tiivistämisestä ja raideliikenteen kehittämisestä pidettiin pääsääntöisesti hyvinä. Esimerkiksi ympäristöministeriö katsoi ehdotuksen antavan hyvän perustan väestönkasvuun varautumiseen sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Ministeriö myös piti yleiskaavan yleispiirteisyyttä korostavaa esitystapaa hyvänä. Monissa lausunnoissa ehdotuksen rakentamisalueita kuitenkin kyseenalaistettiin, ja esiin nousi esimerkiksi huoli viheralueiden riittävyydestä ja kaupunkibulevardien toimivuudesta.

Jos lautakunta hyväksyy tarkistetun kaavaehdotuksen ja kannanotot annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin, ehdotus etenee kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätettäväksi loppusyksystä.

Yleiskaava esittää Helsingistä tiivistä kaupunkia, jonka useita keskuksia yhdistää raideliikenne. Kantakaupunki laajenisi kaupunkibulevardeiksi muutettujen moottoritiemäisten väylien varsille. Helsinki olisi edelleen vihreä kaupunki, jonka vahvuuksia olisivat kaupunkimetsät ja kulttuuriympäristöt.

Uudesta rakentamisesta karkeasti ottaen kolmannes on sijoitettu kaupunkibulevardien varsille laajenevaan kantakaupunkiin, kolmannes täydennysrakentamisena erityisesti raideliikenteen solmukohtiin ja kolmannes uusille rakentamisalueille, kuten Malmin lentokentälle.

Tarkistetun yleiskaavaehdotuksen aineistot >>

142 kommenttia artikkeliin ”Tarkistettu yleiskaavaehdotus lautakuntaan 7. kesäkuuta

  1. miksi nuo linkin yleiskaavaehdotuksen pdf:t ovat sellaista suttaa ettei niistä ota selvää?

    12+
    • Vaikea sanoa, mikä on moisen pikselimössön todellinen syy. En haluaisi epäillä kaupunkia moisen epämääräisyyden tahallisuudesta.

      Ihan vaan teoriassa; jos kaupungin pyrkimyksenä olisi yhden valtuustokauden aikana, tarjoamatta äänestäjille vaikutusmahdoiisuutta, käynnistää ja jyrätä läpi epädemokraattisesti, poliittisin perustein, kabineteissa etukäteen päätettyjä kaavasuunnitelmia, kannattaisi kaupungin esittää yleiskaava sen todellisten seurausten arvioinnin vaikeuttamiseksi karkeana pikseliesityksenä. Asukkaiden vastarintaa voisi vähentää pitämällä asukkaat tietämättöminä suunnitelmista jättämällä kaavoituskatsaus tähänastisesta käytännöstä poiketen jakamatta koteihin. Kaavoituskatsaus ja muut materiaalit voitaisiin tarjota ladattavaksi tiedostoversiona, jotka suuruutensa takia eivät – varsinkaan vanhemmilla koneilla – houkuttelisi niitä auki klikkailemaan.

      Aktiivisempien kuntalaisten lepyttelemiseksi ja lain kirjaimen täyttämiseksi voisi kaupunki myös järjestää lumevuorovaikutus-tilaisuuksia, mutta rajoittaa niissä käytävien keskustelujen aiheet jo valmisteltujen etukäteissuunnitelmien lillukanvarsien viilailuun. Kaiken muun saamansa kuntalaispalautteen kaupunki voisikin sitten jättää täysin huomioimatta, olipa kyse sitten huomautuksista, kuntalaisaloitteista tai mistä hyvänsä. Lakihan velvoittaa vain kuulemaan asukkaita, ei kuuntelemaan heitä.

      Näin siis teoriassa. Mahdolliset samankaltaisuudet kaupungin tosiasiallisten toimien kanssa ovat tietenkin täysin sattumaa.

      Kaavan palauttamista valmisteluun ja seuraavan valtuuston päätettäväksi voi vaatia allekirjoittamalla kuntalaisaloite: http://tolkkuakaavaan.org

      33+
  2. “Helsinki olisi edelleen vihreä kaupunki, jonka vahvuuksia olisivat kaupunkimetsät ja kulttuuriympäristöt.” -> Miten voitte edes kirjoittaa näin, täyttä puppua! Tämä ei jää tähän!

    78+
    • Koko tämä yleiskaavaprosessi osoittaa vain sen ylimielisyyden, joka kaupunkisuunnitteluvirkamiesten toimissa on jo tullut tutuksi.

      Esimerkiksi ehdotuksen yksi kulmakivi on sisääntuloväylien “bulevardisointi”. Tätä ratkaisua on arvosteltu laajasti niin kaupunkilaisten, kaupunkisuunnittelun asiantuntijoiden, ELY-keskuksen kuin muidenkin toimijoiden tahoilta. Eikä aiheetta: Bulevardit tulisivat tukkimaan liikenteen pahasti ja heikentämään kaupungin toimivuutta. Bulevardien varrelle syntyvät asuinalueet olisivat myös käytännössä vain ruuhkaisen liikenneväylän kyljessä olevia nauhamaisia lähiöitä kaupungin laitamilla. Mainoskuvissa toki aurinko paistaa ja ihmiset siemailevat lattea kahvilassa – mutta ken sitten uskoo niihin mainoskuviin, on eri asia.

      Jotenkin jää sellainen vaikutelma, että bulevardien tärkeimpänä tarkoituksena on ylipäänsä vain vaikeuttaa autolla ajoa, niin ulkopaikkakuntalaisten kuin vaikkapa mökeilleen menevien stadilaistenkin. Tätä tavoiteltaessa ei näytä yhtään haittaavan, että ennen niin tärkeää keskuspuistoakin leikataan rankasti. Ja nyt ruuhkainen katukuilukin on “ihan ok” ja “ongelmat voidaan ratkaista” vaikka katukuiluisen Hämeentien kohdalla saasteet ja melu ovat samojen virkamiesten mielestä suuri ongelma…

      No mikä on ollut virkamiesten vastaus kaikkeen kritiikkiin? Olan kohautus. Ei muuta. Tai no – varattiinko Talin kentälle nyt sitten vähän lisää tilaa?

      71+
      • Vaikea olla asiasta ainakaan lapsiperheen näkökulmasta eri mieltä.

        Kuvaavaa on myös se, että suunnittelijoiden mielestä lapsiperheiden liikkumisen turvallisuus taataan sillä, että koulut ja päiväkodit sijoitetaan niin, että bulevardin ylittämiseen ei ole tarvetta. Kaunis ajatus – mutta kertoo kaikessa karuudessaan siitä, ettei tämä ratkaisu ainakaan lisää liikkumisen turvallisuutta. Ja miten voisikaan, sillä tasoristeykset ovat vaarallisimpia mahdollisia risteysmuotoja aivan kaikille liikkujille. Uskallanpa myös epäillä, että raha ratkaisee lopulta niiden koulujen ja päiväkotienkin osalta eikä niitä tule kaikkiin paikkoihin.

        60+
      • Vastuunsa tunteva lapsiperhe muuttaa päiväkodin viereen eikä maksata maankäyttönsä ylimääräisiä kuluja yhteiskunnalla.

        5+
  3. Helsingissä tehdään nyt huonoa tulevaisuuteen vaikuttavaa politiikkaa jos tämä yleiskaava hyväksytään. Vuorovaikutukseen kuuluu myös se että asukkaiden mielipidettä kuunnellaan ja sillä on vaikutus. Näin ei ole tapahtunut joten yleiskaava tulisi palauttaa uudelleen käsiteltäväksi. Helsingin kasvuennuste voidaan mainiosti toteuttaa ilman viheralueiden rakentamista vaikka KSV näin virheellisesti (valheellisesti) väittääkin.

    82+
    • Kaavoitus ei perustu mielipiteisiin, vaan lain määräämiin reunaehtoihin ja yhteiskuntataloudelliseen tarkasteluun; ilman lukuja ja pykäliä mielipide on yhtä arvoton kuin mikä tahansa tuherrus.

      8+
      • Oikea kanta. Kaavoitus ei saa perustua kuppikuntien masinointiin.

        Ns. mielipide harvoin on hyvin perusteltu.

        3+
      • Tietenkin kaavoituksen tulee perustua faktoihin ja realistiseen yhteiskuntataloudelliseen tarkasteluun. Mistä siis löytyvät ne nykyisen ja arvioidun tulevan lentotoiminnan kaupungille (ja yhteiskunnalle) tuomaa arvoa koskevat laskelmat, joilla Malmin kentän sulkemista perustellaan? Onko niitä tehty milloinkaan tai onko päivitetty sen jälkeen, kun kentän asuntorakentamisesta on puhuttu jo 60-luvulta alkaen? Vai perustuuko koko prosessi edelleen sen käynnistäneelle ministeri Kyllösen surullisenkuuluisan virheelliselle käsitykselle ”70 harrastelentäjästä”.

        Onko selvitetty objektiivisesti, mikä Malmin kentän ja sen lentotoiminnan arvo voisi kaupungille olla, jos kentän annettaisiin kehittyä vapaasti eikä sitä, kuten viimeiset 17 vuotta, pyrittäisi näivettämään rakennuskielloilla, joiden pituisia maankäyttö- ja rakennuslakikaan ei tunne? Kentän sulkeminen ilman objektiivista, kokonaisvaltaista yhteiskuntataloudellista selvitystä on edesvastuutonta vallankäyttöä.

        Yleiskaavan taloudellisten vaikutusten arvioinnissa on kenttää kohdeltu kuin tyhjää tonttimaata, huomaamatta että asuntorakentamisen alta ollaan tuhoamassa historiallista, Suomen toiseksi vilkkainta lentokenttää. Jo sen pelkkä substanssiarvo on kiistatta nollaa suurempi mutta kaupungin laskelmat pyrkivät esittämään laskelmat kaunisteltuina jättämällä asuntorakentamisen alta tuhottavan kentän infrastruktuurin sekä kentällä tapahtuvan toiminnan ja kentän työpaikkojen arvot ja niiden tuhoamisen seurannaisvaikutukset kokonaan pois laskelmista. Käsittämätöntä sumutusta.

        Jos elinvoimaista, olemassaolevaa, historiallista kenttää ollaan sulkemassa, tulisi sille esittää todella hyvät perustelut. Koska kentän alueelle voidaan rakentaa todella runsaasti asuntoja lentotoiminnan jatkuessakin, ei “asuntorakentamisen tarpeet” perusteluna riitä, varsinkin kun samanaikaisesti ollaan arvokasta rakennusmaata tuhlaamassa m.m. kymmenennelle siirtolapuutarhalle ja kaavavarantoa merkitsemässä tarpeeseen verrattuna kaksinkertaisena.

        Kevyellä kalustolla tapahtuva vapaan aikataulun liikelentotoiminta on nopeimmin kehittyvä ilmailun osa-alue ja myös eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta korostaa lähempänä keskustaa olevien pienien lentokenttien toimintamahdollisuuksien kehittämisen tärkeyttä, Malmin nimeltä mainiten. Helsingin kaupunki pitää kuitenkin Malmin kentän kohdalla katseen tiukasti taustapeilissä, eikä uskalla katsoa tulevaisuuteen, saatavilla olevan parhaan tiedon valossa.

        Tuskin kenellekään tulisi mieleen mitata esimerkiksi satamien merkitystä kaupungille vain niistä saatavilla tontinvuokratuloilla. Sitä laajempaa Malmin lentotoiminnan kaupungille tuomien hyötyjen tarkastelua ei Helsingin kaupunki kuitenkaan vaikuta tehneen. Helsingin kaupunki tarkastelee Malmia vain tyhjänä tonttina eikä sen mahdollistaman ja siellä tapahtuvan toiminnan yhteiskuntataloudellisen arvon määrittelyä haluta tehdä. Yhtä vähän kuin kaupunki haluaa selvittää asukkaidensa mielipidettä Malmin kenttää koskien.

        Vaikuttaa siltä, että kaupunki jättää nämä selvitykset tekemättä pelätessään, että niiden lopputulos selkeästi puoltaisi kentän säilyttämistä. Tällaiselle tosiasiat tietoisesti sivuuttavalle politiikalle ei todellakaan löydy mitään puolustusta. Mikäli nykyinen valtuusto ei halua perustaa toimintaansa parhaaseen saatavilla olevaan tietoon tulee yleiskaavasuunnitelmat palauttaa valmisteluun ja seuraavan valtuuston ratkaistavaksi.

        Kuntalaisaloitteen kaavan palauttamiseksi valmisteluun voi käydä allekirjoittamassa täällä: http://tolkkuakaavaan.org

        25+
      • Sumutusta on se kun kentän kannattajat väittävät että kentältä operoivat koneet eivät aiheuta minkäänlaista häiriötä ympäristöönsä. Sopii vaan tulla Itäiseen -tai koilliseen -Helsinkiin visiitille varsinkin näin kesäaikaan kun lentäjäsankarit pöristelevät omilla laskukierrosharjoittelu-kierroksillaan asutuksen päällä. Tätä meluterrorismia saa tuta tuhannet helsinkiläiset usean kilometrin säteellä kentästä.

        Tuo kentän kannattajien unelma taloista kentän vieressä on täyttä utopiaa, senhän kieltää jo normaalit melumääräykset. Lisäksi tuo joidenkin tahojen unelma lentoliikenteen lisäämisestä on kaukana viihtyisämmän kaupungin luomisesta.

        Ihmisille asuntoja ja parempaa asumisviihtyvyyttä, lentokoneet muualle!

        65+
      • Itäpuolen asukille tiedoksi, että kentän aiheuttaman melun vähäisyys ei suinkaan ole kentän puolustajien keksintö. Helsingin kaupunki on tehnyt “Helsingin hiljaiset alueet” selvityksen, jonka mukaan alueen asukkaat arvostavat Malmin kenttää nimenomaan yhtenä Helsingin hiljaisimmista alueista. Lahdentien melu koetaan kenttää häiritsevämpänä.
        http://www.hel.fi/www/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparistonsuojelu/ilmanlaatu-ja-melu/hiljaiset/alueet
        Vuosia (vuosikymmenia?) jatkuva alueen paalutus tuskin ainakaan vähentäisi alueen aiheuttamia meluhaittoja.

        Siitä, miten utopistisena pidetään ajatusta asunnoista lentokentän läheisyydessä, voi vakuuttua Vantaan puolella, jossa lentokentän läheisyyttä mainostetaan yhtenä Aviapolikseen rakennettavien, yli 18.000 asunnon vetovoimatekijänä.

        Normaalit melumääräykset rajoittavat rakentamista lentokentän 55dB melualueen sisäpuolelle mutta jo pelkän tieliikenteen aiheuttaman melun vuorokausimelutason Lden yli 55 dB vyöhykkeillä on Helsingissä 282 060 asukasta. Ja raideliikenteen melualueilla asuvat siihen sitten vielä päälle. Vertailun vuoksi: Helsinki-Malmin lentoaseman melualueella asuu 569 henkeä. Rakennuskapasiteettia löytyy, vaikka lentotoiminta jatkuisikin.
        http://www.hel.fi/hel2/ymk/meluselvitys/selvitys.htm

        Jo pelkästään päivittämällä Malmin melumallinnus vastaamaan edellisten mittausten jälkeen hiljaisemmaksi kehittynyttä lentokalustoa, saataisiin helposti hehtaarikaupalla lisää asuntorakentamiseen kelpaavaa maa-aluetta.

        20+
      • Malmin pienkoneet aiheuttavat ympäristöönsä häiritsevää meteliä. Sitä ei pysty kukaan kiistämään, vaikka yritys on näköjään kova.

        JukRalle tiedoksi että tuossa mainostamassasi kaupungin “selvityksessä” yksittäiset ihmiset (kentän ilmailun kannattajia?) ovat todenneet että kenttä on hiljainen varsinkin öisin. Aivan varmasti, koska ympäristölupa kieltää öillisen lentämisen ja myös talvisin kentällä ja sen ympäristössä on varsin hiljaista, koska lentäjät ovat mieluummin takan lämmön ääressä ja koneet ovat mukavasti hallissa pressun alla.

        Olen samaa mieltä tuosta melumallinnuksesta, se pitäisi uusia. Ehkäpä olisi järkevämpää käyttää muita kuin tuota vuorokautista keskiarvoa eli Lden yksikköä, koska ympäristölupa rajaa osan ajasta hiljaiseksi. Esimerkiksi Lmax olisi ehkä parempi, koska siinä mitataan meluhuippuja. Tällä hetkellä melumittaukset tehdäänkin vain kentän välittömässä läheisyydessä kuten myös nousu -ja laskualueella. Mittaukset tulisi kohdistaa myös alueille missä laskukierrosharjoittelu tapahtuu. Tämä vaikutusalue sisältää kymmenien tuhansien asukkaiden kodit ja pihapiirit yli kahdellakymmenellä neliökilometrillä kentän ympäristössä. Suuri osa kentän operaatioista on nimeenomaan tätä matalalla asutuksen päällä tapahtuvaa ympäristöä melusaasteellaan kuormittavaa lentämistä.

        Vaikka osa koneista on uudempia (Patrian hiljaisemmat koneet tosin siirtyvät Tampereelle) niin edelleen siellä kiertää myös vanhoja Cessnoja ja muita museolaitteita. Uusissa koneissakin on erittäin harvoin äänenvaimentimet tai hiljaisemmat potkurit. Lentäminen on onneksi kielletty öisin ja viikonloppu-iltaisin. Tämän määrittää ympäristölupa ja viranomaismääräykset. Siihen kuitenkin lentäjät haluaisivat muutoksia, kentän kehittämisen varjolla. Lisääntyvä lentoliikenne tarkoittaa lisää lentomelua. Tästä seikasta monet kannattajat harvemmin pitävät itse meteliä.

        Vetoamalla muihin melulähteisiin tai antamalla esimerkkejä muista melualueista ei poista sitä faktaa että kenttä ja varsinkin sieltä suoritettavat harrastus-ja koulutuslennot eivät kuulu asutuksen keskelle. Lentäminen pienkoneella kaupunkialueella ei ole mikään perusoikeus. Helsingin tulee pyrkiä viihtyisämpään asuinympäristöön ja se tarkoittaa sitä että pienkoneiden on väistyttävä uusien asukkaiden tieltä.

        71+
      • Itäpuolen asukki esittää “faktana” että kenttä ja varsinkin sieltä suoritettavat harrastus-ja koulutuslennot eivät kuuluisi asutuksen keskelle. Kyseessä vaikuttaa kuitenkin olevan mielipide eikä fakta. Vai onkohan tuon tueksi saatavilla ehkä jokin muukin lähde kuin nimbyily?

        Lentotoiminnan aiheuttaman melun mittaaminen kauempana kentästä on vaikeaa koska se ei erotu liikenteen ja muun normaalin kaupungin toiminnan taustahälyn tasosta. Esimerkiksi “harrastemopoilijat”, ruohonleikkuukoneet ja lehtipuhaltimet aiheuttavat paikallisesti huomattavasti suurempia melutasoja kuin pienkoneet. Ehkä nekin pitäisi kieltää? Ja vaikka moottoriveneilykin, saman tien? Ja, kuten sanottu, liikenteen melu on käytännöllisesti katsoen kaikille kaupungin asukkaille pinekoneiden ääntä suurempi rasite.

        Malmin kenttä, mopot ja ruohonleikkurit ovat hyvin todennäköisesti olleet Helsingissä “itäpuolen asukkia” kauemmin. Useimmat Koillis-Helsingin asukasyhdistykset (itse asiassa kaikki, yhtä lukuun ottamatta) ovat ilmaisseet olevansa kentän säilyttämisen kannalla. Aika moni malmilainen itse asiassa nimenomaan sanoo pitävänsä Malmin pienkoneiden äänestä.

        Jos yksittäinen asukas kokee kaupunginomaista melutasoa aiheuttavat melunlähteet häiritsevinä, öienee kyseessä ensisijaisesti henkilökohtaisten mieltymysten vastaisen asuinpaikan valinta ja on mielestäni melko kohtuutonta vaatia sen perusteella kaupungille ominaisen melutason hyväksyvää enemmistöä muuttamaan toimintatapojaan.

        18+
      • Malmin koneet tuottavat ylimääräistä meteliä kaupunkiin se on fakta. Kaupunki ja suurin osa kaupunkilaisista eivät tarvitse kenttää ja sen toimintoja. Kaupunkiin kuuluu ääniä, sehän on nyt selvä, mutta turhaa melukuormaa on pyrittävä minimoimaan. Kaikkia ääniä tuskin olen minä tai kukaan pyytänytkään kieltämään, tässä tapauksessa vain sijainnillisesti aivan väärässä paikassa suoritettavaa lentotoimintaa.

        JukRalla ja monilla muilla Malmin lentotoiminnan kannattajilla tuntuu olevan erittäin ylimielinen asenne pienkoneiden aiheuttamaan meteliin. Tosiasiassa niiden äänitaso peittää alleen kaikki muut äänet monessakin paikkaa. Parhaimmillaan kesäpäivän aikana “ylilentoja” voi olla paikoittain Itä -ja Koillis-Helsingissä yli 400.

        Kaupunginosayhdistykset eivät edusta koko alueensa enemmistöä eikä niitä ole valittu demokraattisesti vaan niihin nimenomaan hakeutuu usein myös JukRan mainitsemia “nimbyilijöitä”.Toisaalta nimenomaan Malmin kaupunginosayhdistys toivoo että kentän toiminta loppuisi… Kentän vaikutuspiirissä elävien helsinkiläisten mielipidettä lentometelistä ei tietääkseni ole vielä kysytty. Siihen ei riitä vain omien “ystävien” mielipiteet.

        Kaupunki kasvaa ja tihenee. Kaikille ei voi taata haluamaansa harrastusta tai koulutusta kotiovensa lähellä. Valtio siirtää toimintonsa pois Malmilta ja koulutus keskittyy Tampereelle. Jotkut kuitenkin näköjään jaksavat taistella ylimääräistä melua aiheuttavan lentotoiminnan puolesta viimeiseen ropelinpyörähdykseen asti. Helsinki kuuluu ihmisille, ei lentokoneille!

        86+
      • – “Malmin koneet tuottavat ylimääräistä meteliä kaupunkiin se on fakta.”
        – Mikä meteli on “ylimääräistä” ja missä se on määritelty? Sen suhteen, minkä melun kukin kokee “ylimääräiseksi”, on kyse subjektiivisista mielipiteistä.

        – “Kaikkia ääniä tuskin olen minä tai kukaan pyytänytkään kieltämään, tässä tapauksessa vain sijainnillisesti aivan väärässä paikassa suoritettavaa lentotoimintaa.”
        – Malmin sijainti on city-kentälle poikkeuksellisen ihanteellinen. Se, että lentotoiminta olisi “väärässä paikassa” on pelkkä subjektiivinen mielipide.

        – “Kaupunki ja suurin osa kaupunkilaisista eivät tarvitse kenttää ja sen toimintoja.”
        – Millä perusteella city-kentällä ja kentän liiketoiminnalla ei olisi kaupungille merkitystä? Pienellä kalustolla tapahtuva vapaan aikataulun liikelentotoiminta on ripeässä kasvussa. Muut kaupungit tuntuvat olevan kiinnostuneita sen mukanaan tuomista hyödyistä liike-elämälle.
        http://yle.fi/uutiset/bisnesjetit_loysivat_lappeenrannan_kentan__idan_liikesuhteet_elpymassa/8888453

        Peruste “suurin osa kaupunkilaisista ei tarvitse”, ei ole pätevä peruste jonkin toiminnan lakkauttamiseksi. Kaupungista löytyy lukuisia muitakin toimintoja, joita suurin osa kaupunkilaisista ei tarvitse (esim. venesatamat, golfkentät, siirtolapuutarhat), mutta niiden lakkauttamista sillä perusteella voi tuskin kuitenkaan pitää aiheellisena. Helsingissä ei muuten ole yhtäkään Malmin kaltaista paikkaa massiivisten yleisötapahtumien järjestämiseen. Varsinkaan kun Olympiastadion on remontissa. Vaikka se ei kentän pääkäyttötarkoitus olekaan, kentällä järjestetyissä lentonäytöksissä on ollut 50.000-70.000 kävijää.

        – “Malmin lentotoiminnan kannattajilla tuntuu olevan erittäin ylimielinen asenne pienkoneiden aiheuttamaan meteliin.”
        – Kyse ei ole ylimielisestä asenteesta vaan yksinkertaisesti niistä melumääräyksistä, jotka ovat asuntorakentamisen perustana ja niistä Helsingin hiljaisia alueita koskevista tutkimuksista, jotka Helsingin kaupunki on tehnyt. Don’t shoot the messenger.

        – “nimenomaan Malmin kaupunginosayhdistys toivoo että kentän toiminta loppuisi…”
        – Malmi-Seuralla ei omien sanojensa mukaan ole asiaan virallista kantaa, vaikka muutamat sen johtavat jäsenet ovatkin vuosikausia olleet sinnikkäitä kentän vastustajia. Monet muutkin kaupunginosayhdistykset joutuvat omien sanojesi perusteella melusta kärsimään, mutta ne ovat kuitenkin kentän säilyttämisen puolella, kuten 67% kaupungin asukkaista, muutenkin.
        http://www.malmiairport.fi/kansalaismielipide/

        – “Kentän vaikutuspiirissä elävien helsinkiläisten mielipidettä lentometelistä ei tietääkseni ole vielä kysytty.”
        – Alueen asukasyhdistykset, Malmi-Seuraa lukuunottamatta, ovat ilmaisseet kentän säilyttämistä puoltavan kantansa. Helsingin kaupungin tekemän asukaskyselyn perusteella Malmia pidettiin yhtenä Helsingin hiljaisimmista alueista. Nimenomaan alueen asukkaiden mielestä. Tuon kyselyn jälkeen on kentällä tullut käyttöön entistä hiljaisempaa kalustoa. Kysyttäessä, mitkä äänet häiritsevät eniten ja miksi (s.34), häiritseväksi koettiin voimalaitokset, liikenne, juopot, mopot, turistit, vesiskootterit ja muskeliveneet. (s.26): “Vain neljä Malmin lentoaseman valinneista oli maininnut alueella esiintyvän varsinaisia häiritseviä ääniä, joista yksi koski lentokoneita ja kaksi Lahdenväylää.”. Päivämelualuekartassa (s.28) Malmin kenttä erottuu hiljaisena aukkona liikennemelun keskellä.
        Näiden Helsingin kaupungin tekemien tutkimustulosten mukaisten faktojen esittämisen tuskin voidaan katsoa olevan “ylimielistä”.
        http://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-05-10.pdf

        – “Kaikille ei voi taata haluamaansa harrastusta tai koulutusta kotiovensa lähellä.”
        – Kyse ei ole vain harrastuksesta tai koulutuksesta vaan kenttä on korvaamattoman merkityksellinen myös vapaan aikataulun kansainvälisenä city-kenttänä ja harvinaisena matkailuvalttina alkuperäiskäytössään säilyneenä 30-luvun kenttänä. Kaupungin kasvaessa kentän tarve ja merkitys tulee kasvamaan entisestään. Ei tule unohtaa myöskään pk-seudun huoltovarmuusasioita, Malmin voidessa poikkeusoloissa toimia Helsinki-Vantaan varakenttänä kevyemmälle kalustolle.

        Ai niin, ja luontoarvotkin, vielä. Kenttä on Koillis-Helsingin lintuparatiisi, jota lintubongarit ja asukkaat sellaisena arvostavat. Ja linnut, tietenkin. Longionojan taimenia ja alueen rikasta perhoskantaa unohtamatta. Ne tuhoutuisivat väistämättä, jos alue rakennettaisiin täyteen asuntoja.

        17+
      • Melu tuntuu häiritsevän eniten niitä, joita ärsyttää kaikki muukin naapurustossa tapahtuva normaali elämä. Esim. yöllinen wc käynti.
        Malmin lentoaseman aiheuttamalle melulle voi kuitenkin tehdä jotain. Ultrista ja pikku-jeteistä kuuluva ääni on aikaolematon niihin vanhoihin cessnoihin ja pipereihin verrattuna. Tekniikka on tullut avuksi, mutta koska äänenvaimennus maksaa, eikä viranomainen sitä vaadi, ei näin kuitenkaan tehdä.
        Malmin kenttä pitää säilyttää ilmailukäytössä, mutta paljon voidaan ympäristön rauhoittamiseksikin tehdä.

        13+
      • Malmin kentän lentotoiminnan puolustaminen on nimbyilyä parhaimmillaan/pahimmillaan. Vai olisiko oikea termi NIMAP (Not In My AirPort). Kaikki muut mielipiteet ja havainnot tuntuvat ovat vääriä tai niiden esittäjät eivät näe totuutta…

        Totuus on kuitenkin se että Suomi ja Helsinki pärjää ilman Malmin kenttää. Bisnekset eivät kaadu vaikka ne nykyiset parikymmentä bisneslentoa siirtyisivät Helsinki Airportille. Päteviä lentäjiä saadaan tulevaisuudessa niin Finnairin kuin muidenkin lentoyhtiöiden käyttöön mm. Tampereen koulutuskeskuksesta Patrian ja muiden lentokoulujen toimesta.

        Asumisviihtyvyys paranee kun lentomelu vähenee. Arkkitehtoonisesti hienot rakennukset jäävät uudelle asuinalueelle. Kaikkien käytössä olevat viher -ja virkistysalueet paranevat ja jopa kasvavat. Ihmiset saavat kaivattuja asuntoja. Infrastruktuuri ja palvelut paranevat Koillisessa -ja Itäisessä-Helsingissä.

        Kentällä on varmasti eläimiä, kuten on joka puolella Helsinkiä. Harvassa paikassa niitä kuitenkaan häädetään pois tärkeämpien asioiden tieltä niinkuin Malmin kentällä. Sillä siellähän tärkeintä ovat lentokoneet eikä niiden lentelyä saa joidenkin mielestä vaikeuttaa millään tavalla….

        31+
      • -huokaus- Mistä näitä sikiää…?
        Eiväthän kentän puolustajat vastusta asuntoja. Päinvastoin. Eli ehkä se NIMAP on oikeampi..
        Lentoaseman tuhoamista ajava klikki taas on pahimmanlaatuinen NIMBY. Jos termiä ihan kirjaimellisesti pohtii.

        Saatat tietysti olla oikeassa, ettei helsinki tarvitse malmia. Mikäli tulotiet ruuhkautetaan, laitetaan tietullit ja tehdään ihmiselämä muutenkin kaupungissa ikäväksi, ei liikemiehilläkään ole mitään syytä tänne tulla. Yritykset ja niiden työntekijät menevät muualle ja helsinki jää pelkäksi hallintokaupungiksi . Isoksi jakomäeksi arkadianmäen ympärille.

        15+
      • Hehe. Nää pisnesmies Turhapurot ei tuo Helsinkiin kuin melua ja pakokaasuja.

        13+
      • Kentän sulkemista vaativilta tuntuvat järkevät argumentit loppuvan kesken. Ei ihmekään, kun faktat ovat vahvasti kentän säilyttämisen puolella.
        Melun (joka ei asukkaiden enemmistöä häiritse) ja pakokaasujen (joka on mitätöntä esim. Lahdentiehen verrattuna) lisäksi ne “pisnesmiehet” voisivat tuoda kaupungille bisnestäkin, kuten tuosta jo aiemmin postaamastani linkistä selviää.
        http://yle.fi/uutiset/bisnesjetit_loysivat_lappeenrannan_kentan__idan_liikesuhteet_elpymassa/8888453

        12+
      • Kentän sulkemista ei tarvitse erikseen vaatia. Valtio on omat päätöksensä vetäytymisestä tehnyt, kaupungin tehtäviin ei kuulu lentokenttien ylläpitäminen. Vantaalla on jo aika mainio kenttä.

        Kentän puolustajat voisivat kanavoida ylimääräisen energiansa uuden kentän kehittämiseen. Hyviä ehdokkaita on lähellä mm. Nummelan kenttä, Hyvinkään kenttä…Kenties joku uusi paikka? ‘Hyvä pisnes’ on varmasti tervetullutta näivettyvissä kehyskunnissa.

        Vai onko todella niin, että Malmista alueesta ollaan kiinnostuneita vain sen ILMAISUUDEN vuoksi? Jo pienikin maankäyttökorvaus (kasvavan metropolialueen ytimessä!) ja pisnesmiehillä menisi pisnekset plörinäksi.

        Kaupungille on tulossa Malmilta satoja miljoonia euroja tonttien myynti- ja vuokraustuloja, verotuloja ja koteja 30 000 ihmiselle. Tää on ihan selvä tapaus.

        24+
      • Malmi on jo hyötykäytössä ja kaupungin kannalta melkoisen tuottavassakin sellaisessa.

        Se, että valtio siirtää omat toimintonsa pois malmilta ja ettei kaupungin alaa ole lentoaseman ylläpito, ei tarkoita vielä mitään. Kentän ylläpito voidaan ulkoistaa. Kaupungin kannalta mahdollisen maavuokran periminen on pikkuhiluja. Todellinen rahantulo tulee välillisesti ja sitähän tulee ihan kivasti. Muutaman miljoonan panoksella saataisiin sama raha, kuin asuntorakentamisella. Erona lähinnä huomattavasti pienempi investointi (ja nopeampi), sekä suurempi ja pitkäaikaisempi tuotto.

        Vantaalla on toki kiva kenttä, mutta se on tarkoitettu massojen liikutteluun. Keihäsmatkailijoille. Olkoon se sellainen, mutta helsinki tarvitsee eteläsataman ruotsinristeilijöiden lisäksi myös vapaamman aikataulun sataman, koska sieltä se iso raha tulee.

        Toistan taas itseäni, mutta toimivaa ja tuottavaa infraa ei kannata tuhota. Asuntorakentaminen ei tuota sen enempää, varsinkaan kun huomioidaan pitkä “joutokäyttö”, jolloin alue on tyhjillään.

        Bulevardit ovat samanlainen hölmöläisen keksintö. Käytännössä helsinki joutuu järjestämään ulkopaikkakuntalaisille yksityisautoilun (käytännöllisyydessä) korvaavan joukkoliikenneratkaisun. Kaikille pääväylille. Pitkittäin ja poikittain.
        Ja kyllä. Se on helsingin vastuulla. Jos ei järjesty, eivät ihmiset ja yritykset enää helsinkiin tule. Ei sitä lentokenttääkään sitten enää tarvita…

        9+
      • Malmin kenttää ei todellakaan voi sanoa rahasammoksi. Ei välillisesti tai välittömästi. Aika paljon saisi laskeutumismääriä kasvattaa ja muita toimintoja kasvattaa, jotta se edes tuottaisi hurjat kulunsa. Markkinavuokraa tuosta alueesta tuskin mikään operaattori tai yhteisö pystyy maksamaan. Aika paljon näitä utopistisia heittoja tulee Malmin kentän ilmailun kannattajilta.

        Kun Helsinkiin saadaan lisää asuntoja esim. Malmin kentälle ja bulevardisoinnin myötä, niin kaiken järjen mukaan pendelöinnin tarve vähenee kehyskunnista. Sillä sillonhan yksityisautoilun tarve vähenee (ei tarvita sitä kahta autoa/perhe) ja pystytään parantamaan sisäistä joukkoliikennettä ja kevytliikenneväyliä.

        22+
      • Mitkä hurjat kulunsa??
        Nykyiseltä ylläpitäjältä on saatu epämääräisesti mumistu summa kulupuolesta. Tulopuolta eivät halua kertoa, ettei vain näyttäisi kannattavalta…
        Tosin se lentokenttätoiminta tuskin miksikään uudeksi nokiaksi koskaan tulisikaan. Ne on nimenomaan ne välilliset tulot, jotka voisivat kohota korkeuksiin. Ja se taas hyödyttää kaupunkia (+kaupunkilaisia) ja jopa koko suomea.
        Eikä se maavuokra, 1,38M€/v, ihan mahdottomalta kuulosta…
        Kenttä tuottaa kaupungille kokoajan rahaa vaikka sitä on riudutettu ja yritetty tukahduttaa jo parinkymmenen vuoden ajan.

        9+
      • Malmin kentän historiallisia arvoja, sen luontoarvoja, sen city-kentälle ihanteellista sijaintia ja sen Suomen oloissa ainutlaatuista soveltuvuutta ammattimaiseen ilmailukoulutukseen ei yksinkertaisesti voi siirtää minnekään muualle. Puhumattakaan niistä 40%sta koko Suomen yleisilmailun operaatioista, jotka ovat Malmilla.

        Jos Finavia ei ole (omien, tarkentamattomien tietojensa mukaan) onnistunut saamaan Suomen toiseksi vilkkaimman lentokentän toimintaa voitolliseksi, vaikka ei ole joutunut maksamaan maa-alueesta edes vuokraa, uskon että siellä olisi kyllä peiliin katsomisen paikka ydinliiketoiminnan osaamista koskien.

        Lentotoiminnan jatkuminen ei ole asuntorakentamisen vaihtoehto, vaikka se kentän vastustajien taholta sellaisena halutaankin populistisesti yksinkertaistetun argumentoinnin vuoksi usein esittää. Asuntoja saataisiin lentotoiminnan jatkuessakin alueelle ainakin 15.000, ja siihen business-park vielä päälle. Haluaisin todellakin nähdä ne laskelmat, joiden perusteella 25.000 asukkaan asuntoalue olisi kaupungille (ja Suomelle) siihen verrattuna mielekkäämpi ratkaisu.

        Valitettavasti Helsingin kaupunki ei ole sellaisia kentän potentiaalia kartoittavia objektiivisia selvityksiä tehnyt. Yhtä vähän kuin se haluaa selvittää asukkaiden mielipidettä kentän suhteen. Sellaiset selvityksethän saattaisivat puoltaa kentän säilyttämistä. Sulkemalla silmät tosiasioilta on varmaankin helpompi tehdä päätöksiä koska faktat ovat pilanneet jo monta hyvää stooria. Hyvällä kunnallispolitiikalla ei sellaisen toimintatavan kanssa kuitenkaan ole mitään tekemistä. Siksi yleiskaava pitää palauttaa valmisteluun: tolkkuakaavaan.org

        3+
      • Höpö höpö juttu. Jos rakennusliikkeet eivät jostain kumman syystä halua rakentaa kaupunkibulevardien varrelle asuntoja (vaan mielummin pientaloja Hyvinkäälle?), ei yleiskaava siihen velvoita. Yleiskaavalla vain mahdollistetaan rakentaminen ja turvataan kaupungin tonttivaranto.

        4+
      • @Vihdintie seuraavaksi kehitteille: Luitko artikkelin vai vain sen otsikon? Huomasitko että kritiikkiä perusteltiin suurelta osin paljon muulla kuin rakennusliikkeiden toiveilla?

        Ja kyllä yleiskaava muuten käytännössä merkitsee rakentamista niille alueille, joille siinä rakentaminen sallitaan. Ei siksi, että ne paikat olisivat välttämättä järkevimpiä vaan siksi, että muualle ei ole rakennusoikeutta ole osoitettu. Ja jollei kukaan muu rakenna, laitetaan lopulta vaikka kaupungin oma ATT rakentamaan – niinhän on tehty ennenkin.

        Miksi muuten bulevardien kannattajat vetoavat aina vertailuna jonnekin kauas rakentamiseen? Eikö oikeita argumentteja ole ja sen vuoksi tehdään tästä asiasta jotain maaseudun (“maalaisjunttien”) ja valistuneiden kaupunkilaisten välistä vastakkainasettelua?

        On täysi harhaluulo, että noita väyliä tarvittaisiin vain “maalaisjunttien” matkoihin kaupunkiin. Niitä nimittäin tarvitsemme eniten me Kehä I:n sisällä asuvat: niitä pitkin kulkevat tavarat kaupunkiin, niitä pitkin mekin liikumme kaupunkiseudulla (aika moni helsinkiläinenkin on töissä kehien varsilla) ja ne kaupungin ulkopuolelta tulevat tulevat tänne usein töihin, ostoksille ja kulttuuririentoihin – tuovat siis osaltaan esimerkiksi työpaikkoja ja palveluita tänne. Kenen tarpeita palvelee se, että tuo liikkuminen tehdään entistä vaikeammaksi? Etenkin kun se ei ole välttämätöntä vaan kaupunkia voitaisiin rakentaa niinkin, ettei bulevardisointia tarvitse tehdä.

        51+
      • “Miksi muuten bulevardien kannattajat vetoavat aina vertailuna jonnekin kauas rakentamiseen?”

        No koska bulevardikriitikot eivät osaa vastata, minne sitten rakennetaan ne kodit sadalletuhannelle ihmiselle, jos ei bulevardien varret kelpaa.
        Yleiskaavalla halutaan laajentaa kantakaupunkia. Vastustajat haluavat, että nykyinen meininki rakentaa metsälähiöitä yhä kauemmas yksityisautoilun varaan jatkuu.
        Tietää yhä pidempiä työmatkoja, lisäkaistoja sisääntulomotareille ja täyttä liikennekaaosta kantakaupungissa, jonne ei lisää autoja mahdu.

        8+
      • “No koska bulevardikriitikot eivät osaa vastata, minne sitten rakennetaan ne kodit sadalletuhannelle ihmiselle, jos ei bulevardien varret kelpaa.”

        Edellä mainittu kommentti pitää sisällään oletuksen, että rakentaminen on jotenkin välttämätöntä. Näin ei ole, kyse on lopulta vain poliittisesta asukastavoitteesta.

        Siinäkin tapauksessa, että tavoite hyväksytään, on helppo todeta, että se voitaisiin saavuttaa ilman bulevardejakin. Pääkaupunkiseudulla nimittäin riittää rakennusalaa vallan riittämiin ilman bulevardeja, jopa Helsingissä. Itse asiassa bulevardienkin kohdalle – jos esimerkiksi keskuspuistoon rakentaminen niin houkuttaa – mahtuisi jopa enemmän rakennusalaa, jos bulevardeja ei toteutettaisi vaan sisääntuloväylät tunneloitaisiin. Lähin esimerkki tällaisesta ratkaisusta löytyy Keilaniemestä, jossa sellainen on rakenteilla.

        Tiivistysrakentamista hidastaa toki usein aiempien asukkaiden vastustus. Tässä kohdin bulevardeista on löydetty “helppo” vastaus: aivan vieressä kun ei kaikissa paikoin ole vielä rakennuksia ja valittajien ajatellaan olevan lähinnä autoilijoita, joista stadi ei vuosiin ole muutenkaan välittänyt (ja jotka voivat tehdä vain kunnallisvalituksen, eivät hallintovalitusta). Väliäkö sillä, että bulevardit haittaisivat koko kaupunkiseudun liikenteen toimimista ja tarjoaisivat parhaimmillaankin nauhamaisia lähiöitä kaupungin laitamilla, ruuhkaiseksi tehdyn väylän varrella.

        Jotkut esittävät, että jos asunnot rakennettaisiin kauemmas, keskusta menisi tukkoon työmatkalaisten autoista. Nämä kommentoijat unohtavat että työmatkaliikenne edellyttää työpaikkoja – keskustaan menee vain juuri niin paljon ihmisiä kuin siellä on työpaikkojakin. Nähtävissä ei ole, että keskustan työpaikat lisääntyisivät, sillä sinne ei olla esittämässä mitään merkittävää toimisto- tms. tilan lisärakentamista tässäkään kaavaluonnoksessa. Lisääntyvät työmatkat suuntautuvatkin suurelta osin muualle, kuten Pasilaan ja Kehille.

        Ei siis ole odotettavissa, että keskustaan menee yhtään enempää henkilöautoja työmatkoilla rakennettiinpa uudet asunnot bulevardeille tai ihan minne vain. Tilanne on tältä osin hiukan eri kuin vaikkapa joukkoliikenteen käyttäjien kohdalla: joukkoliikenteellä matkaavat saattavat mennä keskustan kautta vaikka olisivat matkalla muualle, koska suurin osa linjoista kulkee keskustan kautta ja poikittaisyhteydet ovat heikommat (vaikka niitä kehitettty onkin).

        21+
      • Kenellä muuten on hiukan ikää, muistaa millainen Itäväylä oli joskus 1970-luvulla. Aiempina vuosikymmeninä rakennettu väylä oli pahasti ruuhkautunut. Porvoonväylää ei vielä ollut ja Itäväylää pitkin meni paljon myös pitkämatkaista liikennettä Idän suuntaan. Joukkoliikenne hoidettiin bussein.

        Itäväylän ruuhkautuessa bussien toimintaedellytykset taattiin erottamalle niille bussikaistat. Muu ajoneuvoliikenne ruuhkautui entistä pahemmin, ja aamuruuhkassa jono ulottui joskus Sörnäisistä Hertsikkaan asti. Matka-ajat Itä-Helsingistä keskustaan olivat kaikkea muuta kuin kohtuulliset.

        Liikenteen toimivuuteen tuli parannus vasta 1980-luvun alussa kun metro valmistui. Ajoneuvoliikenne väheni hieman, mutta sitäkin tärkeämpää oli bussien poistuminen: bussien poistuessa bussikaistat tulivat muiden ajoneuvojen käyttöön ja Sörnäisten-Hakaniemen seudulla katuverkon kuormitus yksinkertaisesti väheni paljon, kun bussien määrä väheni. Yht’äkkiä liikenne sujuikin kohtuullisesti.

        Sittemmin Itäväylä on toiminut ihan kohtuullisesti vaikka sen varrelle on rakennettu paljon lisää sitten 1970-luvun. Usein esitettävä väite siitä, että “lisäkaistoja ei kannata rakentaa kun ne kuitenkin menevät täyteen” ei näytä pitävät Itäväylän osalta paikkaansa. 1980-luvulla saatu lisäkapasiteetti on riittänyt jo pari vuosikymmentä. Ihmisiä ei yksinkertaisesti mene keskustaan autolla enempää töihin vaikka heitä väylän varrella ja sen päässä entistä useampi asuukin.

        Itse odotan kauhulla Itäväylän bulevardisointia. Itäväylän katkominen liikennevaloin tulisi paitsi tekemään siitä vaarallisemman myös huomattavasti ruuhkaisemman. Ruuhka ehkä jakautuisi useampaan kohtaan, mutta kaikkiaan matka-ajat Itä-Helsingistä ja Itä-Helsinkiin kasvaisivat huomattavasti.

        Ei bulevardisointi toki ole edes ainut uhka väylän toimivuudelle vaan sen toimivuutta uhkaa tällä hetkellä lisäksi Hakaniemen-Sörnäisten seudulla tehtävät muutokset. Kaupunki on päättänyt ohjata Hämeentien liikenteen osin Sörnäisten rantatielle. Samaan aikaan kaupunki on suunnitellut uusivansa Hakaniemen sillan ja samalla muuttavansa sen Hakaniemen pään risteyksen tasoristeykseksi. Tämä risteys tulisi heikentämään Sörnäisten rantatien pääsuunnan toimivuutta huomattavasti, kun etenkin Hakaniemen torin suunnalta sivusta Itäväylän suuntaan kääntyvälle liikenteelle pitää järjestää pitkähkö valovaihe ja toisaalta uusi ratikkalinja ylittäisi kadun poikittain (ja saisi liikennevaloetuudet). Tämän pullonkaulan vaikutukset heijastuisivat väistämättä myös Itäväylän suuntaan ja suunnalta tulevaan liikenteeseen.

        Nykyisin Itäväylän suurin murhe on Sörnäisissä, jossa tilanne tulee Hämeentien ajoneuvoilta sulkemisen myötä vain pahenemaan. Asiaan olisi toimiva ratkaisu: Sörnäisten tunneli, joka on kyllä suunniteltu mutta jonka rakentamista monet KSV:n ideologit ja jotkin poliitikot kiivaasti vastustavat. Jotenkin mietityttää, onko tarkoitus haudata se kokonaan, perustelemalla hautaamista vaikkapa uuden Hakaniemen sillan muodostamalla pullonkaulalla (“ei kannata rakentaa kun ei se liikenne menisi tuostakaan läpi”)?

        20+
      • Ehdotukset jättää rakentamatta ja kaavoittamatta ovat poliittista oman alihintaan tähän asti saadun edun venytystä ja pahimman luokan snobismia. Te ette voi tietää kansaa paremmin tarvitseeko niitä rakentaa, kun kiistattomasti sellainen tarvitaan, mistä joku on valmis maksamaan.

        32+
      • @lisää betonikuutioita: “kiistattomasti sellainen tarvitaan, mistä joku on valmis maksamaan.”

        Vai niin. Kyllä joku olisi varmasti valmis maksamaan talosta pyöräbaanan kohdalla tai vaikkapa keskellä rautatieaseman raiteita. Pitäisikö nekin antaa rakentaa ja vai onko sen kieltäminen “tähän asti saadun edun venytystä ja pahimman luokan snobismia”?

        17+
  4. Milloinkahan mahdan saada Helsingin kaupungilta muistutuksessani pyytämäni yksilöidyn, perustellun kannanoton esittämääni mielipiteeseen ja esittämiini kysymyksiin?

    31+
  5. Olen oikein iloinen, että yleiskaavaa laativat ammattitaitoiset suunnittelijat eivätkä tämän kommenttiketjun kirjoittajat. Onkohan tässä maassa toista suunnittelukohdetta, jossa joudutaan toimimaan yhtä monen keskenään ristiriitaisen tavoitteen hetteikössä. Siihen nähden kelpo suoritus! Tällä suunnitelmalla Helsinki voi kasvaa menettämättä luonnettaan. Tiivis ja urbaani kasvava Helsinki on paljon hienompi tulevaisuuskuva kuin hiipuva kaupunki, jota ympäröi naapurikuntien alati pidemmälle rönsyilevä mitäänsanomattomien kerrostalolähiöiden ja geneeristen talopakettikylien matto.

    39+
  6. olen alkanut harkita muuttoa pois Helsingistä, vaikuttaa, että tästä halutaan tehdä vuokra-asujien nukkumalähiö häätämällä toiminnat pois, mm. lentokenttä ja 100 vuotias puuvenetelakka. Haluan, että asuinpaikassani on monenlaista elämää ja toimintaa.

    15+
    • Tervemenoa. Myös melusaastetta tuottavat pienkoneet. Saastuttaneet myös Malmin lentokenttä alueenkin.

      96+
  7. Hyvä, että “melkein ilmaisvuokralla” olevat rantojen röttelöalueet saadaan yleisempään käytöön puhumattakaan aidalla rajatusta satojen hehtaarien lentokentästä joka oli pienen piirin käytössä.

    93+
    • Pääkaupunkiseudulla on 1kpl yleisilmailukenttiä, mutta esim 14 golfkenttää (http://www.golfkuume.fi/golfkentat/golfkentta-helsinki-espoo-vantaa/#more-51), jotka ovat myös varsin pienen harrastajakunnan käytössä.

      Malmin kentän pinta-ala on 138 hehtaaria, joka esimerkiksi näihin edellämainittujen golfkenttien yhteenlaskettuun pinta-alaan verrattuna on todella mitätön.

      Missä vaiheessa kaupungille/kunnalle tuli oikeus päättää asukkaidensa harrastusmahdollisuuksista ja niiden arvottamisesta? Ilmailuharrastajien lisäksi kentällä toimii myös lukuisia ilmailusta elantonsa saavia yrittäjiä / lentokouluja / vartiolentolaivue.

      Lisäksi tulisi muistaa että tämä “pienen piirin käytössä” oleva lentokenttä on laskeutumisten määrällä mitattuna Suomen toiseksi vilkkain lentoasema, ja Helsingin asukasmäärän jatkuvasti kasvaessa sen asema kevyemmälle lentoliikenteelle vain korostuu entisestään.

      28+
      • Lähes kyynisesti todetaan yleiskaavan selostuksessa, että “Helsingin kaupungin, tai laajemmin Uudenmaan liiton, velvollisuutena ei ole operoida tai mahdollistaa yleisilmailutoimintaa”.

        Tuon argumentin saattaisi ehkä vielä jotenkin ymmärtää, jos kentän rakentamista vasta suunniteltaisiin, mutta olemassa olevan, Suomen toiseksi vilkkaimman kentän sulkemisen perusteena hakee se järjettömyydessä vertaansa.

        Jos tuota käytetään perusteena Malmin kentän sulkemiselle, samalla logiikallahan kaupungin tulisi myös sulkea venesatamat, golfkentät, siirtolapuutarhat, leirintäalueet ja muita asukkaiden ja matkailijoiden toiminnan muotoja palvelevat alueet (vaikka yleisilmailutoiminta toki onkin paljon muuta kuin harrastuspohjaista). Noille muille toiminnoille kuitenkin tarjotaan kaupungin alueella useampia paikkoja mutta Malmin kenttää, Suomen ainoana kansainvälisenä vapaan aikataulun kenttänä 150 km säteellä, ollaan lopettamassa. Mihin jäi yhdenvertaisuusperiaate?

        Vai onko kyse ehkä vain siitä, että valtuutetuilla on enemmän golfklubin jäsenkortteja kuin lentolupakirjoja?

        31+
      • Mutta kuka sen huvipörräilyn maksaa jatkossa? Toista miljoonaa valtio tällä hetkellä,kun puoli-ilmaiseksi lennellään. Vartiolento lätee tänä vuonna. Jää vain huvipörrääjät.Vilkasta on toiminta.Esim. Kajaanin kentällä lähes miljoona matkustajaa ja toiminta on kannattavaa! Kaupunginko (veronmaksajien) pitäisi huvilennot kustantaa!

        86+
      • Lentäjien koulutus onnistuu erittäin hyvin muuallakin, heitähän on koulutettu vuosikausia mm. Porissa ja Tampereella. Kun Patria (valtion lentokoulu) siirtää toimintonsa Tampereelle, niin eiköhän sinne siirry muitakin kouluja Malmilta. Sinne saadaan muutenkin kattava ja hieno ilmailualan koulutuskeskus.

        On hieman outoa sanoa että Malmilta tulee vain riittävän ammattitaitoisia lentäjiä, vähän samaa jos väittäisi että hyviä autokuskeja saisi vain Mannerheimintiellä opetellessa. Huvipörräilijät taitavat olla kaikista eniten huolissaan oman lentopaikkansa katoamisesta….

        77+
      • Toki lentokoulutusta voi suorittaa muuallakin, mutta Malmin veroisia koulutusolosuhteita ei ole mahdollista toteuttaa missään muualla. Laadukas koulutus on turvallisuuta, eikä siitä mielestäni pidä tinkiä. Muualla tuskin myöskään asukasmäärä riittää asiakaskunnan muodostamiseksi. Malmin sulkeminen heikentäisi ratkaisevasti, lähes tuhoaisi, Suomesta ilmailun hyvän peruskoulutuksen toimintaedellytykset.

        Kenttää eivät suinkaan puolusta vain “huvipörräilijät” (onko parempien argumenttien puutteessa todellakin pakko argumentoida tuolla tasolla?). Itse en ole lentäjä eikä minulla ole mitään ilmailuharrastuksia ja olen liittynyt kentän aktiivisiin kannattajiin, koska näen kentän arvon ja koska asukkaiden enemmistön mielipidettä ollaan jyräämässä ilman että kentän sulkemisen seurauksia olisi millään lailla huomioitu päätöksenteossa.

        Suomen toiseksi vilkkaimman, kulttuurihistoriallisesti ja luontoarvoiltaan merkittävän lentokentän kohteleminen tyhjänä tonttimaana asuntorakentamiselle osoittaa päätöksentekijöiltä tyrmistyttävää lyhytnäköisyyttä ja polkee lokaan myös kaupungin omia arvoja vihreänä, asukaslähtöisenä ja yrittäjäystävällisenä kulttuurikaupunkina.

        1+
      • Tuossa aiemmin kysyttiin: “kuka sen huvipörräilyn maksaa jatkossa? Toista miljoonaa valtio tällä hetkellä,kun puoli-ilmaiseksi lennellään. Vartiolento lähtee tänä vuonna.”

        Kun Rajavartiosto siirtyy Helsinki-Vantaalle, ei harjoittelu ole enää mahdollista Malmilla vaan se joudutaan tekemään Utissa. Pelkästään näistä siirtolennoista aiheutuu kaksinumeroisen miljoonasumman verran lisäkustannuksia vuosittain. Ja turvallisuusriskit tulevat vielä siihen päälle. Siihen verrattuna Malmin kustannukset ovat todellakin peanuts.
        http://www.helsinginuutiset.fi/blogi/400341-uhkapelia-seutulan-taivaalla
        (Tuon kirjoituksen laskelma perustuu 9.000€/h tuntihintaan mutta Super Puman lentotunti maksaa tosiasiassa 19.900€/h)

        Ja jos kustannuksista puhutaan, on Helsingin kaupungin tiedossa jo nyt, että Malmin huonojen (kalliiden) rakennusolosuhteiden johdosta ei yleiskaavaluonnoksen mukainen kerrosala edes ole riittävä Malmin lentokentän alueen taloudellisen toteutettavuuden kannalta. Joko siis tingitään niistä kauniiksi maalailluista väljän rakentamisen ja avoimien näkymien tuomista lentotoiminnan “muistumista” tai toteutetaan jättimäinen hanke jättimäisillä tappioilla. Malmin kohdalla kaava on siis susi jo syntyessään.
        (Yleiskaavan taloudellisten vaikutusten arviointi, s. 44)
        http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2015-1.pdf

        Malmin alueen rakentaminen on kerrosneliömetriä kohden ainakin tuplasti kalliimpaa kuin muiden alueiden. Ja se on suurin yksittäinen rakennushanke. Kaupunki siis todellakin aivan vakavissaan aikoo keskittää rakentamisen painopisteen juuri sellaiselle alueelle, jonka rakennuskustannukset ovat kalleimmat. No, rakennusyhtiöt varmaankin iloitsevat hurjasta liikevaihdosta, mutta asukkaat eivät.

        ainakin 100-200 miljoonan arvoinen kenttä tuhotaan ja uutta kenttää suunnitellaan rakennettavaksi vähintään 100 miljoonan hinnalla huonompaan paikkaan (jos mitään paikkaa ylimalkaan löytyy). Ainakaan taloudellisilla argumenteilla ei kentän sulkemista todellakaan voi puolustaa.

        Sen lisäksi, että yleiskaava tuhoaa merkittävästi viher- ja virkistysalueita ja rakennettua kulttuurihistoriaa, sen perustana olevat valinnat ovat myös täysin holtitonta verovarojen tuhlausta. Siihen verrattuna ovat Malmin kentän ylläpidon kustannukset todella mitätön summa.

        Siksi yleiskaava pitää palauttaa valmisteluun.
        http://tolkkuakaavaan.org

        10+
      • Huvipörräilyn maksaa tulevaisuudessa sama taho, kuin nykyäänkin. Huvipörräilijä ihan itse.

        1+
      • Eli turhaa pörinää riittää. Meteli sen mukainen. Ympäristölupa umpeutuu..

        39+
      • Tolvana, Kaupunkihan ei peri kentästä vuokraa, ja Finavian pikkukentät (johon Malmikin kuuluu)tekee 20miljoonaa miinusta .

        40+
      • Niin…?
        Mistäköhän ilmenee paljonko malmi tekee tappiota?
        Ei mistään. Miksiköhän…..?

        1+
    • Kuka maksaa puna-vihreiden huvittelupyöräilyn? Hämeentie suljettiin, koska suljetaan Mannerheimintie, Runeberginkatu ja Mechelininkatu?

      4+
  8. Malmin lentokentästä: Sadat rakentamista vastustavat muistutukset ja 71.000 nimen adressi, Suomen suurin Kuntalaisaloite 983, valinta Euroopan 7 uhanalaisen kulttuuriperintökohteen listalle. Missä vaiheessa kaupungin asukkaiden mielipiteiden merkitys lakkasi? “Demokratian perusajatuksena on, että hallintovalta nousee kansasta ja toteuttaa kansan tahtoa” (Lähde:Wikipedia)

    43+
    • Golf kentät ovat sentään suurimman osan vuodesta pelkästään alueen asukkaiden ulkoilu- ja virkistyskäytössä. Kesälläkin golfkentillä saa tervettä järkeä käyttäen kulkea. Malmin lentokenttä on alueen asukkailta aidattu ja suljettu ympäri vuoden ja aiheuttaa lähistölle vain haittoja. Asuin aiemmin lähistöllä.
      Adressin kerätyissä nimissä on vain 13000 helsinkiläistä, joista suurin osa ei olisi allekirjoittanut jos kysely olisi muotuiltu: “Haluatko 25000 uutta helsinkiläistä Malmin lentokentälle vai omille asuinkulmillesi.”
      Nimiä on helppo kerätä maakuntakenttien lentonäytöksissä maalaisilta, jotka eivät välttämättä ole koskaan käyneet Malmin lentokentällä.

      108+
      • Malmin lentokentän ympäri kulkeva ulkoilureitti on ympäri vuoden alueen asukkaiden käytössä. Vapaata liikkuvuutta lentokenttäalueella on tarpeen rajoittaa, varmasti kaikille ymmärrettävistä syistä. Enkä usko että golfkentillä vaeltamista tai pyöräilyä nyt mitenkään erityisen hyvällä katsottaisiin tai että siihen jopa alueen asukkaita kannustettaisiin.

        Asun itse myös malmin kentän vieressä, enemmän “haittoja” tulee alueen mikroautoradasta sekä tattiksen alueella ajelevista mopoilijoista. Kaupungissa nyt kuuluu ääniä, ja mikään näistä toiminnoista (lentäminen, karting tai mopoilu) ei minua häiritse pätkääkään. Kenttä on ollut omalla paikallaan huomattavasti minua pidempään, jokainen voinee valita asuinpaikkansa oman mielensä mukaan? Miksi esimerkiksi muuttaisit ravintolan yläkertaan asumaan, ja ensimmäisen viikonlopun tullen valittaisit poliisille melusta? Kaupungissa on elämää, ja lentoliikenne mun mielestä kuuluu yhtenä tärkeänä osana kaupunkimiljööseen.

        Palaankin aiemmin esittämääni kysymykseen; millä oikeudella kaupunki päättää mikä harrastus tai toiminta on arvokkaampaa kuin toinen? Koska mikään aihetta käsittelemään perustettu työryhmä ei ole voinut osoittaa Malmin kentälle korvaavaa sijaintia, tarkoittaisi Malmin kentän alasajaminen käytännössä myös ilmailuharrastamisen alasajamista koko pääkaupunkiseudulla. Haluaisin nähdä tilanteen jossa Helsingin venesatamat suljettaisiin, ja korvaava paikka osoitettaisiin Porkkalanselältä tai Porvoosta.

        Mainitsemasi luku 25 000. Kentän koko Wikipedian mukaan on 138ha. Minkälainen asuinalue siihen siis rakentuu, jos kyseiselle alueelle sijoitetaan saman verran asukkaita kuin esim. Raahessa? Vertailun vuoksi viereisissä kaupunginosissa Ala-Malmilla 3,34km2 / 5678 asukasta ja Ylä-Malmi 0,91km2 / 6623 asukasta.

        Ja vielä viittauksesi maalaisiin. Tuntuu hetkittäin siltä että maaseudulla ymmärretään paremmin myös kulttuurishistoriallisia arvoja, eikä rahanahneudessa tuhota elävää historiaa pelkästään oppikirjoista luettavaksi. Suomen ensimmäinen kansainvälinen lentoasema pääkaupunkikeskeisestä sijainnistaan huolimatta on edelleen koko Suomen Malmi, eikä ainoastaan Helsinkiläisten mielestä.

        36+
      • Turha verrata käytännössä vapaasti virkistysalueena käytettävää golf-kenttää ja täysin rajattua lentokenttää toisiinsa virkistysalueina. Esim. Talin golfkentällä risteävillä kävely- ja pyöräteillä on kulkeminen täysin vapaata. Vaatii vain tervettä järkeä ja harkintaa kentän ylityksessä, ettei häiritse toisten peliä.
        Valtio lentokentän ylläpitäjänä on poistunut Helsingistä. Helsingin kaupungilla ei ole mitään velvotteita osoittaa, -valtiolle kuuluvasta lentotoiminnasta, uutta paikkaa lentokentällä toimineille lentoharrastajille. Maakuntakenttiä on riittävästi. Lennokkikerho toimintaa on ympäri Helsinkiä kerhojen muodossa ja lennätyspaikat ovat aivan muualla kuin Malmin lentokentällä.

        34+
      • Miksi puhutaan jatkuvasti “lentoharrastajista” ja “lennokkikerhotoiminnasta”? Malmin käyttö on pääasiassa ammattimaista lentotoimintaa. Golf-kenttien ammattimaisen käytön osuus tuskin on lähellekään verrattavissa Malmin kentän ammattikäytön määrään.

        Golfkentän toiminnan merkitys on käytännössä vain paikallinen mutta Malmin kentän toiminnan merkitys ulottuu koko maahan ja myös sen rajojen ulkopuolelle. Malmin kenttä on Suomen toiseksi vilkkain, vaikka lentokoulutuksen läpilaskut poistettaisiinkin laskelmista. Suomen yleisilmailun operaatioista 40% tapahtuu Malmilla ja Helsingin, pääkaupunkina, tulisi ymmärtää erikoisasemansa ja vastuunsa myös koko maan tasolla merkittävien asioiden suhteen.

        22+
      • Minkä takia kenenkään pitäisi päästä kävelemään lentokenttäalueelle, varsinkin kun kentän ympäri kulkeva kuntoreitti seuraa varsin tunnollisesti kentän ristin muotoa. Käytännössä kulkeminen on siis rajoitettu kiitoradoilla ja rullausteillä. Samalla periaatteella pitäisi päästä “tervettä järkeä käyttäen” kävelemään Lahden moottoritiellä. Sitä miten kenenkään liikkumista tuo kentän olemassaolo vaikeuttaa on vaikea ymmärtää..

        Ihan oikein, valtio kentän ylläpitäjänä on poistunut, mutta yrittäjävetoisesti kentän lentotoiminnan ylläpitämistä olisi mahdollista jatkaa ja siihen on jo valmiita suunnitelmia olemassa. Kyse onkin siitä tuhotaanko PK-seudun (eli ruuhkasuomen) ainoa varteenotettava yleisilmailukenttä. Maakuntakenttiä varmasti on riittävästi, mutta mites ne vaikuttaa PK-seudun tilanteeseen. Kyllähän golf-kenttiäkin on kanarialla, purjehtimaan pääsee karibialle ja hiihtää voi alpeilla?

        12+
    • Objektiivisesti katsoen leirintäalue on tärkeämpi kuin pienen ryhmän lentokenttä.

      Onneksi on kaavailtu Kivinokkaan Rastilan korvaava leirintäalue. Karavaanialue myös pitää saada ja ehdotan sitä kumpulan laaksoon kahden aidan väliin.

      23+
      • Mikähän mahtaa olla se “objektiivinen” peruste, miksi leirintäalue olisi tärkeämpi kuin Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä, tärkein ammatti-ilmailijoiden peruskoulutuspaikka, ilmailualan osaamiskeskus ja ainoa vapaan aikataulun kansainvälinen liikelentokenttä 150km säteellä?

        1+
    • Kysely tehty Uudellamaalla;) Unohdettu kysyä Viikki-Latokartano ,Puistola! Olisi tullut “väärä” tulos!

      37+
    • Vaalikone-gallupissa mitattiin Uudenmaan ja eri kuntien asukkaiden mielipide tutkimuslaitoksen laatimalla kysymyksenasettelulla. Näitä kyselyitä on tehty jo toistakymmentä vuotta eri tahojen toimesta ja kaikkien tulokset osoittavat kiistattomasti, että enemmistö kannattaa kentän säilyttämistä, yli puoluerajojen, ikäryhmien ja tuloluokkien.

      Asukasyhdistykset ovat jo ilmaisseet tyytymättömyytensä yleiskaavaan ihan gallupeista riippumatta.
      http://www.sll.fi/uusimaa/helsy/kannanotot/kannanotot-ja-tiedotteet-2016/jarjestot-vaativat-helsingin-yleiskaavaehdotuksen-palauttamista-uudelleen-valmisteltavaksi

      1+
  9. Viheralueiden ja kulttuurimaisemien tuhoamista, helsinkiläisten harrastus- ja virkistysmahdollisuuksien jyräämistä! Tämäkö takaa Helsinkiin terveitä ja tehokkaita veronmaksajia?
    Kuntalaisten mielipiteiden mitätöimistä ja kuuntelematta jättämistä. Onko tämä nykyaikaista demokraattista kuntapolitiikkaa?

    63+
    • Muutan Stadista saman tien kun ja jos päätös tuhota arvokkaat lähimetsät ja viheralueet kaavoitetaan. Tehkööt sitten mitä haluavat synnyinkaupungilleni, ainahan tänne voi tulla torikahville kerran kesässä ja tehdä sightseeing -kierroksen ratikalla menneitä muistellen.
      Sairaanhoitaja Stadista

      31+
      • 250 000 toiseen suuntaan muuttavaa kiittävät päätöksestäsi, kun lasket hintatasoa.

        22+
  10. Voisko saada jonkun selkeän esityksen siitä, mikä on muuttunut edelliseen esitykseen verrattuna? Esim. korostettuna ne ruudut, joiden merkintä on vaihtunut?

    24+
  11. Viheralueet eivät säästy sillä, että sieltä täältä pelastetaan joku pikselinpuolikas. Yleiskaava pitäisi palauttaa uuteen valmisteluun, jotta puistoalueiden ja kaupunkimetsien valtaaminen rakennusmaaksi saadaan loppumaan.

    63+
  12. Kaikkien helsinkiläisten, joita yleiskaavan ratkaisut eivät miellytä, kannattaa tutustua uuteen kuntalaisaloitteeseen joka tähtää yleiskaavan palauttamiseen uuteen valmisteluun ja vasta seuraavan valtuuston päätettäväksi. Syitä, miksi näin tulee tehdä, on useita. https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/2763

    50+
  13. Vaihtoehto bulevadeille ei ole viherrakentaminen vaan rakentamatta jättäminen ja maltillinen rakentaminen.

    53+
    • Kaavoittamatta jättäminen tarkoittaisi vain lisää hajaantunutta ja ostajia vähemmän kiinnostavaa omakotitalomattoa pitkin Uudenmaan metsiä ja peltoja, loputtomia rahareikiä maanteiden leventämisessä ja tolkuttomia jatkuvasti pahenevia ruuhkia kaupunkialueilla, missä kaistoille olisi jo nyt arvokkaampaa käyttöä. Rakentamisen jättäminen muille kunnille olisi yhteiskuntataloudellinen emämunaus kalleimmasta päästä

      36+
      • Anteeksi vain hyvä “lisää betonikuutioita” mutta kommentissasi on muutama erhe:

        1. Esitetty yleiskaava ei suinkaan vähennä tai edes rajoita ruuhkia vaan merkittävästi lisää niitä heikentämällä liikenneväylästön toimivuutta bulevardien osalta. Jotta esittämiäsi positiivisia vaikutuksia saataisiin, pitäisi liikenneverkon kapasiteetti pitää ainakin nykyisellä tasolla. Tämä onnistuisi rakentamisen uudelleen sijoittelulla (bulevardien reunoilla olisi nykyisessä suunnitelmassa tulossa vain n. 1/3 kaikesta esitetystä uudisrakentamisesta) tai vaikkapa tunneloimalla osa sisääntuloväylistä, mistä olisi monia hyötyjä: liikennesujuisi ja toisaalta maan päälle voitaisiin rakentaa kapeampi väylä ja siten enemmän asuntoja (tai vaihtoehtoisesti säästää virheraluetta vaikkapa keskuspuistosta)

        2. Kaupunkiseudun rakentamista tulisi katsoa kokonaisuutena eikä siinä kokonaisuudessa Helsinkiin rakentaminen ole mikään itseisarvo tai autuus; toimiva kaupunkirakenne myös sisältää erilaisia asumismuotoja ja ympäristöjä (asumista ja yhteiskuntaa pitäisi muutenkin tehdä kaikkien ihmisten toiveiden eikä virkamiesten mielitekojen mukaan).

        3. Suurimmat liikenteeseen liittyvät “rahareiät” pääkaupunkiseudulla ovat jo vuosia olleet joukkoliikennehankkeet eivät suinkaan “maanteiden leventämiset”. Esimerkkeinä voisi mainita vaikkapa länsimetron ja Kruunuvuoren sillat, joiden molempien kustannukset ylittävät moninkertaisesti mitkään tiehankkeet pääkaupunkiseudulla (ja näiden infrainvestointien lisäksi tulevat toki vuosittaiset joukkoliikenteen käyttökulut, joista suuri osa katetaan budjettivaroin kun lipputulot eivät niitä kata).

        41+
      • Uusi kaava ymmärtää paremmin korkeaa rakentamista ja ottaa huomioon meluasioita. Tiivistyminen lisää parhaiten palveluja.

        Kaava vähentää ruuhkia ja antaa asukkaille paremmat yhteydet kaikilla liikkumismuodoilla.

        28+
      • Väylän kapasiteetti (hlö/tunti) kasvaa kun 2000 hlö/tunti ajoneuvokaistoja siirretään raitioliikenteen 4-7000 hlö/tunti käyttöön, ja jääviä kaistoja kavennetaan alempien nopeusrajoitusten mukana.

        33+
      • Bulevardien yhteydessä ei ole tarkoitus poistaa autokaistoja, mutta olemassa olevien kaistojen kapasiteettia lasketaan rajusti liikennevalojen vuoksi ja jossain määrin myös nopeusrajoitusmuutoksilla. Väite siitä, että tämä parantaa liikenneyhteyksiä “kaikilla liikkumismuodoilla” kertonee lähinnä esittäjästään eikä muusta.

        Kaupungin bulevardeista tekemässä liikenneselvityksessä on lähtökohdaksi otettu autoliikennemäärien väheneminen nykyisestä muun ohella ruuhkamaksuilla ja muutoinkin. Kyseisenlainen epävarmaan liikennemäärien merkittävään vähenemiseen perustuva lähestymistapa ei ole mikään yleisesti hyväksytty suunnittelutapa. Herää väistämättä ajatus, että näin on menetelty, jotta sujuvuus saataisiin keinolla millä hyvänsä näyttämään paremmalta kuin se onkaan.

        Jopa mainitusta vahvassa poliittisessa ohjauksessa tehdystä liikenneselvityksestä kuitenkin ilmenee, että bulevardisointi johtaisi alemmalla katuverkolla monasti liikennemäärien kasvamiseen kokonaisliikennemäärien vähenemisestä huolimatta, mikä johtuu bulevardien välityskyvyn ja toimivuuden heikkoudesta. Ero on huomattava, kun huomioi että samaisen selvityksen mukaan alempien katujen liikennemäärät itse asiassa laskisivat selvityksessä käytetyillä liikenne-ennusteilla, jos bulevardeja ei toteutettaisi.

        Liikenneselvityksessä on esitetty kaksi bulevardisointivaihtoehtoa: vaihtoehto 1, jossa ei juuri ole tasoliittymiä, ja vaihtoehto 2, jossa on etupäässä tasoliittymiä. Nämä molemmat laskevat tutkitun Hämeenlinnanväylän kapsiteettia nykyisestä, mutta vaihtoehto selvästi 2 enemmän. On kuitenkin ilmeistä että juuri tämä vaihtoehto valitaan, sillä se on muun ohella hiukan halvempi rakentaa ja monissa suunnitteluasiakirjoissa argumentoidaan sen puolesta. Suunnittelussa on myös pudotettu alunperin mukana ollut 60 km/h nopeusrajoitus 50 km/h arvoon vaikka 60 km/h tuottaisi paremman sujuvuuden.

        Mitä ilmeisimmin poliittisista syistä tarkastelusta on jätetty pois myös tunnelointivaihtoehto. Tunnelointi olisi kuitenkin ehkäpä se ainut oikeasti toimiva bulevardisointimuoto. Tunnelointi mahdollistaisi pääsuunnan liikenteen häiriöttämän kulun samalla kun maan päälle voitaisiin rakentaa aivan minkälainen katu tai bulevardi tahansa (itse asiassa katualuetta voitaisiin myös pienentää ja saada näin lisää rakennusalaa). Lisäksi alueen viihtyisyys lisääntyisi ja vältyttäisiin alemman katuverkon lisääntyvältä liikenteeltä.

        Tunneloinnista puhuttaessa se torpataan vastustajiensa suunnalta usein väittämällä sitä kalliiksi, jotkut heittävät jopa ilmaan “miljardin” kustannukset. Reaaliteettien vuoksi voisi kuitenkin todeta, että esim. Tampereen VT12 rantaväylän toteutuneet kustannukset ovat olleet noin 180 miljoonaa, josta itse tunnelin osuus 79 miljoonaa (hankkeessa rakennettiin myös muutoin teitä ja eritasoliittymiä sekä jouduttiin tekemään johtosiirtoja yms). Pituutta rantaväylän tunnelilla on 2,3 km, kun esim. Hämeenlinnanväylän pituus Hakaniemen tieltä Pirkkolan ylikulkusillalle on n. 3 km. Bulevardien toteuttamiskustannuksiksi ilman tunneleita on joka tapauksessa laskettu liikennesuunnitelmassa 85-95 miljoonaa Hämeenlinnanväylän osalta.

        On toki niin, että tunnelin tekemisen tarkat kustannukset riippuvat kovasti paikasta ja maapohjasta. Se ettei vaihtoehtoa ole edes selvitetty, kertoo kuitenkin jostakin. Vielä enemmän se kertoo, kun huomioi että tunnelin rakentamisen kustannukset olisivat mitä ilmeisimmin paljon alhaisemmat kuin vaikkapa Kruunuvuoren siltojen. Miksi suunnittelussa tutkitaan vain vaihtoehtoja, jotka väistämättä johtavat liikennejärjestelmän toimivuuden heikkenemiseen? Mitä bulevardisoinnilla oikeasti tavoitellaan?

        39+
      • Btw, tosi hienot peukutukset 20kpl omalle viestille kymmenessä minuutissa. Voit ainakin itse olla ylpeä.

        Autoliikennemäärien väheneminen nykyisestä ei todellakaan ole yleiskaavan lähtökohta. Kai olet lukenut materiaalit? Autoliikennemäärien suhteellinen osuus verrattuna joukkoliikenteeseen, jalankulkuun ja pyöräilyyn on tarkoitus saada alenemaan. Ihan käytännön syystä, kö kantakaupunkiin ei mahdu enempää autoja (ellei taloja ruveta purkamaan lisäkaistojen tieltä).
        Tunnelimiljardeihin voidaan palata kun Suomenlahdelta löytyy öljyä. Tai no, silloinkin keksisin parempaa käyttöä löysälle rahalle kuin tehottomat autotunnelit.

        2+
      • @Tehokasta joukkoliikennettä, yes!:

        Hämeenlinnanväylän liikenneselvitys löytyy täältä: http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2015-6.pdf

        Siinä todetaan muun ohella, että: “3.3 VE0 liikenne-ennusteet 2025 ja 2050 liikenne-ennusteiden yleinen suunta on se, että tulevaisuudessa henkilöautoliikenteen
        määrät vähenevät Kehä I:n sisäpuolella. Henkilöautoliikennemääriä pienentävät
        ruuhkamaksujen käyttöönotto, raide- ja muun joukkoliikenteen parantaminen
        sekä muut liikennepoliittiset toimenpiteet.”

        Selvityksestä ilmenee myös, että siinä on oletettu Hämeenlinnanväylän aamuruuhkaliikenteen kaupunkiin päin laskevan nykyisestä arvosta 3250 ajoneuvoa/h arvoon 2670 ajoneuvoa/h vuoteen 2050 mennessä vaikka bulevardia ei toteutettaisikaan.

        Suunnitelmien pohjana on siten merkittävä ajoneuvoliikenteen absoluuttinen väheneminen, ei vain suhteellinen väheneminen. Ja tämä väheneminen on koko liikenneselvityksen pohjana.

        Se, että puhuu “tunnelimiljardeista” kertoo lähinnä siitä, ettei ehkä ole pohtinut asiaa kovin pitkälle. Tarkkaa hintaa tunnelille ei toki vielä tiedä kukaan, kun sitä ei ole selvitetty, mutta tunnelin rakentaminen kaupungin laitamilla on joka tapauksessa paljon edullisempaa kuin vaikkapa keskikaupungilla.

        Hämeenlinnanväylän kohdalla (tupla) tunnelia tarvitsisi rakentaa n. 2-3km. Vertailun vuoksi voisi mainita, että Paloheinän tunneli (n. 1,2 km) maksoi n. 30 miljoonaa (mutta on toki mittakaavaltaan kaikin puolin pienempi).

        Miljardiluokkaan pääkaupunkiseudun hankkeista on päässyt viimeaikoina lähinnä länsimetro. Siinä ensimmäisessä vaiheessa n. miljardilla tehdään kaksi rinnakkaista tunnelia 14 kilometrin matkalle (osin meren ja osin jo rakennetun alueen alla) ja uusia asemia 8. Hämeenlinnanväylää todellakin tarvitsisi tunneloita n. 2-3 km eikä yhtään asemaa tarvitsisi rakentaa.

        Kuten sanottua: miksi tunnelointivaihtoehtoa ei ole edes haluttu tutkia? Siksi että eräissä piireissä tunnelointia vastustetaan kategorisesti niin tässä kuin muissakin yhteyksissä?

        Ja lopuksi: peukutuksista en tiedä, mutta yhdessä päivässä niitä näyttää tulleen viestilleni 15 eli ei siis edes vielä tuota kahtakymmentä, jonka sanot tulleen kymmenessä minuutissa. Onko se sitten paljon vai vähän, siihen en osaa sanoa.

        30+
      • Suunnittelussa tulee otaa mallia häkkikanaloista, pieniä asuntoja ja tiivisti. Ei yhtään alle 10-kerroksista rakennusta enää Helsinkiin ja rakennukset sijoitettava umpikortteleiksi. Ne, jotka haluavat vihreyttä ympärilleen voivat muuttaa Espooseen, Vantaalle ja Sipooseen. Rakennetaan Helsinki alle 35- vuotiaitten puna-vihreiden hipstereiden ehdoilla.

        13+
      • Bulevardisoinnin yhteydessä on itseasiassa keskusteltu Lahdenväylän tunneloimisesta. Mielenkiintoista kyllä, tässä kohtaa on myönnetty, että liikennebulevardilla ei liikenne toimi.

        Jostain syystä muiden sisääntulo väylien kohdalla liikenne sitten – muka – toimiikin eikä tunneloinnista haluta edes keskustella. Näin siitä huolimatta, että vaikka Hämeenlinnan väylänkohdalla tunnelointi mahdollistaisi merkittävän lisärakentamisen ilman, että keskuspuistoon tarvitsisi koskea. Mutta ilmeisesti jopa vihreät ovat valmiita myymään keskuspuiston rakentamiselle, kun saavat eniten himoitsemaansa karkkia: autolla liikkuvien ihmisten, kuten perheellisten elämän vaikeuttamista.

        10+
  14. Ylisuuren tiivistämisprojektin vaihtoehdoksi ei ole tarjottu maltillista tiivistämistä tai tiivistämisestä kokonaan luopumista. Ihmiset, jotka vastustavat tiivistämistä voivat kertoa mielipiteensä kuntavaaleissa äänestämällä tiivistämistä vastustavia ehdokkaita taikka muuttamalla lähikuntiin, joita ei ylitäytetä rakennuksilla.

    63+
    • Äänestämällä ei voi täydennysrakentamista ohjata. Ajat ja ihmiset muuttuvat, nyt halutaan tiivistä ja palveluiden keskelle.

      15+
      • Tiivistä kymmenkerroksista umpikorttelia ensin Hakamäentien sisäpuoliselle alueelle, sitten kehä 1 sisälle ja lopulta kehä 3 sisälle. Muu Suomi voidaan myydä. Kuusi miljoonaa asukasta mahtuu tälle alueelle.

        2+
  15. Stadiin halutaan selvästikin urbaanista elämästä nauttivaa pyöräkansaa joilla varallisuus sitä luokkaa että pystyvät asumaan keskustan alueella, mukaan mahtuu virkamiehet ja – naiset joilla virat ja työpaikat kehä 1:n sisäpuolella. Muu Suomi, Stadin esikaupungin asukkaat mukaanlukien, halutaan häätää kauemmas hankaloittamalla mm. autolla liikkumista. Itselleni auto on työssäni välttämätön mutta Stadi on aina vaan vaikeampi paikka ajaa, kiitos “hienojen aatteiden” väriä mainitsematta. Mutta kas kummaa, me muut ollaan myös hyviä veronmaksajia, siis erittäin hyviä.

    Yrittäjä Stadista

    44+
    • Tarpeellista autoilua ja turistien käyntiä pitää helpottaa lähtöpaikasta riippumatta. Siihen auttaakin ruuhkamaksut yms.

      2+
  16. Miksi ihmeessä helsinkiläisten asukkaiden pitäisi sujuvoittaa kehyskuntien autoilijoiden työmatka-autoilua helsingissä? Vievät veroeurot omiin kuntiinsa, seisottavat peltilehmiään päivän kadunvarsillamme, tukkivat liikenteemme ja saastuttavat asuinympäristömme. Ja vielä kehtaatte vaatia etuoikeuksia työmatka-autoiluunne helsinkiläisten kustannuksella.
    Haitat meille edut teille.

    15+
    • Siksi, että stadissa ei riitä työvoimaa. Pakko ottaa muualtakin. Jos ulkopaikkakuntalaiset ei tulisi stadiin töihin, olisi firmojen pakko muuttaa (verorahoineen) muualle. Espoo ja vantaa ottaa varmaan mielellään.
      Ei Helsinki voi sulkea itseään muurin taakse ja luulla pärjäävänsä.
      Siksi.

      48+
      • Asutetaan uusi työvoima stadiin bulevardien varsille, ei tarvi ihmisten körötellä peltilehmillään edestakaisin tuntitolkulla joka jumalan päivä. Mitään järkeä.
        Junalla ja metrolla kulkevat ovat toki tervetulleita.

        31+
      • Espoo ja Vantaa ovat ottaneet koko kaupunkina oloaikansa helsingissä hankitut ansiotuloverorahat ja houkutellut helsingissä toimineet firmat omaan kaupunkiinsa. Kaikki kulkeminen on perustunut oman auton käyttöön, jolla pitää päästä myös helsingissä oven suuhun. Kaupungin moottoritiet on maksatettu valtiolla. Näiden maalaiskuntien kasvu kaupungiksi ja eläminen on perustunut vain helsingin kuppaamiseen. Helsingissä on töitä joita voi tehdä vain helsingissä. Olenkin ihmetellyt mihin on unohtunut esim. Helsingin kaupungilla periaate että palkataan ensisijaisesti helsinkiläisiä ja vältetään tolkuton työmatka-autoilu. Nyt suurinosa kaupungin työntekijoistä on palkattu kehyskunnista ja kehyskunnan asukkaana päällikköviranhaltija palkkaa uusia työntekijöitä omasta asuinkunnastaan. Liikenne senkuin lisääntyy helsingissä. Kehyskuntalaisilla on tietenkin kaksi autoa, joilla molempien pariskunnan jäsenten on omalla autollaan helsingissä päästävä työpaikan parkkipaikalle tai kadunvarteen.

        18+
    • Ajatus siitä, että stadiin naapurikunnista autoillaan töihin tulevat ihmiset olisivat jotain loisia, jotka jättävät vain haittansa kaupunkiin, kertoo lähinnä siitä, ettei esittäjä ole pohtinut (tai halunnut pohtia) asiaa sen pidemmälle.

      Jos puhutaan suorista vaikutuksista stadin kaupungin talouteen, stadi ei suinkaan jää ilman verotuloja ulkopaikkakuntalaisista työntekijöistä. Vaikka nämä henkilöt vievät tuloveronsa kotikuntaansa, he jättävät työskentelypaikkakunnalleen osan työnantajansa yhteisöverosta (yhteisöverosta n. 1/3 jaetaan niille kunnille, joissa yrityksen työntekijät ovat). Lisäksi moni käyttää osan palkastaan työntekopaikkakunnallaan, jollei muuta niin lounasravintoloissa, mikä lisää työpaikkoja kaupungissa. Tähän päälle tulee vielä kaikki se vaikutus, mitä työnantajan hankinnoista kaupungissa seuraa.

      Kannattaa myös muistaa, että ulkopaikkakuntalaisista kunnalle aiheutuvia menoja ei maksa stadi vaan se kunta, jonne he tuloveronsakin maksavat. Usein nämä ihmiset ovat perheellisiä, joista koituu kunnalle melkoisiakin kuluja koulujen ja päiväkotien muodossa (ylinkään päiväkotimaksu ei kata puoltakaan päiväkotipaikan todellisista kuluista). Stadi ei joudu maksamaan näistä mitään ulkopaikkakuntalaisten työntekijöiden kohdalla.

      Entäpä sitten ne kulkuväylät, jotka tuntuvat olevan suuren murheen aiheena? Itse asiassa Helsinki ei tällä hetkellä maksa senttiäkään bulevardisoinnin kohteeksi esitettyjen väylien ylläpidosta (poislukien Itäväylä) vaan niistä huolehtii valtio, joka on maksanut suurimman osan myös väylien rakentamisesta (pieni kuntaosuus on todennäköisesti peritty). Nurinkurista tässä on, että jos tämä ulkopaikkakuntalainen hyppäisi “bulevardin” päässä ratikkaan, suurin osa hänen työmatkastaan koituvista kustannuksista tuleekin stadin maksettaviksi (lipputulot eivät kata parhaimmillaankaan kuin puolet joukkoliikenteen ajokustannuksista eivätkä rakentamiskuluista mitään).

      Lopuiltaankin pitää ihmetellä, mistä kaikki tämä viha ei-helsinkiläisiä kohtaan kumpuaa. Onko se kateutta vai mitä? Miksi jotkut eivät ymmärrä tai halua ymmärtää, että on kaikkien etu, että pääkaupunkiseudun liikenne toimii kaikin välinein ja että ihmiset pääsevät sujuvasti töihin kuntarajojen ylitse. Eikä siitä vähiten taida hyötyä itse Helsinki.

      25+
      • “Helsinki ei tällä hetkellä maksa senttiäkään bulevardisoinnin kohteeksi esitettyjen väylien ylläpidosta (poislukien Itäväylä) vaan niistä huolehtii valtio, joka on maksanut suurimman osan myös väylien rakentamisesta (pieni kuntaosuus on todennäköisesti peritty). ”

        Näiden moottoritiemäisten väylien ja suoja-alueiden alle jää huima maa-ala, jonka helsinki tarvitsee rakentamiseen joka ei ole häiritse nykyisten helsinkiläisten asuinympäristöä! Helsinkiläiset eivät näitä sisääntulo moottoriteitä tarvitse vaan kehyskuntalaiset. Pitäisikö helsinkiläisten vielä kaupunkinsa alueella maksaa moottoriteistä ja pakkolunastetusta maa-alasta jotka tuovat vain haittoja asukkailleen. Kitinä on syntynyt kehyskuntalaisista yksityisautoilijoista, joiden etuihin nyt puututaan ja helsinkiläisille tärkeämmät liikkumismuodot on asetettu etusijalle yksityisautoilun sijaan.
        Kehyskuntalaiset eivät juurikaan osta helsingistä mitään vaan hyvissä ajoin iltapäivällä, -“ruuhkan alta” kiirehtivat oman kuntansa peltomarkettiin ostoksille.

        27+
      • “Näiden moottoritiemäisten väylien ja suoja-alueiden alle jää huima maa-ala, jonka helsinki tarvitsee rakentamiseen joka ei ole häiritse nykyisten helsinkiläisten asuinympäristöä!”

        Joo, näiden moottoritiemäisten väylien suoja-alueiden alle jääviä huimia maa-aloja kutsutaan Helsingin Keskuspuistoksi.

        22+
      • @Eläköön tietullit ja bulevardit: On täysi harhaluulo, ettei niitä sisääntuloväyliä tarvitsisi nimenomaan Helsinki ja helsinkiläiset.

        Näin on monestakin syystä:

        – Suuri osa helsinkiläisistä kulkee itse sisääntuloväyliä pitkin töihin, joku töihin kehälle, toinen kehän kautta toiselle puolelle kaupunkia.

        – Valtaosa tavaroista tuodaan Helsinkiin sisääntuloväyliä pitkin (hitaammat sisääntuloväylät = kalliimmat hinnat kaupoissa).

        – Sisääntuloväyliä pitkin kulkevat helsinkiläiset mennessään sukulaisiinsa, mökeilleen, kuka minnekin.

        – Sisääntuloväyliä pitkin kulkevat niin helsinkiläiset liikematkaajat kuin Helsinkiinkin tulevat liikematkaajat takseilla (hitaammat väylät = korkeammat kulut yrityksille).

        – Ne sieltä naapurikaupungeista sisääntuloväyliä pitkin Helsinkiin töihin tulevat ihmiset auttavat omalta osaltaan pitämään työpaikat ja elinkeinoelämän toimimassa Helsingissä. Helsinki ei ole omavarainen työvoiman suhteen, ei edes koulutetun työvoiman osalta.

        – Jotkut helsinkiläiset matkaavat itse kehille kauppoihin (tiedän montakin keskustan ja kehien välissä asuvaa perhettä, jotka etenkin perheen kanssa suuntaavat mieluummin ostoksille kehille kuin tulevat keskustaan).

        Osoittaa uskomatonta ahdaskatseisuutta olla näkemättä mainittuja seikkoja ja kuvitella, että stadi on jonkinlainen erillinen saari tässä maassa.

        Liikennettä voidaan toki ohjata johonkin tiettyyn liikennemuotoon. Mikäli tämä ohjaaminen tapahtuu heikentämällä nykyisin monelle toimivinta järjestelmää – kuten bulevardien osalta esitetään, eivät ihmiset ja yritykset siirry uuteen järjestelmään sen vuoksi, että se olisi parannus heidän toimintaansa – vaan sen vuoksi, että aiemmin toimivin ratkaisu on tehty huonommaksi. Käytännössä järjestelmän toimivuus silloin heikkenee ja ihmisten arki sekä yritysten toiminta vaikeutuu. Ja tämä koskee myös niin ihmisiä kuin yrityksiäkin, jotka ovat sijoittuneet stadiin.

        22+
      • Tämä yksityisautoilu painotteinen työmatkasurffailu ja asumisen sirpaloituminen pitkin uudenmaan peltoja on vienut helsingistä paikalliset palvelut kehyskuntien peltomarketteihin. Länsi- helsingistä on lähdettävä kodinkoneostoksille Vantaalle tai Espooseen. Postikonttori on 5 km päässä Kannelmäessä. Onko mitään järkeä.
        Bulevardisoinnin aiheuttama muutaman minutin hidaste helsingin sisäisissä kuljetuksissä ja helsinkiläisten työmatka-autoilussa ovat höpöhöpö tekosyitä. Kehä 1:n sisäpuolella ei moottoriteitä tarvita. Todelliset syyt ovat kehyskuntalaisten yksityisautoilijoiden etuoikeuksiin puuttumisessa.

        4+
      • Joukkoliikennettähän on viime vuosikymmenet kehitetty hankaloittamalla yksityisautoilua. Jos se on kehittämistä, niin sovitaan sitten vaikka niin.
        Meneillään olevat kehä-teiden remontit antavat vähän osviittaa bulevardien vaikutuksesta liikenteeseen.

        Muistuu mieleen takavuosien bussilakko. Ajalta ennen sähkö- ja kaasubusseja. Helsingin ilmanlaatu oli lakon aikana parempi, kun bussit eivät kulkeneet.
        Ehkä nykyään on vaikutus toinen, mutta ei se joukkoliikennekän ihan päästötöntä ole…

        15+
  17. Suljetaan Helsingin rajat ja tehdään kaupungista autoton puna-vihreä reservaatti.

    20+
  18. Helsingin viheralueet pitää säilyttää! Vartiosaaren virkistyskäyttöä voi lisätä, mutta saarta ei saa tuhota asunnoilla. Ramsinniemi ja Meri-Rastilan metsät ovat liian arvokkaita asuntorakentamiselle, taloille löytyy varmasti parempia vaihtoehtoja. Tällä hetkellä kaikki missä on vähänkin tilaa koetaa hukkatilana, ei kaikkien tarvitse Helsinkiin mahtua.

    25+
  19. Turhanpäiväinen riitely helsinkiläisistä ja ei-helsinkiläisistä pitäisi lopettaa. Pääkaupunkiseutua pitäisi tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Näin asumista ja työssäkäyntiä voitaisiin ohjata järkevästi laajemmalle alueelle olemassaolevien raideyhteyksien varrelle.

    23+
  20. On viisaampaa rakentaa sinne Uudenmaan pelloille juna-asemien läheisyyteen,kuin tuhota Helsingin puistoja ja viheralueita.
    Helsingin vihreille pitäisi lahjoittaa kullattu moottorisaha hyvästä yrityksestä tuhota Stadin viheralueet.

    22+
    • Yksi tapa, jolla saataisiin mieletön vastakkainasettelu kantakaupungin ja pääkaupunkiseudun ulompien vyöhykkeiden välillä laantumaan, olisi koko pääkaupunkiseudun kattava kuntaliitos, jossa nykyiset Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Sipoo ja Kerava liitettäisiin yhteen yli miljoonan asukkaan metropolikaupungiksi.

      8+
      • Juuri näin.
        Ainoa vähänkään järkevä asia nykyisessä ehdotelmassa on tiivistämìnen. Kattaa 1/3 suunnitelmista.
        Uusien asuinalueiden, kuten malmin lentoaseman 25000 asukasta nykyiseen ja jopa bulevardeilla kutistettuun tieverkkoon on täysin älyvapaa utopia.
        Miten joukkoliikennettä muka aiotaan kehittää 800000 ihmisen liikutteluun, kun ei nykyistäkään määrää pystytä hoitamaan. Tätä ei yksi raide-jokeri pelasta.
        Kun joukkoliikenne ei kaikkia palvele nytkään, täytyy ihmisten kulkea omalla autolla. Luuleeko kaavoittaja, etteivät ne tulevat asukkaat omista autoa ja luopuvatko nykyiset sen käytöstä?
        Takaisin suunnittelupöydälle koko ideologiaa pursuava utopistinen aivopieru.

        5+
      • Hyvä Tolvana, kaavoittajan mukaan uusilla asukkailla ei ole autoja ja vanhatkin niistä luopuvat. Kaavoittajan aivoitukset näkee esimerkiksi Pukinmäen tiivistämissuunnitelmasta, jossa uudet talot on piirretty nykyisten talojen parkkipaikkoille.

        6+
      • Vuonna 2050 ei enää liikuta, virtuaaliliikkuminen korvaa tämän. Päästään myös eroon eniten saastuttavasta (per matkustaja) liikkumistavasta eli lentämisestä. Autot ja lentokoneet jäävät museoihin.

        2+
      • Helsinkiläiset liitosta eivät ole vastustaneet vaan kehyskunnat koska tietävät “omaetu kuppauksensa” liitoksen myötä loppuvan.

        2+
  21. Miksi Mäkelänkadun varteen, Mäkelänrinteen uimahallin lähellä olevalle tyhjälle tontille ei rakenneta 5-kerroksisia taloja? Siinä olisi kaupunkibulevardia jo valmiina. Miksi tehtiin tyhjä nurmikenttä?

    Ja toiseksi: joukkoliikenteen ja yksityisautoilun yhteensovittamiseksi olisi hyvä ratkaisu, jos kaikkien Helsingissä yksityis-autoilevien työmatkalaisten pitäisi ostaa se HSL-matkakortti. Sitten voisi käyttää joko julkisia tai omaa autoa. Ei tarvitisi luoda kallista tietullijärjestelmää.

    Ja tilapäisesti autoilevat voisivat hankkia jonkun samantapaisen tilapäiskortin kuin nytkin satunnaisesti liikkuvat. Tai voisi olla joku turistikortti, jolla saisi ajella päivän tai kaksi, millä haluaa. Matkakortitkin halpenisivat, kun niitä myytäisiin enemmän, ja julkisilla liikkuminen olisi paljon edullisempaa.

    Kaupunkirakenteen tiivistämisellä lähiöissä saadaan aikaan vain slummia. Happy Valley!

    10+
  22. Kuntalaisaloite 2763 Aloitteen sisältö: Helsingin kaupungin asettama uusi väestötavoite ja sitä toteuttava yleiskaavaehdotusovat ylimitoitettuja.Toteutuessaan kaupungin
    esittämällä tavalla ne pilaisivat kotikaupunkimme supistamalla merkittävästi virkistysalueita ja hävittämällä kulttuuriympäristöjämme. Helsinkiläisillä ei ole ollut perustuslain mukaista mahdollisuutta vaikuttaa äänestämällä kotikaupunkinsa
    tulevaisuuskuvaa rajusti muuttavaan päätöksentekoon. Yleiskaavan hyväksyminen tämänhetkisessä muodossaan nykyisen kaupunginvaltuuston toimikaudella olisi demokratian
    perusperiaatteiden vastaista. Me äänioikeutetut helsinkiläiset vaadimme Helsingin yleiskaavan palauttamista valmisteltavaksi
    kohtuullisten väestötavoitteiden pohjalta.

    https://lookaside.fbsbx.com/file/Helsingin%20yleiskaava%2C%20kuntalaisaloitelomake%2C%20versio%2027.5.2016%20klo%2018.00%20%281%29.pdf?token=AWx2K_CWf389crhgM1hO7ZEP1acVSKbjo5OSY4oSghky4QqN3GnXHr2qO3UPkk-cUEzp6sZXnpuRHiZbKP0VRQ3lPvideGGxPHKwJH7cs-vYQcuX6yAMyvYPWGyxr4R95bUejIM7Bv9Emn08HnC2uXpc

    17+
  23. Jos Helsinkiin halutaan väkisin asuttaa satoja tuhansia uusia asukkaita, on ihan nurinkurista rakentaa asuntoja metsiin ja viheralueille. Mitä enemmän asukkaita kaupungissa on, sitä tarpeellisempaa on säilyttää edes nykyiset virkistysalueet rakentamattomina.

    29+
    • Ketään ei edelleenkään väkisin asuteta, vaan he ihan vapaaehtoisesti haluavat ostaa asunnon täältä. Jos tulijoita on, virkistysalueitakin on selvästi tarpeeksi.

      37+
    • “Jos tulijoita on, virkistysalueitakin on selvästi tarpeeksi.”

      Oletko tullut ajatelleeksi, että tulijoita voi olla, kun oikein vaihtoehtojakaan ei ole? Löytyy niitä asukkaita nimittäin pahimpiin slummeihinkin, mutta silti uskaltaisin väittää, etteivät ne asukkaat siellä silkasta halustaan ole vaan koska vaihtoehtoa ei ole.

      Meillä on Suomessakin tilanne, jossa pääkaupunkiseudulle joutuu muuttamaan moni, joka mieluummin asuisi muualla. On vain niin, että jos töitä ei muualta saa, on pakko muuttaa töiden perässä halusipa sitä tai ei. Toki on sitten niitäkin, jotka nimenomaan haluavat vaikka Helsinkiin. Syiden moninaisuuden vuoksi siitä, että ihmiset muuttavat Helsinkiin, ei kuitenkaan voida vielä vetää kovin pitkiä johtopäätöksiä siitä, miksi he niin tekevät ja haluaisivatko he niin tehdä, jos heillä olisi todellisia vaihtoehtoja.

      Olipa ihmisen Helsingissä asumisen syy sitten mikä tahansa, voisi toki toivoa, että se asumisympäristö pidettäisiin mahdollisimman miellyttävänä ja toimivana. Monen ihmisen mielestä tätä edesauttaisi vaikkapa laajat viheralueet ja keskuspuiston jättäminen kajoamatta. Samoin monen mielestä olisi järkevämpää pitää pääväylät toimivina myös autoille ja itse asiassa pyrkiä keskittämään mahdollisimman suuri osa liikenteestä sinne sen sijaan että sitä pukkaisi pienemmille kaduille pääväylien toimimattomuuden vuoksi. Mutta mielipiteitä on toki monia.

      11+
      • Jos sellaisia tapauksia olisi, toimittajia ja esivaltaa varmasti kiinnostaisi kuinka joku on uhkaamalla pakotettu ostamaan tai vuokraamaan asunto jota ei halunnut.

        51+
  24. Täälläkin on väitetty, ettei ole kaupungin asia ylläpitää lentokenttää. Kyllä se vaan on. Kun valtio päätti kentältä vetäytyä, otti kaupunki innolla alueen takaisin, mutta samalla tuli velvollisuus sen ylläpidosta. Jos ei kaupunki itse osaa/halua, täytyy sen ulkoistaa homma.
    Kaupunki yrittää nyt kaikin tavoin laistaa tästä, toivoen varmaan toiminnan näivettyvän pois.
    Kenttä tulee kuitenkin säilyttää ilmailukäytössä kunnes korvaava paikka on olemassa. No, ei ole. Ei ole edes suunnitteilla.
    Jos siis kaupunki näivettää nykyisen toiminnan, eikä anna kellekään muulle mahdollisuutta kentän ylläpitoon, jää alue joutomaaksi.
    Asuntoja sinne ei voi kaavoittaa, suunnitella tai rakentaa ennenkuin korvaava kenttä on valmis.

    1+
    • Helsingin kaupungilla ei todellakaan ole velvollisuutta ylläpitää omaa pienlentokenttää tai antaa sellainen sitä haluaville käyttöön. Helsinki AirPort (aka Helsinki-Vantaa) pystyy hoitamaan niin bisnesihmiset kuin bisneskoneet (juu, kyllä sinne pääsee ihan helposti ja vaivattomasti myös pienemmilläkin koneilla). Valtio siirtää pois toimintonsa Malmin kentältä tämän vuoden loppuun mennessä. Malmin suurin kouluttaja Patria siirtyy Tampereelle ja on luontevaa että sinne menee perässä myös muita ilmailualan yrityksiä.

      On aivan turha selittää että jäljelle jääville enimmäkseen harrastajille ja niiksi kouluttautuville pitäisi taata lentopaikka Helsingin keskustan tuntumassa. Vaikka lentokerhojen ja yksityisten koneiden laskukierrosharjoittelu tilastoissa ilmoittetaan ammattimaiseksi -ja koulutukselliseksi lentotoiminnaksi tosiasiasiassa se on vain enimmäkseen nimeenomaan harrastelua.

      184+
      • Pitää paikkansa, että Helsingillä ei todellakaan ole mitään lakimääräistä velvoitetta ylläpitää lentokenttää. Aivan yhtä vähän kuin sillä on mitään pakottavaa lakimääräistä velvoitetta pitää alueellaan esim. golfkenttää, leirintäaluetta, venesatamia tai siirtolapuutarhoja. Kaupunki päättää loppujen lopuksi itse, miten se alueitaan käyttää. Se, mikä on järkevää, onkin sitten taas toinen juttu. Malmin sulkeminen ei sitä ole.

        Juuri sen kaltainen kevyen kaluston joustava liikelentotoiminta, jolle Malmi on ihanteellinen, on voimakkaassa kasvussa. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on todennut EU:n ilmailustrategiaa koskevassa lausunnossaan yksiselitteisesti, että Malmin kaltaisten kenttien toimintamahdollisuuksiin tulisi kiinnittää huomiota. Malmin kenttä on suoranainen aarre Helsingille city-kentäksi ihanteellisen sijaintinsa ja kulttuurihistoriallisten arvojensa vuoksi. Sen sulkemista tultaisiin vielä katumaan katkerasti.

        Malmin sulkeutuessa liittyisi Suomi Slovenian ja Bulgarian rinnalle niiden EU-maiden joukkoon, joiden pääkaupungilla ei ole kakkoskenttää. En välttämättä kutsuisi sitä edistykseksi vaan häpeälliseksi lyhytnäköisyydeksi.

        Kaupunkisuunnittelulautakunta totesi 14.6.2016 että “kulttuuriympäristöt (esimerkiksi Rastilan kartano) täydennysrakentamisen alueilla tulee nähdä laajemmin kuin vain suojeltavina tai säilytettävinä rakennuksina. Kulttuuriympäristö käsittää myös piha-aluetta ja muuta ympäristöä.”
        Tämän luulisi toden totta koskevan myös Malmin kenttää, jonka koko alueella, kiitoteineen, on Museoviraston RKY-merkintä.

        Hesari kirjoittaa että ”Yleiskaava etenee seuraavaksi kaupunginhallitukseen ja vuoden lopulla valtuustoon. Tämän jälkeen virkamiehet alkavat tehdä suunnitelmia siitä, missä järjestyksessä sovittua lähdetään toteuttamaan. Alueiden tarkempi käyttö ratkaistaan vasta, kun aletaan tehdä yleiskaavan pohjalta tarkempia asemakaavoja.”. Herättää ihmetystä että vaikka yleiskaavaa ei ole vielä edes hyväksytty, piti Helsingin kaupunki jo nyt tiedotustilaisuuden jossa kerrottiin, milloin ja missä järjestyksessä Malmin kentän aluetta tullaan rakentamaan. Tämä ei vastaa edellä mainittua lakimääräistä asioiden käsittelyjärjestystä.

        Pyritäänkö tällä kiireellä kenties (väärässä käsittelyjärjestyksessä) saamaan aikaan “lukkoon lyötyjä” suunnitelmia, jotta voitaisiin väittää niiden muuttamisen olevan vaikeampaa? Onko kiireen takana pelko siitä, että suunnitelmien järjettömyys saattaisikin paljastua liian pian ja paine kentän säilyttämiselle kasvaisi ennen kuin sitä koskevaa yleiskaavaa on ehditty hyväksyä?

        FCG:hän on jo viime vuonna Helsingin kaupungille tekemässään selvityksessä todennut Malmin rakentamisen yleiskaavan kaavailemalla kerrosneliömäärällä taloudellisesti toteuttamiskelvottomaksi, koska alueen neliökohtaiset rakennuskustannukset ovat syvän saven vuoksi huomattavasti muita alueita korkeammat. Suurimman rakennushankkeen sijoittaminen juuri kalleimmin rakennettavalle maaperälle olisi jo sinällään edesvastuutonta verovarojen tuhlausta. Tilannetta kuitenkin vielä pahentaa se, että asuntorakentamisen alta tuhotaan 100-200 miljoonan arvoinen, historiallinen lentokenttä.

        Helsinki-Vantaa ei kykene tarjoamaan pääkaupunkiseudulle Malmin kaltaisia kevyen kaluston toimintaedellytyksiä, mistään koulutusmahdollisuuksista puhumattakaan. Sinne ei pakollisten slot-varausten takia todellakaan pääse niin “helposti ja vaivattomasti” kuin Malmille, joka on vapaan aikataulun kenttä. Lisääntynyt pienkonetoiminta Helsinki-Vantaalla olisi sitä paitsi turvallisuusriski, haittaisi matkustajakoneiden toimintaa, eikä vilkkaimpina aikoina slottia edes välttämättä saa. Varsinkaan tulevaisuudessa, kun liikennemäärien oletetaan kasvavan. Malmi on ihanteellinen Helsinki-Vantaan toimintaa täydentävä “relief airport”, joka siten omalta osaltaan tukee Helsinki-Vantaan kehitystä. Mitkään ilmailun ja sen mukanaan tuomat mahdollisuudet huomioivat argumentit eivät puolla kentän sulkemista.

        Rajan ja Patrian osuus Malmin laskeutumisista on ollut vain n. 14% joten niiden poistuessakin jää Malmille merkittävä määrä koulutustoimintaa. Kyselyn perusteella työskentelee noin 70% Malmilla yksityislentäjän lupakirjan hankkineista ilmailualalla. Jokainen lentäjä aloittaa ilmailuopintonsa kyseisellä PPL-lupakirjalla joten väite siitä, että enemmistö kouluttautuvista olisi vain harrastelijoita, on sellaisenaan harhaanjohtava.

        1+
      • @Jukra: viittaamasi “käsittelyjärjestys” ei ole lakimääräinen asia, vaan kaupunkisuunnittelulautakunnan kannanotto hyväksyttäväksi tulevassa yleiskaavan valtuustokäsittelyssä. Malmin kentän aluetta voidaan suunnitella asuinalueeksi kuitenkin jo vuoden 1992 yleiskaavan määräysten nojalla, joten ennen uuden yleiskaavan lainvoimaisuutta kirjauksella ei olisi muutenkaan mitään vaikutusta.

        Ilmailun vähentäminen pienentää päästöjä, joten en voisi kutsua siihen johtavia päätöksiä häpeälliseksi lyhytnäköisyydeksi. Rakentamisen neliökustannukset eivät tule veronmaksajille, vaan uudisrakennuksiin investoivien yritysten ja uusien asukkaiden budjetista. Helsingissä ei muita alueita enää olekaan, kuin kalliimpien pohjarakennusolosuhteiden alueita, “muualla” ei saa perustuksia tehtyä sen halvemmalla.

        168+
      • Maakuntakaava ohjaa yleiskaavaa ja yleiskaava asemakaavaa. Toki mitä hyvänsä visioita voi esittää, mutta järjestys on tämä. Ja sitä yleiskaavaa, johon perustuvia visioita nyt on esitetty, ei ole vielä hyväksytty. Eikä maakuntakaavaakaan.

        Ilmailun paikallinen vähentäminen kenttä sulkemalla ei todellakaan ole kokonaisuuden kannalta merkittävä päästöjen kannalta mutta se tuhoaa täysin kaupungin saavutettavuuden vapaan aikataulun liikelennoilla. Samalla perusteellahan voitaisiin vaikka autoilukin kieltää kaupungissa. Päästöt varmasti vähenisivät, mutta millä hinnalla kaupungin toimivuudelle? Sitäkin kutsuisin varsin lyhytnäköiseksi. Malmin sulkeutuessa on lähin vapaan aikataulun kenttä Tallinna. Siellähän on liike-elämällä muutenkin buumi menossa. Ihmetyttää, ettei Helsinki ole kiinnostunut ylläpitämään ja parantamaan kilpailukykyään. Liikeilmailun kehittyessä ollaan Helsinkiä (ja Suomea) nyt jättämässä siitä paitsioon. Koska kentän sulkeminen ei asuntorakentamisen näkökulmasta olisi mikään välttämättömyys, on se mielestäni todellakin hyvin lyhytnäköistä.

        Oletko lukenut yleiskaavan taloudellisten vaikutusten arvioinnin?
        http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2015-1.pdf
        Siellä todetaan (s.44) että yleiskaavan mukaisella kerrosneliömäärällä ei Malmin hanke ole taloudellisesti toteutettavissa. Ja kyseessä ovat nimenomaan kaupungille aiheutuvat kustannukset. Aika helppo kuvitella, miten käy niille kauniisti visioiduille avoimilla tiloilla ja väljällä rakentamisella toteutettavaksi luvatuille “muistumille” lentotoiminnasta kun huomataan, että kerrosneliöitä pitääkin Malmille rakentaa huomattavasti aiottua enemmän, jotta hanke olisi taloudellisesti toteutettavissa.

        Kaupungille kohdistuvat Malmin lentokenttäalueen rakentamiskustannukset FCG:n mukaan: Malmin lentokenttä: 530€/k-m2, muu vaikutusalue: 270€/k-m2. Täydennysrakentamis- ja muilla alueilla vain 150€/k-m2. Syy Malmin korkealle esirakentamishinnalle ovat juuri ne syvän saven alueet, joista syvimmät ovat juuri kiitoteiden kohdalla. Jättämällä ne rakentamatta säästäisi Helsingin kaupunki huomattavasti keskimääräisissä rakentamiskustannuksissa. Niin paljon, että sillä rahalla voisi vaikkapa kenttää pyörittää vaivatta. Win-win. Miksi ei? Kuka häviäisi?

        Destian tekemän rakennettavuusselvityksen mukaan
        http://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2016_kaava/4844_1_destia_malmi_rakennettavuusselvitys.pdf
        ovat kaupungille kohdistuvat kustannukset alueen esirakentamisesta arviolta noin 285 miljoonaa plus pilaantuneen maan ja sulfidisaven mahdollisesti aiheuttamat lisäkustannukset (niitä koskevat selvitykset ovat vasta tekeillä). FCG:n selvityksessä on kaupungin maksettavaksi kohdistuvana summana käytetty runsasta 410 miljoonaa. Siis vajaat pari tonnia jokaista veronmaksajaa kohti siitä “ilosta”, että historiallinen kenttä ja arvokas luontoalue saadaan tuhottua. Lienee yleisesti tunnettua, kuinka hyvin suurilla rakennushankkeilla on ollut tapana pysyä alkuperäisissä kustannusarvioissa. En yhtään ihmettelisi vaikka lopullinen hintalappu lähenisi miljardin luokkaa.

        Jos nuo kustannukset on loppujen lopuksi tarkoitus periä asukkailta, kuten sanoit, voidaan puheet “edullisista” asunnoista Malmille unohtaa saman tien. Lyhytnäköistä tuhlausta, minun mielestäni. Ja aika monen muunkin.

        Siksi yleiskaavasta päättäminen pitää jättää seuraavalle valtuustolle, jotta kuntalaisilla on vaaleissa mahdollisuus antaa ehdokkaansa yleiskaava-kannan vaikuttaa äänestyspäätökseensä: http://tolkkuakaavaan

        3+
      • Helsinkihän on bulevardeillaan sulkemassa autot alueeltaan…ja tappamassa lentokenttänsä…
        Eikö se sopimus korvaavasta kentästä koske helsinkiä?
        Eikö “rasitteet” siirry uudelle tontin haltijalle?

        Tulkintani mukaan kaupunki voi kyllä estää ilmailun harjoittamisen alueellaan, mutta kenttä on ja pysyy ilmailulle tarkoitettuna kunnes korvaava kenttä on rakennettu.
        Se, että ilmaliikenne alueella loppuu on eri asia kuin että ilmaliikenne kentältä estetään. Tätä asiaeroa voi varmaan kysyä tuomioistuimelta….

        0
    • Lentoaseman nykyinen hyväksyntätodistus lakkaa olemasta voimassa viimeistään kun hyväksyntätodistuksen haltijalla ei ole enää oikeutta lentoaseman maa- tai vesialueen käyttöön (ilmailulain 83 §). Hallinnollisesti kevyempiin lentopaikan pitolupaan ja kevytlentopaikan pitämisestä tehtävään ilmoitukseen tarvittaisiin hakija, ja jos maan omistaja (kaupunki) ei pitolupaa hae tai ilmoitusta tee, ei sitä kukaan muukaan voi tehdä, joten lennot loppuvat siihen.

      206+
  25. Höpöhöpö juttuja, että helsingillä on velvoite ylläpitää lentotoimintaa. Korkeintaan omistamallaan alueella olevia museoviraston suojelemia rakennuksia. Menkää jo Räyskälään tai muille maakuntakentille pörräämään. Maksakaa itse oma uusi yksityiskenttänne. Ruusuinen lentobisneshän on juttujenne mukaan turvattu ja lentäjät rakennuttavat/ostavat asuntonsa kiitoradan vierestä.

    296+
  26. Helsinki-Malmin lentoaseman melualueella asuu 569 henkeä. Tämä vuonna 2012. Jo pelkästään Latokartanossa mikä on pahinta melualuetta , asuu 9000 henkeä ja lisää tulee! Mittaus on ilmeisesti myös tehty väärästä paikasta eli kiitotien päästä jossa melu ei ole kovaa,eikä häiritse teollisuus aluetta!

    226+
    • Lentonäytöksen luvat kunnossa ja järjestelyt etenevät – Malmin lähiseuduille lähes 50 000 melutiedotetta
      Ympäristökeskuksen päätösten mukaisesti lähialuille jaettiin jälleen melutiedotteet, joissa asukkaille kerrotaan tulevan tapahtuman aikana esiintyvästä lentomelusta.

      Tiedote jaettiin edellisvuoden jakelun lisäksi vielä yhdelle uudelle postinumeroalueelle ja kaikkiaan jakelun piirissä oli 49 470 taloutta. Tiedotteessa oli myös lähialueiden asukkaille suunnattu tarjous lentonäytökseen saapumiseksi. Se koskee ainoastaan tiedotteessa mainittuja kymmentä postinumeroaluetta.

      151+
      • Hornetista lähtee vähän enemmän ja laajemmalle alalle sitä ääntä….

        1+
      • Tais tiedottaminen epäonnistua totaalisesti. Vai 50 000, niin varmaan! Onneksi meni tietoa viranomaisille tuosta “tiedottamisesta”. Ei tartte ensi vuonna päristellä, ei näytöksessä, eikä muutenkaan. Tervemenoa, ei kaivata!

        172+
  27. Jukra: kaupungille kohdistuvat kustannukset alueen esirakentamisesta arviolta noin 285 miljoonaa plus pilaantuneen maan ja sulfidisaven mahdollisesti aiheuttamat lisäkustannukset. Pilaantuneen maan ,(jonka pienkonelentäjät ovat saastuttaneet) maksaa kaupungille Finavia. Yht. 2Miljoonaa euroa! Ja nuo luvut muutenkin hatusta vedettyjä. Kaupunki mitään esirakenna.

    97+
  28. Siinähän sitten taittuu kolme kilometriä lupsakasti, mahtaako tarvita lennonjohdolta rullauslupaa?

    4+
    • Lennonjohto poistuu Malmilta 2016 lopussa. Mut eiköhän tohon “sporaan” joku tsetti vaadita.

      144+
  29. Rajan ja Patrian osuus Malmin laskeutumisista on ollut vain n. 14% joten niiden poistuessakin jää Malmille merkittävä määrä koulutustoimintaa. JukRAn “muuneltua totuutta”

    Raja 9.000 oper/vuosi Patria 32.000 oper/vuosi .Sisältää kierroslentämisen laskut. 41.000 operaatiota.
    Tässä ilmailumuseon Julkaisusta lainaus: Helsinki-Malmilla on tapahtuu vuosittain noin 50.000
    operaatiota liittyen
    harraste-, koulutus- ja viranomaislentotoimintaan.
    JukRAn matematiikalla 14% olisiko hieman”malmihuiputusta” jälleen

    105+
  30. Missä tuollaisia valheita julkaistaan? Toivottavasti ei missään.

    Joltakulta on varmaan mennyt laskeutumiset ja operaatiot sekaisin. kahdesti..
    Ensin joku luulee operaatioita laskeutumisiksi ja tuplaa luvun. Sitten joku tekee saman virheen taas.
    Sitten alkaa näyttää todenmukaisemmilta. Eli; n. 10000 laskeutumista/v.

    P.S.
    nimimerkkisi paljastaa tietämättömyytesi.

    0

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.