Blogi: Kaupunkielämä

Mannerheimintiellä ollaan bulevardisuunnittelun isojen kysymysten äärellä

Mannerheimintien ja Vihdintien kulmaukseen laajenevan Pikku Huopalahden alueen kaavoituksessa on päästy askel kohti konkreettisempaa kaupunkibulevardisuunnittelua. Alueelle on haettu ratkaisua, jossa turvallisen ympäristön lisäksi luotaisiin mahdollisuudet hyvälle asumiselle, kivalle ympäristölle ja pääkaupungin pääkadun arvoiselle kaupunkikuvalle.

Pikku Huopalahden suunnittelun yhteydessä on monelta kannalta pohdittu sitä, millainen on toimiva ja viihtyisä bulevardi. Kuinka eri liikennemuodot otetaan huomioon katumitoituksessa ja miten ennakoidaan tulevaisuuden liikkumistavat? Kaupunkibulevardien ilmanlaatuillassa 9.3. keskusteltiin ilmanlaadusta yleensä ja Pikku Huopalahden pohjoisosan suunnitteluun liittyen.

Terveellisyyden näkökulmasta rakentamista ohjaaviksi tekijöiksi näyttäisivät muodostuvan ainakin osittain liikennemelun torjunta ja hyvän ilmanlaadun varmistaminen. Suunnittelijan harmiksi nämä kaksi näkökohtaa ovat jossain määrin toisilleen vastakkaisia. Muurimainen, tasakorkea umpikortteli ilman kadun suuntaan avautuvia parvekkeita on asuntojen ja niiden ulko-oleskelualueiden melusuojauksen kannalta toimiva. Mutta jos nämä korttelit muodostavat vilkkaasti liikennöidylle kadulle kuilumaisen tilan, jossa ilma ei riittävästi vaihdu, ilmanlaadun raja-arvot ovat vaarassa ylittyä. Vielä nykypäivänä autot tupruttavat ympäristöön liikaa mm. typpidioksidia. Liikenne tuottaa myös pienhiukkaspäästöjä ja katupölykin on haaste.

Katutilan ilmanlaadun kannalta on parempi, mitä leveämpi katu on suhteessa rakennusten korkeuteen, mitä “rosoisemmat” seinät kuilua rajaavat ja mitä lyhyempi kadun kuilumainen osuus on. Katutilan leventäminen ja rakenteen rikkominen korkeus- tai leveyssuunnassa parantavat katukuilun ilmanlaatua. Toisaalta näillä toimenpiteillä menetetään joko kovasti kaivattua tiiveyttä ja lisärakentamismahdollisuuksia tai päästetään melua sisään kortteleihin ja asuinkerrostaloissa usealle julkisivulle.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY teki kaava-alueesta ilmanlaatuselvityksen, jossa keskityttiin tarkastelemaan Mannerheimintielle Pikku Huopalahden pohjoisosan ja itäpuolen toimistokortteleiden täydentyessä rakentuvaa katukuilua. Selvitykseen tehtiin leviämislaskelmia, joissa otettiin huomioon liikennemäärät, ajoneuvotyypit ja ajonopeus. Selvityksen perusteella näyttäisi siltä, että alueen valmistumisen aikoihin vuonna 2024 oltaisiin typpidioksidin suhteen vuosiraja-arvon (40 µg/m3) tuntumassa, jos liikennemäärät ja ajoneuvoteknologia kehittyvät oletusten mukaan. Selvityksen laatimisen jälkeen Mannerheimintien katualuetta levennettiin suunnitelmassa kolme metriä pikaraitiotievarauksen vuoksi. Tämä muutos parantaa katukuilun ilmanlaatua, koska tuulettuvuus paranee hieman.

Kovin yksiselitteisiä ohjeita tai rajoja ilmalaadun kannalta hyvälle katukuilulle on vaikea antaa, koska mallinnuksilla saadaan karkea arvio ilmanlaadusta. Ennustaminen pitkälle tulevaisuuteen on epävarmaa mm. liikenteen määrään ja ajoneuvoteknologian kehitykseen liittyen. Autokannan uusiutumisen ja päästömielessä puhdistumisen myötä tilanne ajan kuluessa paranee. Yleistä ilmanlaadun kehitystä pääkaupunkiseudulla seurataan HSY:n mittausasemilla.

Ilmanlaatukysymykset koskevat Mannerheimintien katutilaa, eivät kaavan varsinaista asuinaluetta. Pikku Huopalahden pohjoisosan asunnoissa, asuntopihoilla, puistoissa, aukioilla ja alueen halki kulkevalla hidaskadulla voi tulevaisuudessa viettää aikaa ilman huolta liikenteen liiallisille päästöille altistumisesta.

Jokainen kaupunkibulevardiosuus tulee olemaan erikseen suunniteltava ja omanlaisensa suunnittelutehtävä. Ilmanlaatu on yksi monista huomioon otettavista näkökohdista ja ratkaisut voivat poiketa alueittain. Pikku Huopalahden pohjoisosassa on omat piirteensä: asuntosuunnittelun kannalta mukavat ilmansuunnat, mutta toisaalta Hakamäentien tunnelin ja vilkkaasti liikennöidyn Mannerheimintien myötä osittain haastavat ilmanlaatukysymykset.

Bulevardien kannalta tilanne ei kuitenkaan näytä synkältä. Autojen päästöt tulevat autokannan uudistumisen myötä vähenemään ja jos liikennemäärät saadaan pidettyä kurissa, ilmanlaatu sitä kautta ennen pitkää paranee. Parempaan suuntaan ollaan siis menossa, vauhtia vain on vaikea arvioida.

Helsinkiin suunniteltujen kaupunkibulevardien ilmanlaadusta keskusteltiin 9. maaliskuuta. Aihetta lähestyttiin muun muassa Pikku Huopalahden pohjoisosan suunnitelmien kautta. Keskustelua alustivat ilmansuojeluasiantuntija Anu Kousa HSY:stä (Helsingin seudun ympäristöpalvelut –kuntayhtymästä) sekä arkkitehti Christina Suomi ja projektipäällikkö Anu Kuutti kaupunkisuunnitteluvirastosta.

19 kommenttia artikkeliin ”Mannerheimintiellä ollaan bulevardisuunnittelun isojen kysymysten äärellä

  1. Ilmanlaatuilta oli hyvä tilaisuus, kiitos siitä. Harmitti vain mukana olleet töykeät öyhöttäjät, jotka kuitekaan eivät onneksi onnistuneet kaapata koko tilaisuutta KSV:n edustajien tympeälle haukkumiselleen. On ok olla eri mieltä asioista, mutta kyllä silti pitäisi kyetä käyttäytymään asiallisesti.

    Minusta ilmanlaatuongelman ratkaisu lähtee ennen kaikkea päästöjen vähentämisestä. Keinot ovat kaikkien tiedossa ja yksinkertaiset: tietullit, ajoneuvokapasiteetin pitäminen korkeintaan ennallaan tai mieluummin laskeminen sekä kävelyn, pyöräilyn ja raideliikenteen asettaminen etusijalle autoihin ja busseihin nähden. Ajoneuvotekniikan kehitys on hyvä juttu, mutta se ei ole juuri kaupungin käsissä eikä itsessään tule ratkaisemaan liikenteen merkittävissä määrin aiheuttamia ongelmia, joihin luetaan myös mm. katupöly ja melu.

    Pikku-Huopalahden tapauksessa viihtyvyyden ja turvallisuuden kannalta merkittävästi parempaan päästäisiin minusta jos esim. nopeusrajoitus laskettaisiin Mannerheimintiellä suunnittelualueen kohdalla (ja edelleen keskustaan asti) korkeintaan 40 km:iin tunnissa. Matka-aikojen kannalta tämä olisi yöaikaa lukuun ottamatta jotakuinkin merkityksetön muutos kun enin aika menee joka tapauksessa pysähdyksiin, kiihdyttelyihin ja jarrutuksiin. Tämä olisi myös parannus melun vähenemisen kannalta.

    Vastaavasti ajoradat tulisi riippumatta nopeusrajoituksen laskusta suunnitella siten etteivät ne houkuttele turhaan kiihdyttämään ylinopeutta seuraaviin punaisiin, eli riittävän kapeiksi, nykyisestä 3,5 metristä bussien käyttämällä reunakaistalla 3,25-3,3 metriin ja muilla kaistoilla 3,0 metriin kuten Mannerheimintien alkupäässä esim. eduskuntatalon kohdalla, käytännössä saman liikennemäärän vetävällä kadulla, jo nyt on.

    19+
    • Samaa mieltä edellisen kanssa.
      Kun renkaiden irroittamaa pölyä ja melua sekä pakokaasupäästöjä mietitään haasteina rakennuksille, voisi ehkä helpommat ratkaisut löytyä katutilan ja nopeuksien kontrolloinnista eikä tarvitsisi lähteä rakentamaan raskaita normituksia kadunreunan taloille.

      Nykyiset 3,5-metriset ajokaistat ovat poskettoman leveitä. Ymmärrän tilantarpeen bussiakaistalla, mutta kaupunkiajossa aivan tarpeettoman leveät pikkuautoille. Ajonopeuksien tiputtaminen 30-40km/h tekisi varmasti ihmeitä taloille tarvittaviin meluvaatimuksiin eivätkä näin pienillä välimatkoilla näin kaupungissa muuttaisi matka-aikoja ratkaisevasti.

      (Tämä on tuskin maailman voimakkain argumentti, mutta esim streetmix-ohjelmalla tuo 3m on oletusleveys autokaistalle.)

      9+
      • Niin metron rakentaminen (ja mihin) vähentäisi ilmansaasteita ja melua miten ja millä se maksettaisiin? Vai vähentäisikö? Länsimetron valmistumisen yhteydessä länsiväylältä ei ole tietääkseni poistamassa yhtään kaistaa, vaan päinvastoin bussikaistat auennevat autoliikenteelle, joka näin pääsee lisääntymään länsimetron käynnistyessä. Miljardi metroon, hitaammat vaihdolliset joukkoliikenneyhteydet valtaosaan Espoota ja lisää autoja, melua sekä saasteita länärin varrelle – hip hei hurraa.

        6+
  2. Ilmanlaatu on yksi suunnittelussa huomioitava asia, mutta entä se miltä talot tulevat n ä y t t ä m ä ä n ? Yksi Helsingin epäonnistuneimmista uusista kaduista on Itämerenkatu. Miksi? No siksi, etteivät Itämerenkadun talot näytä miltään. Katu on todella tylsä, vaikka katutasoihin on varattu liiketilojakin. Samaa ääretöntä tylsyyttä on nyt jo nähtävissä Mannerheimintielläkin Teboilista pohjoiseen nousseissa taloissa. Niissä ei ole mitään henkeä – ei mitään. Rakennukset eivät yksinkertaisesti ole sellaisia, että tekisi mieli kuulla kuka taitava arkkitehti talon/talot on suunnitellut. Jollei arkkitehti voi tai osaa suunnitella taloa minkä seinään hänen nimensä voisi kyltillä merkitä, niin ehkä kannattaisi jättää suunnittelematta.

    Toivottavasti asemakaavassa määritetään myös rakennusten ulkoasuista ja tyylisuunnistakin. Ei olisi myöskään pahitteeksi, jos jokin taloista olisi ihan aito kivitalokin – elementtikerrostalojen sijaan. Eikä koko alueen rakentamista tarvitse antaa yhdelle rakennusfirmalle. Mieluummin vaikka yksi kerrostalo per rakennusfirma – näyttäköön kukin firma mihin parhaimmillaan pystyy.

    11+
    • Kyllä julkista liikennettä ja metroa tulisi kehittää. Pelkät lisääntyvät kaistat ei tuo enempää autoja – kaupunkiin ei mahdu ja liikenne tökkää joka tapauksessa. Lisäksi nopeat, hyvät ja toimivat yhteydet houkuttelee julkisen liikenteen käyttöön

      1+
      • Autot täyttävät heti jokaisen paikan, mihin niillä pääsee. Auto ei sovi edes Espooseen vaan korkeintaan syvälle maaseudulle, missä autoilua pitäisi tukeakin. Vai miten työtön pääsee marjaan, kalastamaan tai metsästämään.

        1+
      • Helsinki rakennetaan täyteen. Toivottavasti siirrytään korkeisiin umpikortteleihin. Näin saadaa paljon asukkaita kaupunkiin. Afrikasta ja Aasiasta saadaan miljoonia uusia asukkaita. Tällä tiivistämisellä ei kuitenkaan ole vaikutusta palveluihin, sillä palvelut joka tapauksessa keskitetään, kuten nyt on käymässä sairaalapalvelujen ja terveysasemien kanssa. Muutama kivijalkakauppa ei kyllä ole mitään palveluja.

        Ihmiset, jotka kaipaavat tilaa ja vihreyttä ympärilleen voivat muuttaa lähikaupunkeihin. Espooseen, Vantaalle, Kauniaisiin, Keravalle.

        Nyt on vallalla tämä yksipuolinen urbanismi. Helsingistä tulee puna-vihreiden hipstereiden kaupunki.

        2+
    • Olen samaa mieltä rakennustaiteen alamäestä ja tylsien, jopa rumien, ympäristöjen esiinmarssista Helsinkiin. Ehkä nykyään panostetaan suunnittelussa vain sisätiloihin, asuntojen pohjakaavoihin, porrashuoneisiin ja auloihin? Uudet katunäkymät ja kaupunginosat ovat masentavia eivätkä hoikuttele ainakaan minua iltakävelylle uutta uljasta Stadia katselemaan. Enkä välitä niissä olevien kauppojen ja kuppiloiden palveluista. Ikkunapöydässä kahvia/viiniä juova helsinkiläinen katselee mieluummin avointa merinäkymää, puita ja kukkia ja mielenkiintoista julkisivua kuin esimerkiksi Itämerenkatua tai Kalasataman taloruuhkaa…

      2+
      • Kyllä pitäisi vieläkin rakentaa KAUNIITA TALOJA. Puurakentaminen tulee panna etusijalle keskeisillä paikoilla.

        1+
  3. Tässä on nyt hyvä kulmaus, missä virasto voi leikkiä bulevardileikkejään ja mittailla typpioksideja ilman suurempaa vahinkoa. Mutta Keskuspuisto, joka jatkuu kuvan risteyksestä vasemmalle pohjoiseen, on syytä jättää rauhaan rakentamiselta tuosta risteyksestä eteenpäin.

    Kuvasta näkyy hyvin kuinka kapeaksi Keskuspuisto on jo kutistunut esimerkiksi Kivihaan kohdalla. Ei puistoon pidä rakentaa.

    7+
  4. Toivottasti Julkisivuihin panostetaan. Rakennukset voisivat olla uusvanhaa tyyliä kuten Kartanonkoski mutta rakennettu kaupunki oloihin.

    4+
  5. Onhan tämä nyt monta kertaluokkaa parempi suunta kuin esim. Hakamäentie tuossa vieressä, joka on täydellinen kaupunkisuunnittelullinen farssi.

    8+
    • Hakamäentien etäisyys keskustasta on musta aika hyvä kaupungin sisäiselle sujuvalle poikittaisyhteydelle, ei siinä mitään farssimaista ollut. Ennen koko poikittaisliikenne oli aamuin illoin jumitusta, nykyään vain iltapäivällä Tuusulanväylälle jonottavat ovat keskenään jonoissa ennen Mäkelänkatua, ja aamulla Mannerheimintielle jonottavat toisessa päässä – muihin suuntiin liikenne sujuu tavanomaisesti.

      17+
      • Eli liikenne ei liiku mihinkään Hakamäentieltä eteenpäin. Turha 200 miljoonaa.
        Nyt ollut remontissa toista vuotta, ja vähän kyllästyttää.

        2+
      • Luit huolimattomasti, liikenne liikkuu hyvin ja merkittävästi paremmin kuin ennen (pl. ne Mannerheimintielle/Tuusulanväylälle jonottavat), kun jonottajille on oma jonotuskaistansa.

        3+

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.