Blogi: Osallistu

Koostimme vastauksia kaupunkibulevardi-
kysymyksiin

Helsingin uuden yleiskaavan laadinta on loppusuoralla. Kaupunkibulevardit on teema, joka on herättänyt suuren määrän kysymyksiä. Olemme nyt työstäneet listan eräistä hyvin usein esitetyistä kaupunkibulevardeihin liittyvistä kysymyksistä.

Kysymykset koskevat esimerkiksi kaupunkibulevardien tarvetta, liikenteen ruuhkautumista, ilmansaasteita, sisääntuloväylien kapasiteettia sekä liikenneturvallisuutta.

Kysymykset ja vastaukset on nyt julkaistu seuraavalla sivulla >>

Yleiskaavasta saatiin runsaasti lausuntoja ja muistutuksia. Vuorovaikutusraportissa esitetään keskeisimmät lausunnoissa tulleet kommentit vastineineen sekä kootusti vastaukset muistutuksissa ja kirjeissä esitettyihin asiakokonaisuuksiin.

Vuorovaikutusraportti on luettavissa täällä (pdf) >>

20 kommenttia artikkeliin ”Koostimme vastauksia kaupunkibulevardi-
kysymyksiin

  1. Nämä virkamiesten vastaukset kysymyksiin noudattelevat jo tutuksi tullutta kaavaa: yksipuolista hyötyjen kehumista ja ylimielistä haittojen vähättelyä.

    Vastauksissa bulevardit esitetään jonkilaisena vaihtoehdottomana välttämättömyytenä (“muuten ei voida kaupunkia kehittää”), mikä on tässä asiassa tyypilliseksi tullutta vallankäytön retoriikkaa.

    Vastauksissa väitetään muun ohella, että väylien kapasiteetti ei puolitu ratkaisussa, koska “liikennemuodot monipuolistuvat” ja kapasiteettia tulee muihin liikennemuotoihin kuin tieinfraan. Totta sinällään – mutta ei poista sitä tosiasiaa väilien kyky välittää nykyinen liikenteensä kaupunkiin ja sieltä pois kutakuinkin puolittuu. Tämä ei muutu sillä, että virkamiehet yrittävät pestä mustaa valkoiseksi vastauksillaan. Osin tämä on jopa myönnetty: Lahdenväylälle on ajateltu tunnelia, jotta välityskapasiteetti ei heikkene. Tässä kohdin siis jopa virkamieskin myöntää, että bulevardisointi ilman tunnelia heikentää merkittävästi väylän toimintaa.

    Erikoinen on myös väite tietulleista: vastauksissa väitetään, ettei tietulleja tarvita. Tämä on täysin päinvaistainen väite, mitä suunnitteluaineistossa on aiemmin väitetty ja minkä pohjalta ainakin julkiset liikenteen sujuvuusanalyysit on tehty.

    Mystisesti vastauksissa kerrotaan, että “ruuhkautumisen hallintaan on olemassa monia muitakin keinoja” kuin tietullit. Näitä keinoja ei kuitenkaan eritellä. Sen sijaan todetaan, että myös “välityskyky – – ohjaa kysyntää eli liikennemäärää”. Tästä pitänee tulkita, että tarkoitus on, että väylien heikentynyt välityskyky vähentää liikenteen määrää. Vastaus on sikäli mielenkiintoinen, että samassa vastauskokoelmassa väitetään muualla, ettei kapasiteetti juuri heikkene ja autoliikenteelle aiheutuvat haitat ovat vähäisiä. Loogista – vai keskenään ristiriitaista?

    40+
    • Nykyinen (tai myöskään tulevaisuuden) liikenne ei ole jokin luonnonvoima ja suunnittelun muuttumaton reunaehto, johon investointien ja suunnitelmien pitää mukautua, vaan seuraus siitä mitä ja millaista suunnitellaan; liikenteen osalliset osaavat valita muitakin liikennemuotoja, muuttaa ajankohtia ja reittejä ja jopa määränpäitä sen mukaan millainen verkostosta toteutetaan.

      3+
    • Tiivistä ja houkuttavaa asuma-aluetta saadaan kätevästi, kun melua ja pakokaasuja voidaan vähentää joukkoliikenteen avulla. Kaupunki yhtenäistyy eikä esim. Malmi ja Kontula ole erillsiä kyliä.

      5+
      • Lentäminen on pahiten saastuttava liikkumismuoto. Helsinki-Vantaa voitaisiin lakkauttaa ja rakentaa täyteen asuntoja. On raideyhteyksien päässä maailman keskipisteestä.

        3+
      • 5.7. Malmilla lehdistötilaisuuden pitävä Go!Aviation on Euroopan ensimmäinen hiilineutraali lentoyhtiö. Siinäpä vasta imagon kiillotusta Helsingin kaupungille edistyksellisenä ja vihreänä kaupunkina, kun sen alueella olevalla lentokentällä noin ekologista ja innovatiivista toimintaa.

        1+
      • Meluneutraali se ei ainakaan ole! Tässä saa lähiseudun asukkaat esimakua siitä jos Malmin ilmailun kannattajien unelma kasvavasta lentoliikenteestä toteutuu. No, onneksi tämäkin on vain epätoivoinen yritys näyttää kentän “potentiaalia”….

        57+
      • “Potentiaalin” kirjoittaminen lainausmerkeissä vaikuttaa epätoivoiseltä yritykseltä argumentoida kentän “tarpeettomuudella”.

        1+
      • Rahalla voi tietysti saada “potentiaalia”, kuten tässä GoAviationin tapauksessa… Ilman isoja investointeja noiden koneiden; saatikka muiden potkuriturbiinikoneiden ja suihkukoneiden; on aika hankala käyttää Malmin kenttää. Taitaa tuokin yritys lentää Helsingin päälentoasemalle eli Helsinki Airportille (Helsinki-Vantaa).

        Toisaalta ympäristön asukkaille “potentiaalinen” lentoliikenteen kasvu tarkoittaa lentomelun kasvua, joka varmasti vaikuttaisi mielipiteisiin ja päätöksiin kentän lentotoimintojen “tarpeellisuudesta” asutuksen keskellä.

        Onneksi järkevä päätös kentän lopettamiseksi on jo tehty vaikka argumentointi ja erilaiset tempaukset kentän ilmailun puolesta jatkuvat varmasti viimeiseen ropelinpyörähdykseen asti…

        30+
  2. ‘Kaupunkibulevardeja’ ei pitäisi tarkastella vain liikenneinvestointina. Esimerkiksi Keskuspuiston tapauksessa niiden varjolla on tarkoitus rakentaa koko Keskuspuiston metsä täyteen asuntoja.

    14+
  3. Koko Keskuspuiston metsä täyteen asuntoja? Sulla todella on ketunhäntä kainalossa.

    16+
  4. EI helanlettas – onko siellä Sinnemäen virastossa kuultu tunneleista? Koko kantakaupungissa ei ole yhtäkään moottoriväylää, joten on toki järkevää tukkia kaupungin pääverisuonet lähiöissä puolittamalla kapasiteetti ja keksimällä pikaratikka, joka on siis normiratikka muutettuine nimineen – hävettää varmaan EU-piireissä myöntää, että meillä oikeistopuolue myötäilee kaikessa punavihreitä ja siispä liikenteemme perustuu kokonaan pyöräilyyn ja vuoden 1912 tekniikkaan kun Tukholmassa tehdään suuria tie-, eritoten kapasiteetti-investointeja.

    Valtio estää tämän hulluuden onneksi, tulee uusi kasikytluku kakskytluvulla, olenhan usein verrannut tätä vuosikymmentä 70-lukuun jolloin vastaavia kommarit visioi. Harmi kun maallamme ei ollut malttia vaurastua ajoissa ja toteuttaa Smith-Polvinen niin olisi jo aika mahdoton inistä.

    Minähän en joka tapauksessa haisevissa ratikoissa kulje. Missä voi autoilla siellä käydään asioillakin – metrokin tosin kelpaisi, mutta sekään ei ole enää tarpeeksi vihreä.

    Kas kun parikolmikymppisten keskuudessa on enemmistöllä haluna asua itse rakentamassa omakotitalossa ja vieläpä ajella autolla. Mites sitten suu pannaan kun jengi kiertää nykyisen keskustan joka jää ördausmestaksi ja nukkumalähiöksi.

    5+
    • Taitaa kokoomus olla rakennusfirmojen asialla näissä bulevardihouruissaan. Muuta selitystä on vaikea keksiä. Tai sitten on joku vaihtokauppa kyseessä vihreiden kanssa kulissien takana.

      4+
    • Tukholmassa on tarkoitus investoida raideliikenteeseen 10 miljardia vuoteen 2021 mennessä. Eipä se oikein tieliikenteen suosimiselta kuulosta, vaikka täällä nimettömät muuta esittävät.

      21+
    • Tunnelit sopisivat Pääaseman alle ja Erottajan kohdille. Asukkaiden kuuluu päästä toiselle puolelle kaupunkia autollakin kätevästi.

      Keskusta jää vääjäämättä remuamispaikaksi ja asumisen hinta riipuu huumeporukoiden kasvusta.

      2+
      • Kauempaa kuin keskustasta tuleville on kehätiet ja nitä vähemmän autoja tunnissa sisääntuloväyliltä kantakaupunkiin tunkee, sitä helpompaa lähipaikallistenkin on autoilla keskustan halki ihan ilman tunneleita.

        5+
  5. Mikäli halutaan tappaa Helsingin keskusta, niin toteuttakaa ihmeessä kaupunkibulevardit.

    Helsingin keskustan elinvoimaisena pitäminen edellyttää myös joustavaa yksityisautoilua. Tähän yksi fakta rakentavan keskustelun pohjalle on Turun keskustan “vapauttaminen autoilusta”, tyhjien liiketilojen määrä kasvoi n. 4 %-yks.
    Syntyperäisenä helsinkiläisenä en todellakaan halua nähdä Helsingin keskustan kuolevan kaupunkibulevardien myötä.

    4+
    • Raiteet tuovat väkeä aivan eri mittakaavassa kuin henkilöautot. Esim. Iso Omena laskee komanneksen lisäyksen metron ansiosta.

      3+
    • Aika harva Helsingin keskustassa nykyään autoilee. Enemmän siellä on junan ja metron tuoneita jalankulkijoita, taitaa pyöriäkin olla nykyään enemmän kuin autoja. Autot pysyköön autokaupungissa eli kehä ykkösen tuolla puolen. Siellä niille on ihan omat Prismat rakennettu.

      3+
      • Jaa, no mun autoni kyllä pysyy tossa omiksen autotallissa Kehä I:n sisäpuolella silloin kun sillä ei ajeta.

        0

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.