Blogi: Kaupunkirakenne

Keskuspuiston tulevat rajat määritellään asemakaavoituksella

Yleiskaavasta ja sen kaavamerkinnöistä keskustellaan vilkkaasti. Vilkkain keskustelu on käyty keskuspuiston viheralueiden ja uuden Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardin varrelle suunniteltujen alueiden rajauksesta.

Uusi yleiskaava koostuu erivärisistä 100 x 100 metrin ruuduista, jotka kuvaavat maankäytön pääkäyttötarkoitusta. Vihreät ruudut ovat virkistys- tai viheralueita. Asuntovaltaiset korttelialueet on merkitty ruskealla. Asuntovaltaiseksi merkitty ruutu ei tarkoita sitä, että koko ruudun alue rakennetaan täyteen rakennuksia. Näiden ruutujen sisällä voi olla aina myös viheralueita.

Yleiskaava on nimensä mukaisesti yleispiirteinen kuvaus alueen tavoitellusta maankäytöstä. Alueilla ei ole tarkkaa rajaa. Asemakaavoituksessa määritellään myöhemmin viheralueen ja rakennettavaksi ajatellun korttelialueen raja. Jokainen tuleva asemakaava suunnitellaan vuorovaikutteisesti kaupunkilaisten kanssa ja kaupunginvaltuusto tekee niistä päätöksen.

Yleiskaava turvaa viheralueverkoston jatkuvuuden. Yleiskaavassa on koko kaava-aluetta koskeva yleismääräys, jonka mukaan vihersormien ja muiden seudullisten viheralueiden sekä paikallisen viheralueverkoston jatkuvuus tulee turvata. Tulevissa asemakaavoissa ei siis ole mahdollista esittää ratkaisuja, jotka ovat tämän määräyksen vastaisia. Tässä yleiskaavassa tavoitellaan myös poikittaisia viheryhteyksiä sitovilla merkinnöillä. Pyrkimyksenä ovat aidosti nykyistä toimivammat virkistysyhteydet.

Keskuspuisto on myös uuden yleiskaavan mukaan kaupungin metsäinen selkäranka kivikaupungista korpeen. Valmistelun aikana väylän varresta on tehty huolelliset tarkastelut puistonäkökulmasta, joissa on arvioitu mm. puiston koettuja laatutekijöitä ja virkistykseen käytettyjä reittejä. Bulevardiin liittyvästä puiston osasta suunnitellaan melulta suojattu kokonaisuus, minkä vaikutuksesta koko keskuspuiston virkistyskäyttö paranee.

Taimenistaan tunnettu, pitkän matkan betonitunnelissa kulkeva Haaganpuro on mahdollista ottaa esille huomattavasti nykyistä paremmin. Puro voidaan kunnostaa maisema- virkistysarvoja parantavaksi vesiaiheeksi, johon taimen nousee. Helsingissä tämän tyyppistä kalojen elinolosuhteita parantavaa hulevesisuunnittelua on jo tehty Longinojalla Falkullan alueen asemakaavan yhteydessä.


Miten yleiskaavakarttaa luetaan? Kaavan logiikkaa avattiin videolla kaavaluonnoksen esittelyn yhteydessä.

116 kommenttia artikkeliin ”Keskuspuiston tulevat rajat määritellään asemakaavoituksella

  1. Haaganpuro esiin. Kyllä kiitos! Samalla voisi poistaa Vantaanjoesta patorakennelmat ja palauttaa joki entiseen loistoonsa suuren luokan lohikalajokena.

    15+
  2. Kyllä viherverkoston tapaiset asiat pitää suunnitella sitovasti ja yhdellä kerralla kokonaisvaltaisesti yleiskaavatasolla. Muuten ne tulevat vääjäämättä murenemaan asemakaavoissa, joissa tämä iso kuva hämärtyy. Eikä niitä kaikkia kukaan pysty riittävän tehokkaasti seuraamaan.

    26+
  3. Ei vakuuta. Manninen näkee Haaganpuron ensisijaisesti maisemaelementtinä, ei taimenpurona. Säilyäkseen elinvoimaisena taimenpurona uoman reunojenkin on pysyttävä luonnontilassa. Käytännössä tämä tarkoittaa kymmenien metrien suojavyöhykettä. Luonnontilainen (lue elinvoimainen) taimenpuro ja tiiviisti rakennettu kaupunkibulevardi sopivat äärimmäisen huonosti yhteen.

    10+
    • Kymmenien metrien luonnontilainen suojavyöhyke! Nythän puro virtaa kymmenen metrin päässä moottoritiestä, eikä taimenia näytä haittaavan.

      4+
      • Se onkin positiivista, että huippuarka kala selviää kaupunkipurossakin. Etelä-Suomen kaikki purot ovat korvaamttoman arvokkaita.

        5+
  4. Keskuspuistoa on jo aikojen saatossa nakerrettu ihan liikaa, joten enää ei sitä ei pidä nakertaa yhtään – joskus se kamelinkin selkäranka katkeaa. Jotta Keskuspuisto säilyisi ekologisesti ja virkistyksellisesti toimivana, sillä pitää olla riittävästi laajuutta. Myöskään reiteillä ei Keskuspuiston metsiä tule pirstoa, koska se ulottaisi reunavaikutuksen syvemmälle metsään, ja maasto heinittyisi, samoin kuin vieraslajit leviäisivät.

    Kaupunkibulevardit ovat sinänsä hyvä idea, jolla on mahdollista säästää luontoa, kun ohjataan rakentamista jo ennestään ihmisten pilaamille alueille. Kaupunkibulevardin varrelle ei kuitenkaan tarvitse rakentaa Keskuspuiston kohdalla, vaan kulkekoon bulevardi nykyisen Hämeenlinnanväylän kohdalla ilman, että sen varrelle rakennetaan. Ei kai kaupunkibulevardinkaan varrella ole mikään pakko olla katkeamaton talorivi joka kohdassa? Jos on, silloin kannattaa Hämeenlinnanväylän bulevardisoiminen toteuttaa niin, että se loppuu ennen Keskuspuiston kohtaa. Luulisi kuitenkin suunnittelijoiden ja päättäjien olevan niin järkeviä, että voisivat yksinkertaisesti jättää Keskuspuiston kohdalla metsän kasvamaan bulevardin varrella. Näin ei tarvitsisi tuhota arvokasta kaupunkimetsää…

    12+
  5. Paljon on ei helsinkiläisiä keskuspuistosta ja taimenpurosta huolestuneita. Kumma juttu, että helsingin asiat näin kiinnostaa. Kehyskuntalaiset työmatka-autoilijat halunnevat kaikin tavoin torpata bulevardien rakentamisen ja oman etuoikeusmukavuutensa säilymisen. Kommentoinneissa pitäisi näkyä kommentoijan asuinkunta, niin motivaatiot tulisivat paremmin esille.

    6+
    • Puro ja keskuspuisto ovat olleet olemassa ennen kuin Helsinki. Ne pitää suojella.

      13+
      • Pienikin puro voi olla uhanalaisten lajien tärkeä lisääntymispaikka. Lapissa huomaa, että todella pienikin virtaavan veden uoma on täynnä jalokalan poikasia.

        6+
    • Vaelluskalojen suojelijoita on joka puolella ja jokainen pikku purokin on heille tärkeä.

      5+
      • Missähän se suojelusi näkyy, kun haluat Talin täyteen asuntoja. On meinaan paljon hienompi biotooppi joki- ja kartanoymparistö kuin joutomaaympäristö mihin kaupunkiin tuleva Hämeenlinnan moottoritie valtavine suoja-alueineen päättyy Mannerheimintien alkuun.

        4+
    • Kaupunki muuttuu. Nimbyily Malmin kentän ja keskuspuiston puolesta on lopetettava. Nimbyily pilasi jo Katajanokan ristihotellin. Kaupunkiin on rakennettava pilvenpiirtäjiä, Rajasaareen ja Hietaniemeen. Jätkäsaari ja Kalasatama sekä Töölönlahti jo mokattiin. Myös keskusta tulee muuttumaan, uudet talot rakennettava paljon nykyisiä korkeammiksi. Muutama 50-60 luvun lähiö säilytettävä. Töölöseen mahtuu täydennysrakentamista.

      3+
  6. Keskuspuistolla on asemakaavoissa osoitettu jo rajat. Niitä tulee kunnioittaa kaikessa suunnittelussa. Erilainen mainospuhe puiston parantamisesta rakentamisella ei asiaa muuksi muuta. Haaganpuro voidaan kunnostaa muuttamatta asemakaavoja.

    13+
    • Hämeenlinnan motarilla on joo yhteinen raja Keskuspuiston kanssa, mutta ei se mikään pyhä ja ikuinen ole. Motareiden puolustajien vihernillitys Haagan melusaaste alueen luontoarvoista on aikas läpinäkyvää keppihevostelua.

      6+
      • Nurmijärven motaristahan tulee Bulevardi. mutta eihän Bulevardikaan sen pahemmin kaipaa 500 m raennusmassaa ympärilleen, kuten kaavaehdotuksessa on. Eikö olisi parepi rakentaa ne toimitilat melumuureisi bulevardien varteen ja sallia asutusta nyykisillä ränsistyneillä toimitila-alueilla esim Pitskussa ja Hertsikassa

        1+
  7. Jokainen kaupungin sisältä kaadettu metsäalue on valtava menetys. Ei niitä paljon ole.

    15+
    • Onko Nurmijärveläinen metsä vähemmän arvokasta?

      Blokkaamalla lisärakentaminen Helsingissä tuotetaan vaan lisää kehyskunta/pistetalo/kaksi autoa per asunto dystopiaa. Helsinki nettoaa lähinnä pakokaasuissa.
      Johonkin ne ihmiset on sullottava, mielummin lähellä kaikkea.

      7+
      • Yhtä arvokas asia kyseessä. Luulen vaan, että jos Helsinki tukehdutetaan asuin- ja muulla rakentamisella, niin varakkaimmat harkitsevat esim. tontin ostoa juurikin Nurmijärveltä. Sinnehän voi hienonkin omakotitalon rakennuttaa täkäläisen kerrostaloasunnon hinnalla.

        8+
      • Nurmijärveläiset vaan haluavat kaiken. Halvat omakotitalot, hyväpalkkaisen helsinkiläisen työpaikkan,- koska helsingissä on niin kallista asua. Omilla autoilla, -kaikki perheenjäsenet omillaan, moottoritietä pitkin työpaikan ovensuuhun päiväksi autoa seisottamaan helsinkiläisten riesaksi. Helsinkiläisille pakokaasut, ruuhkat ja parkkiongelmat. Palvelut on tietenkin viety peltomarketteihin helsingin ulkopuolelle. Kovasti on ei helsikiläisiä helsingin keskuspuistosta “huolestuneita.”

        3+
      • “Äänioikeus helsingin kaavoituksesta kuuluu vain helsinkiläisille”
        Eipäs. Koska helsinki kaavoittaa junantuomille asuntoja, koskee asia myös heinäkenkiä.
        Eipäs. Helsingin asukkaat eivät riitä täyttämään helsingissä sijaitsevia työpaikkoja, vaan mukaan on pakko ottaa ulkopaikkakuntalaisiakin.
        Eipäs. Helsingin asema maan suurimpana kaupunkina ja vielä pääkaupunkina asettaa sen vähän erilaiseen asemaan kuin maalaispitäjät. Helsingillä on enemmän mahdollisuuksia ja valtaa, mutta myös velvoitteita rajojensa ulkopuolelle.

        1+
      • Siinä vaiheessa kun Helsinki saa sanoa oman vaatimattoman mielipiteensä edes yhdestä pitkin kehyskuntia riivaavista hehtaarien omakotitalomatto-kaavoista, saavat toki nurmijärveläiset huolestua bulevardeista ja kahden minuutin lisäyksestä työmatkaansa.

        Muutenkin ihmisille on alkavat valjeta, että jokapäiväinen ruuhkissa könöttäminen on vain huonoa elämänlaatua. Siksi muutetaan laajenevaan kantakaupunkiin ja raideasemien läheisyyteen.

        4+
  8. Keskuspuiston viheralueen ja rakennettavaksi ajatellun korttelialueen rajat määritellään myöhemmin asemakaavoituksessa. Yleiskaavapäällikön mukaan jokainen tuleva asemakaava suunnitellaan vuorovaikutteisesti kaupunkilaisten kanssa ja kaupunginvaltuusto tekee niistä päätöksen.

    Vuorovaikutteisestihan se on suunniteltu yleiskaavakin. Asukkaiden mielipiteillä ja annetulla palautteella vaan ei ole ollut kaavaehdotukseen minkäänlaista vaikutusta.

    14+
  9. Onhan se virastolta aika onttoa puhetta kertoa, että Keskuspuisto on tulevaisuudessakin Helsingin metsäinen selkäranka, kun uudessa yleiskaavaehdotuksessa puistosta tosiasiassa ollaan viemässä kymmeniä hehtaareja rakentamiseen eri puolilta puistoa.

    Kaiken lisäksi tätä metsäistä selkärankaa ollaan pahiten nirhaamassa sen kapeimmalta kohdalta Maunulan ja Pirkkolan metsistä.

    15+
    • Moottoritien melu- ja hiukkasalueita tässä muutetaan hyötykäyttöön.

      Metsäinen selkäranka on muuten kapeimmillaan Ruskeasuon ja Länsi-Pasilan kohdalla. Kaikkein viihtyisintä ja suosituinta seutua muuten koko puistossa (sattumaako?). Siellä voi käydä aistimassa Keskuspuiston ilman LIIKENTEEN PAUHUA.

      Pirkkolassa hölmöiltiin uimahallin ja parkkikenttien kanssa jo 60-luvulla. Liikuntapuisto aivan väärässä paikassa keskellä metsää, vaikeasti saavutettavissa. Voisi entisöidä metsäksi.

      7+
      • Ruskeasuon ruotsinkielinen siirtolapuutarha on tehty keskuspuistoon. Sen lisäski puistoa kaventaa se, että kaavaan tuli yllättäen uusi sana/määritelmä, jonka verukkeella puistoa otettiin Länsi-Pasilan pihoiksi.

        Noita ovelia toimia ei Pro Keskuspuisto ajoissa huomannut eikä ollut edes syntynyt. Valitukseni Metsäläntiestä ei ollut pätevä, koska en ollut virallinen yhdistys. Tie tuli jo, kun yhdistystä alettiin vasta perustaa.

        2+
    • “Metsäinen selkäranka on kapeimmillaan Ruskeasuon ja Länsi-Pasilan kohdalla. Kaikkein viihtyisintä ja suosituinta seutua muuten koko puistossa.”

      Viihtyisää seutua. Ruskeasuon ja Länsi-Pasilan naapurissa Laaksossa on tarkoitus rakentaa yleiskaavassa Lääkärinkadun varren metsä täyteen asuntoja. Sen lisäksi rakennusalue jatkuisi syvälle Keskuspuistoon Mannerheimintien varren talojen takana Ruskeasuon suuntaan.

      Lisäksi kaavassa on myös esimerkiksi pikaraitiotievaraus, joka kulkisi Tullinpuomista Keskuspuiston läpi Länsi-Pasilaan, vaikka jo nyt on olemassa valmis raideyhteys Tukholmankadulta Nordenskiöldinkadulle.

      4+
      • Joo Laaksoon mahtuukin uutta (Lääkärinkadun varsi on miltei pelkästään parkkikenttää, ei metsää) ja pikaratikka Meilahti-Pasila-Kalasatama on ihan parasta. Toivottavasti myös Laakson ja Auroran sairaala-alueita kehitetään kaikkien toimintojen kantakaupungiksi.

        6+
      • Puiston läpi maantasaisena toteutettava ratikkarata pirstoisi sen auttamattomasti. Rata olisi siten toteutettava joko sillalla (kuten Huopalahden junarata jo nyt tekee) tai sijoittamalla se maan alle (minkä cut-and-cover-tekniikalla ei pitäisi olla kohtuuttoman kallista).

        2+
  10. Kaupunkisuunnitteluviraston mielestä Keskuspuiston virkistyskäyttö paranee, kun metsät rakennetaan täyteen uudiskortteleita. Tässä ollaan nyt pesemässä mustaa valkoiseksi. Virasto voisi tiedustella keskupuiston käyttäjiltä, haluavatko he parantaa virkistyskäyttöä metsät säilyttämällä vai asuntoja rakentamalla.

    12+
    • Vähäiselle huomiolle on jäänyt, että vaikka “Asuntovaltaiseksi merkitty ruutu ei tarkoita sitä, että koko ruudun alue rakennetaan täyteen rakennuksia”, on kaavamääräyksissä kohta jonka nojalla myös puolet viherpikselistä voi rakentaa asunnoiksi jos viereinen pikseli on asuinalueeksi merkitty. Ja koska rakennusyhtiöt tavoittelevat voittojen maksimointia, ne varmasti valittavat jokaisesta kaavasta jossa rakentaminen ei ulotu viherpikselin puolelle – eivätkä ne voi hävitä, koska alemman tason kaavaa ei voi tehdä vastoin yleiskaavan määräyksiä. Myös ely-keskuksilla tai mikä aikanaan onkaan nimensä on lakiin perustuva velvollisuus valittaa oikeusteitse jokaisesta prosessivirheestä jonka kaupunki tekee viherpikseleitä säilyttäessään. Valtuustojen kädet on tulevaisuudessa sidottu, asemakaavoja ei saada lainvoimaisiksi kuin rakentamalla lähes puolet viherpikseleiden reunoista.

      10+
      • Asemakaavasta voi valittaa. Tarkoissa rajoissa etukäteen on omat vaaransa ja hankaluutensa.

        4+
      • Kommenttisi on pelkkää harhaanjohtamista.

        Ensinnäkään rakennusyhtiöllä ei ole valitusoikeutta asemakaavasta. Sellainen valitus ei myöskään menestyisi hallinto-oikeudessa.

        Toiseksi yleiskaavassa ei määrätä rakentamaan puolta kaikista viherpikseleistä, kuten ei määrätä rakentamaan yhtäkään kaupunkipikseliä. Asemakaava, jossa pikseleitä on jätetty käyttämättä, ei ole yleiskaavan vastainen. Vaikka yleiskaava on ohjeena, se ei velvoita. Viime kädessä oikeus päättää, onko asemakaava yleiskaavan mukainen. Siinä tulkinnassa ei ole väliä tarkoilla rajoilla, vaan yleiskaavan hengestä: minkälaiseksi alue on ajateltu?

        2+
      • Kun tulevissa kasvoissa myös puolet reunustavista viherpikseleistä osoitetaan rakentamiseen, kellään ei ole enää keinoja estää sitä, koska ne on yleiskaavan mukaisina pakko hyväksyä. Kaavat varmuudella valmistellaan sellaisina, koska yhteistyössä rakennusliikkeiden kanssa tarkastellaan taloudellista toteutettavuutta ja pääoma kyllä vaatii suurimman tuoton jonka yleiskaava mahdollistaa. Hallinto-oikeudessa ei ratkaista tarkoituksenmukaisuutta (“henkeä”) vaan päätöksenteon laillisuusperusteita.

        6+
      • Maalaat hieman erikoista kuvaa asemakaavoittajista. Minä haluaisin nähdä ne suunnittelijat, jotka jyräävät puistoja vain puistojen jyräämisen suoman tyydytyksen vuoksi.

        On surullista huomata, miten pahasti olet ymmärtänyt väärin yleiskaavan. Alueiden käyttötarkoitusmerkinnät sisältävät tietyn tehokkuusmitoituksen. Tehokkaalla rakentamisella alueelle kaavailtu rakentamismäärä saadaan mahtumaan pienemmälle alueelle, jolloin ei tarvitse mennä sinne puoleenväliin niitä viherpikseleitä. Ja kappas vain, juuri nyt on lyömässä läpi sellainen tehokas kaupunkisuunnittelu, jossa ei tuhlailla pinta-alaa ja kasvateta etäisyyksiä tieten.

        On aivan posketonta väittää tosissaan, että jokainen pikseli rakennetaan sinne puoliväliin. Lähinnä tuo viestii tietämättömyyttäsi suunnittelusta ja kyvyttömyyttäsi käsitellä asioita ja alueita kokonaisuuksina.

        0
      • Tekevätkö Mannerheimintien varren talot tai Länsi-Pasila Keskuspuistosta jonkun takapihaa?

        3+
      • Matille: Tarkoitin,että jos nykyisen metsän virkistyskäyttöä parannetaan rakentamalla sinne taloja, metsässä nykyisin liikkuvat henkilöt liikkuvat tulevaisuudessa noiden talojen pihoilla. Jos siis virkistäytyminen kerran on mukavampaa entisessä metsässä,urbaanissa ympäristössä kuin tuossa nykyisessä metsäversiossa,jossa niitä taloja ei vielä ole.

        Muutoin olen sitä mieltä,että Keskuspuisto on säilytettävä.

        3+
      • Kapeat kortteli ovat avoimen pellon reunassa sekä n. 400 m lähimmästä ulkoiluväylästä ja n. 1000 m pääväylästä (Maunulan kalliot).

        1+
      • Isommat metsäalueet eivät ole niin tärkeitä kuin yleensä viherkäytävät. Kevyen väylän reunoilla, riittää 15 -20 m metsää. Silloin asutus peittyy jo tyydyttävästi.

        Sieni- ja marjametsät ovat kivoja, mutta asukasmäärää ajatellen ilo niistä koituu harvoille.

        1+
      • Taliin asuntoja osuu naulan kantaan: Keskuspuiston käytettävyydelle ei ole kriittistä kymmenet tai sata metriä reunoilla. Päinvastoin, virkistykseen riittävien alueiden minimikokoa liioitellaan aivan jatkuvasti. Monet hienot luonnontilaiseltakin tuntuvat puistot ja metsiköt ovat pinta-alaltaan aivan pikkuruisia. Ainakaan etäisyys lähimpiin taloihin ei kokemusta piilaa. Etäisyys meluisaan tiehen on tärkeämpi tekijä.

        1+
  11. Koko pikselikaava on pirun keksintö, jonka takana kaupunki voi tehdä mitä huvittaa. Rakentamisen ja viheraluiden väliset rajat on tahallaan hämärretty niin, että muutenkin hankalalukuisista kartoista ei ota mitään tolkkua. Kyllähän yleiskaavaa tehdessä asukkaiden pitäisi tietää, missä rakentamisen rajat kulkevat.

    Keskuspuiston rajat pitäisikin säilyttää kaavassa nykyisellään, niin ei tarvitse kuluttaa aikaa pikseleiden arvuutteluun. Ja silloin se puiston nakertaminenkin loppuu.

    14+
    • Raja kuitenkin taistellaan. On masinointia ja keskusteluja. Yleiskaava ei voi sitä estää tai ennustaa.

      1+
    • Keskuspuiston kallioilla kuuluu Hämeentien melu tosi voimakkaasti. Antaisin rakentaa kapean korttelin meluesteeksi.

      2+
    • Eikö pikselit voisi olla suurempia? Esim. neliökilometrin, jotta helpottaisi tulevaa kaavoitusta. Yleiskaava on siten laadittu vähän sinnepäin, jotta mahdollistaa tulevaisuudessa mitä vaan.

      2+
    • Kaupunki voi tehdä mitä huvittaa, koska sillä on siihen valta. Unohdat, että näitä päätöksiä valvoo poliitikot: lautakunta, kaupunginhallitus ja valtuusto. Mikään kaavaan piirretty raja ei estä sitä, etteivätkö päättäjät voisi kuitenkin tehdä tulevaisuudessa toisin.

      Yleiskaava ei ole rakentamissuunnitelma. Se on suunnitelma kaupunkirakenteen ja liikennejärjestelmän kehityssuunnista. Aiemmatkin yleiskaavat ovat rajoiltaan epäselviä, vaikkei niissä ole pikselin pikseliä. Yleiskaava 2002:ssa ei edes näy rakennuksia kuten uudessa.

      1+
      • Kaava on Helsingin päättäjien tahdon mukainen. Ei ole niin vahvaa kaavarajaa, ettei Helsingin vaaleilla valittu valtuusto voi sitä kuitenkin muuttaa.

        Samainen valtuusto myös huolehtii keskuspuiston olemassaolosta. Ei ole epäilystäkään, etteikö joka ikistä keskuspuistoon sijoittuvaa asemakaavaa syynättäisi päätöksenteossa isolla luupilla, ettei siellä oteta tarpeettomasti neliömetriäkään puistoa tarpeettomasti.

        0
  12. Yleiskaava on tehty ammattilaisten toimesta poliittisessa ohjauksessa. Tiivistäminen ja melun torjunta on siinä nähdäkseni tuonut kaavan pääpiirteet.

    Asemakaavan teossa kohtaavat masinointi, politiikka ja bisnes.

    3+
    • “Yleiskaava on tehty ammattilaisten toimesta poliittisessa ohjauksessa.”
      “Asemakaavan teossa kohtaavat masinointi, politiikka ja bisnes”

      Nyt on korkea aika huolestua tosissaan…

      3+
  13. Helsingillä tuntuu olevan suuri vimma myydä omaisuuttaan, rakennukset, tontit ja luontoalueet ovat kaupan. Espoon ja Vantaan kannattaisi ostaa maat Helsingiltä. Kannataisiko myydä Nuuksion, Salmen, ulkosaarten lisäksi myydä keskuspuisto? Ostaisiko Sipoo Sipoon korven takaisin?

    4+
    • Helsinki ostaa koko ajan Östersundomia pois pläntti kerrallaan yksityisiltä maanomistajilta, rakentaa uutta (keskustakirjasto, kouluja, päiväkoteja, teitä) ja saneeraa vanhaa (Töölön kirjasto, kouluja, torikorttelit). Tuo tunne suuresta myyntivimmasta on vain sitä: tunne. Mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

      0
  14. Heslinki on ostanut viisaasti maita Sipoosta. Pääosa menee tosin Sipoon korven hyväksi.

    Olisi tärkeää saada hyöty yhden talon takia tehdystä moottoritiesillasta ja tehdä kunnon parkkipaikka. Nyt entinen parkki on aidattu jollekin ryhmälle (jousiampujat?) ja Susirajan tiehoitokunta uhkailee, jos tiellä edes ajaa.

    2+
  15. Yleiskaavan pyrkimyksenä ovat blogikirjoittajan mukaan aidosti nykyistä toimivammat virkistysyhteydet.

    Helsinki ei tarvitse nykyistä toimivampia virkistysyhteyksiä, koska virkistysyhteyksien toimivuudessa ei tälläkään hetkellä ole mitään vikaa. Riittää, että kaupunkisuunnitteluvirasto jättää kaupungin metsät ja muut viheralueet rauhaan.

    9+
    • Toivettasi on kuultu: kaupungin metsät ja muut viheralueet on pääosin jätetty rauhaan. Jos parjattuja bulevardeja ei rakennettaisi, moottoritiet saisivat olla rauhassa ja metsää ryskyisi muualla.

      Suunnittelu on asioiden yhteensovittamista. Virkistysasiat eivät ole ainut arvo. Yleiskaavassa on hyvin huomioitu eri lähtökohdat. Eihän mikään ratkaisu koskaan tyydytä kaikkia. Jokaisella on eri painotukset arvoissa, mutta nyt kaikkia on huomioitu riittävän hyvin.

      27+
      • Uudessa yleiskaavassa osoitetaan rakentamista jopa aivan kaupungin tärkeimmille luonto- ja viheralueille, kuten Keskuspuistoon ja Viikkiin. Tämä on todella lyhytnäköistä. Kaupungin asukasmäärän kasvaessa myös viheralueiden tarve kasvaa. Tehtyjä virheitä on hankala korjata jälkikäteen, kerran rakennetun viheralueen palauttaminen viheralueeksi on paljon vaikeampaa kuin nykyisten viheralueiden säästäminen.

        Virkistysasiat eivät ole ainut arvo, viheralueiden kohdalla voidaan puhua myös luonnonarvoista, maisema-arvoista, ekosysteemipalveluista jne. Kaikki edellä mainitut ovat nykypäivänä alisteisia taloudellisille arvoille, ja tämä valitettavasti näkyy myös Helsingin yleiskaavan kohdalla.

        9+
  16. Kaikkialla muualla maailmasa keskuspuisto on yleensä kaupungin parasta aluetta (Central Park, El Retiro, Hyde Park, Slottsparken jne.). Sinne tullaan kaukaa viettämään aikaa ja ihmiset ovat valmiita maksamaan enemmän asuakseen sen lähellä.

    Tässä ei tarvitse keksiä pyörää uudestaan. Ihmiset tykkäävät ihmisen suunnittelemista avoimista puistoista jossa on muita ihmisiä.

    Helsingissä meillä on keskusmetsä joka ei oikein ole kunnon puisto eikä kunnon metsä. Ihmiset eivät tule kaukaa viettääkseen aikaa siellä eikä keskuspuiston ääreltä löytyvät asuinalueeta ole helsingin halutuinpia asuinalueita.

    Rakentakaa siis sellaista josta ihmiset tykkäävät. Laittakaa PALJON asutusta puiston viereen, määrtelkää sen alue selvästi vaikka tiellä joka menee sen vierestä ja suunnitelkaa puisto siten että siellä on mieluisaa viettää aikaa.

    4+
    • Keskuspuistosta ei pidä tehdä mitään rakennusviraston rakentamaa puutonta nurmikkopuistoa. Kyseessä on nimestään huolimatta ihan oikea monimuotoinen metsäalue, joka ulottuu pohjoisesta Vantaanjoen maisemista Töölönlahdelle saakka.

      Keskuspuisto on säästynyt kaupungin kasvaessa toistasataa vuotta rakentamiselta, vaikka sitä on reunoilta nakerrettukin, eikä sitä pitäisi nyt tuhota hetkellisen innostuksen vallassa.

      9+
      • ÖÖ, Nordenskjöldinkatu ja sen parkkikentät?
        Hakamäentie?
        Rantarata?
        Metsäläntie?
        Pirkkolantie ja sen parkkikentät?
        Kehä ykkönen ja lumenkaatopaikka?

        Niin ja tietysti seiskytluvun puolessa välissä rakennettu Hämeenlinnanväylä..

        Täytyy olla sokea, kuuro ja tyhmä jos ajattelee Keskuspuiston “säästyneen” kaupungin kasvaessa.

        2+
      • Kun keskuspuistoa säästetään, kuten kuuluukin, pitäisi muistaa myös muut arvokkaat lähiluontoalueet, jotka tekevät Helsingistä hienon ja ainutlaatuisen. Lähimetsät, jotka ovat saavutettavissa omin jaloin, ovat ihmisten arjessa kaikkein tärkeimpiä virkistys- ja rentoutumisalueita. Rakennetut puistoalueet eivät koskaan korvaa metsäalueita. Tämä ei tunnu menevän päättäjiemme tajuntaan. Norjalainen pariskunta, joka asui Helsingissä vuoden, oli haltioitunut siitä, miten lähellä luonto Helsingissä on. Helsingistä ei ole pakko rakentaa samanlaista kuin muut suuret kaupungit.

        12+
    • Helsingissä on jo useita maailmanluokassakin hienoja nurmikkopuistoja, kuten Kaivari, Hesperian puisto, Koffin puisto ja Sibeliuspuisto. Eiköhän tästä tyylistä tykkääville siis jo ole tarjontaa, ja Keskuspuistolle jää roolinsa metsäpuistona.

      3+
    • Eihän Keskuspuistosta mitään turistirysää tarvitse tehdä. Uskoisin, että suurin osa puiston säästämisen kannattajista haluaa pitää alueen koskemattomana,jotta täällä nykyisin asuvien olisi mahdollista hengittää edes vähän. Jos joku haluaa vaikka Riihimäeltä tulla puistoa katsomaan,niin tervetuloa, mutta se ei ole ykkösprioriteetti.

      1+
  17. “Lähimetsät, jotka ovat saavutettavissa omin jaloin, ovat ihmisten arjessa kaikkein tärkeimpiä virkistys- ja rentoutumisalueita.”

    Samaa mieltä. Siksikin Hämeenlinnan motarin bulevardisointi on fiksua, koska tuhansille uusille asukeille on tarjolla Keskuspuiston rauhaa.

    Kuinka haltioituneita norjalaiset olivat ennätyksellisen keskustaan ulottuvista moottoriteistä, hajaantuneesta yhdyskuntarakenteesta ja pitkistä työmatkoista?

    6+
    • Keskuspuiston nakertamista voidaan siis hyvillä mielin jatkaa Hämeenlinnanväylän bulevardisoimisen jälkeenkin, jolloin saamme tuhansille ja taas tuhansille uusille asukkaille lisää lähimetsää ja “Keskuspuiston rauhaa”. Nerokasta!
      Vai olisikohan kuitenkin niin, että kakkua ei voi samanaikaisesti sekä syödä että säästää?

      6+
    • On todella tärkeää, että moni pääsee helposti eli läheltä keskuspuistoon. Nythän sen reunoilla on lähinnä pientaloja, joiden asukkaat säilyttävät tikapuita, kottikärryjä ja kompostikehikoita jne puiston puolella. Ohikulkija ei tiedä, onko takapihalla vai puistossa. Nytkin siellä on paljon omenakasoja.

      5+
      • Jos Keskuspuistossa on omenakasoja, niin kyllä Keskuspuiston reunat tulee heti gryndata, ei siihen mikään muu auta.

        3+
      • Tämä omenakasakommentti on ehdottomasti tämän keskustelun parasta antia… Nakerretaan mieluummin niitä omenoita kuin keskuspuistoa.

        1+
    • Kerrostalo on paras asumismuoto puiston esim. keskuspuiston reunassa. Tulee kontrollia ja valvontaa. Useammalla on helppo pääsy luontoon.

      3+
  18. Yleiskaava, joka sallii rakentamista Keskuspuistoon, on lähtökohdaltaan epäonnistunut. Keskuspuistosta on jatkuvasti nakerrettu pieniä osia, mutta tällä kertaa rouhaistaisiin todella isolla kauhalla. Se ei kertakaikkiaan ole sopivaa Helsingin asukkaiden suuren enemmistön mielestä ja lisärakentaminen edellyttäen Keskuspuiston kaventamista, on sairasmielistä ja koituu kaikkien helsinkiläisten vahingoksi. Vartiosaaren rakentaminen on samoin täydellisen epäonnistunut kaavasuunnitelman osa.

    Malmin lentokenttä on ehdottomasti säilytettävä lentokoulutuskäytössä ja varakenttänä sekä sen historiallinen arvo on ymmärrettävä. Mikähän on se selittämätön vimma, joka saa purkamaan ne päätökset ja yhteisymmärryksen tuloksena saavutetut yhteiset periaatteet, joiden mukaan Helsingin Keskuspuisto, Vartiosaari ja Malmin lentokenttä ovat ehdottomasti säilyttämisen arvoiset?

    Nykyisestä kaupunkisuunnittelusta tulee mieleen 1960-luvun raivo purkaa Mannerheimintien varrelta historiallisesti kiinnostavimmat kerrostalot, mikä teki kauniista valtakadusta arvottoman näköisen esikaupunkimaisen autoväylän. Helsingin viheralueista ja puistoista ei pidä tehdä rakennusmaata, sillä niistä hyötyy jokainen kaupunkilainen enemmän kuin muutamasta uudisrakennuksesta, jotka nousevat kaadettujen puiden paikalle asfaltoidun puisto- ja viheralueen keskelle keinotekoisten ruohokaistaleiden pilkkomaan urbaanislummiin.

    Sen sijaan, että 1980-luvun toimistotalot purettaisiin käytön puutteessa, ne voitaisiin muuttaa asuinkäyttöön, mikä olisi varmasti edullisempaa kuin kymmenien kalliiden uudisrakennusten rakentaminen tuhotulle kaupunkimaalle. Kaupunkirakenteen tiivistäminen on täysin epäonnistunut perusajatus. Helsingin rakennusmaata ei pidä ottaa väkisin kaikkien kaupunkilaisten arvostamista kohteista, jotka tuhoutuvat täydellisesti ja lopullisesti. Politikointi ei ole soveliasta kaupunkisuunnittelussa eikä yleiskaavan laadinnassa, koska silloin unohdetaan ne, joita varten virkamiehet työskentelevät, Helsingin asukkaat.

    6+
    • Liikkeellä lienee jonkinlaista harhaluuloa että kaupunkisuunnittelussa olisi ikuisia päätöksiä; edelliset yleiskaavat ovat voimassa vain seuraavaan kaavaan asti, ei ole mitään velvoittavia päätöksiä joihin yrität viitata kirjoittamalla “purkamaan ne päätökset ja yhteisymmärryksen tuloksena saavutetut yhteiset periaatteet”. Oikeastaan vain lain nojalla perustetut luonnonsuojelualueet on lakisääteisiä päätöksiä joiden yli päätöksiä ei voida tehdä kuntatasolla. Jos joku yhteisymmärrys on 60-luvulla ollut kun kansa pakotettiin kauas halvalla rakennettuihin lähiöihin jotta heille voitiin varata halpoja parkkipaikkoja, ei tuota yhteisymmärryksellistä periaatetta keskenään vaalineilla ole enää nykyisten ja tulevien ikäluokkien enemmistön tahtoa kumoamaan riittävää mandaattia. Saitte tehdä virheenne aikanaan, emme siitä syytä, mutta tästä lähin korjaamme virheitänne.

      Entisten harhaanjohdettujen mutulla tehtyjen poliittisten lehmänkauppojen sijaan kaupunkisuunnittelussa ollaan palaamassa ja palattu parhaan tieteellisen tiedon ja taidon polulle, jossa alueiden käyttö suunnitellaan tonttimaan arvon maksimoivalla tavalla – maksimaalinen arvo tarkoittaa suurinta maksuhalukkuutta, eli sitä mistä nykyiset ja tulevat kuntalaiset haluavat maksaa eniten eli mitä he eniten haluavat. Et voi kiistää että olet valmis maksamaan enemmän siitä mitä haluat enemmän.

      (Ja kumotaan jo ennalta historiaan jämähtäneestä ajatusmaailmasta odotettavissa oleva kaltevan pinnan argumenttivirheen sisältävä seuraava väite: maan arvon maksimointi ei tarkoita kaikkien puistojen gryndaamista, vaan puistoja jää juuri niin paljon, että niiden olemassaolo nostaa läheisten tonttien arvoa. Jopa Helsingin tiheimmin asutusta alueesta eli Alppiharjun peruspiiristä on kolmannes pinta-alasta viheralueita.)

      6+
      • “palattu parhaan tieteellisen tiedon ja taidon polulle”

        Vrt. tieteellinen sosialismi. No, kattellaas taas parinkymmenen vuoden päästä 😀

        0
      • “Liikkeellä lienee jonkinlaista harhaluuloa että kaupunkisuunnittelussa olisi ikuisia päätöksiä; edelliset yleiskaavat ovat voimassa vain seuraavaan kaavaan asti, ei ole mitään velvoittavia päätöksiä joihin yrität viitata kirjoittamalla ‘purkamaan ne päätökset ja yhteisymmärryksen tuloksena saavutetut yhteiset periaatteet’.”
        Lienet ymmärtänyt tarkoituksella väärin ilmaisun “yhteisymmärryksen tuloksena saavutetut yhteiset periaatteet”.

        Se mistä puhun, on yhtä kaukana laeista kuin Ahvenanmaa on Hongkongista. Päätökset ja yhteisymmärrys tarkoittavat luontoa kunnioittavien, aiempien kaupunkisuunnittelijoiden yhteisymmärrystä ja periaatteita, joiden mukaan yhtään merkittävää viheraluetta ei rakenneta eikä sellaisesta voi olla puhettakaan, koska viheralueiden ja ennen kaikkea Keskuspuiston ja Vartiosaaren sekä muiden Helsingin asukkaille tärkeiden alueiden säilyttäminen rakentamattomina, asuntorakentamisen ulottumattomissa oli yhteinen periaate, josta ei tingitty.

        Ilmeisesti ennen ymmärrettiin luonnon ja Keskuspuiston ym. merkittävien alueiden tärkeys, toisin kuin nyt, kun Helsinkiä valmistellaan 20 – 50 vuoden väestönlisäyksen tarpeiden mukaisesti tuhoamalla nuo alueet osittain tai täysin. Niitä ei saa takaisin, jos ne rakennetaan osittainkin, ja tulevat sukupolvet eivät tule ymmärtämään eivätkä kiittämään tämän päivän poliitikkoja, jotka tekevät hätäpäissään politiikkaa näillä alueilla Helsingin nykyisen ja tulevan väestön kustannuksella.

        “Jopa Helsingin tiheimmin asutusta alueesta eli Alppiharjun peruspiiristä on kolmannes pinta-alasta viheralueita.”

        Argumenttina tuo toteamus ei merkitse mitään, sillä viheralueet eivät ole luontoa, ne ovat puistokaistaleita. Poliittisesti ja ideologisesti värittynyt toteamus “Entisten harhaanjohdettujen mutulla tehtyjen poliittisten lehmänkauppojen sijaan kaupunkisuunnittelussa ollaan palaamassa ja palattu parhaan tieteellisen tiedon ja taidon polulle – – -” on harhaanjohtavan tiedon levittämistä, disinformaatiota. “Tieteellinen tieto ja taito” on esimerkkitapaus harhaanjohdetun poliitikon tai virkamiehen puheesta, olitpa poliitikko tai yhdyskuntasuunnittelija. Yritettäessä välttää poliittisia lehmänkauppoja ollaan menossa toiseen äärilaitaan, muka-rationaalisten periaatteiden (= ideologian) nostoon yli luonnonarvojen kunnioittamisen, jonka pitäisi olla kaupunkisuunnittelussakin peruslähtökohta, ei jotakin, minkä voi tai saa suunnittelulla ohittaa.

        0
  19. “Kaupunkirakenteen tiivistäminen on täysin epäonnistunut perusajatus.”

    Jep, lisää kaupunkirakenteen hajoamista jo valmiiksi Euroopan hajanaisimmalle metropolialueelle! Vihdin suunnassa on vielä aika paljon korpea. Saadaankin sellaiset autoruuhkat aikaiseksi, että rupeaa amerikkalaisiakin hirvittämään. Mikäs sen mukavampaa ja luontevampaa kuin kökkiä tuntitolkulla suuntaansa Skodassa ruuhkassa. Life on the slow lane indeed.

    3+
    • Faktapohjaisella luontoargumentilla estetään myös Vihdin korpien jyrääminen, ja jokseenkin kaikki täältä sinne. Rakenteen hajoamista ei siis tule.

      1+
      • “Rakenteen hajoamista ei siis tule.”

        Liikuttavaa uskopohjaista hömppäargumentointia.
        Miksi autokaupungin laajeneminen loppuisi nyt, seitsemänkymmenen tuhoisan vuoden jälkeen?

        Onko Tuusulan pellot suojeltu? Mäntsälän lakeudet? Nurmijärvi? Hyvinkää?

        2+
    • No sanotaan nyt näin, että tämän kirkasotsaisen (ja ikuisesti lapsinerokkaan) vihreän nyky”nuorisomme” fundamentalistinen usko mm. maksimitiheyden aikaansaamaan 24/7 pöhinään (ja siitä johdettuun oletettuun viihtyvyyteen, vaikken ymmärräkään, miten) yhdistettynä kaikkien yksityisten liikennevälineiden, paitsi punavihreiden Jopojen, rankkaan rajoitushaluun, kyllä lähinnä oksettaa ainakin kaltaisiani OIKEASTI liberaaleja – ja länsimaisia vapausarvoja kannattavia – tavan talliaisia.

      Mutta kukin vahva uskossaan – ainakin aikansa.

      3+
  20. Ympäristön kannalta väestönkasvu on suurin ongelma. Tämä tiivistäminen ei tuo ratkaisua suurimpaan ongelmaan.

    2+
  21. Naurettavaa puhua metropolista, Helsinki ei ole eikä koskaan tule olemaan mikään metropoli. Yksin Kiinassa on 75 kaupunkia, joissa on enemmän asukkaita kuin Suomessa. Moniko niistä on metropoli?

    Helsingin suurundenhullujen, suhteellisuudentajunsa kadottaneiden päättäjien olisi aika ymmärtää että kaikkiien suomalaisten ei ole tarpeen asua Helsingissä tai Uudellamaalla. Teoreettisesti laskien, riittävän “tiiviiistii” rakentamalla se olisi täysin mahdollista. Mutta olisiko se järkevää?

    1+
    • Metropoli on kaupunkialue joka koostuu useista hallinnollisista yksiköistä. Helsinki yksin ei siis ole metropoli, eikä kukaan ole sellaista väittänytkään, mutta pääkaupunkiseutua voidaan sellaisena pitää.

      1+
    • Jos kaikki eivät halua asua Helsingissä, se raja olisi saavutettu vasta kun muualla myytäisiin uudet asunnot yhtä kalliilla. Asuntojen hinta riippuu halukkuudesta ostaa sillä hinnalla. Miten mielipiteesi järkevyydestä voisi ohittaa satojen tuhansien halun asua Helsingissä?

      2+
      • Noista tulevista sadoista tuhansista tuskin lähellekään kaikki ostavat itse asuntoaan, tai maksavat edes itse asumistaan.

        1+
      • Satojen tuhansien halu asua Helsingissä voi haihtua savuna ilmaan, jos töitä löytyy muualta Suomesta.

        1+
      • Sittenhän ei ole mitään ongelmaa: Asunnot vaan jäävät rakentumatta. Vastuullinen ja asiansa hoitava kaupunki kuitenkin varautuu mahdolliseen väestönkasvuun riittävällä kaavavarannolla. Vanha yleiskaava vuodelta 2002 on kutakuinkin loppuunkaluttu.

        3+
      • Ongelman ydin on se, että asuntorakentamiseen kaavoitetuista alueista kelpaavat aina parhaat (viher)alueet ensin, luontokohteet, joita ei olisi pitänyt alunperinkään kaavoittaa!

        2+
      • Yleiskaavan hyväksymisen myötä Helsinkiin ei nouse yhtään uutta taloa, kaikista pikku maaplänteistä valmistellaan osayleiskaavat ja asemakaavat erikseen. Lautakunnat ja valtuusto ja todennäköisesti eri oikeusasteet käsittelevät ja tarkentavat esim. Hämeenlinnan moottoritien alueen suunnitelmia pitkälle 30-luvulle.

        Rakenna tässä nyt asuntoja asuntopulaan.

        0
  22. Sipoosta ostettiin 33milj. eurolla rakennusmaata, mutta rakennetaan nyt kuitenkin muualle, esimerkiksi sellaisiin kohteisiin missä rakentaminen tulee olemaan järjettömän kallista, ympäristöä peruuttamattomasti pilaavaa tai muuten vaan ihanan trendikästä.On kuulemma infra jo olemassa.Malmin lentokentän asuinalueellekin tulee raitiovaunut…

    4+
    • Ei hätää, Östersundomin yleiskaavatyö on ollu käynnissä yhdessä Vantaan ja Sipoon kanssa jo viisi vuotta, 2020-luvun alussa päästäneen rakentamaan. Helsingin puolelle pitäisi tulla asunnot 50.000 asukkaalle.

      2+
  23. Pääkaupunkiseutua pitäisi tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Näin asumista ja työssäkäyntiä voidaan ohjata järkevästi laajemmalle alueelle olemassaolevien raideyhteyksien varrelle. Näin myös Keskuspuisto ja muut kaupungin viheralueet voidaan säästää rakentamiselta.

    2+
    • Niin pitäisi, mutta kehyskuntien autoilijat eivät halua luopua etuoikeuksistaan ja mukavuudestaan, puhumattakaan että hyväksyisivat muutaman minuutin hitaamman työmatkansa bulevardien myötä.

      2+
      • “että hyväksyisivat muutaman minuutin hitaamman työmatkansa bulevardien myötä”

        No kyllähän tuota hölmöilyä vastustavat paikallisetkin.

        Itse asun nykyään Viikin ja Myllypuron välissä ja käyn töissä itäisessä kantakaupungissa. Nyt pääsen nopeimmillaan pysäkiltä pysäkille kahdella bussilla kahdessatoista minuutissa _vaihdon_kanssa. Jos spora ja bulevardi tulevat, ei ole enää toivoakaan päästä alle puolen tunnin.

        Mutta kuten olen jo sanonut, ostan tuon skenaarion toteutuessa mopon ja lisään siten yksityisen keskustaan suuntautuvan liikenteen määrää piskuiselta osaltani minäkin. Mutta käyhän sekin toki mulle, vaikkei vihreille kävisikään 😀

        0
      • “Itse asun nykyään Viikin ja Myllypuron välissä ja käyn töissä itäisessä kantakaupungissa.”
        Tietääkseni bulevardien rakentaminen ei vaikuta poikittaisliikkumiseen Viikin ja Myllypuron välillä. Julkisen liikenteen rakentamisessa ei tietenkään voi ottaa huomioon yksilön itsekkyyttä oman kulkemisen suhteen.
        Helsinkiläisten kulkeminen paranee huomattavasti tulevalla yleiskaava ratkaisulla. Yleiskaava päätöksissä pitää mielestäni helsinkiläisten poliitikkojen, -puolueesta riippumatta, pitää helsinkiläisten etua etusijalla, sillä vain helsinkiläiset poliitikot voivat pitää helsinkiläisten puolta. “Nurmijärveläiset” pitävät kynsin ja hampain kiinni saavuttamistaan eduista.

        2+
  24. Vihreiden Kivekäs antaa lausunnon, jonka YLE on julkaissut. http://yle.fi/uutiset/3-9226859
    Otsikko “Keskuspuistosta muodostunut viikkojen aikana ideologinen kysymys” antaa harhaanjohtavan kuvan suhtautumisesta Keskuspuistoon.

    Keskuspuisto ja muut viheralueet ja luontokohteet Helsingissä ovat aina olleet erittäin tärkeitä kaupunkilaisille. Asuntorakentamisen ei pidä totetutua vastoin luonnonalueiden säilyttämisen tarvetta ja luonnon lajirunsauden kustannuksella.
    Siinä mielessä yleiskaavaehdotus on kuolleena syntynyt; sehän nimenomaan ottaa uudet alueet rakentamiselle herkistä kohteista ja supistaa luonnonalueiden pinta-alaa tarpeettoman paljon ajatellen tulevaisuuden kaupunkilaisten elinolosuhteita ja viihtymistä.

    Mistään luontokohteesta ei tulisi lohkaista yhtään ainoaa osaa. Pitkin Helsinkiä kantakaupungista lähiöihin on tyhjillään arvottomina pidettyjä teollisuus- ja toimistokiinteistöjä. Jos niihin ei kannata rakentaa asuntoja, purettakoon ne asuntorakentamisen tieltä. Luontokohteiden, kuten Keskuspuiston ja Vanhankaupungin lahden ympäristöineen, Vartiosaaren ym. on säilyttävä tuleville polville!

    1+
    • “Siinä mielessä yleiskaavaehdotus on kuolleena syntynyt; sehän nimenomaan ottaa uudet alueet rakentamiselle herkistä kohteista.”

      Motareiden varret ovat kehyskuntalaisille herkkiä kohtia?

      1+
  25. Helsingin Sanomien uutisen mukaan viime viikolla ohikulkija kiinnitti huomiota, kun betoniauton lastia oltiin kippaamassa Keskuspuistoon. Asiaa selvitellään, mutta kyseessä on ilmeisesti betonivihreiden uusin yritys rakentaa puistoon. Tapaus täyttää ympäristörikoksen tunnusmerkit.

    0
  26. “Tietääkseni bulevardien rakentaminen ei vaikuta poikittaisliikkumiseen Viikin ja Myllypuron välillä.”

    Jos olen omakohtaisesti oikein havainnoinut, sisältää kantakaupunkiin töihin meneminen muitakin osuuksia kuin poikittaisliikkumisen. Mutta ehkä mä olenkin ollut koko ajan väärässä?

    Mutta kuten sanoin, yksityisellä kyydillä pääsee tulevaisuudessakin nopeasti jos/kun julkinen pissii, joten se ja sama.

    0
  27. Malmin Nova -kauppakeskuksen omistajuus esti aiemmassa kaavassa Malmin lentokentän rakentamisen.Sittemmin kauppakeskus on vaihtanut omistajaa, mutta omistussuhteet on pidetty salaisina.Ennenkuin mitään päätöksiä rakentamisen suhteen voidaan tehdä, on Novan omistussuhteet selvitettävä avoimesti ja perusteellisesti.Entisen omistajan jääviys on todettu Korkeimmassa hallinto-oikeudessa.Jos asiaa ei selvitetä, on kyseessä pahemman luokan vedätys veronmaksajien rahoilla ja osoittaa samalla täydellistä epäkunnioitusta hallinto-oikeuden päätöstä kohtaan.

    2+
    • Joka jutussa on aina hyötyviä osapuolia. Parasta vaan porskuttaa eikä jäärätä joka käänteessä.

      1+
      • Olet siis sitä mieltä, että Sinunkin rahoilla voi joku muu asemaansa hyväksi käyttäen tehdä tuottoisaa bisnestä.Tyhmyys tulee monenlaisissa paketeissa…

        2+
    • Pojunen
      Jokin mahdollinen väärinkäytös pitää tutkia erikseen, mutta hyvää hanketta ei saa pysäyttää. Jäävejä päätöksiä on pahempiakin kuten Herttoniemen siirtolan suojelu ja Kumpulan kulttuurin ja maiseman suojelu.

      1+
      • Toi sun ensimmäinen kommenttisi todistaa sen, ettet ole perehtynyt mihinkään mikä liittyy tähän “hyvään hankkeeseen”.Myös nimimerkkisi paljastaa, että järjellä ei ole mitään tekemistä mielipiteittesi kanssa.Olet hyvä esimerkki lammaskansalaisesta joka hyväksyy mitä vain mitä joku ituhippi saa päähänsä.

        2+
      • “Hyvä hanke” (ei ainakaan veronmaksajille): puolueettoman laskelman mukaan Malmin lentokentän asuntorakentamiseen tarvitaan noin 14 miljoonaa juoksumetriä betonipaalua,paalut riittäisivät 6 kertaa edestakaisin Hangosta Nuorgamiin lappeelleen asetettuina.Betonia tarvitaan yli 5 miljoona kuutiota.Betonin valmistus ja työstö aiheuttaisi yli 4 kertaisen hiilijalanjäljen normaaliin asuntorakentamiseen verrattuna.Ja tämä vasta paalutuksen jälkeen, yhtään asuntoa ei ole tuossa vielä valmiina.Lisäksi syvät paalutukset rikkovat pinta-,hule- ja pohjaveden rajat.Sekoittumista on lähes mahdotonta estää, mutta ympäristöarvothan onkin heitetty romukoppaan tämän “hyvän hankkeen” suunnitteluvaiheessa.Lisäksi, kukaan ei vielä tiedä löytyykö yli 20m syvyydestä – tai jo lähempänä pintaa – teräkselle ja betonille erittäin haitallista sulfiittisavea.Aivopesty “hyvän hankkeen” kannattaja tuskin tällaisia kuitenkaan murehtii..?

        3+
      • Yleensä kun rakennetaan siihen tarvitaan rakennusmateriaalia. Malmin tapauksessa ei ehkä noin paljon, mutta kentän kannattajien tapauksessa kaikki ovat tottuneet siihen että tiettyjä asioita liiotellaan ja tiettyjä vähätellään. Joku tietysti haluaa että siirretään uudet asunnontarvitsijat jonnekin korpeen luolaan asumaan.

        Epäilen kuitenkin “pojusten” huolta hiilijalanjäljestä, kun seuraa noita pienkoneita tiheän asutuksen päällä kiertelemässä. Ekologisuus on kyllä kaukana kentän ilmailun kannattajien tavoitteista sillä kentän kasvattaminen ja kehittäminen tuo ympäristön asukkaille sekä melusaastetta että muuta saastetta. Asuntojen sijoittaminen kehyskuntiin lisää liikennettä. Kentän säilyttäminen ei todellakaan ole mikään ekoteko vaan kaukana siitä.

        3+
      • Lukua “14 miljoonaa juoksumetriä” ei kannattaisi enää käyttää, koska siihen sisältyy monta virhettä.
        1) Laskelma ei ollut puolueeton, vaan lentokenttäaktivistin poliittinen iltapuhde ilman riittävää betoni- ja maarakentamisen asiantuntemusta
        2) Alkuperäisistä viranomaisraportin taulukoista löytyy betonipaaluja 27 183 metriä.
        3) Mainitut 14 miljoonaa juoksumetriä ovat pilaristabilointia, jossa maan sisään sekoitetaan onton pilarin muodossa pienempi määrä sideainetta, yleensä kalkkia ja sementtiä 1:1 -suhteessa.
        4) Oikein laskettu hiilijalanjälki koko alueen pohjatöistä onkin enää n. viidesosa asumisen hiilijalanjäljestä.
        4b) Koska pääosa edellisessä viestissä Pojusen esittämästä väärästä laskelmasta oli rakennusten/tonttien ulkopuolisten yleisten alueiden pohjatöistä peräisin, ei niitäkään olisi ollut mitään mieltä verrata asuinrakennusten hiilijalanjälkeen.
        5) Pitkin peltoja ripoteltujen asuinalueiden rakentamiseen tarvittavien pidempien ja leveämpien teiden rakentaminen tuottaisi yhtäläiset tai suuremmat päästöt jo rakennusvaiheessa.
        5b) Kaukolämmön piirissä rakennusten käyttöaikana syntyy päästösäästöä 15-37 kg/kerrosm2 joka vuosi.

        0
  28. “Elämyksellinen Keskuspuisto -näyttely kunnioittaa Keskuspuiston satavuotiasta historiaa sekä Bertel Jungin visionääristä suunnitelmaa julkisen kaupunkipuiston perustamiseksi pääkaupungin asukkaille.”

    Näin kertoi kaupunkisuunnitteluvirasto nettisivuillaan Keskuspuiston 100-vuotisnäyttelystä 6.11.2014 melko tarkalleen kaksi vuotta sitten. Juhlapuheet on nyt pidetty.

    2+
  29. Keskuspuistoon rakentamista perustellaan kaupunkibulevardeilla, joita ei kuulemma voida toteuttaa ilman puistoon kajoamista. Bulevardi on kuitenkin vain käyttökelpoinen tekosyy, jonka varjolla uusia asuinalueita saadaan työnnettyä syvälle Keskuspuistoon.

    Kuitenkin uusia laajoja rakennusalueita on merkitty myös esimerkiksi Keskuspuiston eteläisiin metsiin Mannerheimintien itäpuolelle Laaksosta Ruskeasuolle, joiden kanssa uusilla bulevardeilla ei ole mitään tekemistä. Siellähän on Mannerheimintie-niminen kaupunkibulevardi jo valmiina.

    0
    • Eivät nämä bulevardimiehet halua mitään kapeita talorivejä väylän reunaan melusuojaksi, vaan korttelikaupalla tiivistä rakentamista molemmin puolin väylää.

      2+
      • Niin tietysti on. Pöhinää katukahviloissa ei synny ilman laajaa tausta-asutusta (n.kilometri). Mutta keskuspuiston reunaan on poikkeuksena syytä tehdä lähinnä asuttava melueste.

        2+
  30. Niin sanottuja kaupunkibulevardeja on suunniteltu eri puolille Helsinkiä, mutta juuri Keskuspuistoon rajoittuva Hämeenlinnanväylä tuntuu suunnittelijoita erityisesti kiinnostavan.

    Se johtuu siitä, että Hämeenlinnanväylä tarjoaa loistavat mahdollisuuudet rakentaa bulevardihankkeen varjolla uusia laajoja asuinalueita Keskuspuistoon. Tällainen puistoon rakentaminen kiinnostaa arvatenkin myös gryndereitä enemmän kuin esimerkiksi Lahdentien varret. Lisäksi Hämeenlinnanväylän kanssa päästään nopeasti itse asiaan. Metsä vain nurin ja kaivurit paikalle.

    Keskuspuistoa ei kuitenkaan pitäisi alistaa rakentamiselle. Sehän ei silti estä rakentamasta Hämeenlinnanväylän reunaa muilta osin.

    2+
    • Ko. rakentamisaietta jo lievennettiin. Uskon, että keskuspuiston länsireuna on niin tarkailtu, että grynderit pysyvät aisoissa.

      3+
  31. Lupaukset, ettei pikselireunoja käytetä sellaisenaan viheralueiden rakentamisen reunana ei ole käytännössä mitään merkitystä, koska vain nämä pikselit ovat lain voimaisia. Muut liitteet ovat vain tausta materiaalia paitsi RKY-aluekartta.

    1+
  32. Yleiskaavan suunnittelijoiden sormet syyhyävät päästä rakentamaan uusia asutoalueita Keskupuiston reunoille. Näin varmaan tulee käymään myös tulevissa yleiskaavoissa, ellei puiston nykyisiä rajoja saada turvattua. Muuten Keskuspuiston nakertaminen jatkuu kortteli korttelilta niin kauan kuin metsää riittää.

    0
    • Minusta pahiten puisto kärsi, kun Metsälän ja Hakamäentietä ei tunneloitu. Vastustin, mutta ei ollut yhdistystä (virallinen palaute).

      Bulevardin takia Hämeenlinnan väylää on muokattava. Sitä voisi siirtää ja tehdä hyvin kapeat korttelit. Ehkä nyt nirhattiin puistoamme viimeisen kerran.

      1+

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.