Blogi: Kaupunkikaava

Kaupunkibulevardien ilmanlaatuun vaikuttaa ympäröivä korttelirakenne

Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopisto ovat supertietokonelaskennan avulla selvittäneet, minkälaisia korttelirakenteita Helsingin tulevaisuuden kaupunkibulevardien varrelle kannattaisi rakentaa, jotta liikenteen päästöjen haittavaikutukset ilmanlaatuun jäisivät mahdollisimman pieneksi.

Kaupunkibulevardeilla tarkoitetaan Helsingin uuden yleiskaavan mukaista kaupunkikehitystä, jossa tarkoituksena on muuttaa nykyiset sisääntuloväylät Kehä I:n sisäpuolella urbaaneiksi kaupunkibulevardeiksi, joita asuin- ja liiketilat reunustavat.

Ilmatieteen laitoksella ja Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan bulevardikatuja ympäröivällä kortteliratkaisulla on merkitystä kaupunkibulevardien ilmanlaatuun. Tutkimuksessa vertailtiin neljää erilaista kortteliratkaisua ja yksi ratkaisuista osoittautui tässä suhteessa selvästi muita paremmaksi.

Ilmanlaadun kannalta parhaassa ratkaisussa korttelit ovat erikorkuisia, mikä lisää ilman epäpuhtauksien kulkeutumista pois katutasosta. Ratkaisussa korttelien lyhyt julkisivu on kohti bulevardia ja kortteleiden korkeus vaihtelee vähitellen korttelista toiseen kadun suuntaisesti.

Tehokkaampi tuulettuminen vähentää terveydelle haitallisten ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joille ihmiset altistuvat katutasossa. Mallinnuksen mukaan tämän kaltainen rakennustapa muokkaa ilmavirtausta sopivaksi tuulettumisen kannalta.

Näin yksityiskohtaista ilmansaasteiden leviämismallinnusta kaupunkiympäristössä ei ole maailmalla tiettävästi tähän mennessä koskaan tehty.

Tutkimuskohde oli rajattu neljään Hämeenlinnanväylän alueelle laadittuun teoreettiseen kaupunkibulevardisuunnitelmaan. Katuverkko ja liikennemäärät perustuvat Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardi -liikenneselvityksen tuloksiin. Rakennusten lisäksi otettiin huomioon paitsi katupuiden ja ympäröivän puuston ilman virtausta jarruttava vaikutus, myös säätilan merkitys tuulettumiseen.

Kaupunkisuunnitteluviraston tilauksesta tehty työ tehtiin yhteistyössä Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden osaston sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) kanssa. Tutkimuksessa sovellettiin muun muassa Suomen Akatemian rahoittamassa CityClim-tutkimushankkeessa kehitettyjä menetelmiä.

Tutustu hankkeen loppuraporttiin (pdf)


Tuulikenttää kuvaava animaatio – LES-virtausmallitarkastelu kaupunkibulevardilla


Saastepitoisuuden kulkeutumista lähellä katutasoa kuvaava animaatio – LES-virtausmallitarkastelu kaupunkibulevardilla

16 kommenttia artikkeliin ”Kaupunkibulevardien ilmanlaatuun vaikuttaa ympäröivä korttelirakenne

  1. Mielenkiintoisempaa olisi ollut nähdä tutkimus Länsiväylän alueelta Lauttasaaresta. Tämä on kuitenkin lähtökohtaisesti järkevin kaupunkibulevardisoinnin aloituskohta. Kantakaupungin läheisyys, maanarvo, alueen yleinen houkuttelevuus, metro jne.

    Todennäköisesti mahdolliset saastehaitat olisivat myös vähäisimmät Länsiväylän Lauttasaren kohdalla korvaavalla kaupunkibulevardilla meren läheidyyden takaaman tehokkaan tuuletuksen ansiosta.

    Näissä saastemalleissa tulisi myös huomioida isompi trendi ja politiikan ylatasolla ajettava muutos – liikenteen sähköistyminen. Suurin osa saastehaitoista poistuu liikenteen sähköistyessä. Tämä on tulevaisuutta ja kaupunkia rakennetaan kuitenkin ennemmin yli sadan vuoden perspektiivillä kuin 10 vuoden perspektiivillä.

    6+

    • Bulevardit voidaan aloittaa heti YHTÄ AIKAA JA HALVALLA. Ensin kehä yhdestä alkaen nopeusrajoitus 65 ja sitten 55 ja sitten 45 ja sitten 30.

      Alkaa kummasti tulla rakentamisintoa, kun hiljenee. Joka tontille mahtuu toinen omakotitalo jne.

      23+

      • Henkilöautot voitaisiin kieltää Kehä I:n sisäpuolelta. Autoilla asioivat voivat siirtyä käyttämään Kehä I:n ulkopuolella olevia palveluita, esim Jumbo tai verkkokauppoja.

        0

      • ”Henkilöautot voitaisiin kieltää Kehä I:n sisäpuolelta.”

        Asun Kehä I:n sisäpuolella omakotitalossa ja käytän autoani pääasiassa sen ulkopuolelle tai etelään pois Suomesta suuntautuvaan ajoon, eli en lisää kantakaupungin ruuhkia tai ilmansaasteita oikeastaan mitenkään, enkä myöskään aja talvella lainkaan ja työmatkanikin teen julkisilla. Mutta kieltää silti pitäisi, koska jotkut tuntevat Talebanmaista pyhää vihaa yksityisautoilua kohtaan? No, voin kertoa, ettei tulla kieltämään, joten ota vaan ihan rauhallisesti 😀

        0

      • Miksi pitäisi rakentaa omakotitaloja metropolin keskustaan. Helsingistä pitäisi purkaa kaikki pientaloalueet, koska niiden sijalle mahtuu paljon uusia asuntoja moneen kerrokseen. Helsinki on harvaanasuttu laajojen omakotialueiden takia. Yli 60% asuintonttien pinta alasta on pientaloalueiden alla. Kahdelle omakotitontille (lue kahden asunnon tilalle) mahtui lähes 100kpl uutta asuntoa Laajasalossa.

        1+

      • ”Helsingistä pitäisi purkaa kaikki pientaloalueet”

        Asun helsinkiläisessä omakotitalossa, joka on omalla tontilla ja omistamme sekä tontin että talon itse. Tervetuloa purkua yrittämään, mutta ota pirusti raavaita miehiä – ja kättä pidempää – mukaan, tai jäät satavarmasti toiseksi.

        PS. Suosittelen tutustumaan omaisuuden suojan käsitteeseen ja hillitsemään möläyttelyä siltä(kin) pohjalta.

        28+

      • Hullu arkkitehti on aikansa lapsi.

        Kumoamatta arkkitirehtöörin kirjoitusta täysin nostan pari perusvirhettä mikä paistaa koko ajatuskulun läpi.

        – Liikenteen sähköistymisen huomioitta jättäminen.
        – Rahtiliikenteen siirto Vuosaareen Länsisatamasta.

        Toki järkevä vaihtoehto kaupunkibulevardille voisi olla kirjoittajaa mukaillen tehdä kaavaehdotuksen mukaiset maantäytöt Lauttasaaren pohjoispuolelle ja ohjata Länsiväylä Koivusaaresta kulkemaan saaren pohjoisreunaa. Myös tällä ratkaisulla nykyinen Länsiväylän alue vapautuisi rakentamiselle ja päästäisiin myös Hullun Arkkitehdin aikaisen kaupunkisuunnittelun aivopierusta jakaa Lauttasaari kahtia moottoritiellä. Aikansa käsittämättömämpiä ratkaisuja. Toki samaan aikaa ajateltiin jatkaa moottoritie halkomaan Punavuorta…

        Ei kait kirjoittaja muuten ole Lauttasaaren veneilijöiden aktiiveja? 😉

        3+

  2. Kaupunkibulevardien ilmanlaatu ei voi olla kovin huono, koska ainakaan kaupunkisuunnitteluviraston havainnekuvien mukaan niillä ei liiku lainkaan autoja.

    3+

    • ’Kaupunkibulevardien ilmanlaatu ei voi olla kovin huono’

      Eikä bulevardin kahviloidenkaan, koska lihansyöntl tullaan flatulenssia aiheuttavana ekojumalanpilkkana kieltämään myös.

      0

      • Tarkastelusi ei muuttanut kantaani. onkin tarkoitus vähentää nopeaa polttomoottoriliikennettä. Sinänsä bulevardi jopa nopeuttaa eri suuntaista liikennettä (pitkin ja poikin), koska pienimpi nopeus lisää välityskykyä.

        49+

  3. Bulevardi-alueiden sisäpuolelle voidaan keskittää asuminen ja autottomien palvelut. Autolliset voivat asua ja asioida ulkopuolella.

    9+

  4. Kuka saisi nopeusrajoitukset kehä ykkösen sisäpuolella laskemaan jo nyt, niin nähtäisiin mikä vaikutus sillä on. Tuusulanväyläkin voisi alkaa vetää eikä seisottaisi autoja saastuttamassa Maunula ja Käpylän kulmilla.

    0

    • Välityskyky on parhaimmillaan 5 nopeudessa. Tarkat rajoitukset herättävät ajatteleat, miten paljon melutaso nousee, kun nopeus nouse esim. 55:stä 60 :een.

      Helsingillä on oikeus säätää, että kehä kolmen sisällä nopeudet porrastuvat 55, 35, 25. Perusteena on se, että melu vie terveyden ja koko Helsinki on tiheään asutettu.

      Sähköauto vaikuttaa ilmanlaadussa typen ja hiilidoksidin vähenemisen, mutta ei rengasmeluun, pölyyn ja parkkeeraustarpeeseen.

      1+

Vastaa