Blogi: Kaupunkirakenne

Kaupunkibulevardeilla enemmän kantakaupunkia Helsinkiin

Helsingin yleiskaava esittää pitkän kaupunkirakenteellisen muutoksen käynnistämistä. Tavoitteena on varmistaa kaupungin kasvun mahdollisuudet ja hyvän kaupunkiympäristön toteuttaminen.

Helsingin valmisteilla olevan yleiskaavan kaupunkibulevardiajatuksista on käyty vilkasta keskustelua. Keskustelussa näkyvät enemmän huolet ja pelot kuin tavoitteet ja mahdollisuudet. Yleiskaavassa oleva ajatus moottoritiemäisten väylien muuttaminen kaduiksi voi tuntua radikaalilta. Kyseessä ei ole yksi iso kerralla toteutettava muutos, joka laittaisi kaupunkirakenteen uusiksi ja tuottaisi liikenteellisiä ongelmia. Kyseessä on sarja pitkän ajan kuluessa toteutettavia hankkeita, jotka muokkaavat vähitellen kaupunkirakennetta ja mahdollistavat väestönkasvun urbaanissa ympäristössä.

Kaupunkibulevardeissa on ensisijaisesti kyse kantakaupungin laajentamisesta. Yhä useampi arvostaa kaupunkia ja sen mukavuuksia.  Asuntojen hintakehitys kertoo, että kantakaupungille on kysyntää. Kaupunkibulevardit mahdollistavat kantakaupungin laajentamisen ja kaupunkirakenteen tiivistämisen siellä missä liikenneväylät ruhjovat kaupunkirakennetta. Samalla voidaan säästää arvokkaita viheralueita.

Bulevardisointi edellyttää investointeja joukkoliikenteeseen sekä erilaisia keinoja lisätä kävelyn ja pyöräilyn suosiota. Niiden tulee olla aitoja vaihtoehtoja kaupungissa liikkumiselle. Tällöin tilaa jää myös niille, joiden on käytettävä omaa autoa. Yleiskaavan tavoitteena ei ole häätää henkilöautoja Helsingistä, vaan toimiva, kestäviin liikkumismuotoihin painottuva liikennejärjestelmä.

Muutokseen liittyy haasteita. On ratkaistava ilmanlaatukysymykset, paneuduttava liikenneturvallisuuteen, kaupunkitilan ja asuinympäristön laatuun sekä taloudelliseen toteutettavuuteen. Jokaiselle väylälle on suunnittelulla haettava paikallisesti toimivin ja taloudellisesti toteuttamiskelpoinen ratkaisu. Emme esittäisi yleiskaavassa kaupunkibulevardeja, ellemme uskoisi haasteiden olevan voitettavissa.

Helsingin liikenne ei olisi sujuvampaa, jos bulevardit jätettäisiin rakentamatta.  Seudun väestö kasvaa joka tapauksessa ja liikkumisen tarve lisääntyy. Jos Helsinkiin ei pystytä rakentamaan yleiskaavassa hahmoteltua määrää asuntoja, mikä vastaa kaupungin nykyistä kasvuvauhtia, on ihmisten hankittava kotinsa yhä useammin Helsingin ulkopuolelta. Moni, joka haluaisi asua Helsingissä, ei täällä pystyisi asumaan. Mitä useampi asuu väljästi rakennetuilla alueilla kaukana keskustasta, sitä useampi joutuu käyttämään henkilöautoa. Harvaan asutuille alueille on liian kallista toteuttaa tehokasta joukkoliikennettä. Hajaantuva kaupunkirakenne lisäisi ruuhkia.

Yleiskaavassa päätetään siitä, ovatko kaupunkibulevardit osa Helsingin tulevien vuosikymmenten suunnittelua. Yleiskaava ei ole investointipäätös eikä siinä päätetä, mitkä väylät otetaan ensimmäisinä työn alle. Helsinki tavoittelee kaupunkibulevardeilla hyvää, viihtyisää ja toimivaa kaupunkia. Menestyvä Helsinki on koko maan etu.

44 kommenttia artikkeliin ”Kaupunkibulevardeilla enemmän kantakaupunkia Helsinkiin

  1. “Helsingin liikenne ei olisi sujuvampaa, jos bulevardit jätettäisiin rakentamatta. Seudun väestö kasvaa joka tapauksessa ja liikkumisen tarve lisääntyy. Jos Helsinkiin ei pystytä rakentamaan yleiskaavassa hahmoteltua määrää asuntoja, mikä vastaa kaupungin nykyistä kasvuvauhtia, on ihmisten hankittava kotinsa yhä useammin Helsingin ulkopuolelta. Moni, joka haluaisi asua Helsingissä, ei täällä pystyisi asumaan. Mitä useampi asuu väljästi rakennetuilla alueilla kaukana keskustasta, sitä useampi joutuu käyttämään henkilöautoa. Harvaan asutuille alueille on liian kallista toteuttaa tehokasta joukkoliikennettä. Hajaantuva kaupunkirakenne lisäisi ruuhkia.”

    Tämän kun saisi moukaroitua vastaanhangoittelijoiden mieliin. Vaihtoehtoa, että kaikki pysyy ennallaan ei ole!

    26+
    • Kauas keskustasta jonkin radan varteen voi rakentaa myös vaikka eksoottisen pilvenpiirtäjäkeskittymän. Miksi muualla maailmassa on varaa rakentaa korkeita taloja, muttei Suomessa? Miksi kaikki uudet asuinalueet kaukana keskustasta mielletään etukäteen väljiksi?

      Kaikkien ei myöskään tarvitsisi muuttaa Helsinkiin tai pk-sudulle. Tuurin kyläkaupasta voisi ottaa vaikka uuden suunnan sille, mihin Suomessa asutusta ohjataan. Luovuutta visioiohin, kaikille tahoille!

      5+
      • Kaukana keskustasta pilvenpiirtäjän rakennuskustannukset ylittäisivät markkinahinnan.

        Kaikkien ei tarvitse tietenkään muuttaa Helsinkiin, mutta kehitys vie vääjäämättä kohti kaupunkeja. Syrjäseuduilla ei ole tekemistä ihmisille.

        5+
      • Tavoitteeksi pitäisikin laittaa se, että pilvenpiirtäjäkeskus olisi lopulta niin vetovoimainen kaikkine palveluineen ja fiksuine asukkaineen, että asunnoista suorastaan kilpailtaisiin!
        Esim. Tuurin kyläkauppa olisi hyvä alku “tekemiselle,” jota olisi lopulta tarpeeksi, kunhan asukkaita olisi tarpeeksi. Myös olemassaolevia kaupunkeja tulee kehittää, eikä sulloa kaikkia yhteen kaupunkiin.
        Ja jos esim. Malmille ei rakennetakaan, jääköhän sen jälkeen muualle Hesaan yhtään puuta pystyyn?

        0
    • Miksi oma mielipide pitää saada moukaroitua totuutena. Muutos tapahtuu parhaiten ilman julistuksia, jos on tarve ja järkevää ?

      61+
      • Tuo ensimmäisen kommentoijan lainaus lähinnä lateli faktoja pintaan, julistusta tai ei. Kaukaisilta auton varaan rakennetuilta alueilta ei pääse kulkemaan julkisilla yhtä hyvin kuin lähempää keskustaa tiiviimmältä alueelta.

        Ja aika harva asia vain “tapahtuu” ihmisten rakentamassa maailmassa vaikka olisi järkevää ja tarpeellista. Esim naisten äänioikeus 1900-luvulla ja opettaminen suomenkielellä 1800-luvulla eivät olleet mitään pikkujuttuja jotka todettiin valmiiksi ilman kiusallista julistamista.

        3+
  2. Kun vuosikymmenet kun on totuttu tulemaan omalla autolla töihin, vaikka sitä ei työtehtävissään tarvitse, on saavutetusta edusta vaikea luopua varsinkin kun se on vielä taloudellisesti itselle edullista, – työmatkavähennykset.
    Helsinkiläiset yritykset on velvoitettu henkilökunnan painostuksesta järjestämään henkilöstölleen halliparkkipaikat, – eihän muuten saa henkilökuntaa. Verottajalle kerron tietysti, että auto on välttämätön työajoissa, vaikka se seisoo koko päivän hallissa.
    Työelämäni alussa oli työpaikkamme pihassa runsaasti vapaita parkkipaikkoja ja perheillä oli vain yksi auto. Mies useimmiten teki työmatkansa perheen ainoalla autolla, kun vaimo kulki julkisilla.
    Nykyään saman yrityksen henkilökunta on suurimmaksi osaksi kehyskunnista, josta sekä mies että vaimo tulevat omilla autoillaan työpaikalle. Ei ole mikään ihme että helsingissä ei ole vapaita parkkipaikkoja.
    Kehyskunnissa ei ole haluttu panostaa omaan joukkoliikenteeseen koska se maksaa ja ei ole tarpeen, koska kaikki liikkuminen oman kunnan sisällä perustuu omaan autoon ja lapsien kulkeminen mopoautoihin. Koska auto on, pitää sillä päästä myös Helsinkiin ja mielummin ovenpieleen kuten omassa kylässä. Helsinkiläisille aiheutettu ruuhkat, saaste ja pysäköintiongelmat ovat helsinkiläisten ongelma. Pääasia että verorahat tulee omaan kuntaan ja oma mukavuus säilyy.
    Bulevardit helsingin sisääntuloväyliin mahdollistavat lisää helsinkiläisiä asuntoja ja työntekijöitä, jotka voivat kulkea lähellä olevaan työpaikkaansa julkisilla tai vaikka fillarilla ja tarvittaessa omalla autollaan, kun saamme tilaa kehyskuntien tarpeettomalta yhdenhengen työmatka-autoilulta. Kehyskuntien asuntojen ansiottomat arvonnousut leikkautuvat, kun saadaan tarpeeksi asuntoja helsinkiin. Keskustellaan oikeilla syillä eikä tekosyillä mikä mättää bulevardisoinnissa.

    26+
    • En tiedä onko tuo edes saavutettu etu vai vain pakkopullaa. Minua hirvitti ajatus elämästä jossa tulisi joka aamu hypätä autonrattiin kuljettelemaan itseään jostain perukoilta töihin keskustaan.

      Siksi muutimme keskustan liepeille. Autoa tarvitsemme vain kauemmas kuljettaessa, päivittäismatkat menevät metrolla jolloin voi vaikka lukea tai kuunnella musaa.

      Nyt olisikin espoiden, vantaiden ja eritoten nurmijärvien herättävä ja ryhtyä töihin saadakseen pikaraitiot bulevardeja pitkin pidemmällekin jotta suuremmalle osalle asukkaista, etenkin tulevista, saataisiin mahis siirtyä pois kumipyöriltä. Pahimmassakin tapauksessa aamuruuhkassa joutuu istumaan lämpimässä radiota kuunnellen muutamia minuutteja pidempään, eli ei sekään mikään inhimillinen katastrofi ole.

      1+
  3. Kaupunkibulevardien markkinoijat antavat ymmärtää, että nykyisten moottoritiemäisten väylien muuttaminen kaduiksi olisi jonkilainen pelastus koko kaupungille.

    Kysymys ei kuitenkaan ole kaduista, vaan siitä että näiden bulevardien ja raidejokereiden varjolla halutaan päästä rakentamaan uusia tiiviisti rakennettuja asuinalueita ja liikenneväyliä ympäröiville viheralueille kuten Keskuspuistoon. Kaupungin viheralueet eivät kuitenkaan ole mitään kaupunkisuunnitteluviraston rakennusmaareserviä.

    52+
  4. “Emme esittäisi yleiskaavassa kaupunkibulevardeja, ellemme uskoisi haasteiden olevan voitettavissa.” Kaupunkisuunnittelu ei kuitenkaan ole uskon asia, vaan ratkaisut on perusteltava. Ongelmat (ilmanlaatu, melu, liikenneturvallisuuden heikkeneminen) on tieteellisesti osoitettu merkittäviksi ympäristöterveyteen vaikuttaviksi tekijöiksi. Jos ja kun ympäristöterveyden kannalta parempia ratkaisuja on olemassa, onko oikeutettua olla välittämättä näistä “huolista”?

    27+
  5. Voisiko joku kertoa,että mikä viheralue säästyy rakentamiselta jos isot väylät muutetaan bulevardeiksi? Taitaa vain asia olla niin, että bulevardit tuhoavat enemmän viheralueita kuin säästävät.
    Bulevardeille joudutaan rakentamaan paljon niihin liittyviä katuja. Tällöin nykyisille asuinalueille tulee valtava määrä läpiajoliikennettä.
    Parempaa rakennusmaata on ympäri Helsinkiä olevat ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoituskalliot. Nämä venäläisten pakkotyönä teettämät ja ei koskaan käytössä olleet ojanpätkät ei ole mitään kansallisaarteita. Johonkin kohtaan voisi pari jättää malliksi.

    27+
    • “Voisiko joku kertoa,että mikä viheralue säästyy rakentamiselta jos isot väylät muutetaan bulevardeiksi?”

      Hyvä kysymys.

      Sipoonkorpi (kansallispuiston laajennus), Tuusulan itäiset metsät (ei mitenkään suojellut), Järvenpään itäiset metsät (n. Helsingin kantakaupungin kokoinen alue menossa pientaloiksi)…Lista on loputon ja lohduton.

      3+
      • Kysehän on helsingin yleiskaavasta ja helsigin kaupungin viheralueista

        14+
      • Nimetön, asumme kaikki Helsingin kaupunkisedulla ja sillä on väliä koko alueelle, rakennetaanko Helsinkiin vai Järvenpäähän.

        1+
    • Aivan, emme pysty kehyskuntien liikennepoliittisia päätöksiä sanelemaan (yksityisautoilu). Jokainen asuinneliö mikä Helsinkiin rakennetaan on parempi ja arvokkaampi kuin uusi lähiö Espoossa.

      3+
      • Espoolla ja muilla kehyskunnilla on oikeus kaavoittaa niin paljon asuntoja kuin sielu sietää.
        Työpaikkoja on muuallakin kuin Helsingissä.
        Näissä kehyskunnissa ei ole sentään olla viimeisiä viheralueita tuhoamassa niinkuin Helsingissä.

        13+
      • Helsingin viheralueet eivät ole uhattuina. Bulevardien ansiosta voidaan rakentaa nykyisille liikennealueille. Kyllä jossain jää satavarmasti pusikkoakin talojen alle, mutta vika on alunperinkin ollut siinä, että kaupunginosien väliin on jätetty omituisia joutomaita.

        4+
      • Insinööri voisi tutkia suunnitelmia vähän tarkemmin.
        Ne kaupunginosien väliin jätetyt omituiset joutomaat ovat nk.viheralueita.

        10+
    • “Espoolla ja muilla kehyskunnilla on oikeus kaavoittaa niin paljon asuntoja kuin sielu sietää”
      Kehyskaupungit eivät halua yhteistyötä helsingin kanssa, koska haluavat jatkaa helsingin loisimista ja niillä on vain menetettävää. Jos yhteistyötä halutaan metropolialueen kaavoitukseen, tulee valtion asettaa yhteistyöhön pakko. Tässä tilanteessa helsinkiläisten poliitikkojen pitää ajaa vain ja ainoastaan helsikiläisten etua, niinhän kehyskunnatkin jo vuosikymmeniä ovat härskisti ajaneet omaa etuaan helsinkiläisten kustannuksella.

      3+
      • Mitä ihmettä tämä Helsingin loisiminen on? Pitäisikö pääkaupunki siirtää takaisin Turkuun ja sulkea Helsingin rajat. Pysykööt rajojen sisällä pakolaisineen keskenään.

        11+
      • Helsinki loisii muita kuntia estämällä ja vaikeuttamalla muiden päästyä valtion kultuurilaitoksiin.

        3+
  6. Parempi vaihtoehto olisi rakentaa kaikille metro- ja juna-asemille tornitaloja samaan tapaan kuin Kalasatamassa. Samaan syssyyn kauppakeskus ja peruspalvelut. Niihin mahtuisivat bulevardien asukkaat moninkertaisesti.

    Kun myös nopea liikenneyhteys olisi vieressä, ei autoonkaan olisi samanlaista tarvetta kuin muualla. Bulevardien asukkailla palvelut jäävät niin kehnoiksi, että auto mm. lapsiperheille lähes välttämätön.

    11+
    • Pitäjänmäen junaseman ympärillekin mahtuisi mahtava korkea asuntokeskittymä, Raide-Jokerin pysäkillä täydennettynä. Mutta tahtotilahan se viime kädessä ratkaisee kaiken, senkin, ettei näin tapahdu.

      7+
      • Taitaapa olla ratamelu esteenä asuntojen rakentamiselle, mutta ehkä ratkaistavissa.

        1+
    • Kalasataman keskukseen tulee 2000 asukasta, Pitäjänmäelle voisi saada toisen mokoman, mutta Helsingin seutu kasvaa 17000 ihmisellä per vuosi! Hyvä alku muttei riitä.

      Ja mielummin rakennetaan lisää kantakaupunkia Helsinkiin kuin ripotellaan aina vaan uusia lähiötä ja pientaloalueita kauemmas pitkin Uuttamaata.

      7+
      • Kalasataman alueelle, siis kävelymatkan päähän metroasemalta, tulee asukkaita noin 20 000.

        5+
  7. Bulevardisointi edellyttää investointeja pyöräbaanoihin sekä erilaisia keinoja lisätä pyöräilyn suosiota. Lisäksi pitäsi ratkaista, miten liikutaan muina vuodenaikoina.

    2+
  8. Miksi Helsinkiin pitää pakata lähivuosikymmeninä vielä 200 000 asukasta lisää? Tämä ei varmasti tee meidän tavallisten helsinkiläisten elämää paremmaksi.

    Eihän meiltä tietenkään kukaan kysy ja saamme uhrautua muuttajien hyväksi. Pienipalkkaiset joutuvat joka tapauksessa asumaan yhä kauempana. Se tiedetään kaikista suurkaupungeista, olivatpa ne kuinka urbaaneita tahansa. Mutta tässä onkin kyse juppien hankkeesta, joten köyhillä ei ole väliä.

    Suomi on EUn harvaan asutuin maa. Tilaa riittää Vantaalla ja Espoossa vaikka kuinka paljon. Helsingissäkin on satoja hehtaareja peltoa. Mitä varten?

    Pääkaupunkiseudun keskus tulee joka tapauksessa siirtymään pohjoisemmaksi nykyiseltä kapealta Helsingin niemeltä. Nämä bulevardit tulevat nopeuttamaan tätä kaupunkirakenteen hajoamista.

    Pyöräiltyäni työmatkat viimeiset neljäkymmentä vuotta, tiedän sen, että vähintään kolme neljä kuukautta pyöräily ei ole suurimmalle osalle todellinen vaihtoehto. Suunnittelubyrokraattien on ihan turha muuta väittää.

    Helsingin kaupunkisuunnittelun tasosta kertoo länsisataman muutto. Likipitäen heti sen tapahduttua alettiin rakentamaan uutta sumppua Baltian liikenteen avulla. oikea käsi ei tiedä, mitä vasen tekee.

    Kaupunkibulevardeja ajetaan ideologisena päähänpinttymänä. Hankkeen epäiljöitä pidetään vähä-älyisinä konservatiiveina, ehkä jopa valinnanvapauden puolustajina. Ja sehän ei yhden totuuden Suomeen sovi.

    Kun maassa arkkitehtikoulutusta saa kolmessa laitoksessa, joissa muutama profesori kouluttaa kulloistakin totuutta saadaan milloin tasakattoa, milloin nauhaikkunaa, milloin kaupunibulevardia, millon metsälähiöitä jne. Muutaman vuosikymmenen päästä sitten ihmetellään, että kukahan nämäkin on suunitellut.

    63+
    • Sisäinen ristiriita on ilmeinen: asunnot 200 000 asukkaalle rakennetaan vain, jos niille on maksuhalukkaita ostajia; ei ihmisiä pakata seudulle vaan he päättävät ihan vapaaehtoisesti ostaa asunnon.

      4+
  9. Edellä väitettiin, että Helsingin viheralueet eivät ole uhattuina, koska bulevardien ansiosta voidaan rakentaa nykyisille liikennealueille.

    Nykyisille liikennealueille ei montaa taloa mahdu, eikä se ole tarkoituskaan. Bulevardien ansiosta voidaan nimenomaan rakentaa nykyisille viheralueille.

    19+
  10. Katselin aikoinaan erästä suosittua ajankohtaisohjelmaa. Ei ollut karpo, mutta rötösherroja jahdattiin jne. Eräässä jaksossa käsiteltiin itselleni tuttua aihetta ja saatiin kyllä dramatisoitua pieni virhe maailmanlopuksi. Menetin uskoni tähän ohjelmaan ja sen tekijöiden objektiiviseen ammattitaitoon. Olisi ehkä sopinut paremmin seiskaan…
    Nyt kaupunki on tuhoamassa malmin lentoasemaa. Virkamiehet valehtelevat, että korvat heiluu ja nenä kasvaa. Väkisinkin herää epäilys, missä kaikessa muussa meitä vedätetään. Tunnen lentoaseman, mutten oikein luota vakuutteluihin bulevardienkaan hienoudesta.
    Kun tarpeeksi valehtelee, ei tule uskotuksi vaikka totta puhuisikin…

    2+
    • Mietin tossa eräänä aamuna yhtä asiaa. Lentokentälle olisi pitänyt jo lähteä, eihän koneet odota. Nyt kun ollaan tuhoamassa Keski-Pasilaa, herää epäilys että folio loppuu Alepasta ja bulevardeistakaan vielä varmuutta. Karpokin syö nykyään vihanneksia. Onneksi voi vielä netissä örveltää kybällä.

      1+
    • En kyllä ymmärrä lainkaan Karpon ja Malmin sekä bulevardien yhteyttä. Malmi ja bulevardit tarkoittavat lisää asuntoja, eikä muuta tässä nyt ei ole luvattukaan.

      Jos sinne ei tulekaan asuntoja, voin yhtyä kapinaan herroja vastaan!

      1+
      • No ei sinne asuntoja kukaan ole tosissaan rakentamassakaan. Tärkeintä on lakkauttaa lentotoiminta. Jos asuntoja joskus 2030 luvulla tulee, täytyy kaupungin maksaa siellä asuvien kulut. Ei tule kovatuloista väkeä… talot pitää muutenkin purkaa 2050 luvulla.viimeistään.sortumisvaara.. Kaupunkibulevardit on vaan silmänlumetta viher-punaisille äänestäjille. Ei niitäkään kannata ottaa tosissaan.
        Karpo liittyy asiaan siten, että varmaan kaivaisi rötösherrat esiin. Toisin kuin nykyiset (tyhjän)toimittajat.

        2+
  11. Liikenne lisääntyy väistämättä. Se korjataan estämällä liikennettä? Bulevardisoijilla on mennyt oma ideologia päähän, vaikka tosiasiat ovat sitä vastaan. Bulevardi tarkoittaa Mäkelänkatua, kamalaa rähjäistä paikkaa, jossa kukaan ei halua asua eikä varsinkaan pyöräillä. Liikenne puuroutuu, ruuhkat kasvavat, samoin saasteet. Kantakaupunkia saisi tiivistää. Sinne urbaanit ihmiset todellisuudessa haluavat muuttaa. Eivät he halua mihinkään ruuhkaisen valtaväylän varteen 10 km päähän keskustasta. Keskustaan pilvenpiirtäjät kuuluvat, ei lähiöihin.

    23+
    • Pyydän tarkistamaan tilastot, asunnot Mäkelänkadulla maksavat enemmän kuin jossain motarin takana, joten niitä halutaan enemmän kuin asuntoja motarin takana.

      2+
  12. “Liikenne puuroutuu, ruuhkat kasvavat, samoin saasteet.”

    Jep, juuri näin käy jos suuntaa ei muuteta ja helsingin seutu päästetään laajenemaan yhä pidemmälle Uudenmaan peltoja yksityisautoilun varaan kyhäillyille pienkotialueille ala’ Nurmijärvi, Hyvinkää ja Lohja. Helsingin sisääntulomotareita joudutaan todennäköisesti laajentamaan eli eikun talonpurku hommiin siellä Käpylässä ja Meilahdessa ja Munkkiniemessä ja … Pitäähän tuusulalaisesta omakodista päästä esteettä Stockkalle. Herranjestassentään.

    Paree sijoittaa ne sadat tuhannet uudet asukkaat tähän hollille, rakentaa niille hyvät pikaraideväylät ja laajentaa kantakaupunkia, kö?

    Mäkelänkadun bulevardisuuttakin lisäisi pyörätiet Mäksyn ja Sörkän välillä. Vaikee pala valita ajaako bussien tiellä vai jalkakäytävällä.

    3+
  13. Liikenne puuroutuu, ruuhkat kasvavat, samoin saasteet. Jep, juuri näin käy jos suuntaa ei muuteta ja Helsingin seutu päästetään laajenemaan yhä pidemmälle Uudenmaan peltoja yksityisautoilun varaan lakkauttamalla raideliikenne ala’ Karjaa, Inkoo, Purola, Nuppulinna, Mankki, Luoma ja Kirkkonummi.

    5+
    • “Uudenmaan peltoja yksityisautoilun varaan lakkauttamalla raideliikenne ala’ Karjaa, Inkoo, Purola, Nuppulinna, Mankki, Luoma ja Kirkkonummi.”

      Haloo, noissa on yhteensä joku 10 000 ihmistä, hujan hajan. Mitä väliä. Yleiskaavalla haetaan 260 000 uutta asukasta keskustan liepeille.

      4+
    • Helsinkiin halutaan rakentaa uusia raidejokereita sadoilla miljoonilla euroilla, mutta samaan aikaan rantaradan ja muiden ratojen valmiita junayhteyksiä ollaan ajamassa alas. Mitä järkeä siinä on? Miksi niitä uusia asuntoja ei rakenneta sinne, missä raiteet ovat jo valmiina?

      5+

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.