Blogi: Työ ja elinkeinot

Kasvava Helsinki on yritysmyönteinen kaupunki

Helsingin strategiaohjelman tavoitteena on, että Helsinki on Suomen yritysmyönteisin kaupunki vuonna 2016. Uudella yleiskaavalla pidetään huolta, että yrityksille tarjotaan houkuttelevia sijoittumismahdollisuuksia tulevaisuudessakin eri puolilla kaupunkia.

Yleiskaavassa tehdyt ratkaisut tukevat vahvasti helsinkiläisen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Yleiskaava varmistaa, että Helsingistä löytyy erinomaisia paikkoja erikokoisille ja erilaisille yrityksille. Tämä toteutuu ennen kaikkea tukemalla ydinkeskustan sekä Pasila–Kalasatama-akselin kasvuedellytyksiä. Pasilan, Vallilan ja Kalasataman alueilla on jo nyt käynnissä koko maan suurimmat rakentamisinvestoinnit. Helsingin laajentuvan ydinkeskustan suunnitteluedellytykset varmistetaan kaavamerkinnöillä.

Uusi yleiskaava luo edellytykset sellaisen kaupunkirakenteen toteuttamiselle, joka tukee liikkumista kaikilla kulkumuodoilla. Saadussa palautteessa on esitetty näkemyksiä, että yleiskaavan toteuttaminen edellyttäisi tiemaksujärjestelmän käyttöönottamista. Näin ei ole, vaikka osassa valmisteluvaiheen arviointiselvityksistä on otettu lähtökohdaksi HLJ 2015 mukainen skenaario, jossa Helsingin seudulla on tulevaisuudessa käytössä liikenteen hinnoittelu. Yleiskaava voidaan toteuttaa myös ilman hinnoittelua. Näillä asioilla ei ole suoraa riippuvuussuhdetta toisiinsa.

Yleiskaavassa kaupungin kasvu on otettu strategiseksi tavoitteeksi. Vain tukemalla kasvun edellytyksiä Helsinki pysyy mukana kansainvälisessä kilpailussa. Kasvua hajauttamalla Helsinki heikentäisi vetovoimaansa. Helsinkiä tiiviimmin rakennetussa ja raideverkoltaan kattavammassa Tukholmassa niin sanottu huipputuottavuuden alue on suhteellisesti Helsinkiä suurempi. Myös kansainvälisten yritysten pääkonttorien määrä on huomattavasti Helsinkiä suurempi.

Vaikka Tukholma on kaupunkina Helsinkiä suurempi ja kaupunkien kehityshistoria erilainen, Helsinkiin ei takuulla sijoitu suurten yritysten pääkonttoreita eikä saada kansainvälisiä investointeja kaupunkirakennetta hajauttamalla. Laajentuvan kantakaupungin alueella kaavamääräyksillä ohjataan suunnittelua toiminnallisesti sekoittuneeseen rakenteeseen, jotta erilaiset palveluyritykset, luovat alat ja pienetkin yritykset löytäisivät erinomaiset toimintaedellytykset tulevaisuuden Helsingistä myös jatkossa.

Helsingin seutu on toiminnallinen kokonaisuus. Samanaikaisesti ytimen laajentamisen kanssa yleiskaavassa tuetaan Helsingin alakeskusten vahvistuvaa roolia työpaikkojen sijoittumispaikkoina parantamalla niiden saavutettavuutta poikittaisella raideliikenteellä. Erilaisille tuotannollisille yrityksille on luotu toimintaedellytykset varmistamalla, että isot yhtenäiset toimitila-alueet kuten Herttoniemen yritysalue ja Pitäjänmäki voiva toimia myös tulevaisuudessa. Näin siitä huolimatta, että valmistelun aikana on ilmennyt suurta painetta muuttaa näitä laajoja yhtenäisiä yritysalueita asuntovaltaisiksi alueiksi.

Erittäin tärkeää on huolehtia myös riittävistä asuntorakentamisen edellytyksistä. Työvoiman saatavuus kasvuyrityksille varmistetaan riittävällä asuntokaavavarannolla, joka sijaitsee saavutettavuudeltaan erinomaisilla paikoilla laajentuvassa kantakaupungissa raideliikenneverkon varrella. Yleiskaavan mukaisen rakentamisen itsessään on arvioitu mahdollistavan noin 45 miljardin yksityiset investoinnit Helsinkiin vuoteen 2050 mennessä.

19 kommenttia artikkeliin ”Kasvava Helsinki on yritysmyönteinen kaupunki

  1. Rikhard Manninen hehkuttaa Helsingin strategiaohjelman tavoitetta tehdä Helsingistä Suomen yritysmyönteisin kaupunki vuonna 2016. Lisäksi hän lupaa, että uuden yleiskaavan ratkaisut tukevat vahvasti helsinkiläisen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.

    Valitettavasti nämä hienot tavoitteet eivät toteudu ainakaan Helsingin Tuomarinkylässä. Yleiskaavaehdotus lähes mitätöi Tuomarinkylälle vain muutama vuosi sitten vahvistetun asemakaavan. Hyvässä yhteistyössä Tuomarinkylän toimijoiden kanssa valmistellun asemakaavan tavoitteena oli taata yrittäjille mahdollisuus kehittää ja laajentaa liiketoimintaansa ja palvella näin kasvavan kaupungin asukkaiden liikunta- ja virkistystarpeita. Yleiskaavaehdotuksen mukaan Helsinkiin muuttaa vuoteen 2050 mennessä noin 250 000 uutta asukasta. Heidän joukossaan voi tilastollisesti laskea olevan noin 7 000 ratsastuksen harrastajaa.

    Tuomarinkylän ratsastuskeskuksen yrittäjät lähtivät toteuttamaan vuonna 2013 lainvoiman saanutta asemakaavaa ja ovat tehneet sen pohjalta noin 3,5 miljoonan euron laajennusinvestoinnit tallirakennuksiin. Yleiskaava on viemässä näiltä investoinneilta taloudellisen pohjan, sillä jo tehtyihin investointeihin sidoksissa olevaa kolmatta ns. kilpailumaneesia ei voida yleiskaavaehdotuksen toteutuessa rakentaa. Myös ratsastuskeskuksen yli 150 hevosen hyvinvoinnin kannalta keskeiset maastoreitit rajautuvat noin puoleen nykyisestä. Koko alueen kehittämissuunnitelman toteuttaminen on vaakalaudalla.
    Tehdyt investoinnit ovat varsin mittavia yritystoiminnan laajuuteen nähden. Yleiskaavan esittämät muutokset Tuomarinkylässä vaarantavat yritysten kilpailukyvyn ja hankaloittavat toimintaedellytyksiä.

    Aihe on osallisille taloudellisesti merkittävä ja se on tuotu esiin useissa kaupunkisuunnitteluvirastolle talvella 2015 toimitetuissa mielipiteissä yleiskaavaluonnoksesta. Silti vuorovaikutusraportti III ei ottanut lainkaan kantaa yrittäjien oikeusturvan toteutumiseen. Näinkö toimii Helsinki, “Suomen yritysmyönteisin kaupunki”?

    17+
    • Nykymielentilassa edellytetään että tilasta maksetaan; virkistysyrittäjät voivat ostaa tontit ympäriltään, kaava ei pakota mihinkään.

      4+
    • Tiedän, että Ruskeasuon Ratsastus on kultakaivos. Taitaa Tuomarinylässäkin olla niin.

      Kyse on suuren tilan tarpeen harrastuksesta ja vähäisestä harrastajamäärästä. Tuskin kaupungin kannattaa tukea niitä määrättömästi kuten nyt.

      2+
      • Kaavoitetaan siis lisää ratsastuskeskuksia kaupunkiin, koska niistä ollaan valmiita maksamaan paljon. Sama argumentti kuin asuntojen lisäämisessä.

        3+
      • Ratsastuskeskuksen voivat siirtyä naapurikuntiin, joissa on tilaa. Samoin ratsastusta ym. harrastavat. Helsinki rakennetaan täyteen eikä sinne mahdu tällaiset tilaa vievät harrastukset vain puna-vihreät hipsteri-harrastukset.

        0
      • Ratsastuksen harrastajia on täällä kutakuinkin samanverran kuin jääkiekon harrastajia, noin 15 000 tuhatta.

        1+
      • “Monimuotoisen Helsingin puolesta”
        Vaikea usko ratsastajien määrää. Eivät harrasta kaikki Helsingissä vaan muualla, oletan.

        Sama tilanne golfin kanssa. Talin jäsenmäärä on rajattu ja pääosa on Espoosta.

        1+
      • 15 000 on vain helsinkiläisten osuus valtakunnallisesta 150 000 harrastajasta. Ratsastuskoulut eivät ole kultakaivoksia, pääoman tuottoprosentti jää aika pieneksi.

        0
  2. ONKO Helsingin Tärkein Tehtävä Nyt saada 80v Malmin lentokenttä tuhottavaksi ? Mitä Helvettiä saadaan aikaan !!!!

    13+
  3. Yleiskaavassa kaupungin kasvu on otettu strategiseksi tavoitteeksi. Vain tukemalla kasvun edellytyksiä Helsinki pysyy mukana kansainvälisessä kilpailussa.

    Yksi tapa tukea kasvun edellytyksiä on kaupungissa toimiva pienlentokenttä. Sellainenhan on myös Tukholmassa, joka on kirjoitukseen esimerkiksi haettu. Hienoa, että kaupunkisuunnitteluvirastokin on huomannut yritysten arvon kaupungille.

    6+
  4. Tiemaksuilla ja yleiskaavalla on kyllä varsin looginen yhteys: kun puhutaan samanaikaisesti voimakkaasti kasvavasta kaupungista ja sisääntuloväylien bulevardisoinnista, henkilöautoliikennettä on tavalla tai toisella rajoitettava, muuten bulevardien varret (tai nykyiset katukuilut) eivät muodosta riittävän terveellistä tai turvallista asuinympäristöä. Luonnollisesti saavutettavuuden heikkeneminen on riski kantakaupungin kilpailukyvyn kannalta, mutta yritysmyönteisyyttä ei ehkä kannata korostaa uskottelemalla, ettei katumaksuihin tarvitsisi mennä.

    2+
  5. “Helsingin strategiaohjelman tavoitteena on, että Helsinki on Suomen yritysmyönteisin kaupunki vuonna 2016”
    -Niin kuin lakkauttamalla useiden yritysten ainoa toimintapaikka Helsingissä (=lentokenttä)

    “Uusi yleiskaava luo edellytykset sellaisen kaupunkirakenteen toteuttamiselle, joka tukee liikkumista kaikilla kulkumuodoilla.”
    -Paitsi tietysti lentokoneella…

    Osmo Soininvaara hehkutti uutta yleiskaavaa (jota ei vielä ole hyväksytty) vihreiden voittona. Vihreät ovatkin kai sitten ainoat voittajat. Me muut häviäjiä ja meille lankeaa tietysti maksajan rooli.
    Oden kommentti tulevan väkimäärän ennustettavuudesta herätti huomion. “Väkeä tulee niin paljon, kuin on asuntoja” Eli; Asuntoja ei rakenneta ennustetun massamuuton tarpeisiin, vaan että saataisiin se massa tulemaan. Siis houkutellaan. Lausahduksessa on aika iso ero verrattuna aiempaan väitteeseen, että ihmiset tulevat ja niille on pakko saada kämpät. Nyt rakennetaan kämpät ja houkutellaan böndet stadiin.
    Onko vihreiden tarkoituksena saada kaikki suomalaiset kehä3:n sisään ja jättää muu suomi kansallispuistoksi????

    11+
    • “Onko vihreiden tarkoituksena saada kaikki suomalaiset kehä3:n sisään ja jättää muu suomi kansallispuistoksi????”
      Se jos mikä olisi ekologista!
      Kaupungistumisen globaalia trendiä ei pysäytä mikään. Kukaan ei vaan enää halua asua missään Perä-Hikiällä. Tervetuloa Helsinkiin myös international porukka. The more the merrier.

      1+
  6. En pidä hyvänä vaihtoehtona, että helsinkiläiset lapsemme, joiden työpaikat on helsingissä, muuttavat nurmijärvelle halvalla, huonosti rakennettujen suorasähkölämmitys rivitalojen perään. Pakkohankkivat 2 kpl henkilöautoja, koska nurmijärjellä ei ilman pärjää, -ei ole satsattu julkiseen liikenteeseen. Koska autot on, niin ne tuodaan helsinkiin päiväksi katuparkkiin. Koska työmatka on pitkä, pitää moottoritievauhtia päästä helsingin keskustaan työpaikan ovensuuhun asti. Peltomarketit sentään on asuinpellon viereen saatu ja ruuhkan alta sinne ostoksille heti aikaisin iltapäivällä. Grunderit tekevät helppoja, halpoja parakkitaloja halvalle peltomaalle pitkin uuttamaata. Katteet on kohdallaan sillä helsingin neliöhinnat määrittelevät huippuhinnan kehyskaupunkien talolaatikoille. Yleishyödylliset rakennuttajat haluavat rakentaa mielummin vuokrataloja helsinkiin ja omistukseensa, sillä vuokrataso voi olla kuinka korkea tahansa, koska helsinkiläiset, (sossu) maksaa varattomien vuokramenot. Kymmenien prosenttien katteet vuokrataloissa? Käsittämätöntä.

    8+
    • Kovin on yksipuolinen ja vihaa täynnä oleva näkemyksesi ihmisistä, jotka eivät ehkä jaa sinun näkemystäsi hyvästä asumisesta ja elämisestä. Olisiko aika hiukan laajentaa maailmankuvaa?

      11+
      • “Olisiko aika hiukan laajentaa maailmankuvaa?”

        Suppea tarinani kertoi , miksi tähän on tultu.
        Nurmijärvellä saa puolestani elää niinkuin haluaa, kunhan eivät tuo yhdenhengen työmatka-autoilunsa haittoja helsinkiin ja määräile kuinka helsinkiläisten helsinkiä pitää kehittää.

        6+
  7. Yritysmyönteinen helsinki yrittää tappaa ilmailualan yritykset alueeltaan.
    Yritysmyönteinen helsinki yrittää tappaa merenkulkualan yritykset. Onko kuljetusala seuraava myönteisyyden uhri? Vai joku muu???

    Kyllä on hienoa olla stadilainen….

    0
  8. Vain kasvu tuo edellytykset ympäristön pilaamiselle. Suurin ongelma maapallolla on väestön kasvu. Tämä kaava luo hyvät edellytykset pilaamisen kiihdyttämiselle.

    3+
    • Vaikka kasvua ei ole vaan jopa köyhtymistä niin väki pakkautuu kaupunkeihin ja etenkin Helsingin keskustaan.

      Tukien varassa oleva voi viettää pääosan ajasta kapakoissa ja kömpiä sitten välillä nukkumaan 17 neliön onnelaan.

      2+

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.