Blogi: Maailman kaupungit

Bulevardisointi on puheenaihe monessa kaupungissa

Helsinki ei ole ainoa kaupunki maailmassa, jossa pohditaan vakavasti moottoritiemäisten väylien tulevaisuutta kaupunkiympäristössä. Maailmalla on paljon esimerkkejä projekteista, joissa moottoritiemäisiä ympäristöjä on muutettu kaupunkimaisemmiksi ja viihtyisämmiksi. Tyypillisesti hankkeita on vauhdittanut väylän heikko kunto ja lähestymässä ollut kallis peruskorjaus. Helsingin yleiskaavan laadinnan yhteydessä asiaa on kuitenkin lähestytty strategisemmin ja kokonaisvaltaisemmin kuin useimmissa muissa kaupungeissa.

Olemme koostaneet lyhyet esittelyt muutamasta kiinnostavasta vertailukohteesta maailmalta sekä koonneet joitakin linkkejä aihepiiriä käsitteleville sivustoille.

Embarcadero Highway, San Francisco

San Franciscoa koetteli lokakuussa 1989 vakava maanjäristys. Se vaurioitti kaupungin keskustassa kulkenutta Embarcadero Highwayta. Sillalla kulkenut moottoritie oli valmistunut 1950-luvun lopulla ja se eristi tehokkaasti kaupungin keskustan meren rannasta. Maanjäristysvaurioiden kunnostaminen olisi tullut erittäin kalliiksi. Väylä päätettiin lopulta purkaa ja korvata maantasossa kulkevalla bulevardikadulla.

Keskustasta avautui parempi yhteys meren rantaan, saatiin miellyttävämpää kaupunkiympäristöä, runsaasti uutta julkista tilaa ja puistoja. Uuden bulevardin läheisyyteen on myös rakennettu noin 3000 asuntoa ja runsaasti toimistotilaa. Liikenteellisistä vaikutuksista merkittävin on ollut raideliikenteen käytön lisääntyminen. Autoliikenteessä lähinnä pidemmän matkan liikenteen matka-ajat ovat hieman kasvaneet.

Cheonggyecheon, Soul

Etelä-Korean Soulissa virranneen Cheonggyecheon-joen päälle rakennettiin kahdessa kerroksessa kulkeva nelikaistainen moottoritie 1960–70-luvulla. Tultaessa 1990-luvulle oli moottoritie päässyt niin heikkoon kuntoon, että ryhdyttiin keskustelemaan sen uudistamisen tarpeesta. Keskustelussa nostettiin esille ajatus purkamisesta. Vuonna 2003 valmistui suunnitelma moottoritien purkamisesta ja joen ennallistamisesta. Projekti eteni vauhdilla ja jo 2005 väylä oli purettu ja sen alla virrannut joki avattu.

Moottoritien purkamisella ja joen ennallistamisella oli lukuisia myönteisiä vaikutuksia. Projektin myötä syntyi runsaasti viihtyisää kaupunkitilaa. Nykyisen joen ranta on erittäin elävä ja suosittu paikka kaupunkilaisten ja matkailijoiden keskuudessa. Samalla alueen kiinteistöjen arvo on noussut merkittävästi. Lisäksi projektin myötä autoliikenne on vähentynyt ja tämä on parantanut ilman laatua.

Georgia ja Dunsmuir Viaduct, Vancouver

Vancouverin kaupunginvaltuusto hyväksyi lokakuussa 2015 suunnitelman, jolla kaksi sillalla kulkevaa keskustaan johtavaa moottoritietä puretaan. Tilalle tulee maantasossa kulkevat kaupungin katuverkkoa täydentävät kadut. Suunnitelma mahdollistaa uuden noin viiden hehtaarin suuruisen puistoalueen rakentamisen sekä uuden kaupunginosan rakentamisen aivan keskustan tuntumaan.

Vancouverissakin päätöstä vauhditti se, että moottoriväylille olisi pitänyt tehdä mittava ja kallis perusparannus. Vancouver on maanjäristysherkkää aluetta ja pelkkä siltojen pitäminen turvallisena olisi edellyttänyt noin 65 miljoonan dollarin investointeja ja koko perusparannus olisi maksanut arviolta 170–190 miljoonaa dollaria.  Moottoriteiden purkamisen ja uuden infrastruktuurin kustannukset ovat noin 180 miljoonaa dollaria. Nämä kustannukset on määrä kattaa yksityisiltä maanomistajilta perittävillä kaavoituskorvauksilla sekä kaupungin maan myyntituloilla.

Uusi maantasossa kulkeva katuverkko on Vancouverissa parhaillaan suunnitteilla. Tavoitteena on aloittaa rakentaminen vuoden 2017 loppuun mennessä ja saada kadut valmiiksi vuonna 2020. Lopputuloksena Vancouverissa saadaan nykyistä yhtenäisempää katuverkkoa, uusi puisto ja merkittävästi asuntorakentamista.  Autoilijoille muutos aiheuttaa arvioilta suhteellisen vähäisiä 1-3 minuutin mittaisia lisäyksiä matka-aikoihin.

Lisää tietoa Vancouverin kaupungin sivuilta

Kirjoituksessa esiteltyjen projektien lisäksi tutustumisen arvoisia kansainvälisiä kohteita ovat esimerkiksi Gardiner Expressway Torontossa, Seinen rannan Georges Pompidou -väylä Pariisissa, Manzanares-joen varrelle toteutettu hanke Madridissa sekä Harbor Drive Portlandissa.

80 kommenttia artikkeliin ”Bulevardisointi on puheenaihe monessa kaupungissa

  1. Hesassa motarit ovat maan päällä eivätkä silloilla muun katuverkon yläpuolella. Eikä Suomessa opitäisi olla suurempaa pelkoa maanjäristyksistä. Mitähän jos palataan asiaan sitten kun maa alkaa täälläkin tärähdellä ikävästi.

    10+
    • Vähän huono verrata Helsinkiä San Franciscoon, kannattaisiko verrata johonkin itäblokin kaupunkiin mielummin. Sääkin Friscossa on vähän toista kuin täällä veden ja loskan keskellä.

      0
  2. Miten moottoriväylien ympäristöt muuttuvat viihtyisämmiksi, jos niitä reunustavat lähimetsät rakennetaan täyteen asuntoja?

    30+
    • Liikennevihreä moottoriteiden reunoilla ei kyllä ole mitään “Viihtyisää ympäristöä”. Esim. Hämeenlinnanväylän liikennepauhu kuuluu Postintaipaleelle saakka, Keskuspuiston toiselle laidalle! Talorivi bulevardin varrella rauhoittaa puiston vihdoin viihtyisäksi.
      Erinomaista.

      12+
      • Hämeenlinnanväylä ko. kohdalla ei ole moottoritietä. Meluaita olisi tehokkaampi. Eikä tarvitsisi kenenkään asua tiessä kiinni kaukana kaikesta.

        19+
      • “Eikä tarvitsisi kenenkään asua tiessä kiinni kaukana kaikesta.”

        No, ajatusleikkinä tehdään, että bulevardisointeja ei tehdäkään ja Helsingin seutu jatkaa rajattoman kasvun linjaansa pitkin Uuttamaata vuoteen 2050. Kaikki sadattuhannet uudet asukkaat tulevat aamulla töihin autoillaan pitkin (laajennettuja) motareita (Los Angelesittain) ja kiroavat ensinmäisiä liikennevaloja Manskun alussa. (Voisiko Manskun varren taloja purkaa lisäkaistoille?)

        Tällöin kaikki asuvat tosi “kaukana kaikesta”. Aika paljon meluaitoja.

        Edelleen, sitä vaihtoehtoa että kaikki pysyisi ennallaan ei ole. Kaupungistuminen on yleismaailmallinen ilmiö ja Suomi siinä pahasti jäljessä. Väki pukkautuu kaupunkeihin, syystä tai toisesta.

        Kysymys kuuluukin: Mihin rakennetaan uutta Helsinkiä?
        Vihtiin loputtomiin paritaloihin, Nurmijärvelle tosi halpoihin omakotitontteihin vaiko laajennetaanko raidekantakaupunkia kuten yleiskaava esittää.? Tottakai laajennetaan arvokasta kantakaupunkia. Haloo!

        13+
      • Bulevardi-intoilijoiden kommenteista paistaa läpi vihamielisyys autoilijoita kohtaan.
        Ihmisiä asuu jo nyt ympäri uuttamaata ja useimmat heistä ei todellakaan halua asua jossain vilkasliikenteisen kadun varrella ylihintaisessa kopissa.
        Mitä palveluita keskuspuistossa on,että sinne pitää asuntoja rakentaa?

        33+
      • Olde. Pikemminkin on kyse itsepuolustuksesta. Kaupungissa on jo nyt liikaa polttomoottoriautoja. Tänne mahtuu vain huolto-, INVA- ja taksiliikenne. Sillloinkin ilmanlaatu on lähellä huonoa.

        3+
      • Asuntojen hinnoista päätellen ihmiset nimenomaan haluavat asua “jossain vilkasliikenteisen kadun varrella ylihintaisessa kopissa”. Siis jos se on lähellä keskustaa, ei Nurmijärvellä.

        8+
      • Ei asunnon hinta ole itseisarvo, vaan ihminen optimoi summaa asumiskulu+matkakulut(raha+oma aika)+läheisten matkakulut+asunnon koon, ratkaisujen ja ympäristön tuottaman mielihyvän ja statuksen ja myös hatusta heitetyn haittapuolien vaikutuksen henkilökohtaisesti arvioitu arvo sekä käytettävissä olevien tulojen muiden käyttökohteiden henkilökohtainen arvo. Vielä kauempaa haettua on se, että jos tuloerojen kasvaessa joidenkin työorientoituneimpien maksukyky on noussut ja rajatulla markkinalla (samassa tilassa ei voi olla kilpailevaa tuotetta=asuntoa) kilpailtaessa samalla ko. markkinan hintataso on vinoutunut, että tämä kertoisi mitään siitä onko yllä mainitut muut optimoitavat parametrit lähelläkään hyvää tasoa.

        16+
      • Tästä lähtee keskuspuiston rakentaminen. Aikanaan Ilaskiven hanke keskuspuistoon rakentamisesta estettiin, nyt kaavoittaja itse esittää keskuspuiston rakentamista.

        9+
      • Hämeenlinnanväylän länsireunalle ei suunnitella taloriviä, vaan 2-3 korttelin levyistä umpikortteleihin perustuvaa kaupunkirakennetta rinnakkaisteineen. Nykyistä Hämeenlinnanväylää on tarkoitus siirtää n. 50 metriä itään, jotta myös tien länsireunalle saadaan mahtumaan rakentamista. Rakentaminen ulottuisi monin paikoin nykyisen Keskuspuistontaipaleen reunaan asti.

        9+
      • Eli mielummin asutat uudet asukkaat motarin varrelle pitkin Uuttamaata? Lisäkaistoja Hämeenlinnanväylälle, kunnon amerikkalaistyylisiä ruuhkia stadiin…

        Muutama umpikortteli kantakaupungin kupeessa kuulostaa PALJON pienemmältä pahalta. Semminkin kun kyseinen kohta on jo valmiiksi Keskuspuiston ankein ja meluisin.

        5+
      • Joopa joo. Olen Pro keskuspuiston jäsen, mutta hyväksyn toimivat korttelit kko. tapauksessa.

        Vastustin aikoinaan Metsälän tietä, mutta se ei ollut edes kirjattava asia, koska en ollut yhdistys. Siksi liityin Pro keskuspuistoon. Kaikki poikittaisväylät olisi pitänyt tunneloida ja .. vieläkin.

        Kortteli on yhteisön perusta.

        3+
  3. En ymmärrä, miksi virkamiehet tekevät politiikkaa näillä yksipuolisilla kirjoituksillaan.

    53+
  4. Stadilaisten motarien tarpeettomuus tai tarpeellisuus Helsingin sisällä on vain helsinkiläisten asia. Ne jotka käyttävät hesa sanaa, kertovat olevansa Helsingin loiskaupungeista ja haluavat vain säilyttää saavuttamansa edut helsinkiläisten kustannuksella.

    7+
    • Voi voi tätä lois-sanan käyttöä. Helsinki on pääkaupunki koko Suomelle ei vain kehä III sisäpuolella asuville. Loisivatko helsinkiläiset suomea. Pitäisikö Hellsingin ympärille rakentaa muuri ja estää ulkupuoleltä pääsy. Näin nämä muita loisiksi kutsuvat voivat pysyä pakolaisineen muurin sisäpuolella.

      15+
      • Ei muureja tarvita, vaan tietullit ja bulevardit, joilla rajoitetaan loiskaupunkilaisten turhaa yhdenhengen työmatka-autoilua helsinkiin ja takaisin. Auto tietenkin seisoo päivän helsinkiläisten riesana ja iltapäivällä hyvissä ajoin ennen ruuhkia autolla ostoksille omaan peltomarkettiin.

        5+
    • Rajat kiinni, loiset voivat kantaa rahansa muualle, ei Helsinkiin, joka on vain helsinkiläisiä varten – ei loisia.

      6+
      • Voit tykätä fantasioistasi, mutta ei ne liity yleiskaavaan tai kaupunkisuunnitteluun mitenkään.

        5+
      • Loiset kantaa jo nyt rahansa muualle. Palkkatulot haetaan helsingistä verot maksetaan omaan kaupunkiin josta saadaan huimat matkakuluvähennykset. Ostokset tehdään omissa peltomarketeissa. Yhdenhengen autoiluhaitat jätetään helsinkiin.

        4+
      • Niin… myö loiset viijjään kyllä verorahat kotikuntiimme, mutta…
        Jos böndet ei skujais stadiin duuniin, ois stadis snadimmin lafkoi bungaamas fyrkkaa stadiin. Bonjaaksä spede?

        2+
      • Joo bonjaan, mutta jätä peltilootas böndelle, äläkä tuo sitä stadiin stondaamaan jalkoihimme.

        3+
      • Työpaikkojen tulee siirtyä pois Helsingistä, erityisesti keskustasta ja näin liikenne vähenee ja tulee lisää asuntoja.

        7+
      • “työpaikkaliikenne pois”
        Raja railona kermankuorijoihin aukeaa. Ei Helsinki voi antaa verotulojaan rajan taakse. Täällä käyvien palkkojen verot menevät jo kermankuorijoille tai loisille paremmin sanottuna.

        1+
  5. Cheonggyecheonin esimerkin tiestä kulkee viereisten kortteleiden takana käytännössä yhtä suuret väylät samansuuntaisesti. Embarcadero taas on/oli lyhyt umpihaara pienen keskustan reunanurkan syöttöön, ei koko kantakaupungin sisääntuloväylä; kuin Pohjoisranta Merihaasta Kauppatorille olisi aikoinaan rakennettu motariksi ja nyt muutettu nykymalliseksi. Helsingin suunnitelmat on paljon kauempana ja liikenneverkostossa ihan eri asemassa.

    51+
  6. Hyvä blogikirjoitus. Ehkä uudissana “bulevardisointi” on hämäävä ja synnyttänyt epämääräistä tulevaisuuspelkoa monessa.

    Tarkoituksenahan on kuitenkin tehdä vain perushyvää kaupunkia monelle, tukeutuen nopeaan raideliikenteeseen. Ylileveiden autoväylien halkomat tyhjät pusikot on niin 60-lukua.

    Toisaalta bulevardisoidussa tulevaisuudessakin pusikkomaisemaa löytyy Suomesta yllin kyllin niille, jotka sellaisesta pitävät.

    4+
    • Jos tarpeeksi pitkälle mennään tulevaisuudessa, ei pusikkoja jooko. Kunnon kaupunkia, viherkeitaat sitten jossain lähettyvillä. Ateena on hyvä esim.

      0
      • Viherkeitaatkin halutaan asunnoille.

        Kymmenet vuodet olen nähnyt ikkunoistani lenkkipolun – ja voi miten usein olenkaan liittynyt hölkkääjien joukkoon – vain nähtyäni muidenkin juoksevan.

        Yksinasuvan liikuntamotivaatio voi olla vähän “hakusessa.” Meikäläisellä sitä ei useinkaan ole ilman näitä näköhavaintoja.

        Uusi yleiskaava osoittaa suositulle lenkkipolulle asuntoja. Se siitä terveyden ylläpidosta.

        13+
      • Kallis hinta yhden laiskan ihmisen löntystelymotivointiin. Oireellista, että Helsingissä ylipäätään on vielä jotain erillisiä “lenkkipolkuja”. Kuulostaa kämäseltä puskaraitilta. Itse kävelen mieluiten jalkakäytävällä, näyteikkunoiden valossa.

        1+
      • Tarkennus: näkemäni lenkkipolku on ulkoilutie, jolla ahkerasti ulkoilutetaan koiria, työnnetään lastenrattaita ja pyöräillään. Hölkkäämisestä on laman myötä tullut erittäin suosittua. Tehokas ulkoliikunta ennaltaehkäiseekin monenlaista vaivaa, ylipainosta alkaen.

        Näyteikkunapatikointi sen sijaan laihduttaa vain kukkaroa.

        13+
      • Onneksi Helsingissä on vielä luontopolkuja, esim. Keskuspuistossa, mutta koirat pilaavat ne (nokkoset ja kuluminen). Vain keskuspuiston luontopolulla on koirankieltomerkit (tosi vanhat). Lammassaarenkaan kieltomerkki ei ole laillinen.

        0
      • Totta kaupunkilaiset voivat juosta juoksumatolle, ei tällä luontoa ja vihreää kaivata.

        4+
      • Kurjistaako Helsingin uusi yleiskaava kaupunkilaisten elämää? (Keskustelutilaisuus 12.04.2016) Asiantuntija-alustuksista pomittua:

        – Mitä enemmän luontoliikuntaa, sitä vahvempi elinvoimaisuuden kokemus vuoden kuluttua.
        – Terveysvaikutuksia saa luonnosta, kun luonto on lähellä, sillä silloin siellä tulee käytyä usein.
        – Puistokävely lounastunnilla tuottaa yhtä hyvin rentoutusta kuin rentoutusharjoitus, mutta työstä irtautuminen on parempaa.
        – Lähiluonnon pitää olla myös monimuotoinen, sillä monimuotoinen luonto lisää terveyttä, erityisesti lasten immuniteettiä.
        – Kestävän kehityksen taustalla on luontosuhde, joka kehittyy lapsuudessa, ja joka vaatii luonnon läheisyyden ja leikkimistä siellä.
        – Noin puolet helsinkiläisten onnenpaikoista sijaitsee viheralueilla ja rannoilla.
        – Helsinkiläiset kokevat metsät tärkeimmiksi viheralueiksi.
        – Kaupunkiluontoa ei pidä ajatella raakamaana, olipa kyseessä millainen pusikko tahansa.

        11+
    • Pusikot ja risukot kiinnostavat myös keskellä kaupunkia. Esimerkiksi Kaivopuiston ja Tähtitorninmäen tienoot ovat täynnä pusikoita. Ja mitä lähempänä puistoa asunto sijaitsee, sen kovempi hinta.

      9+
    • Ei sinne mitään nopeaa raideliikennettä ole tulossa, vaan ihan tavallinen vihreäkeltainen ratikka. Nopeus voi olla vähän parempi siellä ylhäällä, jos pysäkkivälit jätetään suuriksi. Silloin palvelu huononee. Joka tapauksessa nykyisen ratikkaverkon alueella mennään tuttua vauhtia.

      Nopeita joukkoliikennevälineitä ovat juna, metro ja bussi.

      21+
      • Pikaratikat tulossa. Käytännössä metron nopeus neljännes kustannuksella. Kannattaa lukea aineisto läpi ajatuksella.

        Nykyistä linjastoa voi nopeuttaa Hämeentien tapaan.

        3+
      • Ei ole pikaratikka lähelläkään metron nopeutta. Junasta puhumattakaan. Bussin kanssa taistelee samassa sarjassa jääden hopealle joustamattomuuden takia.

        15+
  7. Jätkäsaaren, Kalasataman, Konepajan ja Pasilan alueille saadaan nyt tiivistä rakentamista luontokammoisille kaupunkilaisille. Luulisi että sen vastapainoksi muut helsinkiläiset voisivat pitää puistonsa ja lähimetsänsä.

    29+
    • Paljon enemmän rakennetaan Honkasoita, Alppikyliä, Kivistöjä, Niittykumpuja….Tiiviistä kaupungista on pula. Näkyy hinnoissa.

      3+
    • Liian matalaa rakennusta. Uudet kanta-kaupungin kupeessa olevat alueet on rakennettava tiiviiksi umpikortteliksi ja yli 10 kerrosta.

      7+
  8. Kanta-kaupunkia ja keskustaa on tiivistettävä. Rakennukset ovat liian matalia, 2-5 kerrosta lisää. Näin rahoitetaan putkiremontit ym. muut kalliit toimenpiteet. Töölössä ja Punavuoressa rakennusten tulee olla yli 10 kerroksia, samoin Kalliossa. Kruununhakakaan, Kaartinaupunkiin ja Ullanlinnaankin voi rakentaa huoletta 2- 5 kerrosta lisää. Näin keskustaan ja kanta-kaupunkiin saadaan lisää asuntoja ja halukkaat voivat muuttaa sinne.

    21+
    • Puista matalampi rakentaminen tuo henkireikiä korkeaan kaupunkiin. Silti siirtolapuutarhan tai golf -kentän ei tarvitse olla puiston keskellä vaan sen ympärille on tehtävä kerrostaloja kuten muuallakin.

      1+
    • Ihmiset haluavat asua keskustassa eli taloja on voitava kasvattaa ylöspäin. Keskustassa on vielä useita matalia rakennuksia, Kruununhaassakin useita. Kun näihin rakennettaan ainakin 5 kerrosta lisää syntyy halukkaille asuntoja. Ihmiset haluavat asua keskustassa ei 10 km etäisyydellä siitä.

      10+
      • Kun liikkuu pyörällä tai jalan niin huomaa paljon “aukkoja”. Joka aukkoon mahtuu pilvenpiirtäjä.

        Kumpulan Intiankatu 35 tyhjään tonttiin mahtuu kolme kerrostaloa ja pitkien puutalokatujen varrella on useita aukkoja.

        3+
      • Ei kaikki todellakaan halua asua keskustassa! Entisenä punavuorelaisena en edes kaipaa sinne. Nyt nautin vihreästä rauhallisesta Kannelmäestä missä olen asunut jo 26 vuotta, ja pääsen junalla 12 minuutissa Stadin keskustaan milloin haluan.

        9+
      • Lähiöitä on Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla jo ihan tarpeeksi. Saako vähän lisää kaupaunkia?

        1+
      • Esim. Keskupuiston reunalle kehä ykkösen lähelle suunnitellut talot ei olisi muuta kuin yksi lähiö lisää.
        Kantakaupunkipuheet on vain hämäystä.

        11+
      • Ei Intiankatu 35 ole “tyhjä tontti” vaan puistoa. Seutu on asemakaavalla suojeltu alueena jolla ympäristö säilytetään, ei sellaista saa lähteä tuhoamaan. Suojelupäätöksiä ei tehdä purettaviksi.

        2+
      • “ohikohukkuja”
        Kumpulalla on tosiaan oma keskuspuisto, joka ulottuu Valtiontieltä Mäkelänkadulle. Siihen voi suorastaan eksyä.

        Suojelupäätös on jäävi kuten muutkin kuppikuntien masinoinnit (Herttoniemen siirtola jne). Suojeluun riittää, että osa rakennetusta alueesta säilytetään, mutta ei metsiä tai metsittyneitä tontteja. Laajan siirtolan ympärille kuuluu muun maailman tapaan rakentaa kerrostaloja. Nyt siellä on aidattu puoli hehtaaria parasta sienimetsääkin.

        3+
    • Miten joku kuvittelee vakavissaan rakentavansa kantakaupungin taloihin puolenkymmentä uutta lisäkerrosta? Ehkä olisi parasta purkaa samantien koko kantakaupunki, ja rakentaa se uudelleen?

      3+
  9. Bulevardisoikaa vaikka kaikki motarit manseen saakka. Ei koske stadilaisia, kun stadissa ei ole metriäkään motaria. Jossain pitkänsillan pohjoispuolella kuulemma on nähty…

    1+
  10. Helsingin keskustan alueelle mennään julkisilla suurimmaksi osaa, onhan meillä hyvä joukkoliikenneverkosto. Mutta tosiasia on myös se että siellä on aina vaan vähemmän työpaikkoja. Monet firmat ovat siirtyneet aina vaan kauemmas Helsingin keskustasta mm. kalliiden vuokrien takia. Myös yksityisautoilun hankaloittaminen ja pysäköintipaikkojen puute on tehnyt monelle firmalle mahdottomaksi jatkaa Kehä 1: n sisäpuolella. Ei kaikkea voi hoitaa pyörän selästä!

    Siispä tänä päivänä varsinainen ruuhka on aamuin illoin Kehä1: n ja Kehä3: n varsilla ja tietenkin liittymäkohdissa Tuusulan väylän ja Hämeenlinnan väylän sekä Vihdintien kohdilla.

    Niin, Helsinki kasvaa, mutta mihin suuntaan. Moni on lähtenyt täältä edullisemmille asuntomarkkinoille ja rauhallisempiin kehyskuntiin. Omat jälkeläiseni ovat muuttaneet yksi Kirkkonummelle, seuraava Espoon perukoille ja kolmas Tuusulaan. Taidan muuttaa perässä kun jään eläkkeelle jos noin iso osa viheralueista ja kauniista luontokohteista pistetään betoniksi!

    20+
    • Minusta näyttää, että yhä useampi on mieltynyt tiiviiseen kaupunkiin. Kantakaupunkia on uusilla alueilla parannettu parvekkeiden, yhteisten tilojen ja pyörien ym. varusteiden säilytyksen suhteen.

      Kerhotila ja tilavat lasitetut parvekkeet tekevät talosta onnistuneen.

      1+
      • Uudet talot on parempia kuin vanhat. Mitä pyörien säilytystiloihin tulee,niin Helsingin keskustan kivijalkaliikkeisiin ei voi pyörällä mennä,kun ei kunnollisia pyörätelineitä. Eikä jalkakäytävällä ole tilaakaan sellaisille.
        Kantakaupunki-statusta käytetään vain tekosyynä nostaa kaikkia maksuja. Kantakaupungissahan voi pyytää enemmän vuokraa ja asunnot on kalliimpia.

        3+
  11. Mikäli tiivistyvä kaupunkirakenne vähentää luontoalueiden määrää asutuksen lähellä, viheralueiden käyttöpaine kasvaa. Tämä siksi, että suurempi määrä asukkaita käyttää näitä pieneneviä virkistysalueita, kuten metsiä, ulkoiluun ja muuhun virkistykseen. Tämä tarkoittaa tallauksen ja muun ihmislähtöisen paineen lisääntymistä metsissä, mikä vaikuttaa metsien uudistumiskykyyn ja ekologiaan, mutta mahdollisesti myös virkistyskokemukseen. Siksi tarvitsemme yhä enenevämmässä määri metsiä, tiiviissä hyvin lähelle rakennetuissa kerrostaloissa on ahdistavaa asua, mielenterveysongelmat kasvavat mikäli ei ole virkistysmahdollisuuksia asuinalueen lähellä. Eivät keinotekoiset, vaikkakin hyvin hoidetut puistoalueet kukkaistutuksineen, korvaa lähimetsiä ja niiden merkitysta kaupunkilaisille.

    15+
    • On syytä olla huolissaan koirien valtavasta ja yhä lisääntyvästä määrästä. Ne kuormittavat viheralueita raskaasti. Ainakin luontopolut pitää kieltää lemmikeiltä.

      2+
      • Koirien vastaisuutesi tulee joka toisessa kommentissa vastaan. Jos luontopolkujen käyttöä alettaisiin rajoittamaan lemmikeiltä jäisi niiltä pois myös heidän omistajatkin, joille liikkuminen luonnossa lemmikin kanssa on erittäin tärkeä kannuste liikkumiseen. Koiran kanssa liikkuen tulee päivittäin helposti 5 km kävelyä, joka luonnossa liikkuen on tärkeää mm. mielenterveydelle. Punkkipelkoisena pysyttele pyörälläsi vain turvallisesti asfaltilla, jossa on vähemmän koiran kanssa liikkujia.

        2+
      • Samoin ihmisten, ja erityisesti fanaattisten yhdenasian liikkeiden.

        1+
    • Kiitos “koira”.
      Bobbier/aktemiankin johtaja pitää kolmea koiraa irrallaan. Ne – kuten Espoossa tiedetään – saattavat vaistonsa mukaan suurentaa reviiriään ja tappaa ohikulkevan ja etenkin pyöräilijän. Eniten olenkin pelännyt kulkea sellaisen talon ohi, jossa koira on pihalla irrallaan.
      Viihdyn kaupungissa paremmin, koska koirakuri täällä on pakostakin parempaa.

      1+
  12. Ahdistus ja mielenterveysongelmat puhkeavat kylläkin ainakin omalta osaltani Kumpulan kaltaisessa autiossa dystooppisessa loputtomassa joutomaahelvetissä. Kauhuelokuvamatskua.
    Tiiviissä kaupungissa (Punavuori, Kallio) mielikin virkistyy.

    4+
    • Kumpula aiheuttaa sen, että Kalasatamasta ja Arabianrannasta ei ole kunnon yhteyttä Pasilaan. Mielettömän laaja maiseman ja kulttuurin suojelu tuntuu nykytilanteessa irvokkaalta. Päätökset ovat sitä paitsi jäävejä (puutaloeliitti).

      2+
      • Vähäväkisen, mutta laajan Kumpulan takia Arabian rannan palvelutkin kärsivät.

        2+
      • Kumpula voidaan rakentaa täyteen. Joka tontille mahtuu toinen vastaava rakennus. Samoin Käpylään.

        3+
      • Suorin yhteys Kalasatamasta Pasilaan kulkee Teollisuuskadun kautta, ja kadulle on tarkoitus rakentaa myös raitiotieyhteys. Ja Mäkelänkadullahan kiskot ovat jo valmiina. Ei sitä varten tarvitse kierrellä missään Kumpulassa.

        0
  13. Kantakaupungin vanhoja taloja voidaan korottaa useammalla kerroksella. Saadan asuntoja niille, jotka halauvat asua kantakaupungissa.

    7+
    • Jos nyt äänekkäimpien suut tukitaan asuttamalla heidät kantakaupungin asuintalojen katoille (haluavatko talojen asukkaat sitä?) tai lähiöiden yhteisille takapihoille (haluavatko lähiöasukaaat sitä?) – niin mitenköhän aina uudet tulijat sitten saadaan hiljaisiksi? Valitus ei nimittäin tähän lopu.

      Seuraavaksi alkuperäiset hesalaiset muuttavatkin Hesasta pois, kun keskusta on runneltu eikä lähiöistä löydy enää kaivattua luonnonrauhaa. – Kun Hesasta on tehty tarpeeksi ruma, saasteinen, kivinen ja rauhaton, niin eiköhön ne tulopaineetkin ala hellitää.

      9+
      • Lisäisin: (Elintaso)pakolaisten tulovirta ei hevin hellitä, ennemmin ehtyvät rahaa tuovat turistivirrat, kun ei ole ympäristössä enää kaunista katseltavaa.

        1+
      • Tilaa kaipaavat voivat muuttaa Espooseen. Näinhän on aina ennenkin tapahtunut. Myös Sipoossa, Vantaalla ja Kirkkonummella on tilaa myös tulevaisuudessa.

        3+
  14. Havainnekuvat näistä suunnitelmista näyttävät aina niin hienoilta.

    Realismia kaupunkibulevardista voi käydä katsomassa esim Iso Roba, “jalankulkuystävällinen” Vaasankadun pätkä Sörnäisten metroasemalta Fleminginkadulle, tai Helsinginkatu-Fleminginkatu. Ihan ydinkeskustaa (Aleksi, Mikonkatu) lukuunottamatta on ankeaa näkyä. Useimmissa kivijalkaliikkeissä toimii “vuokrataan”-yritys tai toimisto jonka ikkunat peitetty, pari pizzeria-kebabia ja keppanabaaria tietysti aina löytyy.

    Hyvähän se on haaveilla ja ideoida mutta ilmastollisesti tämä on Suomi, eikä sitä muuta mikään tahto tai mahti.

    14+
    • Miksi kulkea hevosilla, kun on ratikat ja polkupyörät? Ei täällä ole kaupallisuutta häätämässä, ja kiire on vain kunkin omista organisointitaidoista kiinni.

      1+
  15. Parklet tulee ja autot häädetään kaupungista. Pois kiire ja kaupallisuus Helsingistä. Autolla kauppaan menijät voivat mennä Itikseen, Jumboon ja Omenaa.

    3+
  16. Suoraan sanottuna aika huono yritys blogistilla puolustella bulevardi-ideologiaa näillä esimerkeillä. Helsingin ydinkeskustaan ei ikinä rakennettu Saarisen suunnittelemia moottoriteitä, joten Helsingissä ei ole mitään moottoriteitä joita purkaa. Kaupungin sisääntuloväylät lähiöissä ovat aivan normaaleja liikenteen reittejä, joista ei kantakaupunkia saa tekemälläkään. Vai aiotteko purkaa omakotitalotkin kaikkien metsien tuhoamisen lisäksi? Helsinki on pieni kaupunki eikä mikään Soul ja Suomi on vähäväkinen maa, vaikka rajat avattaisiin kokonaan lähi-idän pakolaisille. Kaupunkivihreiden suunnitteluideologiassa olisi todellakin peiliin katsomisen paikka ja voisitte miettiä, miten Helsingin aluetta voitaisiin parhaiten kehittää niin että ihmisten hyvinvointi paranisi ja kestävä kehitys toteutuisi. Kiinteistösijoittajien ja raitiovaunujen ja polkupyörien ehdoilla hommasta tulee ennenpitkää pannukakku.

    23+
    • Omakotitalojen perikunnat kyllä ymmärtävät ihan itse purkaa ja myydä rakentamiseen, kun kaava sallii. Ihmisten hyvinvointi määritelmällisesti paranee kun he saavat sitä mistä he haluavat maksaa eniten.

      11+
  17. Työpaikat ja yritykset vähenevät kokoajan keskusta tai sen lähistöltä siirtyen Kehä III:n tuntumaan tai pohjoisemmaksi, esim. Pitäjänmäki tyhjenee koko ajan kovaa vauhtia. Tulevaisuudessa liikenne keskustan suuntaan vähenee koko ajan ja tekee bulevardit erittäin kalliiksi muistomerkiksi kaupunkisuunnittelun järjettömyydestä.

    1+
  18. Joku zadin betonivihreistä taisi jo taannoin ilkkua tämän ilmiön olevan kuollut ja kuopattu. Vaan eipähän olekaan:

    http://yle.fi/uutiset/nurmijarvi-ilmio_ei_kadonnut_painvastoin_talotyomailla_kay_taas_vilske/8761118

    Itse asun omiksessa kehäykkösen sisäpuolella täällä Helsingissä, joten tarvetta tuonne lähtemiseen ei ole. Mutta jos ns. pöhinä pääsee joskus nämäkin tienoot pilaamaan, niin sitten se on kyllä menoksmonoks ja välittömästi…

    0

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.