Blogi: Osallistu

Yleiskaavaehdotus nähtävillä 29. tammikuuta asti

Helsingin uusi yleiskaavaehdotus on valmistunut. Ehdotus on nähtävillä 27.11.2015–29.1.2016 muistutuksia ja lausuntoja varten. Yleiskaavan valmistelijat ovat tavattavissa Laiturin kaavapäivystyksissä nähtävilläoloaikana.

Laiturilla voi tutustua yleiskaavaehdotukseen kolmisen metriä leveän kaavakartan avulla. Valmistelijat ovat paikalla keskustelemassa maanantaista torstaihin 30.11.–3.12. kello 16–18 sekä tiistaisin 8.12., 15.12., 12.1., 19.1. ja 26.1. kello 16–18. Laituri on Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston näyttelytila osoitteessa Narinkka 2.

Yleiskaavaehdotus ja muu valmisteluaineisto on nähtävillä 27.11. alkaen Laiturin lisäksi Virka Infossa (Helsingin kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11–13). Aineistoihin voi tutustua myös verkkosivuilla osoitteessa www.hel.fi/suunnitelmat sekä yleiskaavan verkkosivuilla www.yleiskaava.fi.

Mahdolliset muistutukset osoitetaan kirjallisina kaupunkisuunnittelulautakunnalle, ja ne on toimitettava Helsingin kaupungin kirjaamoon (Pohjoisesplanadi 11–13) ennen nähtävilläoloajan päättymistä. Sähköpostiosoite on helsinki.kirjaamo@hel.fi ja osoite on Helsingin kaupungin kirjaamo, kaupunkisuunnittelulautakunta, PL 10, 00099 Helsingin kaupunki. Aihekentän alkuun: Ksv/HEL 2015-012598.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yleiskaavaehdotuksesta 10.11.2015. Yleiskaavalla vaikutetaan siihen, millainen Helsinki on vuosikymmenten kuluttua. Lautakunnan ehdotuksessa varaudutaan Helsingin kasvuun noin 865 000 asukkaan kaupungiksi vuoteen 2050 mennessä. Kaavassa mahdollistetaan myös vähintään 170 000 uuden työpaikan sijoittuminen Helsinkiin.

Ehdotuksesta tulevat muistutukset ja lausunnot käsitellään viimeistään syksyllä 2016 kaupunkisuunnittelulautakunnassa, minkä jälkeen ehdotus etenee kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätettäväksi loppuvuodesta 2016. Yleiskaavalle valmistellaan myös toteuttamisohjelma, jossa esitetään järjestys ja aikataulu yleiskaavaa toteuttavalle suunnittelulle.

Yleiskaavaehdotus ja liitemateriaali

Yleiskaavaehdotuksen selostus: Kaupunkikaava – Helsingin uusi yleiskaava – Ehdotus 6.10.2015, kslk 10.11.2015. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2015:7. Lisälehti kaupunkisuunnittelulautakunnan 10.11.2015 päätöksistä.

Yleiskaavaehdotuksen päivitetty kaavakartta. Kslk 10.11.2015.

Kaikki kaavaehdotuksen liitemateriaali >>

250 kommenttia artikkeliin ”Yleiskaavaehdotus nähtävillä 29. tammikuuta asti

  1. Kaupunkisuunnitteluvirasto kerää taas muistutuksia ja lausuntoja Helsingin yleiskaavaan, kuten säädökset määräävät. Palautetta kerätään kyllä auliisti ja pidetään kaikenlaista työpajaa ja muuta esittelyä, mutta saadulla palautteella ei ole kuitenkaan mitään vaikutusta lopputulokseen.

    Kun poliitikotkin tuntuvat kelpuuttavan lähes kaiken mitä virasto keksii esittää, kaupungin suunnittelu on aika pienen joukon käsissä. Yleiskaava vaikuttaa ihan ratkaisevasti kaupungin kehittämiseen, eikä sen pitäisi olla mikään läpihuutojuttu. Esimerkiksi 1800 hehtaaria viheralueita aiotaan kaavoittaa rakentamiseen. Kaupungin päättäjillä on nyt iso vastuu yleiskaavasta.

    89+

    • Suunnittelijoilla on suuri valta, mutta he tekevät työtään poliitikkojen tiukassa ohjauksessa. Eniten minua häiritsee, että kaupungin politiikassa näkyy pikkuistenkin kuppikuntien tahto. Metropolissa ohjaus menisi suurien linjojen mukaan.

      23+

      • Käytännössä valta lienee kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla. Siihen on demokratia typistynyt.

        18+

    • Minäkin olen ollut useassa tilaisuudessa, joissa on käsitelty mm. Vartiosaaren rakentamista ja kaikki ovat olleet rakentamista vastaan. Kruunusiltoja vastustavat asukasyhdistykset ja veneilykerhot, mutta niitä ajetaan kuin käärmettä pysyyn?
      Ajoin koemielessä Kruunuvuoresta Herttoniemen metroasemalle: matkaa kertyi auton mittariin 4,8 km ja aikaa kului 7 minuuttia: mikä liikenneongelma?
      Aikataulujen mukaan bussi 88 kulkee Kaitalahdesta, Kruunuvuoren naapurista, Herttoniemen metroasemalle 15 minuutissa. Bussi kiertää kuitenkin Yliskylän, joten suoraan moottoritietä aikaa kuluisi korkeintaan 10 minuuttia.
      Metrohan kulkee kohta jo Espooseenkin joten Kruunuvuorenrannankin yhteydet paranevat nimenomaan metroon tukeutuen.

      50+

      • Kuusi ryhmää halusi saaresta koirattoman ja autottoman. Rantapolku pitkin rantaviivaa ja rantatie.

        1+

      • Vartiosaari kuuluu ainutlaatuisen luonteensa ja luontonsa vuoksi paitsi kaikille helsinkiläisille, myös elämysmatkailulle. Ovatko osa hesan päättäjistä umpisokeita tai jotain? Mitä elämystä on kävijöillä katsoa esim. kolimaista kansallismaisemaa tornikerrostalojen parvekkeiden juurella (viikinkikallio) kokea pitsihuvilat, 100-vuotias eläintalli ja latotanssit juppikylän ja tornitalojen keskellä, jne? Myös avotaivainen liuskekivikirkko häviäisi betonitalon alle. Kaupungin huokaus ei kuulu saaren itäosassa, siellä on nyt ihmeen hiljainen äänimaailma, viidakkomainen kotkansiipilehto kelopuineen jne. Kummallinen kommentti R Rautavan suusta, että ‘luonto säilyisi’ (hs 24.11).

        37+

    • http://yleiskaava.maptionnaire.com/fi/
      http://www.hel.fi/hel2/ksv/karttakysely/

      Onko karttakyselykartta tuotu esille Laiturissa asianmukaisesti ja miten hyvin päättäjät / kansalaiset ovat perehtyneet tähän karttaan?

      Oliko karttakyselyllä tosiaankin vain kuulemistarkoitus, eikä todellista vaikuttamisen mahdollisuutta?

      Mikäli päättäjät tämän asian myöntäisivät todeksi, niin mitä aiotte tehdä jatkossa, että karttakyselykartta vihdoin esitellään asiallisesti Laiturissa ja mediassa?

      4+

  2. Suurin osa Helsingin asukkaista ei tiedä, että mitään yleiskaavaa ollaan edes suunnittelemassa, ja mitä se tarkoittaa heidän lähiympäristössään. Yleiskaavakeskustelua pitäisikin käydä ennen kunnallisvaaleja, jolloin kaupunkilaisilla olisi paremmat mahdollisuudet keskustella ja saada tietoa kaavan yksityiskohdista, ja päättäjätkin joutuisivat ottamaan kantaa asioihin.

    56+

    • Kansalaisten aktivointi on vaikeaa ja tuskin keskustelu kaavasta ennen vaalejakaan auttaa (laaja asia). Itsekin tunnen vain pienen osan suunniitelmista.

      Ihmiset ottavat vakavasti asioita vasta kun näkevät. Luulen, että siirtolapuutarhoista olisi porua, elleivät ne olisi piilossa puistojen ja metsien keskellä.

      6+

    • Television alueuutisetkin on lähes vaiennut yleiskaavasta, vaikka sillä olisi loistavat keinot tehdä tunnetuksi eniten vastustusta herättäneitä suunnitelmia. Uutta asiaa olisi riittänyt vaikka jokaiselle viikolle!

      Tuntuu, etteivät toimittajatkaan ole veronmaksajien asialla. Valvookohan / sitookohan heitäkin “joku?”

      38+

      • Asukkaat pitäisi saada ymmärtämään, mistä yleiskaavassa ollaan päättämässä, ja mihin juuri tämänkaltaiset ylimitoitetut rakentamistavoitteet johtavat.

        53+

      • Uusien asukkaiden tuominen ei ole sama asia kuin kaupungin kehittäminen. Helsingin ensisijainen vastuu pitää olla nykyisten kaupunkilaisten arjen sujuvuuden turvaaminen ja elämänpuitteiden kehittäminen.

        Nykyinen yleiskaavaehdotus perustuu juuri vääränlaiseen kaupunginkehittämiseen, jossa mm. asukasyhdistykset ovat ohitettu täysin ja paikallisdemokratialle viitataan kintaalla koska visio.

        57+

      • ILO
        Kaavassa on tervettä itsekkyyttä bulevardioinnissa, ettei päästetä kaikkia käryttämään vehkeitään suoraan keskustaan. Muutenkin pitää ajatella alkuperäisiä eli kauemmin asuneita.

        Olenkin yrittänyt vain tasata eri alueiden perusteettomia väljyyseroja. Lähiluontoa haluan kaikille.

        4+

      • Kaupunkisuunnittelulautakunnan pj kehuskelee, miten “minä ja Ode” sovitaan asioista ja sen mukaan päätökset sitten menevät. Kahden miehen demokratiaa. Naurettavaksi on mennyt päätöksenteko. Kannattaisi nyt edes puolueissa herätä.

        27+

      • Kannattaa lukea tuo “Seuraavat 400000 helsinkiläistä” !!!

        Kanta-kaupunkia pitäisi minustakin ensisijaisesti tiivistää!

        2+

      • Ihmettelen vain Särelän takinkääntöä. Vuosi sitten hän kannatti vaihtoehtoista Pro Helsinki 2.0 -kaavaa, joka säilytti kaikki Helsingin hienot viheralueet. Sittemmin hän on kaupunkisuunnittelulautakunnassa äänestänyt Vartiosaaren rakentamisen puolesta. Miksei tähän takinkääntöön ole kiinnitetty huomiota?

        1+

  3. Karvaasti olemme saaneet (taas kerran!) kokea, kuinka hyvän kaupunkimme asukkaita pyritään viemään kuin pässiä narusta. Me kaupunkilaiset olemme käyttäneet tuntitolkulla aikaa selvittääksemme, mistä Yleiskaavassa on kysymys. Tekemiämme ehdotuksia, muistutuksia ja lausuntoja ei ole otettu huomioon vaikka virallisissa lausunnoissa niin väitetäänkin. Missä voimme nähdä kuinka suurtella työllä aikaansaamiamme mielipiteitä on käsitelty, kommentoitu ja huomioon otettu?
    Puheet asukkaiden vaikutusmahdollisuuksista näyttävät olevan täyttä puppua – asukasdemokratialla on pyyhitty takapuolta.

    Demokratian kannalta on mielestäni välttämätöntä, että yleiskaavaa ei nuijita lukkoon nykyisen valtuuston aikana. Olen varma siitä, että yleiskaavasta käytävä keskustelu alkuvuonna 2017 sähköistäisi vaalitunnelmaa. Meillä helsinkiläisillä olisi kerrankin koko kaupunkia koskeva kiinnostava ja tärkeä asia keskusteltavana.
    Yleiskaava on kokoluokaltaan merkittävin asia moneen vuosikymmeneen. Sen käsittelyyn ja “sulattamiseen” tarvitaan meitä kaikkia. Se ei ole eikä se saa olla muutaman omaan erinomaisuuteensa tukehtuvan politiikon muodostaman konklaavin asia.

    95+

  4. Aivan yhtä skeptinen olo kuin muillakin tänne kirjoittaneilla. Meillä oli 10 hengen työryhmä tekemässä lausuntoa yleiskaavasta. Oli mm. neljä arkkitehtiä, ympäristöasiantuntija, biologi, juristi ja ilmastotutkija. Teimme pohditun ja hyvän lausunnon, jolla ei ollut mitään vaikutusta. Sen sijaan satunnaisilla soittelijoilla tuntuu olevan vaikutusta “kun tulee paljon yhteydenottoja”.

    64+

    • Â, näin miustakin tuntuu. Vastaan nimittäin kokemuksen kautta kymmentä nuorta, heh.

      Luotan kyllä aika paljon ammattisuunnittelijoiden työhön ja myöskin paljon päättäjien antamiin tavotteisiin.

      Poskeilen kaikenlaista, mutta kannatan tiivistämistä ja autoliikenteen vähentämistä. Bulevardisointi on rautaa.

      2+

    • Se nyt olisi kaikkein surkein vaihtoehto, että jokaisella matillajamaijalla olisi Veto-oikeus oman lähitienoon lisärakentamiseen. Hyvä vaan, että yksi taho ajattelee kokonaisuutta. Ja valtuusto päättää. Sitä vartenhan se on valittu.

      1+

      • Yksilökin voi valittaa ja hidastaa asioita jopa kymmenellä vuodella kuten Vuosaaren sataman kävi. Yksi rikkaan huvila oli takana ja yksi yhdistys keulakuvana.

        Yksilön valitusoikeutta on minusta syytä rajoittaa esim. nopealla esikäsittelyllä, josta vain harvat saisivat jatkaa eteen päin.

        1+

      • Ei, vaan kaikkein surkein tilanne on tämä nykyinen, jossa kokonaisten kaupunginosa- ja muiden yhdistysten aiheellisilla huolilla ja muutosehdotuksilla pyyhitään ahteria. No, vaaleissa tämä muistetaan…

        2+

      • Mutta toisaalta, eihän tämä uusi yleiskaava mitään lopullista ole, vaan uusia laaditaan noin kymmenen vuoden välein. Eli seuraavan tullessa käsittelyyn täytyy vain pitää huoli siitä, että betonifetisistivihreät kärrätään kunnallisvaaleissa sille historian kaatopaikalle jonne he oikeutetusti kuuluvat…

        2+

  5. Monet kirjoittajat eivöt tunnu ymmärtävän, että jokaisen yksittäisen henkilön tai ryhmän mielipiteiden mukaan saaminen on mahdotonta. Näin laajat työt ovat aina kompromisseja, eikö niitä ole mahdollista muokata täysin jokaisen mielen mukaiseksi.

    10+

    • Mutta kun kaavaa tehdessä ei ole ymmärretty, että on olemassa reunaehtoja, joihin kaava on sovittettava. Nyt rakentamista on sijoitettu esim. Ramsinniemellä maakuntakaavassa virkistysalueeksi ja maakunnallisesti merkittäväksi kulttuurialueeksi merkittyihin kohtiin.

      Eivät kaikki mielipiteet ole vain mielipiteitä. Osassa taustalla on vahva tutkimustieto, joka pitää ottaa huomioon. Helsingin kaupunkisuunnittelun ongelma on, että “jossain” ensin päätetään, mitä tehdään ja sen jälkeen leikitään vuorovaikutusta, jonka jälkeen suunnitelmat runnotaan läpi.

      73+

      • Nykyiset virkistysalueet ja kulttuurihistoriallisesti tärkeät paikat voidaan säilyttää nykyisellään kun ensisijaisesti tiivistetään kanta-kaupunkia. Täydennysrakentaminen ei myöskään lisää liikennettä keskustaan tai sieltä pois, vaan pystyy hyödyntämään paikallista joukkoliikennettä.

        Ei pidä kaavoittaa asumiselle jo muussa käytössä olevia alueita, ( kuten Malmin lentokenttä tai joku virkistysalue ) vaan käyttämättömiä paikkoja niinkuin isojen teiden ja radan varret.

        4+

    • Olisikin kyse yksittäisistä mielipiteistä. Mm. Tuomarinkylän alueen kaavoitus on yhtä kamala kuin ennen tuhansia yhteydenottoja ja kirjelmiä. Kansalaisvaikuttaminen on vitsi: ihan sama kuinka moni tai miten yrittää vaikuttaa, sillä ei ole väliä, hyvä Leena ja muut samoin ajattelevat.

      48+

      • Tuomarinkylän alueen kaavoitus on itse asiassa vielä kamalampi kuin luonnosvaiheessa. Uusien asukkaiden määrää on kasvatettu melkein 50%:lla. “Vuorovaikutus” ksv:n ja kaupunkilaisten välillä on ollut absurdia. Tai oikeastaan sitä ei ole aidosti ollutkaan. Professori Kimmo Lapintie kuvasi sitä blogissaan oikein hyvin. Ei se, että virkamiehet istuvat ilmeettöminä kokouksissa ja asukastilaisuuksissa toistamassa samaa jargonia vastauksena kaikkiin kysymyksiin, ole vuorovaikutusta.

        49+

      • Toivottavasti olette huomannut, että olen – monessa paikassa Helsinkiä asuneena – puuttunut lähinnä epädemoktraattisiin eroihin alueiden kohtelussa. Siksi esim. Tuomarinkylä on minusta verraten kohtuullisesti täydennysrakennettu, mutta Kumpula on päässyt TAAS KUIN KOIRA VERÄJÄSTÄ.

        Alunperin laiton Stansvikin mökkialue on vain kerran siirretty ja taitaa vielä välttyä kokonaan lopettamisesta. Ihmeen usein varas saa pitää saaliinsa.

        13+

    • Suunnitelmia ei tietenkään ole mahdollista muokata täysin jokaisen henkilön tai ryhmän mielen mukaiseksi. Riittää, että suunnitelmat ovat kaupunkisuunnitteluviraston mielen mukaisia, sillä siellä on kuitenkin paras tieto siitä, mitä kaupunki tarvitsee.

      1+

      • “sillä siellä on kuitenkin paras tieto siitä, mitä kaupunki tarvitsee.”

        Niin, aivan kuten Ceausesculla aikoinaan Romaniassa, kun meni ja raiskasi Bukarestin keskustan. Eli (viher)stalinismi suuri, ihminen pieni edelleenkin?

        0

  6. Kaupunginvaltuusto päättää yleiskaavasta, eikä kaavasta päättäminen saisi olla mitään poliittista pienen piirin sulle-mulle-kaupankäyntiä. Lehmänkaupoilla saavutetaan kaupungin kannalta vain huonoja tuloksia.

    Päättäjien tulisi karsia viraston suunnitelmaa raskaalla kädellä ja etsiä sellaisia rakentamiskohteita, joista vallitsee laaja yksimielisyys. Kiistanalaiset hankkeet pitäisi jättää myöhempiin aikoihin, niin ettei kaupungille aiheuteta hetken innostuksen vallitessa korvaamatonta vahinkoa.

    53+

    • Yhdestäkään rakennuskohteesta tuskin löytyy “laajaa yksimielisyyttä”. Valittajia koko kaupunki täynnä. Ja yleiskaavassahan ei ensimmäisestäkään talonrakentamisesta vielä päätetä, ainoastaan mahdollistetaan rakentaminen. Valinnanvaraa on hyvä olla. Osayleiskaava- ja asemakaavavaiheessa vasta VALTUUSTO päättää mitä ja mihin vaiko eikö mitään rakenneta.

      Eli pidetään ne punakynät piilossa.

      1+

      • Jos kaupungin viheralueet ja merenrannat halutaan säilyttää kaupunkilaisten käytössä, niiden rakentamista ei nimenomaan pitäisi ‘mahdollistaa’.

        51+

      • Totta tehdään Helsingistä miljoonakaupunki. Kyllä näiden rajojen sisälle mahtuu 3-5 miljoonaa asukasta. Ylöspäin vain, eikä yhtään alle 20 kerroksista rakennusta enää kaupunkiin.

        4+

      • Jos alue on yleiskaavassa rakentamiseen, osayleiskaava ja asemakaava kaatuvat valituskierroksella jos niissä ei ole osoitettu yleiskaavan vaat… mahdollistamamaa rakennuskerrosalaa pääkäyttötarkoitukseen. Seuraavassa vaiheessa ainoa laillinen vaihtoehto on rakentaa täyteen, jos yleiskaava niin sanoo.

        11+

  7. Viheralueet, erittäin laajat sellaiset, on erikseen merkitty karttaan. Säilyvät 98 prosenttisesti. Kauppatori on merenrannalla ja kaupunkilaisten käytössä, eikö kelpaa?

    Tukholma, 187,17 km², 911 989 asukasta.
    Helsinki , 213,92 km², 627 866 asukasta.

    Sanoisin, että Helsinkiin mahtuu heittämällä 400 tuhatta lisäasukasta. Sittenkin päästäisiin vasta Tukholman tasolle, joka sekin on eurooppalaiseksi kaupungiksi erittäin väljä, viihtyisä ja vehreä.

    8+

    • Tiivistetään ylöspäin, ensin keskustaan 3 – 5 kerrosta lisää. Saadaa asukkaita oikeaan keskustaan ei 5-15 km etäisyydelle keskustasta.

      38+

      • Ei onnistu, autopaikkanormin vaatimat parkkipaikat vaativat liikaa autopaikkoja ja asuntojen hinnat karkaavat kun autottomat asukkaat maksavat autopaikat hankintahinnoissaan. Autopaikkanormin muuttamista on joskus yritetty, mutta puolueet eivät ymmärrä jäsentensä etua ja pitävät niistä yhä kiinni. Autopaikat pois asunto-osakeyhtiöiltä, markkinahintaan (200+ e/kk) tarjontaa yritystoimintana ja tiukka valvonta kaduille, niin johan alkaa syntyä urbaaneja asuntoja.

        13+

    • Mitä pohjoisempana “miljoonakaupunki” sijaitsee, sitä enemmän ja laajempia ulkoilualueita tarvitaan, että liikkujan verikin kiertää, eikä tule kylmä! “Toivon pitkää, kylmää ja lumista talvea” -artikkeli tämänaamuisessa Hesarissa valaisee asiaa ansiokkaasti.
      Kiivaimmat kaupunkitiivistäjät eivät tätä ilmeisesti elintapojensa vuoksi edes ymmärrä.

      15+

    • Tukholmaan mahtuu suuremman asukasmäärän lisäksi myös kaupunkikenttä varalentokentäksi Arlandan pääkentälle. Missään muussa pohjoismaassa ei tule kakkoslentokentän lakkauttaminen onnistumaan. Mitä ihmettä Helsingissä tapahtuu kaupunkisuunnittelussa???

      69+

      • @Nimetön: Miten niin lentokenttä meni jo? Kyllä, tiettyjä päätöksiä asiasta on tehty, mutta miksei päätöstä saisi edelleen kritikoida tai vaatia muutettavaksi? Siksi, että sinä kannatat Malmin rakentamista?

        Kannattaa muistaa, että monista muistakin asioista on tehty erilaisia päätöksiä matkan varrella, kuten vaikkapa motareista stadin ydinkeskustaan ja pisararadasta. Silti ne eivät ole toteutuneet.

        64+

      • Bromman kentälle ei pienkoneilla ole asiaa. On liikelentokäytössä jo nyt ei mikään varakenttä.
        Hki/Vantaalla useampi kiitotie,ei tarvita mitään kalliiksi tulevia varakenttiä.

        0

    • Helsingissä tonttipinta-alasta on yli 60% kaavoitettu pientaloalueiksi. Jyrätään ne ensin ja todetaan, että paikalle mahtuu 4600% enemmän asuntoja kerrostaloihin! Myös lähipuistoja mahtuu entistä enemmän. Miksi metropolikaupungin keskustan tulee olla täynnä pientaloja?

      1+

      • Älytöntä minustakin. Vähintään siirtolapuurhat on kaavoitettava pientaloalueiksi ja ympärille kerrostaloja.

        Omakotilalueiden “mattojen” tontteja voidaan yhdistää ja rakentaa niihin kerrostaloja. Muualla pientalot ovat aina kerrostalojen maisemaa.

        1+

      • “Jyrätään ne ensin”

        Asun omakotitalossa ja omistamme itse tontin, kuten kaikki muutkin täällä. Eli onnea vaan jyräämisunelmille! Mutta veikkaanpa kyllä, että näitä mantuja kyllä puolustettaisiin ihan fyysisestikin, jos joku nyt _oikeasti_ olisi niin pösilö, että menisi mokomaa ehdottamaan.

        “tontteja voidaan yhdistää”

        Jos yritettäisiin, niin se olisi sitten kova kovaa vastaan. Väkipakkoon vastataan väkipakolla.

        9+

  8. Mitä jos pantaisiin kertaheitolla kunnolla haisemaan. Kasvatettavan helsingin nimissä täytetään meri. Uusi rantaviiva linjalle laru-melkki-sandis. Vantaanjoelle pitää kai jättää joku ura.. Tehdään periaatepäätös, jonka mukaan stadi on urbaani ja luonto on muualla.

    0

    • Tuodaan tänne myös Dubain ilmasto, niin ei tarvi kivikolossien keskellä tarpoa kylmässä, märässä ja tuulisessa säässä. Voidaan lämpimän ulkoilman vastapainoksi shoppailla viileissä ostosparatiiseissä ja nauttia cappuccinot ulkoterasseilla – ympäri vuoden! Avaintouinnit voidaan unohtaa ja pulahdetaan vastedes vain lämpimiin vesiin – ja nautitaan ihmisvilinästä, kaikin aistein.

      3+

  9. Kaupunki jakaa koteihin kerran vuodessa kaavoituskatsauksen, jossa kerrotaan ajankohtaisista kaavoitussuunnitelmista. Eikö myös yleiskaavasta olisi voitu jakaa tällainen katsaus?

    Julkaisemisen edellytyksenä tosin olisi, että se ei ole mikään kaupunkisuunnitteluviraston jargonia sisältävä markkinointiesite vihersormineen ja bulevardeineen, vaan kertoisi asioista selkokielellä ja ymmärrettävillä kartoilla.

    25+

  10. Kuulemani mukaan Laiturilla ei ole kaupunkisuunnittelulautakunnan tekemien muutosten jälkeen päivitettyä kaavakarttaa. Toki se on verkosta löydettävissä, mutta kokonaisuuden hahmottamiseksi olisi tärkeää, että löytyisi myös ajantasainen lakana, jossa on sekä kartta että kaavamerkinnät. Miksei sellaista ole? Vai onko?

    8+

    • Laiturilla on esillä ajantasainen kaavakartta (KSLK 10.11.2015) tulostettuna suureen kokoon 3,4×2,4 metriä. Mielellämme käymme keskustelua sen äärellä, tervetuloa tutustumaan yleiskaavaehdotuksen aineistoon. Nähtävillä olo jatkuu 29.1.2016 asti.

      29+

  11. Yleiskaavaa ja kaupunkibulevardeja on kritisoitu koko ajan. Ne edustavat vanhanaikaista suunnittelua ja autoistumisen pohjautuvaa elämäntapaa. Suunta kohti uudenlaista elämäntapaa!

    4+

    • Suunnitteluaineistosta ei löydy tukea väitteellesi, että kaupunkibulevardit edustaisivat autoistumiseen pohjautuvaa elämäntapaa, vaan päinvastoin: kantakaupunkimaisella ratikkavyöhykkeellä useammille mahdollistetaan sujuva arki ilman oman auton käyttöä.

      31+

  12. Kunnallisvaalit tarjoaisivat hyvän tilaisuuden keskusteluun yleiskaavasta. Asioista voitaisiin keskustella vaalimökeillä ja vaalitilaisuuksissa. Kaavaehdotuksessa on myös paljon sellaisia asioita, jotka voitaisiin ottaa suoraan vaalikoneisiin. Näin tulevat kaupunginvaltuutetut joutuisivat oikeasti miettimään ja ottamaan kantaa asioihin.

    23+

  13. Vain esim. Tali, Vartiosaari , Kivinokka, Stansvikin mökit, Malmin kenttä ja jotkin aluerakentamiset kiinnostavat, mutta ne ratkaisee viime kädessä valtuusto. Aihe on liian laaja vaalikeskusteluun.

    Yksittäisen porukan masinointi sotkisi vaalien suuret linjat.

    33+

  14. … kuten Viikin pellot ja jokunen jalkapallokenttä …

    Mutta yhden ihmisen harjoittama masinointi ei siis sotke mitään?

    6+

  15. Kiitos taas huomiosta. Viikin peltoja en ole suojellut. Pehtorin mäelle voi rakentaa ja tien varteen. Peltomaisemaa siis jättäisin. Jalkapallokenttiä puolustan.

    17+

  16. Asuntorakentamiselle on helpompi osoittaa vapaata rakennusmaata, kuin osoittaa Malmin lentokentälle korvaava sijoituspaikka, jota ei ole löytynyt.
    Toisinsanoen on helpompaa ja järkevämpää ottaa pois kaavaehdotuksenmukainen asuntorakentamissuunnitelma koskien Malmin kenttäaluetta ja osoittaa sille vapaata, parempaa rakennusmaata, jopa aivan kentän vierestä, ( esim. Täydennysrakentamista, jos välttämätöntä?)
    Malmin lentokenttän oikea paikka on siellä, mihin se on rakennettu eli Malmilla ja ilmailukäytössä.
    Suomi ja Helsinki tarvitsee lentoasemansa ollakseen kilpailukykyinen, kehittyvä ja uskottava.

    77+

    • Ei ole Helsinkiläisten velvollisuus osoittaa Malmin kentälle korvaavaa paikkaa. Jos valtiota ei kiinnosta, niin turha marista. Toivottavasti taas ei yritetä ujuttaa lentämisenkustannuksia Helsinkiläisille veronmaksajille. Helsinki/Vantaan kenttä on ihan vieressä ja se riittänee Helsinkiläisille.

      73+

      • Helsinki-Vantaa ei pysty korvaamaan Malmin lentokenttää. Sinne pitää varata slotti lennolle tunteja etukäteen, eikä tuota slottia ruuhka-aikoina edes saa, koska etukäteen aikataulutetut lennot menevät muiden edelle. Malmi on taas vapaalla aikataululla toimiva, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että sinne voi lentää lähes milloin vaan. Malmi on myös Suomen suurin lentäjien koulutuskeskus sekä erittäin tärkeä bisnesmatkailulle. Kaiken lisäksi kentän alue on erittäin “löysää” maata, jolle rakentaminen on erittäin kallista. Malmia pitää kehittää, jotta siitä saadaan Helsingin Helmi!

        78+

      • Uuden Suomalaisen lentoyhtiön Go Aviatonin Toim.Johtaja totesi.
        Malmin kenttä ei ole välttämätön mitenkään!
        Riittää kun tulee kentälle (Hki/Vantaalle) 15 min ennen koneen lähtöä!
        Siinä ne “slotit”.
        Hki/Vantaa- Kuopio ja takaisin.

        0

  17. Höpö höpö. Asuin ennen parin kilometrin päässä Malmin kentästä ja talomme rakentamisessä 11-15m paalut eivät olleet mikään ongelma jo 25 vuotta sitten. Puhumattakaan, että ne olisivat olleet mikään mainittava kustannus kokonaisbudjetissa. Mitä tulee yksityslentäjien ruuhkaongelmaan Helsinki/Vantaan suhteen, se ei ole Helsinkiläisten veromaksajien ongelma. Koulutusta voi järjestää vaikka missä Suomen pienkentillä tai vaikka Jämsän Hallissa jossa kentällä pituutta kyllä riittää. Helsingillä on paljon tärkeämpiäkin kehitettäviä Helmiä.

    88+

  18. Asuntorakentaminen ei suinkaan edellytä kentän lentotoiminnan lopettamista. Kuka niin väittää, valehtelee.
    On jo esitetty vaihtoehtoisia suunnitelmia, joilla kaupungin kaavailema asukasmäärä Malmilla jopa voitaisiin ylittää – lentotoiminnan jatkuessa.
    Koska rakentaminen tapahtuisi silloin alueille, joissa saven syvyys ei ole niin suuri kuin esim keskellä kiitorataa, rakentamisen keskimääräiset neliökohtaiset kustannukset todennäköisesti jopa laskisivat.
    Lentokentän suojelijat eivät lähtökohtaisesti suinkaan ole asuntorakentamisen vastustajia, vaikka heidät sellaisiksi haluttaisinkiin leimata. Asuntorakentamisen puolustajat vaikuttavat sitä vastoin tosiasiassa olevan lentotoiminnan vastustajia.
    Miksi ihmeessä Helsingin ainoa ja Suomen toiseksi vilkkaimin liikennöity kenttä, joka osaltaan varmistaa koko pk-seudun huoltovarmuutta, halutaan väkisin sulkea, vaikka asuntorakentaminen ei sitä edellytä ja kentälle on nyt löydetty myös kaupallinen ylläpitäjä?
    Siksikö, koska kentän sulkeminen on joidenkin (n.s.”nimbyilevien”) poliitikkojen mielessä järkkymättömänä agendana?
    (“Osmon kanta on nyt ja on ollut aina, että lentokenttä ei sovi kaupungin keskelle.”)

    76+

  19. Stadin työntekijä. Asuit yli kilometrin päässä Malminkentästä eli talonne oli jo kantavan maan alueella. Koko lentokenttä, Tattarisuon teollisuusalue ja kentän kaakkoispuolella olevan Tattariharjun työpaikka-alueen matalammat alueet ovat suon päällä ja ne vaativat isot pohja infrarukstuurin rakentamisen ja se tulee kalliiksi. Esimerkiksi Tattarinharjun aluella näkyy kuinka suonpäälle rakentaminen näkyy nykyisin piha-alueet ja talot ovat painunneet vuosien aikana. Malmi on ollut tärkeä pienkone kenttä ja sellainen sen pitää olla jatkossakin asuntoja voi rakentaa muualle tiivistämällä kaupunkirakennetta, Viikin pellot, Villingin saari, Talin Golfkentän ympäristö. Tuomarinkylän kartanon lounaispuolella on asuntorakentamiseen sopivaa aluetta ja Pohjois Pasilan ja Metsälän alueella on myös hyvää asuntorakentamiseen sopivaa aluetta sekä Östersundomin alue. Kuten yllä olevissa kirjoituksissa Tukholmassa on hyvin osattu pienemmällä maa alueella rakentaa viihtyisästi ja kaikki kaupungin tarvitsemat toiminnot ottaa huomioon.

    52+

    • Kaikkialla Helsingissä jäljellä oleva rakentamiseen otettava maa vaatii kalliit perustukset, kentän alue ei poikkea keskiarvosta. Hyvät kalliopaikat rakennettiin viimeistään 70-luvulla.

      49+

      • Paitsi esim. valtioneuvoston siunauksella Sipoosta Helsinkiin muutama vuosi sitten pakkoliitetty Östersundom, joka on suurelta osin kovaa peruskalliopohjaa. Mahtoiko siinä valtion auliudessa jo perustuslakikin vapista? Ja perusteluna oli nimenomaan asuntorakentaminen. Sielläpä tuo lojuu käymättömänä korpimaana edelleen, suurimmaksi osaksi millään lailla Naturaan tai Naturan laajennettuihinkaan suoja-alueisiin liittymätöntä mantua.

        21+

      • Älä huoli, kyllä Östersundominkin rakennussuunnitelmat toteutuvat. Molemmille löytyy maksuhalukkaita asukkaita, nämä suuremmat kokonaisuudet pitää suunnitella hyvissä ajoin.

        20+

    • Veijo, Kaikki Stadin muut Helmet mielestäsi saa rakentaa kunhan Malminkenttä säilyy. Juna meni jo, päätökset on jo tehty. Pulinat pois.
      Lentokenttäalueen rakentaminen tukee Malmin palveluja ja niiden parantamista. Ehkä jatkossa kaikkien ei tarvitse autoilla Tammistoon jättimarketteihin ostoksille ja viedä rahojaan naapuri kaupunkiin.

      60+

      • Ai että päätökset on jo tehty? Tuo jos mikään on tosi pelottavaa.

        Stadin työntekijällä on sisäpiirin tietoa siitä, että päätökset on jo tehty, siis ohi virallisen päätöskäytännön minkä laki sanelee.

        Onko meillä jonkinasteinen diktatuuri jossa joku päättää ja käskyttää kaupungin virkailijoita ja poliitikkoja???
        Syylliset tuomiolle, sanon minä!

        50+

  20. Yksi kiistellyimmistä kohteista on Tuomarinkylän alue jossa uusi kaava lisäsi (!!!!!!) rakentamista 50% ensimmäiseen ehdotukseen huolimatta tuhansien ja taas tuhansien vastustavien lausuntojen ja yhteydenottojen vastaisesti. Alue on korvaamaton valtavalle määrälle pääasiassa naisista ja lapsista koostuville harrastajille – ja kaikkia sukupuolia edustaville asukkaille. Jos paikalla olisi ollut nykyisten harrastusmahdollisuuksien sijasta jäähalli ja jalkapallokenttä, sinne ei olisi varmaan ikinä ehdotettu rakentamista niiden päälle. Mitä tästä voi päätellä muuta kuin että Helsingin päättäjär vihaavat naisia, lapsia ja eläimiä. Viheralueidin lisäksi.

    20+

  21. Pidän yleiskaavaehdotusta erittäin onnistuneena. Ja uskon vahvasti että suurin osa ainakin nuorehkoista(<35v.) Helsinkiläisistä jotka ovat kaavaan tutustuneet ovat kanssani samaa mieltä.

    Toisaalta ymmärrän hyvin sen että joillekkin on vaikea hyväksyä se että tutut ympäristöt joissa viettänyt kymmeniä vuosia muuttuvat, tai että oma harrastaminen vaikeutuu etc. Mutta fakta on se että kaupungistumista on mahdoton pysäyttää ja hyvin vaikea hidastaa.

    Tässä kaavassa on mielestäni onnistuttu erittäin hyvin luomaan potentiaali aiempaa viihtyisemälle ja elävälle Helsingille ilman suurempia uhrauksia.

    35+

    • Kaupungin päättävien henkilöiden ja sinun olisi erittäin suositeltavaa käydä tutustumassa Vartiosaareen ja kuvitella, miten se voisi muuttua viihtyisämmäksi, ylikulkutien ja tuhannen asukkkaan asuttamisen jälkeen???
      Antti

      9+

      • Tutustuminen johtaa siihen, että haluaa hienon saaren rannat useamman iloksi.

        93 % haluaa ulkoilla rannoilla. Keskiosan saaresta voi rakentaa eikä se estä näköalapaikoille menoa.

        37+

  22. Hämeenlinnanväylä olisi tärkeä saada kaupunkibulevardiksi: tiiviit toimisto- (ja puiston puolelle myös asuin)rakennusrivit olisivat järkevää tilan käyttöä. Nythän Hämeenlinnanväylältä tulee Keskuspuistoon todella kovaa moottoritien meteliä. Hitaampi ajonopeus ja *tiiviit* talomuurit rauhoittaisivat puiston äänimaisemaa merkittävästi. Tämä olisi kaikkien kannalta järkevää tiivistä kaavoitusta.

    Mutta miksi asuinalueita on kaavoitettu itse puistoon esim. Maunulan/Metsälän kohdalla? Tässä näyttää että viihtyisää puistoaluetta kaavoitetaan asuntokäyttöön liikaakin!

    10+

    • Sehän tässä juuri on ongelma. Kaupungille ei riitä moottoriväylän kapean reuna-alueen rakentaminen, vaan se haluaa bulevardiensa varjolla ulottaa uudet asuntoalueet syvälle Keskuspuistoon.

      Pienempi paha on kuunnella metsässä vähän liikenteen taustahuminaa, kuin rakentaa metsä täyteen asuntoja.

      21+

  23. Kun keskustaa ei uskalleta kehittää ylöspäin, kantakaupunki levitetään “bulevardien” varsille. Toisin sanoen pakokaasua ja melua joka kotiin ja viheralueet pois.

    34+

  24. Helsinki-Malmin lentoasema on Euroopan 14 uhanalaisimman kulttuurikohteen joukossa: “Listan 14 kohdetta valittiin ottaen huomioon niiden poikkeuksellinen kulttuuriperintö ja kulttuuriarvo samoin kuin niihin kohdistuva vakava vaara. Erilaisten julkisten ja yksityisten asianosaisten sitoutuminen ja paikallisten yhteisöjen osallistuminen näiden kohteiden pelastamiseen katsottiin myös olennaisen tärkeiksi. Tärkeinä kriteereinä olivat myös näiden kohteiden edellytykset palvella laajempaa sijaintiseutuaan voimavaroina ja yhteisöjen osallistuminen näiden kohteiden pelastamiseen katsottiin myös olennaisen tärkeiksi.”

    http://www.europanostra.org/UPLOADS/FILS/20151210-PR-7ME-FI.pdf

    140+

    • Kentän ainoat arkkitehtoonisesti arvokkaat asiat eli päärakennus ja hangaari säilytetään uudessa kaavassakin. Tämä on taas esimerkki siitä kuinka kovin eräät haluavat säilyttää oman harrastuspaikkansa kotinsa lähellä. Valtio siirtää toimintonsa pois parissa vuodessa uusiin tiloihin Helsinki Airportille (Helsinki-Vantaa) ja Tampereen Pirkkalan lentokentälle ja eiköhän sinne siirry perässä muutakin ammatillista ilmailu. Kuka sitten maksaisi Malmin kentän ylläpidon? Businesskenttää siitä ei joidenkin unelmista huolimatta saa, eli tämä tuottamaton ja Koillisen Helsingin infratulppa kaatuisi Helsinkiläisten veronmaksajien kontolle.

      93+

      • On se kumma, että maailmanluokan kulttuuriperintöasiantuntijat ovat kerrasta toiseen kanssasi eri mieltä arvokkaista asioista: World Monuments Fund vuosina 2004 ja 2006, nyt Europa Nostra. WMF:llä oli valintapaneelissa mukana Unescon maailmanperintöohjelmaakin neuvovat ICOMOS ja ICCROM.

        Miksi Malmista ei saa bisneskenttää? Vastaavia palveluja ei ole tarjolla missään muualla 150 km säteellä. USA:ssa ja Keski-Euroopassa juuri Malmin kaltaiset vapaan aikataulun city-kentät elävät jo renessanssiaan liike-elämän palveluksessa. Tukholmassakin investoitiin vastikään miljoonia Bromman city-kentän bisneslentopalveluihin.

        62+

      • Asiantunteva totuuden mukainen kommentti!
        Kiva lähtee “kotiportilta” virkistyslennolle viikonloppuisin.

        1+

    • Tuossa Europa Nostran listassa nuo uhanalaiset kohteet ovat yhtä siltaa ja Malmin kenttää lukuunottamatta tukevaa kiveä. Ei liene todennäköistä että nuo satoja tai tuhansia vuosia vanhat rakennelmat tuhoutuisivat ellei joku idiootti anna niiden paikalle rakennuslupaa tuhansille asunnoille. Näkisin että Malmin kenttä on näistä ainoa joka on tuhoutumisen kannalta välittömässä vaarassa.
      GH

      69+

    • Malmin kenttä pitää säilyttää ilmailukäytössä!

      Asuntorakentamisen voi tehdä muualle, tilaa on todella paljon.

      70+

      • Kaikki haluavat rakentaa “Muualle”. En löydä kartasta, onko se jossain Vihdin suunnalla?

        1+

  25. On ollut hienoa seurata miten suunnaton joukko Helsinkiläisiä on kerääntynyt puolustamaan stadin omaa kenttää Malmia, yleiskaavan eniten vastustettua ja eniten keskustelua herättänyttä ehdotusta. Pikku hiljaa viralliset tahotkin alkavat muuttaa mieltänsä kun varjokaavoilla on osoitettu yleiskaavan järjettömyys ja kulttuuriperinnön arvo on tajuttu. Kansalaisaktivismi on hieno asia, nyt vaan viedään tämä homma loppuun. Malmi tulee säilymään ilmailukäytössä 🙂

    91+

  26. Malmille voidaan rakentaa asuntoja 25.000 asukkaalle myös kentän lentotoiminnan jatkuessa. Onkohan Helsingin kaupunki lainkaan tietoinen tästä vaihtoehdosta?
    http://www.malmiairport.fi/25000-asukasta-rky-alue-sailyttaen-uusi-kaavarunkoehdotus-julkaistu/
    Tämän vaihtoehtoisen toteutuksen kustannukset olisivat myös kaupungin tämänhetkisiä suunnitelmia edullisemmat. Alun perin tässä suunnitelmassa oli asuntoja noin kaksinkertainen määrä, mutta koska myös RKY-suojelu haluttiin huomioida täydessä laajuudessaan, suunnitelmaa kohtuullistettiin niiltä osin vastaamaan kaupungin esittämiä tavoitteita.

    Anni Sinnemäki sanoi 7.12. Radio Helsingin haastattelussa, että asuntorakentaminen ja lentotoiminnan samanaikainen jatkaminen Malmilla olisi käytännössä mahdotonta. “Ei oo olemassa sellaista sekä-että-ratkaisua.”. http://bit.ly/1QyVO50

    No, tuossa sellainen ratkaisu on.

    Ja myös “ihan valtavan lentomelualueen” Anni tuossa haastattelussa mainitsi, vaikka Malmia arvostetaan yhtenä Helsingin hiljaisimpana alueena. Ainakin Helsingin kaupungin Ympäristökeskuksen “Helsingin hiljaiset alueet – asukaskyselyn tuloksia“-julkaisun perusteella.
    http://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-05-10.pdf

    Hieman tässä ihmetyttää tuo kaupungin taholta kuultavan argumentoinnin yksisilmäisyys ja faktojen vastaisuus. Onkohan siis tosiasiallisena tavoitteena asuntorakentaminen vaiko lentotoiminnan lopettaminen, hinnalla millä hyvänsä? Vaikka äänestäjien enemmistö olisi sitä vastaan?

    Kumpikohan on kaupungille kannattavampi; alue, jolla on 25.000 henkilön asunnot vaiko alue, jolla on 25.000 henkilön asunnot ja niiden lisäksi myös kaupallisesti ylläpidetty, historiallisesti ja luontoarvoiltaan arvokas lentokenttä, verotuottoineen ja sen liike-elämälle ja kaupungin kehitykselle tuomine lisämahdollisuuksineen?

    Tuosta vaihtoehtoisesta esityksestä ja sen kehittämisestä muuten käydään keskustelua esim. Facebookin “Helsinkiläisten Helsinki”-ryhmässä:
    https://www.facebook.com/groups/helsinkilaistenhelsinki/permalink/1674797912762497/

    64+

  27. JuKra esitti retorisen kysymyksen “Onkohan siis tosiasiallisena tavoitteena asuntorakentaminen vaiko lentotoiminnan lopettaminen, hinnalla millä hyvänsä? ”

    Minulle on näiden viime vuosien aikana vahvistunut käsitys, että pohjimmainen, tosiasiallinen ja tärkein syy asuttaa Malmin lentokenttä on tuo jälkimmäinen eli lentotoiminnan lopettaminen. Lentotoimintaa halutaan lopettaa ideologisista syistä. Lentotoiminnan katsotaan olevan ilmastoa saastuttavaa ja äänisaastetta aiheuttavaa. Lisäksi jotkut ihmiset pelkäävät, että lentokoneet putoavat heidän talojensa, heidän itsensä, tai heidän lastensa päälle. Ehkä vahvin motiivi lopettaa lentämistä on kuitenkin kateus tai pyrkimys “tasa-arvoon”: Kun en minä voi lentää, ei sitä tarvitse muillekaan sallia. Sukua tälle on kateus lentokenttäalueen käytöstä: Kun en minä saa mennä sinne aidan sisäpuolelle, mihin päästetään vain lentäjiä ja laskuvarjohyppääjiä, niin se on väärin.
    Eräs syy, miksi poliitikot halusivat lopettaa lentämisen Malmilta, oli luultavasti Neuvostoliiton toivomus, varsinkin Mathias Rustin lennettyä Malmilta Moskovan Punaiselle torille. Mutta tämän syyn ei pitäisi enää olla validi. Päinvastoin: Helsinki-Tallinna kaksoiskaupunki tarvitsee ilmasiltaa puoliskojensa välille, mitä myös pienkoneet, yksityislentäjät ja ilmataksit voivat käyttää. Pohjimmiltaan tässä taitaa olla käynnissä myös arvovaltataistelu, kuka tätä maata ohjaa ja määrää: poliitikot ja heidän tekemänsä sopimukset vai kansalaisten tahto ja kansalaismielipide.

    51+

    • Kääntäen samaa voisi kysyä onko tietyillä ihmisillä, lähinnä pääkaupunkiseudun harrastelentäjillä, ainoa tavoite jatkaa lentämistä tiheän asutuksen päällä oman kotinsa lähellä? Ihanko tosissaaan meinaat että lentotoiminnan alasajamiseen pääsyynä olisi kateus? Toisaalta kuva ylimielisestä lentäjästä pörisevässä koneessaan lentelemässä “köyhien” Itä-ja Pohjois-Helsinkiläisten kotien päällä kattoja hipoen, vain vahvistui tämänkin tekstin myötä..

      129+

      • Lentäjälle ja lentämisessä ei juurikaan ole merkitystä, mitä siellä alla on. Tärkeää on, että korkeutta on riittävästi. Varsinkin jos lennetään ilman maanäkyvyyttä. Joskushan pilvet ulottuvat maahan asti. Ja toki silloin kun lentokone laskeutuu maahan, on tärkeää, että alla on lentokenttä ja kiitotie ja jopa se kohta kiitotiestä, missä maakosketuksen pitäisi tapahtua, jotta jarrutusmatkaa on tarpeeksi.
        Kuinka moni ihminen haluaa lopettaa muiden ihmisten lentämisen siksi, ettei itse siihen pysty? Sitä en osaa varmasti sanoa, mutta ihan oikeasti uskon, että sellaisiakin ihmisiä on. Siis ihmisiä, joiden mielestä kaikki lentäminen, lentoliikenne ja lento-onnettomuudet ovat turhia. Ihmiskunta pärjäsi ilman lentokoneita 1900-luvun alkuun asti ja pärjäisi (heidän mielestään) edelleenkin.
        Itse en lennä, joten älä muodosta minun kirjoitusteni perusteella mitään mielikuvaa lentäjien ylimielisyydestä tai halusta pöristellä köyhien ihmisten kattojen yläpuolella. Itse en sellaiseen usko. Lentokoneiden on pakko lentää Malmilla suhteellisen, mutta kuitenkin turvallisen, matalalla, jotta Helsinki-Vantaan ja Malmin liikenne ei koskaan törmäisi toisiinsa. Ilmailumääräyksissä on asetettu enimmäiskorkeus Malmin ilmatilassa lentäville koneille.

        Ihmisille oikeus ja mahdollisuus lentää. Asunnot muualle kuin ainoalle lentokentälle (Ei niitä kovin kauas lentokentästä kuitenkaan tarvitse rakentaa.)

        44+

      • Ja taas puhutaan “pääkaupunkiseudun harrastelentäjistä”, vaikka Finavian/LVM:n mukaan kentän käytöstä vain 10-20% on ollut harrastekäyttöä.

        Täytyy sanoa, että on aika vaikea löytää yhteistä pohjaa konstruktiiviselle, kaikkien osallisten intressit huomioonottavalle ja yhteistä etua tavoittelevalle keskustelulle, jos yhden keskustelun osapuolen näkökanta, mielipide ja ennakkoasenne muodostuu luomalla “kuva ylimielisestä lentäjästä pörisevässä koneessaan lentelemässä ”köyhien” Itä-ja Pohjois-Helsinkiläisten kotien päällä kattoja hipoen”. Esitetyt faktat jääräpäisesti ohittaen.

        Voi vain toivoa, että kaupungin päättäjien argumentointi perustuu hieman asiallisemmalle pohjalle, vaikka aina ei siltä valitettavasti vaikutakaan. Myös sieltäkin taholta kun heitellään – faktoista riippumatta – edelleen kiusallisen usein noita “harrastelentäjä”- ja “häiritsevä pörinä”-kortteja keskustelun lomaan, joka periaatteessa ilmeisesti muuten kuitenkin on tarkoitettu vakavasti otettavaksi.

        57+

      • En ole koskaan käynyt Helsinki-Vantaan lentokentällä, MINÄ en siis sitä tarvitse, voidaan muuttaa se asuinalueeksi 😉
        On monta bussilinjaa, joita MINÄ en käytä, voidaan siis lopettaa ne kaikki 😉
        Tuoltahan tuo Malminkentän vastustus kuulostaa.

        3+

    • Syitä voi kysyä myös suoraan itse pormestarilta, koska Pajusella on tuossa oma lehmä ojassa, omien bisneksien takia.

      26+

  28. Ehkä tuo sarkastinen heitto meni överiksi (pienellä totuuden siemenellä), mutta jos alkukommentissa puhuttiin lentotoiminnan lopettamisinnon pääsyynä olevan kateus, niin kommentissa vain alennuttiin samalle tasolle…

    Faktoina voi esittää myös asioita eri näkökulmista. Malmin lentokoneet aiheuttavat lentometeliä, varsinkin alueella missä tapahtuu laskukierrosharjoittelu. Siinä kone käväisee kiitoradalla ja jatkaa uudelle kierrokselle. Näistä ylilennoista saavat monet “nautiskella”‘varsinkin kesäaikaan jopa useita satoja kertoja päivässä. Tästä syntyy osittain tuo harha kentän suurista operaatiomääristäja ja onko tämä sitten sitä välttämätöntä toimintaa? Useimmiten siellä puikoissa on se tuleva harrastaja tai harrasteveteraani treenaamassa. Tampereelle on rakenteilla iso ilmailukoulutuskeskus, jonne siirtyy myös Patria, joten ammmattilentäjiä saadaan ilman Malmiakin. Lentoharrastajille löytyy kyllä Uudeltamaaltakin pikkukenttiä, mutta eri asia on miten paikalliset siihen suhtautuisivat..

    Kaikkia nuo “pörisevät” koneet eivät häiritse, mutta toisia kylläkin ja jos joidenkin unelma “citykentästä” toteutuisi, niin ei se ainakaan vähennä äänisaastetta. Jos nyt vaikuttaa siltä ettei meitä lentometelistä “valittajia” ole kuin kourallinen niin voisikohan se johtua siitä että tällä hetkellä näyttää siltä että pienkoneet lähtevät muualle…

    113+

    • Lentomelusta:
      Helsingin kaupungin julkaisemalla kartalla erottuu Malmin lentokenttä hiljaisena alueena
      http://www.hel.fi/www/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparistonsuojelu/ilmanlaatu-ja-melu/hiljaiset/alueet
      ja myös Ympäristökeskuksen “Helsingin hiljaiset alueet – asukaskyselyn tuloksia“-julkaisun perusteella lentokenttää arvostetaan juuri sen rauhallisuuden takia.
      http://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-05-10.pdf

      Sitaatti sivulta 26:
      —-
      Kiinnostava erityisalue suhteellisen hiljaisena paikkana oli kiistelty Malmin lentoaseman alue. Monet mainitsivat paikan historialliset ja kulttuuriset arvot. Malmin lentoaseman äänimaisemaa eriteltiin tarkoin vuorokauden- ja vuodenajan mukaan. Kenttää käyttävien pienkoneiden ääntä pidettiin melko vähäisenä, illan ja yön hiljaisuutta taas arvokkaana ja erityisenä.
      — “Suomen itsenäisyyden saavuttamisen kulmakiviä. Luonto, hiljaisuus yöllä. Päivisin pienkoneiden ininää taivaalla. Ainoa paikka Helsingissä, jossa on iltaisin ja öisin hiljaista.”
      — “Päivällä yleisilmailu aiheuttaa jonkin verran melua, mutta se ei ole jatkuvaa eikä siksi häiritse. Illalla, kun lentokenttä on pääosin poissa käytöstä, alue on todella hiljainen ja rauhallinen ja upea.”
      — “Malmin lentokentän alueella vallitsee suuri rauha ja hiljaisuus suurimman osan vuotta ja öiseen aikaan. Kesäkaudella pienkoneiden lentäminen on vilkkaampaa, mutta sen meluvaikutus on mitätön verrattuna tie- ja raideliikenteeseen. “
      Vain neljä Malmin lentoaseman valinneista oli maininnut alueella esiintyvän varsinaisia häiritseviä ääniä, joista yksi koski lentokoneita ja kaksi Lahdenväylää. 

      —-
      Jos meluasiaa pidetään tärkeänä, mitä aiotaan tehdä Lahdenväylän häiritseväksi koetulle melulle?

      54+

      • Mitäköhän tällä yritit todistaa? Sitäkö että häiritsevää lentometeliä ei ole? Yksittäiskommentit osoittavat vain sen että pienkoneet ja niiden aiheuttama äänisaaaste koetaan eri tavoilla, toisille se on autuaallista sinfonia ja toisille hermoja riipivää meteliä. Toki siihen vaikuttaa myös asuinpaikka ja koska koneet lentävät laskukierroksillaan todella matalalla niin eroja desibeleissä syntyy jopa talokohtaisesti. Viralliset melumittaukset tehdään pelkästään kentän läheisyydessä ja muulla melusuoja-alueella. Sinänsä hassua on että tähän kommentointiin lentometelistä osallistuvat myös tahot jotka eivät edes asu pienkoneiden operointialueella tai ovat sitten kuskin paikalla vähättelemässä vaikutuksia. Tuolla mainitsemallasi Lahden väylälläkin on öisin aika hiljaista ja sen äänimaailma on lähiseudun asukkaille ruuhka-aikoihin varsin häiritsevää, mutta ehkä tasaisempaa ” kohinaa”.

        Ympäristölupa ja muut viranomaismääräykset ovat määrittäneet sen ettei öisin kentällä tai kentältä operoida, jolloin meteli on luonnollisesti poissa. Keliolosuhteet taas estävät usein pienkoneiden operoinnit ja talvisaikaan lentäjät tuntuvat mieluummin nauttivan takkatulen lämmöstä ja pitävät koneensa Malmin kentän hangaarissa talviteloilla. Kesäaikaan lähiseudun asukkaat haluaisivat nauttia kesästä omilla parvekkeilla, pihoilla ja virkistysalueilla, mutta silloin myös lentointokin tuntuu olevan hurjimmillaan.

        Vaikka joskus tulevaisuudessa voi olla jopa melkein äänettömiä koneita, se ei paljon tähän hetkeen auta. Malmin lentokoneisiinkin on ollut mahdollista tehdä ääntä vähentäviä rakenteellisia muutoksia, mutta tuhansien tai jopa kymmenien tuhansien eurojen hintalaput eivät ymmärrettävästi ole siihen innostaneet.

        Kun Malmin kenttä avattiin 30-luvulla Helsinki oli huomattavasti pienempi, eikä kentän ympärillä ollut asutusta. Paljon on kuitenkin muuttunut melkein vuosisadassa. Kaupunki on laajentunut ja tiivistynyt huomattavasti. Helsinki-Vantaa (aka Helsinki AirPort) avattiin 1952 ja Malmin merkitys väheni. Valtio on siirtänyt tai on siirtämässä pikkuhiljaa loppuja toimintojaan pois kentältä. Harraste- ja koulutuskoneet kiertävät kuitenkin vielä varsin vilkkaasti etenkin kesäaikaan kenttää asutuksen päällä matalalla aiheuttaen meteliä laajalla alueella Itä -ja Koillis-Helsingissä. Kummat sitten on väärässä paikassa nämä koneet vai ihmiset?

        243+

      • Don’t shoot the messenger. Tuon meluselvityksen on tehnyt Helsingin kaupunki, minä vain siteeraan sitä.

        Vaikka Malmin kenttää käyttävä lentokalusto on jo nyt huomattavasti hiljaisempaa kuin vuonna 2003, kun melumittaukset on tehty, on nykyisin käytetty Helsinki-Malmin virallinen melualue samaa kokoluokkaa kuin Helsinki-Vantaan pääkiitotien melualue.

        Jokainen voi ihan itse käydä vertailemassa, aiheuttavatko Helsinki-Malmin pienkoneet todellakin yhtä paljon melua kuin Helsinki-Vantaan matkustajakoneet.

        Tällä hetkellä voimassa olevien melualueiden vertailu löytyy täältä: http://www.malmiairport.fi/wp-content/uploads/2015/12/melukayrat_vertailu.pdf

        40+

      • >Jokainen voi ihan itse käydä vertailemassa, aiheuttavatko Helsinki-Malmin pienkoneet todellakin yhtä paljon melua kuin Helsinki-Vantaan matkustajakoneet<
        Lähellä Malmin kenttää nyt asuvana olen nimenomaan huolissani siitä, että jos pienkoneet poistuvat, tulevat isot matkustajakoneet tilalle. Ilmatilahan vapautuu isoille koneille jos pienet poistuvat…ja meluhaitat siis kasvavat.

        5+

      • Malmin lentokentän lopetus ei vaikuta Helsinki-Vantaan (aka Helsinki Airport) liikenteeseen millään tavalla, joten tuo väittämä on täysin tuulesta temmattu, mutta sitäkin enemmän kentän kannattajien mielestä oivaa propagandaa…

        178+

      • Voisiko asuntoja ihmisille lentokoneet muualle perustella väitettään, ettei seutulan liikenteeseen vaikuta malmin lakkautus?
        Jos Finavia ei hyödynnä vapautunutta ilmatilaa, on se vielä hölmömpi kuin Helsinki tuhotessaan ainoan lentoasemansa.

        0

      • “Jos ja kun Malmin lentoaseman toiminta sitten loppuu, niin se ei tule vaikuttamaan lentoihin Pohjois-Helsingin alueella.”
        – Mikko Viinikainen, Kestävän kehityksen johtaja, Finavia

        http://yle.fi/uutiset/lentomelu_riipii_pohjoishelsinkilaisten_hermoja__remontin_tuomasta_riesasta_pelataan_pysyvaa/8034816

        Kaiken lisäksi Helsinki Airportin laskeutuvat ja nousevat lennot keskittyvät melkein yksinomaan noille remontoiduille (Itä-Länsi) kiitoradoille, joten ehkä olisi syytä jo lopettaa tuo Malmin kentän kannattajien täysin tuulesta temmattu väite lentomelun lisääntymisestä, kun Malmin kenttä lopetetaan.

        Kymmenet tuhannet asukkaat kiittävät, kun tuo täysin ylimääräinen pienkoneiden aiheuttama melusaaste lähtee ja tilalle saadaan kaivattuja asuntoja sekä toimivampi infrastruktuuri.

        111+

      • Kun lentotoiminta loppuu,on Latokartanossa varmasti hiljaisempaa kuin Malmilla. Ainoastaan päiväsaikaan lintujen viserrystä! Kun palaavat viikkiin,melusaasteen loputtua!

        64+

      • Kun tarppeksi kauan on pyytänyt perusteluja malmin lentoaseman tuhoamiselle, näkyy 3 hyvää syytä löytyvän. Oma hyöty: toivotaan oman tontin arvon nousevan.
        Melu:jopa kilometrien päässä kentästä kuuluu toisinaan lentokoneen tai helikopterin ääni.
        Ilmeisesti kateus: muuta syytä on vaikea päätellä katkerista “veronmaksajien rahoilla”-valheista.

        Siinäpä loistavia perusteluja neo-nimbyiltä.

        1+

      • Ei kai kukaan oikeasti voi olla sitä mieltä että lentokenttä naapurissa nostaisi asuntojen/ tonttien hintaa ,taikka parantaisi asumisviihtyvyyttä. Varsinkin kun kentän lentotoimintojen jatkuessa tulisi lisää lentoliikennettä ja äänekkäämpiä koneita. Tuo lentometeli on paikoittain (varsinkin lentoharjoittelualueella) , ainakin kesäisin ,ihan jatkuvaa. Eikä mitään mittauksia ole tehty ,kuin kentän vieressä. Kateellisuutta kentän lopettamisen syyksi ovat esittäneet korkeintaan harrastajalentäjät ,jotka luulevat että tuo pöristely taivaalla on jotenkin ylivertaista.

        62+

      • Noh. Kuten aiemmin mainittu, ei lentoasema tontin arvoa alenna. Se kun on ollut siinä kauan ennen asuintontteja.

        Montako bisnesjettiä huomasit kentältä/kentälle lentävän esim. viime kesänä? Kyllä niitä oli, mutta ovat mokomat niin äänettömiä, ettei niitä edes kuule. Luuletko kentän liikennettä kehitettävän dc-3 kalustolla?

        Lentoharjoittelualueet eivät sijaitse helsingissä. Eivätkä varsinkaan viikissä.
        Laskukierrosharjoittelu taas tapahtuu kentän välittömässä läheisyydessä. Eli siellä, missä on mitattu.

        Mikä muu kuin kateus selittää valheen, “veronmaksajien piikkiin”??

        Kerro nyt, oi viikin viisain…

        0

      • Juuh, noi potkuriturbiini -ja suihkukoneet on tooosi hiljaisia…. Laskukierrosharjoittelualue ei todellakaan ole vain kentän läheisyydessä vai milloin niitä meluarvoja on mitattu esim. Jakomäen tai Kivikon puolella… No, onneksi loppuu ensi vuonna kokonaan…

        80+

      • Niin ovat.

        Kyllä on. Katso vaikka kartasta.(EFHF LNDG). Siitä on hyvä aloittaa…

        Tuskinpa loppuu. Järki voittaa nillityksen.

        0

    • Huomaan nyt itsekin sortuneeni liioitteluun tai ehkä väärinymmärrykseenkin, kun kirjoitin, että “Ehkä vahvin motiivi lopettaa lentämistä on kuitenkin kateus tai pyrkimys ”tasa-arvoon””
      Anteeksipyyntöni tuosta lauseesta. Kateus ei varmaankaan ole poliitikkojen vahvin motiivi lentämistä vastaan.
      Mutta sitä näkemystäni en vielä peru, että päättäjien mielestä lentämisen lopettaminen on tärkeämpi syy täyttää lentokenttä asunnoilla kuin saada tähän kaupunkiin lisää asuntoja. Miksi he haluavat lopettaa lentämisen tai miksi he luulevat äänestäjiensä sitä haluavan, siihen on monia syitä. Kateus on yksi (ehkä merkittäväkin?), mutta ei varmaankaan tärkein.

      19+

  29. Malmin lentoaseman kulttuurihistoriallinen arvo on myös noteerattu nyt kansainvälisen DOCOMOMO:n sivuilla, (International Working Party for Documentation and Conservation of Buildings, Sites and neighborhoods of the Modern Movement) on 1989 perustettu kansainvälinen modernin arkkitehtuurin tutkimus- ja suojelujärjestö. Järjestöön kuuluu noin 60 paikallisosastoa kaikista maanosista.

    49+

  30. Malmilla pörräävät eteläsuomalaiset harrastelijalentelijät eivät tuota mitään. Kenttä on helsinkiläisille pelkkä rahareikä. Nekin rahat voisi käyttää helsinkiläisten lasten ja nuorten harrastustoimintojen tukemiseen.

    192+

    • Mikä harrastus sitten muka tuottaa? Toisekseen mitä se harrastelentäminen muka maksaa veronmaksajalle? Ei yhtään mitään. Harrastelentäjät maksavat itsekaikki harrastuksensa kustannukst ihan niinkuin kaikkien muidenkin harrastusten harrastajat. Ja jos tarkoitat Finavian toiminnan alijäämää eli tappiollisuutta Malmilla, niin
      1. Finavia ei kerro julkisuuteen tappioiden suuruutta
      2. Finavia ei kerro, miten se on tappionsa laskenut
      3. Malmista Finavialle aiheutuvia tappioita ei maksa veronmaksajat, vaan Helsinki-Vantaan käyttäjät eli lentomatkustajat ja lentorahdin lähettäjät
      4. Malmin tappioiden ei voi sanoa johtuvan yksin harrastelentämisestä, koska sitä on vain n. 20% kaikista nousuista ja laskuista, mitä Malmilla tapahtuu.

      Eli mitä ihmeen rahoja kuvittelet helsinkiläisten antavan ja lentäjien kuluttavan, jotka voitaisiin käyttää nuorison harrastustoimintaan ellei Malmilla olisi lentokenttää? (Tai sitten kun siellä ei enää ole lentokenttää?)

      44+

      • Kaupunki on tukenut Malmin touhuja reilusti 70 vuotta nollamaavuokralla. Aika pistää alue lihoiksi.

        157+

  31. Nimimerkille Talo: Ei kaupunki ole mitään tukenut. Nollavuokra on vastalahja tai vastapalvelus siitä, että valtio rakensi lentokentän ja että valtio on ylläpitänyt sitä lentoliikenteelle käyttökelpoisena. Kyllä Helsinki on koko tämän 80 vuotta hyötynyt siitä, että täällä on lentokenttä, jota tänne tulijat ja täällä asujat voivat käyttää, mutta jonka ylläpitoon kaupungin veronmaksajien ei tarvitse uhrata pennin vertaa.
    Ja jos katsot, että 130 hehtaarin vuokraamatta jättäminen on joku uhraus tai typeryys, niin miten suuri onkaan se, että täällä on 6000 hehtaaria viheralueita, joista myöskään kukaan ei maksa mitään vuokraa. Ihmiset kulkee siellä ihan ilmaiseksi. Jos tulet Malmin lentokentälle lentokoneella, niin siitä pitää kyllä maksaa. Ei tosin kaupungille, vaan valtiolle tai valtion yhtiölle nimeltä Finavia.

    33+

  32. Miksei Vihdintien vartta voisi kehittää kaupunkibulevardina? – Sellaisena, että kadun varrella voisi olla asuntoja ja liiketiloja. Kadun varsi voisi olla nykyistä elävämpi ja houkuttelevampi. Mitään Hämeenlinnanväylää ei tarvi rakentaa Vihdintiestä.

    2+

  33. Nimimerkille “Yksi kysymys”: Seutulan lentokentän käyttäjä voi olla vaikka jalankulkija, kasvissyöjä tai kunto-urheilija, mutta jos puhutaan siitä, miten hän rahoittaa Suomen lentoasemaverkoston ja lennonvarmistuksen toimintaa, niin se tapahtuu ostamalla lentolippuja. Ei maksamalla veroja. Eli jos Malmin lentoaseman menot on suuremmat kuin tulot, niin erotus katetaan muilla lentokentillä (lue Helsinki-Vantaalla) kerätyistä laskeutumismaksuista, jotka puolestaan kerätään lentoyhtiöiltä, jotka kenttiä käyttävät. Verorahaa minkään kentän kunnossapitoon ei käytetä. Poikkeuksena Ilmavoimien ja Rajavartioston toiminta, silloin kun ne tarvitsevat ja käyttvät lentokenttiä. Verorahaa käytetään myös Porissa Suomen ilmailuopistossa, mutta ei missään Malmilla toimivassa lentokoulussa.

    21+

    • Pitäisi kerätä vielä enemmän rahaa,että 130 hehtaarin alalle keskellä Helsinkiä tulisi käypä vuokra.

      113+

      • Siis keneltä pitäisi kerätä? Eihän minultakaan kerätä mitään, vaikka kuljeskelen ihan ilmaiseksi Helsingin puistoissa ja viheralueilla. Ja niitä on sentään yli 6000 hehtaaria vrt. lentokentän 130 hehtaaria.
        Eikä noista 130 hehtaarista kehtaisi paljonkaan vuokraa periä, vaikka ne rakennustonteiksikin annettaisiin. Ovat sen verran vetelää maata ja vaikeasti rakennettavissa. Tai toki voi rakentaa suhteellisen halvallakin, mutta silloin taloista tulee lyhytikäisiä eikä ne pysy paikoillaan. Ja vesi- ja viemärijohdotkin saattavat katkeilla kun maa liikkuu talojen ympärillä. Hyvääkin rakennusmaata olisi Helsingin viheralueilla vaikka kuinka paljon.

        21+

      • 130 hehtaaria on melkeinpä kokonaan tuota piikkilanka-aidoin lentokoneille pyhitettyä (ei yleisessä käytössä) suljettua aluetta. Todella iso alue ilmailuharrastukseen ja-koulutukseen suhteessa käyttäjämääriin. Lisäksi vielä samanmoinen alue on melu -ja suoja-alueena. On aivan turha verrata kenttää puistoihin tai virkistysalueisiin. Kenttä on tulppana koko Koillisen -ja Itäisen alueen infrastruktuurille ja kehitykselle.

        140+

      • Eipä kaupungin pelloillakaan juuri käyskentelijöitä näy, vaikka niiden ympärillä ei piikkilankaa olekaan. Onko rauhalliseksi luontoympäristöksi koettu lentokenttä, jolla ei kuljeta, jotenkin pahempi kuin rakentamaton peltoala, jolla ei kuljeta? Kummankohan rakentamisella jouduttaisin haaskaamaan enemmän olemassa olevia arvoja?

        32+

      • Otappas kartta kätees ja katso tarkkaan missäkohtaa helsinkiä malmin kenttä sijaitsee. On aika tarkkaan helsingin koilliskulmassa kivenheiton päässä vantaan rajasta. Millä ihmeen maanmittauksella se saadaan aina keskelle helsinkiä??

        6+

      • Helsingin maa-alueen keskipiste on viikin koetilan lähellä. Matkaa Malmin Lentokentän päärakennukselta keskipisteeseen 4 km. Sen verran heittoa.

        107+

  34. Arvoisa “Ihmisille asuntoja, lentokoneet muualle”:
    Tuo piikkilanka-teräsverkkoaita on pystytetty ihmisten turvallisuuden takia. Ei siksi, että alue olisi pyhitetty lentokoneille. Eikä se 130 ha ole mikään iso alue verrattuna koko Helsingin pinta-alaan. Tai verrattuna siihen kuinka moni suomalainen hyötyy siitä, että meillä on ammattitaitoisia Suomessa koulutettuja suomalaisia lentäjiä. Tai siitä, että harrastelijoidenkoneet eivät lennä Helsinki-Vantaalta. Ja mitä tarkoitat, että on turha verrata vihneralueita ja lentokenttiä? Sitäkö, ettei se vertaus sinuun uppoa. Minusta se on oikein hyvä vertaus ja kelpaa hyvin esimerkiksi alueen lintuharrastajille.
    Kenttä ei ole mikään kehityksen tulppa. Varsinkaan nyt kun kaupunki pääsee kehittämään sitä LENTOKENTTÄNÄ. Sellaista Helsinki ja helsinkiläiset tarvitsevat.

    38+

    • Turha on puhua huonosta rakennuspohjasta,sitä ei usko kukaan asioista perillä oleva. Stabilointi ja paalutus on arkipäivää rakentamisessa.
      Jos alue jatkaa lentokenttänä,niin potkuripellet saisi maksaa alueesta edes asianmukaista vuokraa.

      159+

      • Stabilointi ja paalutus ovat nykyään arkipäivää siellä, missä niitä tarvitaan. Mutta eivät ne ilmaista huvia ole. Kustannukset vaihtelevat paljon sen mukaan, kuinka huonoa rakennusmaa on. Ja jos ei paaluteta ja stabiloida tarpeeksi syvälle ja perusteellisesti, talot kumminkin ajan mittaan liikkuu ja halkeilee ja vesijohdot katkeilee. Viheralueella pehmeä maa ei haittaa mitään. Eikä pahemmin lentokentälläkään, mihin laskeudutaan vain pienillä ja kevyillä lentokoneilla.

        18+

      • Ei stabilointi-paalutus mitään arkipäivää ole. Jos on niin ei osata kunnolla tehdä. Fallkulla, arabianranta ja pikkuhuopalahti on kuitenkin aika uusia alueita ja ongelmat on isoja paalutuksesta ja stabiloinnista huolimatta. En oikein jaksa uskoa että muutamassa vuodessa on yhtäkkiä opittu tekniikka kunnolla.
        Kenttä tuottaa jo nykyisellään kaupungille ison kasan verorahaa ja kehittämällä tuottaisi vielä enemmän. Tulevat asukkaat tuottavat paljon vähemmän.

        24+

  35. Kommenteista paistaa eri “etujärjestöjen” ääntitorvet, joille on tärkempää runnoa suunnitelmat läpi lukematta esitettyjä kentän puolustajien mielipiteitä.
    Malmi ei ole pelkästään siviili-ilmailukenttä, se on myös virkistyskeskus. Vuosikymmeniä siellä ovat perheet käyneet ihastelemassa lentotoimintaa, viihdetapahtumia ja nauttimassa virvokkeita. Siellä on ollut harrastetoimintaa – jota voidaan laajentaa – ja ammattitoimintaa. Rajavartiolaitos, Medi-Heli ja monet pienyritykset tuottavat tuloja, toisin kuin jotkut tietämättömät puskista huutajat ilkkuvat.
    On selvää, että tietyt poliittiset vaikuttajajärjestöt, grynderit ja niiden taustavoimat haluavat iskeä kiinni halpaan maahan “pistämällä lihoiksi” kertomatta hurjastelun todellista hintaa, joka syntyy vuosien kuluessa syntyvästä kalliista korjausrumbasta jota kaupungin asukkaat maksavat vielä silloinkin, kun piittaamattomat päättäjät lepäävät maan povessa. Pikku-Huopalahti on vajonnut 2-3 cm vuosivauhtia ja Fallkullasta kuuluu, että vahingot ovat suurempia.
    Ja meteli? Mikä meteli? Lahdentie ja kehä I tuottavat suurempaa meteliä yötä päivää.
    Vaihtoehdot? Helsinkiin liitetyn Sipoon osa mahdollistaa ehkä kymmenkertaisen maa-alan rakentamiselle. Helsingissä on kolme todella harvojen käytössä olevia golf-kenttää, joista Talissa oleva Helsingin Golf-klubi on lähes Malmin lentokentän kokoinen. Sekin keskellä asutusaluetta, mutta säilyttämisen arvoinen joidenkin taustavaikuttajien mielestä. Talokorkeuksien nostaminen on sekin vaihtoehto. Mitä autoihin tulee, kehyskaupungeista kaksi kolmasosaa ajaa omilla autoilla töihin käyttämättä julkista liikennettä oman mukavuutensa vuoksi. Siihen olisi saatava muutos. Nykytekniikka mahdollistaa seurannan ja verotuksen sen hillitsemiseksi.
    Malmin kentällä ei tapahdu levottomuuksia, väkivaltaisia tekoja tai muuta sortavaa toimintaa, jota varmasti syntyy, jos paikalle rakennetaan epäyhtenäinen asujaimisto.

    36+

    • Talin golfkenttä on myös PERUSTA, RUNKO, MAHDOLLISTAJA JA EDELLYTYS ALUEEN AINOALLE LÄHIVIRKISTYSALUEELLE.
      Sitä ympäröivät kaupunginosat: Munkkivuori, Pitäjänmäki (mm. Talinlehto), Munkkiniemi (mm.Talinranta), Etelä-Haaga ja Pajamäki sekä Espooseen rakenteilla oleva Vermo-Perkkaan iso asuinalue.

      Toivoisin loppua yksisilmäiselle (oikeammin: sokealle) Talin golfkentän arvostelulle ja asuinalueeksi edottelulle. Kenttäalueet ovat nykyiselläänkin pelaajien ja kuntoliikkujien
      samanaikaisessa virkistyskäytössä. Miksiköhän sitä on ulkopuolisten niin vaikea käsittää?

      35+

      • MITÄÄN jo olemassaolevaa ei pitäisi muuttaa asuinkäyttöön. Asuntoja pitää ensisijaisesti rakentaa VAPAANA olevalle, tyhjälle maalle !!!

        4+

      • Helpommalla pääsee katsomalla netistä valokuvia Fallkullan vaurioista: https://onedrive.live.com/?authkey=%21AO8AyTBvbpwjnG0&id=3862D155FFAAB87E%214248&cid=3862D155FFAAB87E

        Koillis-Helsingin lähitiedossa oli havainnollisen kuvan kera etusivun pääuutinen aiheesta 5.8.2015 (http://www.lahitieto.fi/2015/08/05/fallkullassa-korjaillaan-vajoamisen-vahinkoja/) – paljaalla silmällä näkyy, kuinka piharakennukset ovat vinksin vonksin, ja iso remontti menossa. Kuka korvaa? Lähiöllä on ikää vasta noin 10 vuotta.

        9+

      • Kuvissa ei näy yhtään painunutta taloa. Painuneita pihoja kyllä. Ilmeisesti pohjatyöt tehty huonosti,koska lehtijutun mukaan jollekin pihatielle ollaan vasta nyt tekemässä stabilointia.
        Lehtijutun kuvassa näkyy pihavajoja,joista pari on kyllä painunut. Ilmeisesti pohjatyöt tehty huonosti,koska osa vajoista on suorassa.
        Mitä ko. ilmaisjakelulehteen tulee,niin jokainen voi käydä googlaamassa,että kenen asialla ollaan.;-)

        199+

      • Sillä vajoaako piha vai talo ei sinäänsä ole merkitystä, kummassakin tapauksessa aiheutuu käyttövaikeuksia ja rikkoutuu rakenteita.
        Jokapäivä voin todeta kerrostalon ulko-oven ja pihan korkeuseron kasvaneen niin, että kulkeminen on vaikeutunut jo”normijalkaiseltakin”.

        2+

      • Falkullahan on todella huonoa rakennusmaata (suota) verrattuna Malmin kenttäalueeseen! Selviää hyvin “kairauksista.”
        Pohjatyöt jäänyt tekemättä Falkullan piharakennuksiin kokonaan.

        69+

  36. Malmin lentokenttä pitää säilyttää ilmailukäytössä.

    Rakentaa sopii muualle ja ylöspäin.

    37+

  37. Nyt alkaa kissanhännänveto siitä, kumpi pitäisi rakentaa, Talin golfkenttä vai Malmin lentokenttä. Kun tässä nyt ollaan Helsingistä metropolia tekemässä, niin luulisi että tällaiseen kaupunkiin yksi golfkenttä, pienlentokenttä ja muutama puistokin mahtuisi.

    20+

  38. Vedän vain silloin, jos vedetään!

    Talissa golfkentät tekevät virkistysalueen hiljaiseksi ja ilman puhtaaksi hengittää. Aiheella on kansanterveydellistäkin merkitystä.

    Vastakkainasettelut eivät ole hyvästä.

    78+

    • Samaa mieltä. Ei ole mitään järkeä tapella eri ryhmien välillä siitä mikä pitäisi mieluummin tuhota. Helsingin kasvun rajat tulee kuitenkin joskus vastaan. On hienoa, että helsingissä golfataan, mökkeillään, lennetään, viljellään, rakennetaan laivoja, jne.. Asutusta mahtuu epooseen ja vantaalle ja siitäkin kauemmas vielä kohtuullisilla matka-ajoilla.

      12+

    • “On hienoa, että helsingissä golfataan, mökkeillään, lennetään, viljellään, rakennetaan laivoja, jne..” ja siirtolapuutarhaillaan, viljellään herneitä, laidunnetaan lehmiä, kasvatetaan lampaita, frisbeegolffataan, heitellään moukaria, huvipuistoillaan, esteratsastetaan, uidaan kissaa, hypätään mäkeä, leirintäalueillaan, koira-agilitoidaan, sulatetaan lumea ja keskusvankiloidaan… Ihmiset voisivat tosiaan muuttaa pois Helsingistä harrastamisen tieltä. Kyllä Suomessa tilaa löytyy. Automatkatkin sujuisivat vikkelästi ilman tielle eksyviä “asukkaita”.

      3+

      • Kaikki vaan tuijottamaan (elo)kuvia ja kuuntelemaan musaa. Breikataan, reivataan ja pompitaan oikein urakalla. Hölkätään juoksumatoilla. Saadaan paljon harrastajia mahtumaan pieneen tilaan.
        Töiden jälkeen shoppaillaan tavaratalon tungoksessa ja nautitaan sitten cafe shopissa lattea, olutbaarissa
        olutta tai viinibaarissa viiniä. Mahdollisimman tiiviissä porukassa.
        Mikä harrastajien taivas!

        9+

      • Ehkä kyse onkin maaseudun elävöittämisestä: viedään Helsingistä kaikki mahdollisuudet harrastaa ulkona ja näin varmistetaan että Helsinkiläiset ajavat autoillaan kaupungin ulkopuolelle harrastamaan. Siitä tässä onkin kyse!

        10+

  39. Sipoota ryöstettiin oikein urakalla. Nyt ryöstettyä aluetta ei kehitä Sipoo eikä Helsinki. Seuraavaksi pitää ryöstää Malmin lentokenttä. Siihen sekin sitten jää. Toiminta lopetetaan??, mutta perusteelliset jatkosuunnitelmat puuttuu. Tällaisia yhtälöitä ei järki käsitä. Johtuneeko siitä, että järjetömät laativat niitä.

    23+

  40. Malmin tuhoaminen olisi järjettömyyden huippu ja kulttuurinen katastrofi. Helsinki tulee tarvitsemaan Malmin kenttää entistä enemmän kun tulevaisuuden kevytilmailu kehittyy. Trendejä on jo näkyvissä.

    32+

    • Järjettömyyden huippu on pitää kenttää tiheän asutuksen keskellä. Minkä takia veronmaksajien pitää maksaa nollavuokralla olevan kentän ylläpito? Jos on näin kova luottamus tulevaisuuden ilmailuun niin eiköhän kannattaisi perustaa ihan ikioma kenttä omilla rahoilla jonnekin Etelä-Suomen avarammille alueille. Silloin ei tarvitsisi miettiä kentän resurseja eikä viedä ihmisiltä asuntomahdollisuuksia. Tällöin annettaisiin myös Koillisen -ja Itäisen Helsingin kehittyä järkevämmäksi kokonaisuudeksi..

      153+

      • Montako kertaa sinulle pitää kertoa, että veronmaksaja ei maksa Malmin kentän ylläpidosta yhtään mitään. Paitsi ehkä Rajavartiolaitoksen toiminnan rahoittajana, mutta siihen maksamiseen osallistuvat kaikki suomalaiset. Finavian tappiot katetaan Finavian voitoilla. Finavia on kannattava valtionyhtiö. Finavialla ei ole verotusoikeutta. Siinä olet kyllä oikeassa, että valtion olisi pitänyt lunastaa kenttä v. 1935 omakseen eikä tyytyä 100 vuoden ilmaiseen käyttöoikeuteen. Seutulaa rakennettaessa valtio toimi jo toisin. Mutta jälkiviisaushan on maailman helpointa viisautta. Ja sitä kovasti ihmettelen, että sinun mielestäsi lentokoneet, lentoliikenne ja kaikki muukin ilmailu ovat katoamassa tästä maailmasta ja lentokentät käymässä tarpeettomiksi. Tilastot osoittavat ihan muuta. Miksi Suomi ja Helsinki kohtelevat Malmia eri tavalla kuin Ruotsi ja Tukholma Brommaa? Malmin kentän olemassaolo ei vie kenenkään asuinmahdollisuuksia. Siellä ei ole yhtään asuntoa. Helsingissä on rakentamattomia alueita (=viheralueita) aina 30 kertaa enemmän kuin Malmin kentän pinta-ala. Ja muuallakin voi asua kuin Helsingissä.

        16+

      • Jos jotain toimintaa ylläpidetään muiden rahoilla niin kyllä sen veronmaksajat (ovat myös Finavian asiakkaita) silloin maksavat muodossa tai toisessa. Lentotoiminta on voimissaan Helsinki Airportilla (Helsinki-Vantaa). Malmilla se on lähinnä tuottamatonta ja tappiollista harrastelua. Tietysti on mukavaa lennellä tiheän asutuksen keskellä. Tukholman Brommassahan ei ole edes koulutuslentoja ja pienkoneet eivät siellä edes nykyään lentele. Siellä operoi isoja rahtikoneita ja isompia liikennekoneita, joita Malmin kentälle ei edes pysty laskeutumaan. Malmista ei saa citykenttää ilman isoja investointeja. Finaviaa tämä ei kiinnosta, vai pitäisikö Helsingin (ja sen veronmaksajat) hoitaa tämäkin?

        Kenttä ei millään mittareilla ole kannattava eikä saada tuottavaksi pelkillä pikku pörisijöillä. Kannattaa alkaa ihan tosissaan tutkia niitä vaihtoehtoja lentoharrastuksen jatkamiseksi jossain muualla. Vaikka kuinka kentän ja sen ilmailun jatkamisen tarpeellisuutta ylistetään tässäkin blogissa, niin totuus on, että kentän rakentaminen on yhteiskunnalle parempi vaihtoehto.

        171+

      • Ei näytä ilmailijoille menevän jakeluun,että maksavat liian vähän vuokraa alueesta. Siitä tulee tappiota veronmaksajille verrattuna siihen,mikä on maanvuokrataso Helsingissä.
        Sinne Brommaan voi muuttaa ihan vapaasti,kun on kerran niin hyvä paikka.

        153+

      • Tuottavatko vaikkapa Viikin pellot, harrasteveneiden talvisäilytyspaikat tai golfkentät kaupungille “käyvän maanvuokratason” mukaisia tuloja? Niille voidaan löytää sijaintipaikkoja muualtakin. Lentokentälle ei. Ei Helsingissä eikä sen ympäristössä, ainakaan Liikenne- ja viestintäministeriön tekemän perusteellisen tutkimuksen perusteella.
        https://www.google.com/maps/d/viewer?mid=zFp1KRetptVs.kCgsl1oYdaFQ

        18+

      • Verorahat katoavat jokatapauksessa aina myös jonnekkin mistä ei ole kaikille hyötyä. Niitä rahoja menee aina jonnekin mitä juuri sinä tai minä emme olisi kannattaneet.

        1+

    • Näitä Malmin kenttää koskevien harhaluulojen korjauksia ilmeisesti ei ilmeisesti voi niin usein toistaa, että ne vihdoin menisivät perille:
      Kentän kustannuksista yhteiskunnalle:
      http://www.malmiairport.fi/harhaluuloja/#15
      Mahdollisuuksista sijoittaa kenttä muualle:
      http://www.malmiairport.fi/harhaluuloja/#3

      Ehkä voidaan joidenkin mielestä pitää kohtuuttomana, että kaupunki tuhlaa rahojaan joidenkin asukkaiden kalliisiin harrastuksiin, jotka häiritsevät luonnon rauhaa moottorien pörinällä. Tätä argumenttia ei kuitenkaan oikein voi Malmin kohdalla soveltaa, koska Malmin tapauksessa käytöstä on vain 10-20% on ollut harrastekäyttöä ja Malmin kustannusten kattamiseen ei verovaroja ole tarvinnut tuhlata. (ks. yllä).

      Vertailun vuoksi sovelletaanpa samaa argumentointia, jolla Malmia ollaan ajamassa alas, vaikkapa veneilyyn.

      Malmin sulkeminenhan vastaisi veneilijöihin sovellettuna sitä, jos Helsinki sulkisi venelaiturit ja talvisäilytyspaikat ja lähimmät venepaikat olisivat vastedes Raaseporissa ja Kotkassa. Ajettuaan sinne veneelleen, veneilijät toki saisivat sieltä käsin tulla Helsingin vesille pöristelemään mutta laituriin kiinnittyminen tuolla samaisella Raaseporin ja Kotkan välillä olisi mahdollista vain Helsingin matkustajalaivojen satamissa, silloin kun näiden matkustajaliikennetoiminta sen sallii. Ja sekin edellyttäisi tarkan rantautumisajan varaamista tunteja etukäteen. Ai niin, ja pk-seutulaisten rannikkolaivurikurssit järjestettäisiin sitten vastedes Tampereella.

      Kuulostaako fiksulta ajatukselta? Täsmälleen yhtä järjetön on Helsingin kaupungin hinku sulkea Malmin kenttä.

      Rakentamattomilla rantatonteilla makuutetaan nykyään “harrastelijaveneilijöiden” veneitä n. 10€/neliö vuosihinnalla. Sitähän vastaan minulla ei toki sinänsä mitään ole mutta se kyllä ihmetyttää, että miksi ihmeessä ilmailualan käytösä olevaa aluetta kaukana rannasta voidaan pitää ranta-alueita arvokkaampana rakennusalueena, jos tonteista kerran on pulaa. Eiköhän niistä.rantatonteista kuitenkin – teoriassa – saisi paremmat tulot. Toisin kuin lentokentän kohdalla, veneiden talvisäilytykseen käytettävät alueet eivät juurikaan infrastruktuuria tarvi eikä niiden ole pakko olla yhtenäisiä.

      Jos (harraste)veneilijöiden käyttöön ollaan valmiita uhraamaan arvokkaita ranta-alueita, mikä on peruste sille, että (ammattimaisen) ilmailun käytössä olevaa aluetta ei voitaisi kohdella samoin? Varsinkin kun Malmilla on infrastruktuuri, jota on mahdotonta siirtää muualle ja jonka suhteen kaupungilta ei niitä miljoonainvestointeja oletetakaan, millä venelaitureita ja veneiden talvisäilytyspaikkojen infrastruktuuria nykyään tuetaan.

      46+

      • Amatöörien puuhastelua tuo “ehdotus”. 25000 asukasta 25:een umpikortteliin? Ratikka kiertämään lentokentän ympäri? Hohhoijaa.

        KSV:n ehdotus on oikeasti hieno.

        15+

      • Lentäjiltä alkaaa perusteet loppua ja vääristelty kannatus aukeaa. Epätoivoa kentän puollustuksessasi kuvastaa kun helsinkiläisten pitäisi mielestäsi Jukra rakentaa kaikki muut helsinkiläisille tärkeät virkistysalueet paitsi Malmin kenttä. Kiitoradat keskelle asuinaluetta on hölmö ehdotus. Ei löydy asunnon ostajia markkinahinnalla kiitoradan vierestä.

        86+

      • Vastaan nimimerkille “Nimetön”, joka yllä väitti: “Lentäjiltä alkaaa perusteet loppua ja vääristelty kannatus aukeaa.”
        Kentän säilyttäjistä vain pienehkö osa on lentäjiä. Itsekään en sellainen ole. Perusteet ei lopu. Ja missä asiassa he ovat vääristelleet? (Toki joku on voinut liioitella rakentamisen vaikeutta, mutta kentän säilyttämisen hyötyjä ei ole vääristelty eikä liioiteltu.)

        “Epätoivoa kentän puollustuksessasi kuvastaa kun helsinkiläisten pitäisi mielestäsi Jukra rakentaa kaikki muut helsinkiläisille tärkeät virkistysalueet paitsi Malmin kenttä.”

        Jos 6000 hehtaarin virkistysalueista rakennetaan 200 hehtaaria, niin onko se kaikki? Ja miksi Helsinkiin pitää rakentaa yhtään mitään uutta aluetta? Täydennysrakentaminen riittää. Ja ympäristökuntien vapaat tontit.

        “Kiitoradat keskelle asuinaluetta on hölmö ehdotus. Ei löydy asunnon ostajia markkinahinnalla kiitoradan vierestä.”
        Kiitoradat on siinä missä ovat. Se ei ole enää mikään ehdotus. Ja asunnonostajia löytyy varmasti. Jakomäen halvat hinnat eivät johdu lentokentän läheisyydestä vaan ihan muista syistä. Toisekseen asunnon kiitoradan vierestä haluaisi monikin varakas lentokoneen omistaja.

        10+

      • Lentokenttä ei suinkaan tee Malmin alueesta ei-haluttua. Onhan Malmin lentokenttä (ainakin Helsingin kaupungin mukaan) yksi Helsingin rauhallisimmista alueista. Jos kenttä tuhotaan ja sinne rakennetaan asunnot 25.000 ihmiselle, on tämäkin rauhan tyyssijä tuhottu.
        http://www.hel.fi/www/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparistonsuojelu/ilmanlaatu-ja-melu/hiljaiset/alueet

        Ei tarvi mennä kovin kauas, kun (Malmia äänekkäämmän) lentokentän läheisyyttä pidetään viihtyisän ja laadukkaan asuinympäristön mahdollistajana:
        Vantaan Aviapoliksen projektipäällikkö kertoo että:
        “Jatkossa odotamme saavamme vielä ainakin 20 000 uutta asukasta ja 60 000 työpaikkaa. Tulevaisuudessa Aviapoliksen onkin tarkoitus olla paitsi premium-luokan yritysalue, myös ihan oikea kaupunginosa, jossa tiivis ja ekologinen rakentaminen tarjoavat viihtyisän ja laadukkaan asuinympäristön.”
        http://www.theoutcomemagazine.fi/outcome-22015/tulevaisuuden-aviapolis-herasi-henkiin-mallintamalla/

        Miksi tämä ei olisi mahdollista myös Malmilla?

        11+

      • Juu, varmasti on öisin hiljaista, koska lentäminen on silloin kiellettyä. Se ei ole lentäjien hyväsydämisyyttä vaan ihan ympäristöluvassa määritetty. Lisäksi, jos joku (Malmin kentän kannattaja) on kyselyssä maininnut kentän hiljaiseksi alueeksi (öisin ja talvisin) ei todellakaan ole Helsingin kaupungin virallinen mielipide. Aika paljon jotkut näkevät vaivaa todistaakseen Malmin ilmailun hiljaisuutta, mutta totuus on aivan toinen.

        Malmin kenttää on turha verrata Helsinki Airporttiin (Helsinki-Vantaa). Puhutaan kaikilla tasoilla täysin eri mittakaavoista ja mahdollisuuksista.

        87+

      • “Malmin kenttää on turha verrata Helsinki Airporttiin (Helsinki-Vantaa). Puhutaan kaikilla tasoilla täysin eri mittakaavoista ja mahdollisuuksista.”

        On olemassa suuria ja pieniä lentokenttiä. Ja hiljaisia ja äänekkäitä lentokoneita. Mutta kyllä kaikkia kenttiä voi verrata keskenään. Ja varsinkin jos ne palvelevat saman kaupungin asukkaita ja liike-elämää. Malmi voisi olla vielä paljon nykyistä tehokkaampi ja hyödyllisempi lentokenttä, jos sen haltija niin haluaisi. Finavia jostain syystä ei halunnut, mutta Helsinki voisi haluta. Lentokenttien hyödyllisyys ja tarpeellisuus on nimenomaan siitä kiinni kuinka suurta väestömäärää ne pystyvät palvelemaan. Siinä mielessä mitä lähempänä suuren taajaman keskustaa lentokenttä sijaitsee, sen parempi.

        12+

      • “Ihmisille asuntoja, lentokoneet muualle,”, kirjoitit että
        “…jos joku (Malmin kentän kannattaja) on kyselyssä maininnut kentän hiljaiseksi alueeksi (öisin ja talvisin) ei todellakaan ole Helsingin kaupungin virallinen mielipide. Aika paljon jotkut näkevät vaivaa todistaakseen Malmin ilmailun hiljaisuutta, mutta totuus on aivan toinen.”

        “Malmin kentän kannattajat” eivät suinkaan ole ne, jotka ovat kentän hiljaisuuden dokumentoineet, vaan Helsingin kaupunki (ks. linkit alla). Jos mainitsemasi “virallinen mielipide” kuitenkin poikkeaa siitä, mitä kaupungin itsensä julkaisemien melumittausten ja kyselytutkimusten perusteella ilmenee, on mielestäni todellakin aiheellista kyseenalaistaa tämän “virallisen mielipiteen” perusteet.

        Kirjoitat että “Aika paljon jotkut näkevät vaivaa todistaakseen Malmin ilmailun hiljaisuutta”. Toivoisin että kentän melun häiritsevyydellä argumentoivat näkisivät – pelkkien oletusten ja väitteiden esittämisen sijasta – edes hieman vaivaa perustellakseen väitteidensä paikkansapitävyyden mutta vaikeaahan se toki on, jos faktat puhuvat sitä vastaan.

        Ja – kuten tapanani on – taas pari linkkiä lähteisiin:
        Asukaskysely: http://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-05-10.pdf
        Meluselvitys: http://www.hel.fi/hel2/ymk/meluselvitys/tiedostot/julkaisu_FIN_2012.pdf

        13+

    • Brommastakin häädettiin pienkoneet pois. Näitä merkkejäkö tarkoitit?
      Suomalainen Go Aviation aloittaa Hki/Vantaalta lennot Kuopioon!
      Toim.Joht. totesi: Malmi ei ole VÄLTTÄMÄTÖN Mitenkään!!! 15min.ennen koneen lähtöä kentälle riittää!

      130+

  41. Malmin lentokenttä säilytettävä ja kehitettävä (samaa mieltä ovat yli 13’000 helsinkiläistä ja 70’000 Suomalaista).

    33+

    • Eli yhä yli 500 tuhatta helsinkiläistä ja miljoonat suomalaiset ei vaadi kentän säilyttämistä, vaan asuntoja Helsinkiin myös lapsilleen.

      132+

      • Ei niitä asuntoja ole pakko jo olemassaolevan päälle/tilalle rakentaa – vapaata tilaa voi ja pitää käyttää ensin !!!

        2+

    • Kuten jo useamman kerran on todettu, kentän säilyttäminen ja Malmin asuntorakentaminen eivät suinkaan ole toisensa poissulkevia vaihtoehtoja, vaan yhdistettävissä.
      Esimerkiksi näin: http://www.malmiairport.fi/25000-asukasta-rky-alue-sailyttaen-uusi-kaavarunkoehdotus-julkaistu/

      Vaikka kaupunki kenties saisikin tonteistaan suurempia tuloja asuntorakentamisella, monimuotoisen (pää)kaupungin kokonaisuuteen kuuluu myös maankäyttö esim. viheralueina, golfkenttinä, siirtolapuutarhoina, veneiden talvisäilytyspaikkoina – sekä yleisilmailukenttänä, jolle ei ole mahdollista toteuttaa korvaavaa ratkaisua (tai kilpailijaa) yli 100km säteellä.
      Kyseistä kenttää ei edes tarvitse rakentaa, vaan se on jo olemassa. Malmin kenttä on kaupungille ja sen asukkaille rikkaus, ei rasite.

      17+

  42. Toivon syvästi, että Malmin lentokentän kohtalo ei ole vielä sinetöity, vaikka osa puheenvuoroista niin väittääkin. Olen ymmärtänyt, että esimerkiksi Jussi Pajunen on jonkinlainen omistaja Malmin kauppakeskuksessa. Mikä olisikaan mieluisampaa, kuin ajaa asiaa joka toisi tuhansittain uusia asiakkaita aivan ostostaivaan kupeeseen.

    Toisaalta olen tietoinen siitä, että tässä ollaan ajamassa alas jo useaan kertaan eri perintökohdeluetteloon listattua arkitehtuurisesti merkittävää kohdetta.

    Olen myös nähnyt kuvia Malmin päärakennuksesta vuosikymmenten takaa ja verrannut niitä nykyhetkeen. Maapohja on laskenut aivan hämmentävän paljon!! Puoli metriä helposti! Samaa painumista on havaittu myös Falkullassa, vaikka paalutus ja stabilointi ovatkin “arkipäivää”.

    Olen myös tietoinen siitä, että vuosikymmenten aikana maaperään on tahattomasti siirtynyt merkittävä määrä eri kemikaaleja sekä lentotoiminnan, että Tattarisuon teollisen toiminnan seurauksena.

    Helsingin Sanomat on tehnyt kuluneen vuoden aikana juttusarjaa Helsingin puretuista rakennuksista ja siitä mitä tilalle on rakennettu. Jälkikäteen tuntuu hämmentävältä ja on vaikea ymmärtää, mitä mitä tyylikkäintä Jugend-taloa purettaessa onkaan ajateltu. Nyt on tämän sukupolven aika! Nyt me voimme pilata osan Helsingin perintöä!

    Oli miten oli, jos grynderit, Pajunen ja muut asiasta mitään ymmärtämättömät, mutta silti siitä kiinnostuneet haluavat, että Malmin kenttä jyrätään, niin antaa mennä vaan.

    En aio ostaa asuntoa alueelta, koska tiedän, että luvassa on ongelmia. Oikeastaan toivon, että jyräyspäätöksen tehneet poliitikot saavat oikein kunnolla lokaa niskaan sekä kansalaisilta, että kansainvälisiltä perintökohteilta suojelevilta instituutioilta.

    Toivon, että hanke päättyy siten, että lentokenttä on jyrätty, hanke hylätty ja kaikilla on kurjaa…. Tasapuolisesti.

    Malmi on Suomen toisiksi vilkkain kenttä. Ja jos joku kuvittelee, että Malmin toimintaa voisi siirtää Helsinki-Vantaalle, näin ei ole.

    21+

  43. Kiitos Janne!
    Samaamieltä kanssasi, kuin myös yli 70000 kansalaisen kanssa. Miten onkaan noin erilainen ymmärrys kansalaisilla eri harrastuksia ja ammatteja kohtaan. Lentäminen tarvii lentokenttiä, hiljaisemmat letenlyt vain korkeita paikkoja, vesijetteily ja hiihto vettä ja moottoriveneitä nämä myös meteliä. Laskuvarjoilu vain ylösmenossa tietääkseni suht hiljasta ja siitäkin hyppyyn valmistautumista?

    16+

    • Nimiä saa helposti kerättyä oikeanlaisella kysymyksen asettelulla ja keräysalueen laajentamiselle niille alueille joille kentän olemassaololla ei ole mitään merkitystä. Jos näiltä myönteisesti kentän säilyttämiseen 13000 helsinkiläiseltä olisi kysytty haluatko 25000 uutta asukasta Malmin lentokentän paikalle vai helsingissä omille kotikulmillesi, olisi kentän kannattajia ollut vain murto-osa. Kenttäalue on “helsinkiläisten omaisuutta” ja josta päätösvalta kuuluu helsinkiläisille.

      307+

      • Tähänastisten riippumattomien mielipidemittausten kysymyksenasettelut voi nähdä täältä: http://www.malmiairport.fi/kansalaismielipide/
        Riippumattomien tutkimusten lisäksi ovat myös _kaikkien_ näkemieni, Malmin kenttää koskevien lehtiuutisten yhteydessä järjestetyt mielipidemittaukset olleet selvästi kentän säilyttämisen puolella. Onko sinulla ehkä näyttää yksikin mielipidemittaus, jonka perusteella enemmistö kannattaisi kentän sulkemista? Edes yksi ainoa? Lähes kaikki koillisen Helsingin asukasyhdistyksetkin ovat kentän säilyttämisen kannalla.

        Kirjoitat että päätösvalta kenttäalueesta kuuluu helsinkiläisille. Lain mukaan asia varmaankin on juuri näin, mutta asukkaiden lisäksi tulisi vähintäänkin kentän nykyisten käyttäjien mielipide mielestäni huomioida, heidän asuinkunnastaan riippumatta. Sitä ei tähän mennessä valitettavasti kuitenkaan ole tapahtunut. Helsingin visiona on olla “maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi.”. Malmin kentän tuhoaminen ei ainakaan tuohon tavoitteeseen pääsemistä todellakaan auta.

        Vastuunsa tuntevien päättäjien tulisi ymmärtää että kentän merkitys ulottuu huomattavasti yli kaupungin rajojen ja heidän tulisi huomioida valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kokonaisuudessaan. Niitä toteutetaan nyt kuitenkin vain asuntorakentamisen perspektiivistä, vaikka niihin sisältyy myös velvoitteita esimerkiksi “varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen”, “luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle”, “Helsingin seudun erityiskysymykset”, “toimivat yhteysverkostot” sekä “luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet”.

        Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainituista asioista juuri asuinrakentamista koskevat tavoitteet ovat itse asiassa jotakuinkin ainoa aspekti, joka ei ole samalla tavalla välttämättä sidoksissa Malmin lentokenttäalueeseen kuin esimerkiksi kyseisen alueen RKY-merkintä, aikatauluttamattomien lentoyhteyksien varmistaminen tai alueen uhanalaisten lajien suojelu.

        “Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa…” Jos Suomen toiseksi vilkkain, pääkaupungin huoltovarmuuden turvaava lentokenttä ei ole valtakunnallisesti merkittävä, en tiedä, mikä sitten.

        Helsingin tulisi, maan pääkaupunkina, tiedostaa ja kantaa vastuunsa koskien ratkaisuja, joilla on (huomattavaa) vaikutusta kaupungin rajojen ulkopuolelle. Nyt ei näin valitettavasti näytä tapahtuvan.

        Vaikka päätösvallan kenttäalueesta tulisi sinunkin mukaasi kuulua helsinkiläisille, tuntuu päätöksiä tällä hetkellä kuitenkin – helsinkiläisten sijasta ja heidän mielipidettään vastaan – ajavan pieni piiri, joilla on vahva ennakkoasenne kentän sulkemisen suhteen.

        Kuinka kykeneväisiä kaupungin eettisten periaatteiden mukaiseen, oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaista kohtelua kunnioittavaan päätöksentekoon ja sen johtamiseen voidaan uskoa henkilöiden olevan, joilla on vahva kenttää vastustava ennakkoasenne? Ainakaan tähän mennessä en todellakaan ole vakuuttunut siitä että kansalaismielipiteen, luontoarvojen, historiallisten arvojen tai kentän merkityksen elinkeinoelämälle ja huoltovarmuudelle olisi annettu vaikuttaa niiden ansaitsemalla painoarvolla objektiiviseen päätöksentekoon kaupungin eettisten periaatteiden edellyttämällä tavalla. Ei edes siinä määrin kuin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kokonaisvaltainen huomioiminen sitä edellyttäisi.

        33+

  44. Espoossa päätettiin eilen laittaa Kehä I Keilaniemessä tunneliin ja rakentaa Kehän päälle puistomainen kansi. Siis autot maan alle ja ihmiset puhtaaseen ja meluttomaan ilmaan sen päälle. Siis juuri toisin kuin Helsingissä.

    Tästä tulee kiinnnostava vertailu, jos ja kun helsinkiläiset satsaavat niihin bulevardeihin. Saas nähdä, kumpi kaupunki toimii fiksummin. Kansalaisilta ei kysytä mitään, mutta he voivat sentään äänestää jaloillaan.

    22+

    • Kehä I laitetaan tunneliin 200 metrin pätkältä 50 miljoonalla ja samalla molempiin päihin rakennetaan valtavat saasteita ja melua ympäristöön syöksevät liittymähärdelli-suuaukot, kaikki sen vuoksi, että autoja mahtuisi kulkemaan tielle jonkin verran enemmän. Puhdasta ja melutonta ilmaa ei saada ehdoin tahdoin lisäämällä autoliikennettä. Valtavat maa-alat metroaseman välittömästä ympäristöstä tuhlataan rampeille ja liittymille.

      Kukin voi toki tykönään arvioida kuinka miellyttävyyttävää ympäristöä syntyy tällaisten suunnitelmien seurauksena: http://espoo04.hosting.documenta.fi/kokous/2015365660-3-3.PDF

      Jaloilla äänestämisestä Carl Haglund jo näyttikin mallia 🙂

      6+

      • Markku Markkula lupasi, että tunnelista tulevat pakokaasut puhdistetaan.

        2+

    • Itä-Pasilassa yritettiin panna autot alakertaan. Muuten hyvä, mutta jotenkin janakulkija aina eksyy alatasolle, jossa oli ensin jopa isoreikäiset kivet estämässä kävelyä väärässä paikassa. Likuportaat auttaisivat nousemaan ylätasolle. – Toisaalta autot ovat vallanneet myös ylätason.

      3+

  45. Olisi tehokkaampaa lukea sellaista selostusta, jonka kieliasu olisi tarkistettu. Monikoita ei ole otettu huomioon, lauseet ja virkkeet ovat keskenräisiä ja asiayhteydet pomppivat. Tekstiä on kirjoittanut varmasti moni kaavanlaatija, mutta olisihan se parempi jättää lainvoimaiseksi sellainen selostus, jota kehtaa lukea. Jospa siis joku kielenhuollon taho voisi kahlata tekstin läpi.

    4+

  46. Kaavakartta on liikenneratkaisuiltaan sujuvan oloinen ja suurkaupunkimainen kokonaisuus. Keskuspuiston alkupäähän, Eläintarhan alueelle, on kuitenkin tulossa merkittäviä muutoksia, jotka heikentävät ehdotusta. Manskun ja Hesarin ruuhkaiseen risteykseen suunnitellaan liikenteen solmukohtaa, vaikka se on jo nyt kantakaupungin meluisimpia pisteitä.

    0

  47. Manskun ja Hesarin risteys on jo nyt “liikenteen solmukohta”. Eli saavutettavuudeltaan hyvä. Kantakaupunkia lisää sinne siis.

    1+

    • Tunnelilla voidaan ratkaista Kaivokadun, Erottajan jne autojen mahtumisongelma vähäksi aikaa, mutta ei saasteen ja melun ongelmaa.

      Helsingin kadun tunneli Oopperan kohdalla ja muutkin ovat OK, jos ruuhka- ja keskustamaksu on maksettu.

      Liikennettä voi sujuvoittaa, mutta tärkeitä on sen vähentäminen kantakaupungissa. Tunneli on helpoin tehdä Oopperan kohdalle.

      1+

      • Ei mitään pöljiä autotunnelihässäköitä kantakaupunkiin. Tiivistyvässä kaupungissa yhä useampi matka tehdään kävellen, pyörällä, ratikalla. Sujuvoitetaan siis kävely-, pyöräily- ja raideliikennettä jos jotain.

        Vuosikymmeniä kestänyt autoliikenteen suosiminen ei ole johtanut kuin uusiin ruuhkiin (ja loputtomiin tunnelikaavailuihin ruuhkien helpottamiseksi) ja tuhlailevaan maankäyttöön.

        5+

  48. Olisi kiva jos kaupungin keskustasta kuitenkin vielä pääsisi autolla ulos ja takas himaan jollain tavalla järkevästi jatkossakin.
    Bulevardit toimii lehtimetsävyöhykkeellä!

    Hyvä suunnittelu tekisi liikenteestä paljon joustavamman ja toimivamman, vaan koska liikennesuunnittelijat eivät ilmeisesti itse omista autoa, ideologisista syistä tahallaan vaikeuttavat liikennettä!
    Seiso siinä esim. sitten pohjois-Espan jonossa yli Manskun vain koska joku keksi tukkia väylän. Ei herätä kauheaa luottamusta virkamiesten touhuun.
    Samalla joku pohtii päivätyökseen autotonta Helsinkiä……haloo, iso hiljainen enemmistö kärsii näistä typeryyksistä ja muutama pipertäjä hykertelee. Eläköön demokratia!

    8+

  49. Tämä yleiskaava on rohkea, linjakas ja hallittu. Antaa mennä vaan eteenpäin. Helsingillä on nyt käsissään tulevaisuuden valttikortit.

    52+

  50. Pormestarimallin kannattajien mielestä demokratiaa saataisiin lisää lisäämällä vaaleilla valittujen poliitikkojen vaikutusmahdollisuuksia suhteessa virkamiehiin. Vielä enemmän demokratiaa saataisiin lisäämällä kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksia.

    Nythän esimerkiksi kaupunkisuunnitteluvirasto harrastaa kyllä kaikenlaista vuorovaikutussuunnittelua ja kerää asukkailta auliisti palautetta joka asiasta, mutta saadulla palautteella ei kuitenkaan ole mitään vaikutusta viraston esityksiin. Lisäksi viraston laajat ja merkittävät esimerkiksi yleiskaavaan liittyvät suunnitelmat näyttävät menevän valtuustossa sellaisenaan läpi vähin äänin.

    13+

  51. Ylipormestari Raimo Ilaskivenkin toteama asia: Malmin lentoasemaa ei voida siirtää, se voidaan vain tuhota.

    12+

  52. HELSINKILÄISET HALUAVAT PITÄÄ MALMIN LENTOASEMAN ILMAILU-KÄYTÖSSÄ !!!!!!

    Asia: ASUNTOJEN RAKENTAMISESTA MALMIN LENTOKENTÄLLE!!
    Malmin lentokentän suomaassa on lentokoneitten jään-estoaineita yms.. myrkkyä siellä on ollut suomalaisia,saksalaisia ja venäläisiä sotilas-koneita sotien aikoihin ja kaikkia myrkkyjä ja öljyjä on valutettu suoraan maaperään . Jään-estoaineita on ruiskutettu lentokoneiden siipiin ja rakenteisiin kiitoteitten päissä ja niiden leviämistä ei pystytä valossa kattavasti arvioimaan . sinne on vaikeaa rakentaa asuntoja ja jos sinne rakennetaan on mahdollista että ne joudutaan kaikki purkamaan parinvuoden päästä ja Helsingin kaupunki maksaa kaikki kulut,, ihmiset voivat sairastua pysyvästi! Helsinki-vantaan lentokentältä jään-esto aineet olivat imeytyneet syvälle kallioon , eivätkä ne olleet hajonneet ..oletetusti suomen kylmästä ilmastosta johtuen ,joten kansain-välistä vertailutietoa ei ollut käytettävissä. ylimääräiset kustannukset ovat arvioiltaan n. 60-miljoonaa euroa ja ilmeisesti lisäkustannuksia tulee merkittävästi vuosittain . Rakentamisessa tulisi ottaa huomioon myös se riski mikä toteutui myllypurossa, kun entisen kaatopaikan päälle rakennettiin asuntoja ja ne jouduttiin purkamaan koska ihmiset eivät niissä voineet asua. Niklas collin on työskennellyt nuorena Malmin lentoasemalla erilaisissa teknisissä tehtävissä ja hän on mm.. oman kertomuksensa mukaan on näitä jään-estoaineita ollut ruiskuttamassa sillä ja tietää ilmeisesti myös muista myrkyistä mitä malmin lentokentän maaperään on valutettu !

    6+

    • Harrastelijalennokkikerholaiset saavat luvan puhdistaa maat lähtiessään. (Ja opetella kirjoittamaan.)

      194+

      • Mitää??
        Häädetäänkö lennokkikerhotkin? Miksi vain harrastelijat? Mikä erioikeus ammattilennokkikerholaisilla on?
        Häädettävien helpotus on, ettei lennokkien jäljiltä tarvitse siivota.

        6+

    • Vieläkö sitä jäänestoainetta (myrkkyä) sumutetaan. Sehän on ympäristörikos!
      Kenttä suljettava välittömästi ja “sumuttajat” vastuuseen.

      204+

      • Lentokentän loppajaat taas heräsivät, kun heidän öykkärinsä aktivoitui huutamaan lentokentän puolesta asiaa.

        143+

      • Toivon perusteluja kannallesi.

        0

      • Malmin lentokenttä täytyy äkkiä rakentaa, kun on niin korpea, että sudetkin sen jo valloittaa. Ihmiset eivät ole enään turvassa Malmilla.

        63+

    • Sinne “maata muallakin” ollaan jo rakentamassa joka tapauksessa. Jos Malmin kenttä jää rakentamatta, pitäisi jostian löytyä kaavoittamatonta aluetta 25 000 asukkaalle. No, onhan siellä vielä tilaa Keskuspuistossa ja Viikin luonnonsuojelualueella.

      66+

  53. en ymmärrä kuka edes haluaa rakentaa upean malmin lentoaseman paikalle kenen idea ? herätkää JO koko suomen kansa !!

    3+

    • Miten asfalttikiitorata voi olla jokin nähtävyys? Mitä erikoista siinä on? Vantaalla on neljä kertaa enemmän kiitorataa, menkää sitä halaamaan ja pussaamaan.

      182+

      • Niinpä! Arvokkaat rakennukset säilytetään uudessa kaavassa. Kentän tärkeimmille ilmailun toiminnoille on paikat valmiina tai tekeillä Tampereella ja Helsinki Airportilla. Yleisessä ja kaikkien vapaasti käytössä olevaa viher -ja virkistysaluetta tulee olemaan enemmän. Ihmiset saavat kaivattuja asuntoja. Koko Koillinen -ja Itäinen-Helsinki ja sen nykyisetkin asukkaat hyötyvät uudesta asuinalueesta. Harrastelentäjien tai pienkonebongareidenko ehdoilla sitä kaupunkia tehdäänkin?

        175+

      • Toivon perusteluja kannallesi.

        3+

  54. Kyllä suomalaiset ovat maailman hölmöin kansa,, ajatelkaas miten maailma nauraa suomalaisille ja suomalaisuudelle etenkin naapurimaa ruotsi ottavat vaan lisää pakolaisia / rakentavat historiallisia paikkoja kuten malmin lentoasema ja tuomarinkylä !

    hölmöläisten hommaa ,, tarvitaan vaan asuntoja ja luullaan että saadaan helsingin maine kasvamaan jollain helvetin betoniviidakolla JÄRKI KÄTEEN TAAS !!

    3+

  55. Malmin lentoaseman ravintola Gate-1 on valittu Helsingin parhaimmaksi ravintolaksi ,, HIENOA !!!

    3+

  56. Yleiskaavaluonnos / Malmin lentokenttä

    En voi käsittää sitä, että väkisin pitäisi rakentaa entisen olemassa olevan päälle/tilalle. Eikö ensin pitäisi hyödyntää vapaana olevat kohdat?

    Kuinka paljon onkaan Helsingin historiassa tuhottu vanhaa ja korvattu niitä uudella – ja myöhemmin haikailtu perään – eikö siitä ole opittu mitään?

    Ei uutta varten ole todellakaan pakko sitä vanhaa hajoittaa, varsinkin kun on paljon tällähetkellä käyttämättömiäkin alueita.

    Esitän tämän seikan tarkkaan miettimistä.

    15+

  57. Tuomarinkylän ja Torpparinmäen alueille ei lisärakentamista. Arvokas puistoalue, keskuspuisto, pellot, metsät korvaamattomia ulkoilualue. Helsingin ylpeys, kuin maaseutu.
    Toisaalta savinen pelto tuskin kustannustehokasta rakentamista syvästabiloimisineen ja paalutuksineen.

    6+

  58. Helsingille olisi edullista, jos säilytettäisiin eri kaupunginosien ominaislaatu. Lauttasaaren kohdalla merellisyys on vaarassa, jos Länsiväylä muutetaan kaupunkibulevardiksi. Merellä katse kantaa, mutta kaupunkibulevardi on putki, josta ei nää merelle. Se myös sulkee massiivisin kerrostaloin näkymän nykyisestä Pohjois-Lauttasaaresta merelle. Uusi kaava myös vähentäisi puistoalueita. Juuri viheralueet tuovat asukkaita Lauttasaareen, eivät massiiviset talot. Juuri viheralueet ovat ihmisten henkireikiä myös muualla kaupungissa.

    3+

  59. Ehdotettu yleiskaava on katastrofaalinen monessa mielessä. Olen kuvitellut, että vihreät puolustaa luontoarvoja, mutta tilanne näyttää olevan päinvastainen. Helsingin luonto- ja puistoalueisiin kajotaan raskaalla kädellä vaikka tutkimukset osoittavat, että ihminen voi paremmin, kun lähellä on luontoa. Entisen maaliikennekeskuksen alue samoin kuin rakenteilla oleva Pasilan alue soveltuvat rakentamiseen, mutta esimerkiksi entisen maaliikennekeskuksen pohjoispuolinne alue, joka on tällä hetkellä osa keskuspuistoa ja rajoittuu Maunulaan ja Pirkkolaan, häviäisi suurelta osin. Samoin suunnitteilla olevat kaupunkibulevardit veisivät eri puistoalueista huomattavia osia. Tätä ei kukaan järkevä kaupunkilainen voi sallia! Nämä ovat vain esimerkkejä siitä mitä suunnitellaan eri puolille kaupunkia. Tiivis kaupunkirakentaminen ei ole itseisarvo, kun tuloksena on asumisen ja viihtymisen kannalta onnettomia ratkaisuja. Kuka istuu kahviloissa bulevardien varrella ja vielä ulkona loka-maaliskuussa? Kaikissa piirroksissa annetaan aivan liian ruusuinen kuva.
    Kukaan ei myöskään ole kertonut, miten näiden teiden lähellä olevalle rakenuskannalle tapahtuu. Näillä alueilla on paljon hyvää asuinkantaa ja miellytävät asuinalueet ainakin toistaiseksi.
    Toinen erittäin huono suunnitelma on liiaillinen pyöräilyn korostamien. Pitää muistaa, että kohtuullisia pyöräilykelejä on Helsingissä vain noin puoli vuotta. Kuljen itse pääasiassa julkisilla, pyöräilen paljon erityisesti kesällä, mutta käytän myös autoa kaupungissa liikkumiseen. Pyörilyn korostaminen on mennyt silti liian pitkälle ja autoilun rajoittaminen liiallisuuksiin.
    Veronmaksajana mäitä suunnitelmia ei mitenkään voi hyväksyä!

    15+

    • Hyvin kirjoitettu! Hävittämällä metsiä ja luontoalueita kaupungista saadaan vain aikaan slummia. Kannattaisi kaupunkisuunnittelijoiden ja vihreiden tehdä pieni opintomatka esim. Englantiin tai Skotlantiin tai USA:han, kaupunkeihin, joissa näkee toivottomia asuinalueita. Ei mitään vihreätä, pelkkää betonia. Ei siellä kukaan voi viihtyä. Yhteisöllisyys slummissa ilman viheralueita = rikollisjengit?

      Ja onko liikennesuunnittelun tavoitteena estää ihmisiä pääsemästä Helsingin keskustaan mitenkään muuten kuin pyörällä? Kyllä bussilla keskustaan mennessä tämmöinen ajatus herää. Eivät kaikki pysty ajamaan pyörällä. Ja pelottavaa on jo jalankulkukin, kun hurjistuneet äijät kilpa-maasto-pyörillään viimesen päälle vermeissä pyyhältävät melkein päälle.

      9+

  60. Apua! Ei missään nimessä asuinrakennuksia asemakaavalla suojeltuun Pihlajamäen Aarnikanmäkeen! Siinä tuhoutuu arvometsää urakalla.

    0

  61. Lisää metroa, vähemmän pientaloja

    Metro ja Pisararata

    Pisararadasta ollaan luopumassa sen kalleuden takia. Sille vaihtoehtoisen silmukkametron suunnittelu tulisi käynnistää ja metrolinjauksen tulisi olla mukana Pisararadan vaihtoehtona yleiskaavassa.

    Pientaloalueiden rakentaminen

    Pientaloalueiden rakentaminen tulisi lopettaa lähes kokonaan, koska kaupungin puistot ja metsät ovat uhattuina massivisen rakentamisen takia.

    Korkea rakentaminen

    Korkean rakentamisen korkeutta ei määritellä kaavaluonnoksessa. Pitäisi esittää selviä kerroslukuja. Korkean rakentamisen yhteydessä pitäisi pyrkiä lähes täydelliseen yksityisautottomuuteen, ettei korkean rakentamisen tehokkuuden tuomaa hyötyä maan säästymiselle luonnonpihoina pilata kokonaan betonikansilla ja ajoluiskilla.

    Ahdas rakentaminen

    Nykyarkkitehtuurissa suositaan ahdasta rakentamista tontin käytössä riipumatta rakennuskorkeudesta. Katujen varsilla pitäisi olla väljyyttä, jotta kaupunkiin saataisiin jäämään puita ja pensaita. Bulevardisointi kuuluu myös pienkaduille ja siitä tulisi olla kaavamääräyksiä.

    Kalasatama-Kruunuvuori-Ramsinniemi-yhteys pikaraitiotiellä

    Vartiosaari ja Ramsinniemi tulee säilyttää rakentamattomina. Raitiovaunulinjasta siltojen kautta tulee luopua, koska se tuhoaa ainutlaatuista luontoa, virkistysmahdollisuutta ja on kohtuuttoman kalliskin. Sillat ovat kannattavia ainoastaan, jos rakennetaan järeästi sen varrelle, kuten Vartiosaareen. Idea on lähtöisin ahneesta saalistuksesta. Rantoja ja saaria on helppo myydä asuntorakentamiseen. Kaupunkilaiset tarvitsevat parhaat metsät, rannat ja saaret yhteiseen käyttöön puistoiksi. Rakentaminen tapahtukoon muualla kaupungissa. Keskustaan ulottuvan pikaraitiotien ja Jokeri1:n linjauksen sijaan olisi parempi toteuttaa metroyhteys Laajasalosta Roihuvuoren ja Herttoniemen tai Roihupellon kautta Viikkiin ja edelleen Pitäjänmäen ja Leppävaaran kautta Tapiolaan tai Otaniemeen. Tähän yhdistyisi linja Itäkeskuksesta. Jokeri 1:n linjauksen muuttaminen raideliikenteelle on kuitenkin paljon kiireellisempi projeki kuin Kruunusillat. Metrovaraus pitäisi huomioida.

    Liityntäpysäköinti ja liityntäliikenne

    On tärkeää, että kaupungissa liikutaan mahdollisimman paljon julkisilla välineillä. Hyvä kaupunki on avoin myös muiden tulla. Tästä syystä liityntäpysäköintiä tulisi kehittää systemaattisemmin ja järeämmin kaupungin rajoille kuin mitä kaavaehdotus tarkastelee.

    Sisäänajoteiden katkeamattomuus

    Kaupunki on tarkoitettu kaikille kaupunkilaisille ja ulkopulisillekin. Tuusulanväylään ja Mäkelänkadun yhdistymiskohtaan ollaa suunnittelemassa liikenneterminaalia, joka katkaisisi yhden sisääntuloväylän yksityisautoliikenteeltä. Sisäänajoteitä tarvitaan. Ajonopeuksia voidaan alentaa. Liikenneterminaali sopisi paremmin muualle, kuten Pasilaan tai Malmille/Pukinmäkeen.

    Bulevardisointi

    Bulevardisoinnilla tavoitellaan sisääntuloväylien ajonopeuksien alentamista ja pikaratioteiden rakentamista tavoitteena saada asuntorakentamista lisättyä. Bulevardisointi ei poista meluongelmaa vaikka vähentää sitä. Sisääntuloväylien laidat tulee varata toimisto- ja liikerakentamiseen. Niiden taakse suojaan sopii rakentaa asuntoja. Bulevardeille tulee järjestää enemmän uusia poikkikatuja kuin kaavaehdotus luonnostelee, jotta syntyisi verkkomaisempi kaupunkirakenne. Bulevardisointi täytyy toteuttaa ennen siihen liittyvän asunto- ja toimistorakentamisen aloittamista.

    Bulevardisointi-idealla kiihdytetään varmasti tienlaitojen rakentamista ja asuttamista. Yleiskaavan luonnetta vihreään ajatteluun pyrkivänä suunnitelmana heikentää kuitenkin se, että siinä ei oteta mitään kantaa pikaraitiojärjestelmän tarvitseman suurvarikon sijaintiin. Onkin pelättävissä, että saadaan vain raskas tienvarsirakentaminen ilman bulevardeja ja pikaraitioteitä.

    Moottoritien kattaminen Jakomäessä

    Alppikylän kohdalla Lahden moottoritie tulisi kattaa joko kuvulla tai kannella, koska näin saadaan Alppikylän ja Jakomäen asuinalueet meluttomammiksi ja mahdollisesti yhdistettyäkin. Kannelmäen ja Lassilan yhdistäminen kehän kattamisella ei ole niin kiireinen asia, vaikka voisi yleiskaavassa ollakin.

    Itäväylä Herttoniemen ja Kulosaaren välillä

    Itävälän kattamisessa Herttoniemen ja Kulosaaren välillä riittäisi kevyt muovikupu metallikehikolla. Metro pitäisi jättää kattamatta ja päivänvaloon. Tiiviin kaupunkirakenteen jatkaminen Sörnäisistä Herttoniemeen ei voi olla tavoitteena, jos tarkoituksena onkin vain kapea kulissi. Parempi jättää rakentamatta kapeat kannakset kuin leikkiä isoa kaupunkia suurkaupungin näköisellä pitkällä kivimuurilla.

    Keskustatunneli

    Keskustatunneli on ristiriidassa bulevardisoinnin kanssa. Siitä tulisi luopua. Keskustatunneli tuo paineita kaupungin sisäänajoteille. Kaupunki kokonaisuudessaan ei ole läpiajoa varten. Päävaihtoehtona tulee olla keskustan kiertäminen. Länsimetrokin vähentää keskustatunnelin tarvetta.

    Suunnitelmakarttojen laatu

    Lukuisat kommentoijat ovat arvostelleet kaupungin julkaisemien pikselikarttojen laatua. Ne eivät anna riittävän tarkkaa kuvaa yleiskaavan kansalaiskäsittelyyn. Tästä syystä kartat olisi korjattava selkeämmiksi ja käsittelyä tulisi vastaavasti jatkaa. Myös vaikea latautuminen kotikoneilla ja mittakaavojen puute osissa suunnitelukarttoja vaikeuttaa karttojen hahmottamista.

    0

  62. Lauttasaari tulisi kaavan toteuduttua olemaan tiheämmin asutettu kuin Manhattan, laskekaa vaikka itse. Miten jäljelle jääneet luonto-alueet tämän kestäisivät? Tuhoutuu koko saari sen myötä, voi valaa asfaltilla samaan syssyyn kaikki kadut. Muutan pois jos ehdotukset mene läpi.

    1+

  63. Olin eilen tilaisuudessa, jossa vahvasti lobattiin sen puolesta, että Kruunusiltojen liikenne jatkettaisiin Liisankadulle. Totuus kuitenkin tuli esiin kaupungin virkamiehen esityksessä
    – entinen autoliikenne säilyy Liisankadulla
    – lisäksi tulee lisää raitiovaunuliikennettä. Ratikkapysäkkejä tulee ilmeisesti vai kaksi Liisankadulle, Snellmaninkadun pysäkki poistuu.
    – lisäksi tulee 3000 jalankulkijaa/pyöräilijää
    – pyöräilijöille tehdää yksisuuntaiset pyörätiet. Kuulemma tila otetaan autojen pysäköititilasta. Kuitenkaan ei selvinnyt, minne pysäköinti siirrettäisiin.
    – ilmeisesti tila otettaisiin jalkakäytävästä, jolla jo nyt käy taistelu tilasta pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden kesken.
    Ei kiitos, ei ‘ joukkoliikennekatua’ Liisankadusta!

    2+

    • Kalliit Kruunuvuoren sillat tarvitaan, jotta päästään rakentamaan Kruunuvuori, Vartiosaari ja Ramsinniemi. Hyvät ja ekologisiksi mainostetut yhteydet ovat myyntivaltti rantojen ja saarten hävitysoperaatiossa. Ilman raitiovaunuyhteyttä Kalasatamasta Kruunuhakaan projekti on epätäydellinen ekohuijaus. Yhteys voidaan toteuttaa muistakin syistä, koska raitiovaunuliikennettä on tarkoitus lisätä. Se on kuienkin kaupungin kannalta hyvä asia.

      2+

  64. Malmin lentokenttä pitää säilyttää ilmailukäytössa jo kulttuuriarvojen takia ja sitä pitää kehittää tulevaisuuden liikenneterpeita varteni

    3+

    • Kiitoradoilla ei ole suojeluarvoa. Lentoasemarakennus on suojeltava ja sen pihalle jokin lentokone pylvään nokkaan. Malmille lisää asuntoja ja työpaikkoja. Nykyinen käyttö varaa tolkuttomasti tilaa ja palvelee hyvin pientä joukkoa.

      166+

    • Tuo kyhäelmä Malmin kentän alueen kaavan vaihtoehdoksi on täysin epärealistinen ja vain onneton yritys säilyttää turha lentotoiminta tiivistyvässä kaupungissa.

      168+

      • Se “kyhäelmä” perustuu samankaltaisiin umpikortteleihin, joita kaupunki on suunnitellut toteuttavansa muualla. Jos ne vaikuttavat huonolta ratkaisulta, voi siitä varmaankin antaa palautetta Helsingin kaupungille.

        2+

    • Eipä taida olla ihan realistisen kokoisia nuo talot ja myös infran osalta voi tulla isoja ongelmia. Vai viittaatko että jos on ihan vaan taloja joissa on katto ja seinät niin puhutaan samankaltaisuudesta…?

      Helsinki ei tarvitse pienkonekenttää Malmille vaan ihan toimivan kaupunginosan.

      62+

  65. Olisi kiinnostavaa tietää minkälaisia tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä ksv tai kaupunki on käyttänyt laatiessaan yleiskaavaa. Onko käytetty jotain ja mitä? En tarkoita robottiautotutkimusta, vaan yleisesti menetelmiä siitä millä menetelmillä mihinkin johtopäätökseen on päädytty. Aineisto kun on niin ristiriitaista keskenään. Jossain mainittiin backcasting. Kaava tähtää pitkälle, joten toivottavasti asiantuntijoita on käytetty pohtimaan tulevaisuuden kaupunkia. Ja jos ei vielä ole, niin alkakaan käyttää!

    2+

    • Päätelmät – koko Suomi muuttaa tulevaisuudessa Helsinkiin ja lisäksi 5 miljoonaa pakolaista. Tarvitaan asuntoja 10 miljoonalle.

      2+

  66. Kuka vääntäisi tyhmälle rautalangasta: Miksi ihmeessä Helsingin on rakennettava tuhatmäärin asuntoja vuosittain? Miksi kaikkien ihmisten muualta Suomesta ja Suomen rajojen ulkopuolelta on tuppauduttava juuri Helsinkiin? Koko muu maa huutaa tyhjyyttään ja täällä valitetaan tonttipulaa. Jotta asuntorakentamistavoitteessa pysyttäisiin, on uhrattava rannat, puistot ja lentokentät talojen tieltä. Uudet talot rakennetaan niin lähekkäin, hyvä jos kymmenen metriä on seinien välissä. Muutama vuosikymmen sitten väljästi rakennetut asuinalueet täydennysrakennetaan täyteen, seinät vieri vieressä sielläkin jatkossa. Mitä ovat ne uusille alueille suunnitellut työpaikat? Kuka niitä työpaikkoja perustaa, kuka niissä tulee työskentelemään? Toimisto- ja liiketiloja on tyhjänä tänä päivänäkin. Yritykset tekevät konkursseja tai siirtävät työt halvempien kustannusten perässä muille maille. Pizza- ja kebab-ravintoloitako niillä työpaikoilla tarkoitetaan? Minä tyhmässä päässäni pohdin, eikö työpaikkoja pitäisi perustaa ympäri maata. Ihmisten ei tarvitsisi muuttaa kotiseuduiltaan Helsinkiin asti työn perässä ja asuntojakin saisi halvemmalla kuin täällä tonttipulan riivaamassa Helsingissä.

    8+

      • Moni kertoo, että nykyisin suvuissa on enemmän isovanhempia kuin lapsenlapsia, joten eiköhän huoli lapsille riittävistä asunnoista ole turha. Kohta “poistumisvuorossa” ovat isot ikäluokat, kun taas lasten ikäluokat ovat huomattavan pieniä.

        5+

      • Edelliset sukupolvet poistuvat ja jättävät jälkeensä tyhjiä asuntoja – luonnollista poistumaa siis. Syntyvyys laskee ja perhekoot pienenevät, suuria ikäluokkia ei näillä näkymin ole tulossa. Joukossa on ensimmäistä asuntoaan hankkivaa lapsuudenkodistaan poismuuttavaa nuorta, kaupungin sisällä asuntoa pienempään/suurempaan vaihtavaa. Suurin osa kuitenkin on muualta tulevia, joille asuntoja pitäisi kiivaalla tahdilla rakentaa.

        0

      • Skutsi ei ala Helsingin rajojen ulkopuolelta, kaupunkeja on muuallakin maassa. Kaupungistuminen ei voi koskea vain maan yhtä kaupunkia.

        7+

    • Helsinki varautuu perheenyhdistämisiin ja mittavaan yleismaailmalliseen asuinrakentamiseen, jotta myös nykyisten asukkaiden lapsille riittäisi asuntoja Helsingissä.

      2+

    • Hyvä että Helsinki vihdoin puuttuu loiskaupunkien kerman kuorimiseen ja pistää Helsinkiläisten edun etusijalle, on kysymys sitten yksityisautoilusta tai lisärakentamisesta.

      9+

  67. Kaupunkibulevardeja on jo, vai onko: esim. Mäkelänkatu Käpylässä ja Vallilassa?

    Miksi on kaavoitettu puistoalueeksi valtavan iso kenttä Mäkelänkadulla, uimahallin vieressä? Siihenhän olisi voinut sitä kaupunkibulevardia jatkaa. Ja Mäkelänkadun toisella puolella on mahtavat urheilukentät ja puistomaista aluetta sekä parkkipaikkoja. Miksei näille alueille kaavoiteta asuntoja?

    Tarvitaanko hehtaareittain aavaa nurmikkoa uimahallin vieressä ja niin valtavat määrät urheilukenttää ja parkkipaikkaa kadun toisella puolella? Kai näille alueille nyt pari kerrostaloa olisi mahtunut, hyvien palvelujen ja liikenneyhteyksien lähelle. Ei tarvitsisi uhrata metsiä ja Keskuspuistoa!

    14+

  68. Kisahallin lähellä on valtaisa parkkipaikka aivan turhaan. Sinne kunnon töölöläisiä kerrostaloja, kuusi-seitsemän kerrosta, ja vaikka parkkihalli ja kauppoja alle. Ei kenenkään tarvitse päästä oopperaan ja liikkumaan omalla autolla Töölööseen, sinne on loistavat yhteydet julkisilla ihan joka puolelta. Ja jos julkiset eivät kelpaa, niin voipi tulla taksilla tai sillä iki-ihanalla polkupyörällä.

    7+

  69. Luettuani tämän kommenttisarjan yleiskaavasta läpi jäi todella tyhjä olo!

    Mitä järkeä tällaisissa kommentointiketjuissa, kun näihin ei mikään viranomaistaho vastaa saati kommentoi tai edes esitä omaa näkemystään?

    Tämä on erinomainen esimerkki näennäisvaikuttamisesta ja -demokratiasta. Ja sitten poliitikot ja virkamiehet kehuskelevat, miten avoin ja vuorovaikutteinen kaupunkimme on, kun kaupunkilaisetkin pääsevät sanomaan mielipiteensä ja siten muka vaikuttamaan.

    Tämä vaikuttaminen vaan on yhtä tuuleen huutamista, kun päättäjillä ei näemmä ole aitoa tahtoa osallistua keskusteluun!

    0

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.