Blogi: Asuminen

Vartiosaari tulevaisuuden asumisen testialustaksi

Millainen asuinalue Vartiosaari voisi olla vuonna 2030? Vartiosaaren suunnittelussa on otettu mukaan tulevaisuusnäkökulma, joka avaa vaihtoehtoisia kehityskuvia. Tulevaisuusklinikoiden ajatuksissa korostuivat yhteisöllisyys, autottomuus ja asumisen kokeilut.

Vartiosaari on ainutlaatuinen alue, joka mahdollistaa uudenlaisen saaristokaupunginosan rakentamisen. Samalla rakentamista on kritisoitu ja sen on nähty uhkaavan saaren kulttuuri- ja luonnonympäristöä.

Joulukuussa 2014 järjestettiin kaksi tulevaisuusklinikkaa, joissa pyrittiin vastakkainasettelun sijaan katsomaan pitkälle tulevaisuuteen ja pohtimaan Vartiosaarta asuinalueena, jossa voisi toteutua tulevaisuuden kaupunkisuunnittelu ja -elämä uudella, raikkaalla ja kestävällä tavalla.

Työpajoista ensimmäinen oli kaikille avoin ja jälkimmäinen suunnattu asiantuntijoille. Pajat järjesti Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto yhdessä Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa.

Uusyhteisöjen kokeilualue

Tulevaisuusklinikoissa työstettiin pienryhmissä viittä teemaa: ubiikkia kaikkialla olevaa viherympäristöä, viihtyisää asumista, vähäautoista liikkumista, uusiutuvaa energiaa ja työn uusia tapoja. Klinikoiden tuloksissa korostui neljä johtoajatusta:

  1. Vartiosaaresta tulisi rakentaa omaleimainen, ainutlaatuinen ja kestävän kehityksen mukainen asuinalue. Saaren ainutlaatuista luontoa pitäisi säilyttää mahdollisimman paljon.
  2. Vartiosaaren ”kohderyhmää” olisivat ihmiset, jotka haluavat asua saaren kauniissa luonnonympäristössä ja muusta kaupungista hieman erillään olevassa yhteisössä. Saaren historiallinen identiteetti ja luonnonympäristö tulisi ottaa kaiken suunnittelun lähtökohdaksi.
  3. Vartiosaaresta voisi tulla erilaisten ”uusyhteisöjen” kokeilualue. Julkisia, jaettuja ja monikäyttöisiä tiloja tulisi olla runsaasti.
  4. Työelämän muutoksiin tulisi varautua rakentamalla Vartiosaareen runsaasti yhteiskäyttöisiä etätyötiloja. Vartiosaari voisi houkutella etätyöntekijöitä ympäri Helsinkiä, erityisesti ”luovaa luokkaa” jolle työn ja vapaa-ajan välinen raja on voinut kokonaan hälvetä vuoteen 2030 mennessä.

Yhteisöllisyys korostuisi Vartiosaaressa ja kansalaisyhteiskunnalla olisi valtaa. Villeimmissä visioissa Vartiosaaressa kokeiltaisiin vapaakaupunkiajattelua Kööpenhaminan Christianian tapaan. Asukkaat saisivat suunnitella ympäristönsä mahdollisimman vapaasti. Esimerkiksi yhteistilat voitaisiin rakentaa vasta jälkikäteen yhteisöjen tarpeiden mukaan. Koiranomistajien talossa voisi olla agility-rata ja joogaharrastajien talossa joogasali.

Vartiosaaren tulevaisuus olisi jatkossakin lähes autoton. Alueelle muuttavilta voitaisiin jopa edellyttää autottomuuslupausta. Jo Vartiosaaren korkea maan arvo puhuu sen puolesta, että mahdollisimman pieni osa siitä jäisi teiden alle. Linnunlaulun ja puiden kahinan ei haluttu peittyvän liikenteen huminaan. Työpajoissa korostettiin, että ainutlaatuinen alue ansaitsee uudenlaisen tavan suunnitella kaupunkia.

Tutustu raporttiin: Vartiosaaren toivottuja tulevaisuuksia 2030 (pdf)

Osayleiskaavan luonnos keskusteluun

Vartiosaari on yksi Helsingin tulevaisuuden asuinalueista. Saaressa on nykyisin noin 50 huvilaa ja loma-asuntoa ja satakunta muuta rakennusta. Saareen kuljetaan vesiteitse.

Vartiosaareen laaditaan parhaillaan osayleiskaavaa kaupunkisuunnittelulautakunnan  hyväksymien suunnitteluperiaatteiden mukaan. Vartiosaaresta suunnitellaan tiiviisti rakennettua saaristokaupunginosaa, jonne tulee asumisen lisäksi virkistystoimintoja kaikille helsinkiläisille. Osayleiskaavan luonnos tulee keskusteltavaksi loppukeväällä 2015.

40 kommenttia artikkeliin ”Vartiosaari tulevaisuuden asumisen testialustaksi

  1. Millainen asuinalue Vartiosaari voisi olla vuonna 2030? Vartiosaaren suunnittelussa pitäisi ottaa mukaan tulevaisuusnäkökulma, joka avaa vaihtoehtoisia kehityskuvia merellisenä autottomana virkistysalueena.

    Vartiosaari on ainutlaatuinen alue, joka mahdollistaa uudenlaisen saaristomaisen viheralueen säilyttämisen aivan kasvavan kaupungin lähituntumassa. Samalla on kritisoitu sitä, että saaren säilyttäminen kulttuuri- ja luonnonympäristönä uhkaa uusien asuntoalueiden rakentamista alueelle.

    Kaupunkisuunnitteluviraston ja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen järjestämissä työpajoissa, ajatushautomoissa ja tulevaisuusklinikoilla pitäisi pyrkiä vastakkainasettelun sijaan katsomaan pitkälle tulevaisuuteen ja pohtimaan Vartiosaarta rakentamattomana viheralueena, jossa voisi toteutua tulevaisuuden kaupunkisuunnittelu ja -elämä uudella, raikkaalla ja kestävällä tavalla.

    1+

    • Miten vaan kunhan kaupunki lunastaa rannat vapaiksi. Omarantaiset asumukset eivät kuulu Helsinkiin.

      Kivinokan omarantaiset kesämajat on siirrettävä rantatien alta pois. Siirtola on myös irrotettava rannasta.

      7+

  2. Kun Viikki/Latokartanon metsienkaatokaavoitusta tehtiin, luvattiin ratikka ja tuhat ekoa tekoa. Eipä ole kuulunut. Vain yksi metsälähiö motarin varrella lisää. Voisiko pliis edellyttää, että saaristoraidelinja rakennetaan ennen kuin Vartiosaareen kajotaan, Kehäradan tapaan. Kiitos.

    8+

      • Joo, Vartiosaareen tosiaan tarvittaisiin ampumarata. Ja lisäksi kesämajoja, siirtolapuutarhoja ja koirapuistoja!

        1+

  3. Miksi Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus suunnittelee Helsingin saarien rakentamista? Eikö asuntoja voisi rakentaa Ruissaloon?

    7+

  4. Vartiosaaresta haluttaisiin tehdä erilaisten uusyhteisöjen kokeilualue. Työelämän muutoksiin tulisi varautua rakentamalla sinne runsaasti yhteiskäyttöisiä etätyötiloja. Ehdotusten mukaan Vartiosaari voisi houkutella etätyöntekijöitä ympäri Helsinkiä, erityisesti ”luovaa luokkaa” jolle työn ja vapaa-ajan välinen raja on voinut kokonaan hälvetä vuoteen 2030 mennessä.

    Miksi etätyöntekijöille pitäisi rakentaa työtiloja kaupungin ubiikille virkistysalueelle Vartiosaareen? Eikö luova luokka voi tehdä etätöitä keskustan kahviloissa, joissa se samalla voi inspiroitua kaupungin urbaanista sykkeestä?

    4+

    • ”yhteiskäyttöisiä etätyötiloja”

      Vartiosaaresta tulee joka tapauksessa autoton, joten etätyö sopisi hyvin. Muutenkin saari sopii määrätynlaisille ihmisille, koska siitä halutaan (suunnittelukokouksen kuusi ryhmää) lemmikitön.

      2+

    • Kiinnostava näkökulma. Tehdäänkö Helsingistä luokkayhteiskuntaa . Vähemmän älyköt älkööt vaivautuko tänne.

      0

  5. Onkohan nyt taas ollut hipsterit pohtimassa asioita oman arvomaailmansa innoittamana.

    Ensinnä miten nämä luovan työn sankarit voisivat liikkua city-henkisesti, jos ei ole raitiovaunuliikennettä tarjolla. Jos raitiolinjaa ei ole tarjolla, halutaan saada auto (juu, voi olla yhteiskäyttöinen ja lisäksi sähkö-/hybridiversio).

    Mitäs auto tarvitsee – parkkipaikan ja lisäksi sillan. Autoliikennettä ei voi hurjasti kasvattaa Herttonimen kautta – ainakaan nyt kun väylät kapeat. Pitää tehdä silta siis myös toisaalle Laajasaloa ja Helsingin keskustaa.

    Kun nuoret etätyöläiset ikääntyvät ja saavat lapsia, pitää autot saada Vartiosaaren rantaparkista lähemmäs kotia. Onhan selvää, että pysäköidystä autosta lasten ja ruokaostosten siirto pitää olla lyhyt ja nopea – etenkin talvisessa säässä.

    Tätä skenaariota voisi jatkaa edelleen, mutta sen voi päättää myös tähän ja todeta, että nyt on viimeisiä hetkiä keskeyttää asuntojen rakentamissuunnitelmat Vartiosaareen ja aloittaa sen virkistyskäyttöön suunnittelu. Kun globaalisti yhä enemmän ihmisiä eläköityy, on tarjolla paljon mahdollisuuksia tehdä palveluliiketoimintaa, mm. terveydenhuolloin alueella.

    Kannattaa nähdä suomalainen luonto erittäin merkittävänä mahdollisuutena terveyspalveluiden alueella. Terveyspalvelut ovat tulevaisuudessa paljon enemmän muuta kuin lääkkeiden ja lääkärien palveluita.

    Toivottavasti Helsinki ja Suomi ymmärtää mahdollisuutensa, eikä toista itseään. Tämä viimeinen kommenttini ei koske vain kykyä kehittää jotain uutta liiketoimintaa, vaan myös tapaa, jolla Suomessa on erityisesti 1960 ja 1970-luvuilla tuhottu kauniita arvokkaita rakennuksia ja luontoa.

    Siksi toivon, että keskitytään ensin rakentamaan nykyiset asuinalueet tiiviimmin ja lisäksi uusia asuntoja paikkoihin, joissa on jo olemassa kaupungin perusinfrastruktuurit – mm. kadut, sillat ja julkinen liikenne.

    3+

  6. Rakennetaan mieluummin uudet asuinalueet tiiviimmin, ja jätetään vanhat valmiiksi rakennetut kaupunginosat ja viheralueet rauhaan. Junaratojen varsilla on vielä paljon käyttämätöntä rakennusmaata. Pääkaupunkiseutua pitäisi voida tarkastella yhtenä kokonaisuutena.

    5+

  7. Nimimerkille: Rakennetaan uudet asuinalueet tiiviimmin

    Kaupunginosan elinvoiman kannalta on vaarallinen lähtökohta pitää sitä ”valmiiksi” rakennettuna. Jos se ei kehity, se taantuu ja ennen pitkää myös palvelut katoavat. Kuten monessa kaupunginosassa on käynytkin. Tämän totesi jo mm. kaupunkisuunnittelun grand old man Otto-Iivari Meurman kirjassaan ”Asemakaavaoppi” vuonna 1947.

    4+

    • Minä ainakin saan lisää elinvoimaa nukkumalähiön kauniista luontonäkymistä ja luonnonrauhasta. En kaipaa jatkuvasti kauppojen kulutushysteriaa enkä liikenteen melua. Nukkumalähiössä on ihana asua!

      Suunnitellaanko kaupunkia vain markkinatalouden ehdoilla?

      8+

  8. Samaa mieltä, keskusta ei ole rakennettu tarpeeksi tiiviiksi. Täydennysrakentamista Kruununhakaan, Ullanlinnaan, Eiraan ja erityisesti Töölöäseen. Näin nämäkin kaupunginosat säilyvät elinvoimaisina, lisäksi turvataan palvelujan säilyminen ja paraneminen ko. kaupunginosissa.

    7+

    • Mielenkiinnosta kysyn nimimerkiltä täydennysrakennetaan:
      Miksi juuri Töölöön? Mitä osaa Töölöstä tarkoitat, jonka pitäisi säilyä elinvoimaisena? Töölö on yksi kantakaupungin elinvoimaisimpia kaupunginosia sellaisenaan. Kauppoja, apteekkeja, ravintoloita, kahviloita, puistoja, uimarantoja, urheilumahdollisuuksia, terveyspalveluja… Hyvät liikenneyhteydet melkein joka kolkkaan. En tällä tarkoita sitä etteikö sinne voisi täydennysrakentaa. Mihin kohtaan Kruununhaassa, Ullanlinnassa ja Eirassa olisi osoitettava täydennysrakentamista ja miksi juuri noihin kaupunginosiin? Mielestäni näiden kaupunginosien kohdalla ei ole huolta elinvoimaisuuden hiipumisesta. Ehkä kirjoittaja haluaa vaan uudisrakentamista ja lisää asukkaita hienoille alueille? Kenelle se suunnataan? Tuskin rakentaminen kovin edulliseksi tulee.

      2+

      • Näiden kaupunginosien elinvoima tulee keskustan läheisyydestä.

        3+

  9. Vartiosaaressa on aikain saatossa käyty virkistymässä ja vietetty aktiivista kesäelämää höyrylaivareitin varrella. Tälle luontevaa jatkumoa tulee kun alueelle pääsevät taas kaikki kaupunkilaiset sujuvasti virkistäytymään ja uusiin asuntoihin elämään.

    2+

  10. Järkyttävä suunnitelma. Miksi ihmeessä Helsinki haluaa kasvaa ja lisää asukkaita ja samaan aikaan vähentää luonto ja virkistysalueita joita lisääntyvä asukasmäärä tarvitsee enemmän, ei vähemmän.
    Vartiosaaren rakentaminen olisi kallis ja täysin käsittämätön virhepäätös Helsingiltä. Saaresta tulisi suunnitella kaikkien kaupunkilaisten virkistyskohde, uimarantoineen, kahviloineen ja asukkaille suunnattuine palveluineen. Jos se asutetaan se suunnataan vain niille jotka sinne muuttavat – ja enemmistö kaupunkilaisista menettävät taas yhden luontokohteen.

    10+

    • 70 prosenttia pääkaupunkiseudusta on viherpintaa eli kasvipeitteistä alaa ja Vartiosaarestakin jäisi tämän ehdotuksen myötä yli puolet vihervirkistelyyn haksahtaneiden yksilöiden temmellyskentäksi.

      Kommentteja lukiessa ilmenee, että Kivinokkaan ei saa rakentaa, Malmille ei, Taliin ei, Viikkiin ei, Meri-Rastilaan ei, Östiksen naturaan ei, eikä missään nimessä vanhojen lähiöiden ah niin ihquihin talojen välisiin lähiviherryteikköihin.

      On se nyt kumma, jos ei kaupungissa saa kaupunkia rakentaa.

      2+

      • Kun kaupunkia ei synny niin, että rakennetaan taas uusi alue luontoon, sillä tavalla syntyy vain monotonista ympäristöä, jonka kaikki rakennukset ovat samalta aikakaudelta ja samoista elementtitehtaista peräisin.

        Kaupunki syntyy rakennusten ajallisista kerrostumista. Miksi Helsingissä ollaan niin haluttomia tiivistämään olemassa olevaa kaupunkirakennetta?

        4+

      • ”Kun kaupunkia ei synny niin, että rakennetaan taas uusi alue luontoon, sillä tavalla syntyy vain monotonista ympäristöä, jonka kaikki rakennukset ovat samalta aikakaudelta ja samoista elementtitehtaista peräisin.

        Kaupunki syntyy rakennusten ajallisista kerrostumista. Miksi Helsingissä ollaan niin haluttomia tiivistämään olemassa olevaa kaupunkirakennetta?”

        Minun mielestäni samalta aikakaudelta olevat isot rakennuskokonaisuudet nimenomaan ovat niitä hienoimpia, ja useimmissa suurkaupungeissa on nimenomaan näitä isoja kokonaisuuksia samalta ajalta. (vrt. oikeastaan ihan mikä tahansa isompi kaupunki.)

        Juju on siinä, että ne rakennukset ja kokonaisuudet pitää suunnitella hyvin ja hyvännäköisiksi.

        Helsinki on tällä hetkellä ihan arkkitehtuurinen sekamelska kun vanhoja taloja on purettu ja uusia rakennettu tilalle.

        1+

  11. Turun yliopiston tutkimuksissa todetaan, että Vartiosaaren ainutlaatuista luontoa pitäisi säilyttää mahdollisimman paljon, ja että saaren historiallinen identiteetti ja luonnonympäristö tulisi ottaa kaiken suunnittelun lähtökohdaksi.

    Näihin tavoitteisiin onkin helppo yhtyä, sillä niiden toteuttamiseen ei tarvita mitään toimenpiteitä. Tällainen luonnonympäristö on Vartiosaaressa jo olemassa. Helsingin kaupunki sen sijaan haluaisi tehdä Vartiosaaresta uuden tiiviisti rakennetun asuinalueen.

    8+

    • Vain saaren keskiosa rakennetaan ja rannat jäävät täysin luonnontilaan, huvilatkin lunastetaan. Villit rannat eivät salli lemmikkien pitoa. Ihaillaan vaan luonnon eläimiä ja lintuja.

      3+

      • Eiköhän niiden luonnon eläinten ja lintujen kannalta ole parempi, että jätetään saaren keskiosakin rakentamatta. Kallionräjäytysten jälkeen elinympäristö on auttamatta pilalla.

        10+

      • Kuka tällaiset päätökset on tehnyt? Sinäkö näin olet päättänyt? Vai tuotko esiin omia visioitasi. Olisi syytä tarkentaa kommenttejaan.

        2+

      • ”Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Vartiosaaren osayleiskaavan suunnitteluperiaatteet kokouksessaan 26.11.2013. Suunnitteluperiaatteet ohjaavat alueen jatkosuunnittelua.

        Suunnitteluperiaatteiden mukaan Vartiosaaresta tehdään tiivisti rakennettu saaristokaupunginosa, johon tulisi asumisen lisäksi kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistystoimintoja. Vartiosaareen rakennettaisiin asuntoja 5 000–7 000 asukkaalle.”

        Kyllä yli kymmenentuhatta asukasta tarvittaisiin elävään kaupunginosaan. Tiivistäkää!

        3+

      • Käy katsomassa kaavaluonnosta. Mistään luonnon huomioon ottavasta tai rannat vapaaksi jättävästä kaavasta ei todellakaan ole kyse. Jo raitiotie ja baana riittäisivät tuhoamaan saaren luonnon ja tässä luonnoksessa saari rakennetaan käytännössä täyteen.

        En ymmärrä, miksi toistat jatkuvasti käsitystä lemmikittömästä alueesta. Ei ole olemassa keinoa määrätä kaavalla, saako asukkailla olla lemmikkejä vai ei.

        9+

    • Rakentamissuunnittelu tehtiin vain vaihtokauppaa varten. Vrt. SOTEn maakuntasopimus.

      Vihreät ovat vaikeana, kun kokoomus taas huijasi heitä.

      2+

  12. Vartiosaari pitäisi säilyttää autottomana ja raitiovaunuttomana virkistysalueena.

    9+

    • Granö on jo jätetty kokonaan ulkoiluun. Vartiosaari liittyy hyvin kokonaisuuteen (saaristoratikka ja baana). Eläimet kyllä palaavat, vaikka hiukan ensin säikkyvät.

      4+

  13. Jokainen raitiovaunureittejä Vartiosaareen ja Ramsinniemeen haikaileva voisi käydä Laajasalossa Tahvonlahden pohjukassa katsomassa, miltä karttojen linjaukset tarkoittavat käytännössä. Vanhaa Koirasaarentietä on kehitetty niin, että maisemassa on nyt valtavan levyinen kallioiseen maastoon louhittu ruhje keskellä vanhaa hienoa metsää ja luontoaluetta.

    7+

    • Käyty on. Hyvin mahtuu ratikka Koirasaarentielle, ja asuntorakentaminenkin jo mukavasti käynnissä. Selvästi kysyntää löytyy uusille saaristoraitiotiehen tukeutuviin asuinalueisiin.

      Ratikka saman tien Vuosaareen ja Herttoniemeen.

      6+

      • Hyvin mahtuu. Uutta katuahan voisi käyttää vaikka lentokoneiden varalaskupaikkana.

        1+

      • Huomasitkohan, että Koirasaarentien ruhjeeseen liittyy monenlaista kummallisuutta. Niin kuin esimerkiksi se, että puut kaadettiin lintujen pesimäaikaan.

        5+

      • On tietysti ikävä, että puut on kaadettu lintujen pesimäaikaan, mutta muuttolinnut sentään palaavat seuraavana vuonna. Tällainen raiskio ei sensijaan palaa ennalleen.

        2+

      • Joo raitiovaunulla Vuosaareen! Junalla samassa ajassa pääsee Riihimäelle ja bussilla Lohjalle.

        7+

  14. Helsingissä on todella paljon asunnottomia ihmisiä , joten kaupungin vuokra asuntoja tarvitaan tuplasti lisää. Helsingissä on tulevaisuudessa pula rakennus maasta, jos kuntia yhdistetä Helsinkiin.

    Vartiosaaren tavoin myös muita iso kokoisia saaria voitaisii muuttaa asuntokäyttöö ja lisätä myös asunmista. esim. Villinki , Vasikkasaari, Vallisaari, Kuninkaasaari , Melkki ja Isosaari. Rakentaminen saariin tulisi uutta asumista ja matkailua. Virkityskäyttöäkin jäisi , kuten variosaaren osayleiskaasakin on. mitä tiiviimpi asuin alue,siten enemmän virkitys käyttöön jää alueita saarissa. osiin saariin tulisi silta yhteydet ja lautta yhteys, kuten suomenlinnaan on hoidettu. Saarii mahtuisi asukaita 2000-10 000. Villinkiin mahtuisi 10 000 asukasta.

    Vartiosaaren ongelma on kulkeminen saareen on todella vaikeaa ja ajallisesti myös. Laajasaloon olisi tullut metro oli se tiivistänyt rakentamista entisestään myös villinkiin!!! Metro oli ollut puolet nopeampi kuin sinne nyt suunniteltu ratikka. Töihin ja keskustaan kestää yli 30min ratikalla vartosaaresta , vuosaaresta varmasta yli 60min.

    Helsinkiin kannattaisi miettiä uusia joukkoliikenne muotoja kuin ratikka, maailmalla niitä keksi vaikka mitä. monorail verkoston ja metro ilmaratana. Metro on kallista rakentaa maanalle, se on myös mahdollista rakentaa maanpäälle teiden yläpuolelle.

    Nykyisen metrolinja päälle voisi rakentaa asuntoja kattamalla niitä, samoin nykyisiä moottoriteitä voisi kattaa mieluummin kuin muuttaa niitä bulevardeiksi.

    1+

  15. Agility ei sovi Vartiosaareen, koska siitä tulee toivokseni lemmikitön.

    Asukkaiden laatima muokkaus on paras tehdä ajoissa etukäteen. Muuten ei esim. koirattomuus onnistu.

    2+

Vastaa