Blogi: Maailman kaupungit

Tukholman seudun työpaikat hyvin saavutettavissa

Työpaikkakehitys Helsingin ja Tukholman seutujen välillä on ollut 2000-luvulla hyvin erilaista – uusia työpaikkoja on muodostunut Tukholman seudulle Helsingin seutuun verrattuna yli kaksinkertaisella tahdilla. Tukholmassa keskustan ulkopuolelle syntyneet työpaikat ovat sijoittuneet usein raideliikenteellä saavutettaviin alakeskuksiin, pääkaupunkiseudulla taas pääosin keskusten ulkopuolisiin tihentymiin.

Viime aikoina väestönkasvu on ollut Helsingissä ja Tukholmassa koko seudun tasolla likimain samansuuruista. Vuosina 2000–2010 väestö on kasvanut molemmilla kaupunkiseuduilla hieman yli 10 prosenttia. Kasvun sijoittumisessa seutujen välillä on ollut kuitenkin eroja.

2000-luvulla Tukholma on tiivistynyt ja kasvanut sisäänpäin, kun taas Helsingin seudulla on korostunut kehysalueiden kasvu. 2010-luvulla kasvun painopiste on kuitenkin siirtynyt myös Helsingin seudulla ydinalueille, ja seudun kehitystä dominoi tällä hetkellä urbaanin kaupunkirakenteen kasvu.

Työpaikkojen ja palveluiden osalta sekä Helsingin että Tukholman keskusrakennetta hallitsevat kaupunkien vahvat keskustat. Yhä suurempi osuus seutujen työpaikoista ja palveluista on kuitenkin viime vuosikymmenien kuluessa sijoittunut pääkeskustojen ulkopuolelle, alakeskuksiin, erilaisiin työpaikkakeskittymiin tai muille alueille.

Molemmilla seuduilla alakeskuksiin sijoittuu noin 15 prosenttia ydinalueiden työpaikosta. Alakeskukset sijoittuvat yleensä niin julkisen liikenteen kuin tieverkonkin kannalta hyvin saavutettaviin sijainteihin, ja niille on muotoutunut paikallinen jalankulkuvyöhykkeensä.

Kaupunkiseutujen väliset erot alakeskusten 2000-luvun kehityksessä ovat kiinnostavia. Tukholman alakeskukset ovat vahvistuneet työpaikkakeskittyminä, mutta Suomessa pääkaupunkiseudulla uudet työpaikat ovat muodostuneet pääosin alakeskusten ulkopuolelle, alueille joiden rakenne tukeutuu usein lähinnä henkilöauton käyttöön.

Pääkaupunkiseudun seitsemään vahvimpaan työpaikkakeskittymään sijoittuu enemmän työpaikkoja kuin seudun 11 alakeskukseen yhteensä, vaikka alueita ei ole kehitetty varsinaisina keskuspaikkoina. Tukholmassa vastaavan kaltaisia toimistokeskittymiä ei ole juuri muodostunut keskusalueiden ulkopuolelle. Merkittävimmät keskusten ulkopuoliset työpaikkojen tihentymät reunustavat Tukholmassa kantakaupunkia, ja niistä monet sijoittuvat kehäraitiotie Tvärbanan reitille.

Myös Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteen korkean palvelutason poikittaisyhteyksien, kuten Raide-Jokerin ja runkobussilinjojen kehitys on avainasemassa suurten työpaikka-alueiden saavutettavuuden parantamisessa.

Pohjoiset suurkaupungit -tutkimuksessa on vertailtu Helsingin ja Tukholman yhdyskuntarakenteen kehitystä. Tutkimus on tehty Suomen ympäristökeskuksen rakennetun ympäristön tutkimuksen sekä Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen laitoksen yhteistyönä. Tulokset olivat esillä myös Laiturin kaupunkisuunnittelumessuilla huhtikuussa 2015.

49 kommenttia artikkeliin ”Tukholman seudun työpaikat hyvin saavutettavissa

  1. Onko selvitetty mikä merkitys kasvulle on ollut Bromman city-kentällä, josta paikallinen liike-elämä pitää tiukasti kiinni vihervasemmiston haitallisista suunnitelmista huolimatta?

    9+
    • Eikö käytännössä kaikki bisneslennot lennetä Helsingissä Helsinki-Vantaalle? Malmin rinnastaminen Brommaan on vähän ontuvaa, kun Tukholman pääkenttä sijaitsee yli 60 kilometrin päässä keskustasta. Helsinki-Vantaalle on alle 20 kilometria Helsingin keskustasta. Lisäksi Brommalle lennetään reittilentoja, kun taas Malmi on ymmärtääkseni lähinnä harrastelijoiden käytössä.

      11+
      • Helsinki-Vantaa on jo nyt ruuhkainen osan päivää.
        Lentoliikenne kasvaa ennusteiden mukaan 2-3 kertaiseksi nykyisestä. Erityisen voimakkaasti kasvaa kevyt lentoliikenne, joka kulkee ilman säännöllistä aikataulua. Minne nämä menevät, jos Helsingistä saa laskeutumis- ja lähtöaikoja vain tuntien odotuksella?
        PK-seutu kasvaa, kansainvälisiä yrityksiä tulee ja tarvitaan lisää. Yhteydet maailmalle pitää olla kunnossa, että tänne kannattaa tulla. Myös lentoyhteydet.

        7+
    • Vaikka Arlandan kenttä onkin kauempana kuin Vantaan, nopea junayhteys Arlanda express tuo keskustaan nopeammin kuin pisararata tulevaisuudessa. Malmin kentällä vain 20% harrastustoimintaa ja esimerkiksi bisneslennot kasvussa tulevaisuudessa. Malmin lakkauttaminen veisi tulevilta sukupolvilta yhden tärkeän ilmasillan Eurooppaan. Uuusiin kenttiin ei köyhtyvällä ja velkaantuvalla Suomella ole varaa.

      7+
  2. Tukholmassa on joukkoliikenne ja asuminen mietitty tarkemmin kuin Helsingissä. Täällä vain suunnitella monia kymmeniä vuosia enne kuin mitää tapahtuu.

    Raideliikenne TUkholmassa on yli tuplasti parempi , siitä juna ja metroverkkoon on panostettu Helsinkiä paremmin.

    Helsingissä on panostettu aivan liikaa raitiolikeetenseen , joka todella hidasta liikkua paikasta toiseen verrattuna metroon tai junaan.

    2+
    • Raitioliikenne on ihan riittävän nopeaa, jos sen annetaan olla nopeaa. Kiskoilla metro ja lähijunakin liikkuvat. Valitettavasti Helsingin raitioliikenteeseen ei ole panostettu käytännössä lainkaan ja siksi se on hidasta. Mannerheimintielläkin sporan pitää jarrutella jatkuvasti, koska autot ajavat puoliksi kiskoilla. 20 cm leveämpi ratikkakaista korjaisi tilanteen, mutta tilanteen korjaaminen ei ikävä kyllä kiinnosta ketään.

      8+
    • Helsinki on jo keksinyt keinon raitiovaunujen hitauteen. Liikennesuunnittelijat ovat huomanneet, että jos pysäkit poistetaan, raitsikoiden kulku nopeutuu huomattavasti.

      3+
    • Helsinki laiminlöi löi 20 vuotta raitotieliikenteen. Nyt on parempi yritys ja tuntuu lupaavalta.

      2+
  3. Bisneslennot lennettiin aikoinaan Ruiotsissakin Arlandaan, mutta tuolla kapasiteetti vilkkaamman taloudellisen toimeliaisuuden vuoksi täyttyi ennen Helsinki-Vantaata. Bromma oli aiottu lakkauttaa mutta tarve syntyi Arlandan tukkeuduttua. Google muuten lennättää korjaajia datacenteriin yksityiskoneella, miten houkutteleva Suomi on jatkossa datacentereille jos korjaajat eivät pääse ruuhka-aikoina laskuun, kun msatkustajakoneet ovat varanneet Vantaan slotit hyvissä ajoin normaaliaikataulunsa mukaan? Malmin lakkquttaminen tuleenheikentämään Suomen taloutta pitkällä aikavälillä!

    10+
  4. Malmin vanha perinteikäs kenttä pitäisi säilyttää toimivana pienlentokenttänä, joka antaa arvon omalle historialleen. Kyllä Helsingin kokoinen kaupunki yhden pienlentokentän tarvitsee.

    10+
  5. Malmin kenttä on selkeästi tulppa toimivalle joukkoliikenteelle ja järkevälle asuinrakenteelle koillisessa ja itäisessä Helsingissä. Helsinki-Vantaan kenttä on alle 20 km:n päässä keskustasta ja pystyy varmasti hoitamaan Malmin kentän toiminnat yhdessä Etelä-Suomen pienlentokenttien kanssa. Täytyy myös muistaa että kaupungin on ylläpidettävä asumisviihtyvyyttä ja pyrittävä meluttomampaan kaupunkiin. Lentokoneet lentelemässä matalalla ympyrää tiheän asutuksen päällä ei tätä edistä.

    16+
    • En kutsuisi Malmin kentän muutaman pörisevän pienkoneen tuottamaa ääntä meluksi verrattuna moottoriteiltä kantautuvaan tauottomaan kohinaan, joka vain lisääntyy asukasluvun kasvaessa Helsingissä. Myös satunnaisesti yli lentävät Helsinki-Vantaan suihkukoneet tuottavat todellista melua.

      3+
    • Maailmalla Helsingin metropolin ja kasvutavoitteen kokoisissa kaupungeissa on melkeinpä aina enemmän kuin yksi lentokenttä. Erityisesti Englannissa ymmärretään Suomen kaltaisena saarivaltiona liikenneyhteyksien merkitys:

      http://www.publications.parliament.uk/pa/cm201213/cmselect/cmtran/writev/aviation/m68.htm

      1) The UK is exceptionally well connected and has direct flights to some 360 destinations which is more than any other country except for China and the USA. It is critical that London and the UK retains and builds on this superior air connectivity.
      2) The UK’s overall transport strategy must recognise and ensure that the aviation sector’s significant economic and social benefits are fully brought to bear for the UK as a whole. Air transport’s unique role in maintaining the UK’s global connectivity must be maintained and enhanced.

      1+
  6. Väärin.

    Asun itse malmin lentokentän vieressä ja koneista ei kuulu haitallista ääntä juuri lainkaan, joskus herää matkustajakoneisiin jotka menevät yli.

    Helsingissä täytyy olla pienlentokenttä, eikä se ole pelkkää harrrastustoimintaa, vaan tärkeää pelastustyötä myös.

    Kenttä ja sen ympäristö ovat juuri sitä asumisviihtyvyyttä parhaimmillaan, luontoineen.

    Jos sinne suolle oikeasti aletaan rakentamaan, niin niiden päättäjien nimet on syytä ottaa ylös, siitä meinaan tule jatkossa iso lasku ja he jäävät historiaan, sanoisinko ei niin hyvässä mielessä.
    ajatelkaahan nyt vähän. tuo kenttä oli osaltaan pelastamassa suomea kun itänaapuri hyökkäsi tänne ja nyttenkö se pitäisi purkaa? Ei!

    12+
  7. Täytyisi selvittää ketä tai ketkä hyötyvät tuon kentän tuhoamisesta?
    Helsingissä, Sipoossa ym. löytyy aivan tarpeeksi tilaa mihin rakentaa, niin että se on myös järkevää.
    Ei ihmiset huvikseen ole kirjoittaneet vetoomusta jossa on jo nyt yli 70 000 nimeä, kentän puolesta.
    Ei tuhota mitään kulttuurihistoriallisesti tärkeää, ajattelematta sen kummemmin.

    Nimim. suo, kuokka ja jussi.

    9+
    • Eivät ihmiset laita nimeään mihin tahansa. En usko että esimerkiksi ampumaratoja Helsinkiin ajavaan adressiin olisi tullut 70.000 nimeä. Eikä siinä mitään, sijansa kaikella.

      5+
      • Ei kannattaisi liian paljon hehkutella tuolla adressilla, sillä nimiä on kerätty yli kymmenen vuotta ulkomaita myöten. Varsinkin “ilma-showt” ovat tuottaneet yleisössä kiertäneistä “puolipakollisissa” kaavakkeissa huimasti nimiä.

        Uskomattominta tässä Malmin kannattajien propagandassa on se että kentässä ja sen käytössä ei nähdä minkäänlaisia ongelmia ja sen lopettaminen ajaisi koko Suomen talouden perikatoon. Uusien asukkaiden, rakennuksien ja parantuvan infrastruktuurin myötä heidän mielestään tulee vain suunnattomia kustannuksia, mielipahaa ja luonnonkatastrofeja.
        On tietyllä tavalla ihailtavaa miten paljon resursseja pystytään käyttämään tähän hurjaan lobbaukseen kentän puolesta.

        Helsingin kaupunki ja koko muu Suomikin pärjää ja selviytyy ilman Malmin kenttää. Uusi asuinalue on ihmisineen ja sitä myötä syntyvän voimavaran kautta parempi ratkaisu kuin nykyinen kenttä. Kaupunki on tehty ihmisiä varten ei lentokoneille!

        12+
  8. Jokaisessa Euroopan pääkaupungissa on vähintään yksi pienkonekenttä, niin pitää olla myös Helsingissä. Liike-elämä tarvitsee nopeita yhteyksiä Helsingistä Tallinnaan (4 km keskustasta), Tukholman Bromman kentälle (9 km keskustasta), Pohjois-Saksaan ja muihin Euroopan kaupunkeihin. Ilman jonottamista 1-2 tuntia Helsinki-Vantaalla. Helsinki-Vantaan lentoasema on paitsi ruuhkainen niin liian kallis pienkoneiden käytettäväksi laskeutumismaksujen osalta (Finavia nostanut laskeutumismaksuja merkittävästi).

    Malmin lentokenttäalueella on 300-400 työpaikkaa, tämän lisäksi Tattarisuon teollisuusalueella on merkittävä työpaikkaklusteri. Näitä yrityksiä ja työpaikkoja ollaan nyt alamassa alas. Ensin pitää olla työpaikkoja ja sen jälkeen vasta asuntoja ihmisille.

    9+
    • Liike-elämä joo tarvii sitä sun tätä, ilman jonottamista, muttei ole valmis maksamaan siitä. Käyttäköön Helsinki-Vantaata. Jokainen toimintavuosi tätä pelleilyä on valtiolle miljoonatappiota, vaikkei Helsinki edes nimellisvuokraa pyydä.

      Asuntoja tässä tarvitaan erinomaiselle paikalle (Helsingin seudun ydintä). Tattarinsuon teollisuus on jäämässä paikalleen (pystyvät maksamaan maavuokransa itse), lentokonetouhulle löytyy maata yllin kyllin Suomesta.

      16+
      • Jos asuntoja oikeasti tarvittaisiin, miksi kaupunki ei rakenna uusia alueita esim. Jätkäsaarta yhtä korkeilla rakennuksilla kuin Tukholmassa rakennetaan ( esim. vähintään 10 kerrosta ). Vancouverissa monet uusista asuinrakennuksista ovat yli 30 kerrosta korkeita. Kaupunki kaavoittaa tällä hetkellä paljon uusia kohteita naurettavan mataliksi (2-4 kerrosta). Jos tämä meno jatkuu, olisi viisaampaa säilyttää tarpeelliset rakentamattomat alueet mahdollistamaan viisaampi ja korkeampi rakentaminen joskus pitkällä tulevaisuudessa. Myös lentoliikenteen kasvun vaikutus nähdään parhaiten joidenkin kymmenien vuosien jälkeen. Olemme tehneet todella typerästi, jos tuolloin osoittautuu, että Vantaan kapasiteetti loppuu samaan tapaan kuin Arlandan kapasiteetti on jo loppunut Ruotsissa. Suomen ulkomaankaupalla ei oikeasti ole mahdollisuuksia, ellei liikesuhteita käydä paikan päälla hoitamassa. Suorittavat matalamman vaativuustason työt voidaan hoitaa nettiyhteyksillä-monia neuvotteluita ei voi, koska niissä tarvitaan luottamusta, jonka hankkiminen ei pelkillä skype-puheluilla onnistu.

        3+
      • “Jos asuntoja oikeasti tarvittaisiin, miksi kaupunki ei rakenna uusia alueita esim. Jätkäsaarta yhtä korkeilla rakennuksilla kuin Tukholmassa rakennetaan ( esim. vähintään 10 kerrosta ).”

        Pysäköintinormi. Autokaupunki estää tiiviin rakentamisen. Kantakaupungissa tulee rakentaa autopaikkoja vähintään 1 / 125 kas-m2 ja noin neljäsosa rakentamisen kokonaisvolyymistä kuluu autopysäköintitilaksi. 32 kerroksisesta asuintalosta 8 olisi autojen säilytykseen tarkoitettua.

        Kalliiksi tulee tällainen hölmöily. Jos Helsingin pysäköintinormi kohtuullistettaisiin vaikkapa Köpiksen tasolle, 1 / 200 kas-m2, ei Vartiosaaren tai Malmin kentän gryndauksesta tarvitsisi edes keskustella. Tiivistettävää löytyisi paljon lähempää yllin kyllin.

        7+
    • Työpaikkoja on kakkoskentälläkin, ne eivät häviä. Tattarisuo jää ainakin osin teollisuusalueeksi vielä pitkään.

      4+
  9. Malmin lentokenttä on ehdottomasti säilytettävä ilmailukäytössä. Tämä on tärkeää koko Suomelle – ei vain pääkaupunkiseudulle.

    Asunnot voi rakentaa muualle. Tilaa niille riittää todella paljon pääkaupunkiseudulla.

    8+
  10. Stadissa on tälläkin hetkellä tuhansia myymättömiä asuntoja. Halpoja vuokra-asuntoja tänne ei tarvita, koska niiden asukkaat usein elävät tukien varassa mahdollisesti koko elämänsä.
    Kaupungin saavutettavuus on elintärkeää elinkeinoelämälle ja siksi lentokenttä tulee säilyttää.

    6+
    • Halpoja vuokra-asuntoja todellakin tarvitaan ihan tavallisille Helsinkiläisille nuorille. Harvalla on varaa ostaa täältä omaa asuntoa varsinkin kun nuorisotyöttömyys huitelee aivan törkeissä lukemissa. Ai ne onkin sijoittajia jotka lentelee niillä pienkoneilla,hyvä tietää. Varmaankin rahaa tuovat koneilla.

      11+
      • Malmin kentän masinointi alkaa jo kyllästyttää. HS on pullollaan kenttää puoltavia kirjoituksia.

        Kaupungin ei pidä tukea joitakin harrastuksia, koska se ei voi tukea kaikkia sataa.

        6+
  11. malmin kenttä tulee ehdottomati säilyttää

    http://www.malmiairport.fi

    Tuolta oikeaa tietoa, jolla muodostaa mielipide.
    Kehysriihessä 2014 tehty päätös oli puutteellinen ja virheellinen.
    Kaikenkaikkiaan erittäin huonoa hallitustapaa noudattava…

    Tämä tulee korjata!

    19+
  12. On metsäläistä ajatella, että Helsinki pärjäisi tulevaisuudessa ilman pienlentokenttää! No jos emme halua tänne “metropoliin” joustavalla aikataululla liikkuvia ulkomaalaisia niin sulkeudutaan vain omaan mökkiimme.
    Tiedoksi kaikille bessewissereille; Kaikki Suomen kentät, lukuunottamatta Hki-Vantaata tuottavat tappiota! Joten tähän on turha vedota.

    Malmin kentän ympäristö on myös ainoa virkitys- ja viheralue Koillis-Helsingissä.

    11+
    • “Kaikki Suomen kentät, lukuunottamatta Hki-Vantaata tuottavat tappiota!”

      Ja tämä on perustelu kentän toiminnan JATKAMISEN puolesta?!

      Voi Varjele meitä näiltä liikeneroilta.

      14+
  13. Varjele meitä siltä voitollisuus-tappiollisuus -hegemonialta, jolla tuhotaan ympäristömme monimuotoisuus ja näivetetään kulttuuri.

    7+
  14. Eikö metropoli saa olla monimuotoinen: lentokenttä, siirtolapuutarhat, golf-kentät, luonto, pelllot, satamat, purot, metsät, työpaikat, hautausmaat, asunnot,hallit, jäähallit, kirjastot, jne… Asuntoja ja työpaikkojako me vain tänne haluamme? Kyllä kaikki mahtuu samaan kaupunkiin.

    6+
  15. Malmin kenttää ei voi siirtää minnekään, se voidaan vain tuhota. Tuhoamisen aika on kuitenkin mennyt ohitse jo pelkästään kulttuurihistoriallisisten syiden vuoksi. Lisäksi Malmi on maamme TÄRKEIN ILMAILUKOULUTUSKESKUS, jota ei pystytä korvamaan muualla, ellei koko pääkaupunkiseudun väestöä pakkosiirretä tulevan kentän ympärille.
    Tukholman kartasta oli jätetty pois lentokenttä ja satamat, Helsingin kartassa ne olivat . Mielipidevaikuttamista?

    3+
    • Miksi ihmeessä pääkaupunkiseudun väestö pitäisi pakkosiirtää jonkun yksittäisen koulutuslinjan perässä maalle? Esim. poliisien koulutus hoituu mallikkaasti Tampereella.

      9+
  16. Poliisien koulutus voidaan hoitaa räntäsateessa sisätiloissa. Lentokoulutuksen alkuvaiheessa voidaan lentää vain hyvässä säässä, muun aikaa voi tehdä muita tuottavia töitä sekä lennonopettaja, että osa-aikaiset oppilaat. Enemmistö kumpiakin asuu pääkaupunkiseudulla – ei Tampereella.

    1+
    • Oisko ne 30000 uutta malmilaista kuitenkin vähän tuottoisampia kuin muutama kymmen osa-aikainen lennokkikerholainen?

      9+
      • Tämä on kyllä mielenkiintoinen paradoksi, jota usein kuulee kentän tuhoamisen puolustajilta. Samalla kun vaahdotaan kentän näennäisistä tappioista (muistutuksena, että kenttä ei maksa euroakaan veronmaksajille) ja menetetyistä vuokratuotoista, kovaan ääneen puolustetaan tätä kohtuuhintaista asumista. Olettehan tietoisia siitä, että ainoa tapa, millä pk seudulle saadaan tätä kohtuuhintaista asumista, on rakentaa esimerkiksi Helsingin kaupungin tukemaa vuokra-asumista. Rakennusmaata tähänkin tarkoitukseen löytyy vaikka kuinka, joten Malmin kentällä ei ole asiassa mitään roolia. Suosittelen tutustumaan Malmin lentoaseman tuhoamisvimman taustoihin. Yksikään järkiargumentti ei puolla lentokentän lakkauttamista.

        1+
      • “Malmilaiselle” kerron, että järkisyynä riittää kateus. Harrastushan saa jopa enemmän tukea kuin Malmin golf -kenttä. Varsinkin ampujat ovat hyvin kateellisiä.

        Malmin melualue on valtava ja silti pienkoneitten melu häirtitsee. Tänäänkin lensi pienkone Helsingin keskustan yllä. Kontulassa ja Kivikossa melu on jatkuva riesa puhumattakaan ulkoilualueista Jakomäen suunnassa.

        4+
  17. Miksi Kalasatama ja Jätkäsaari on mokattu rakentamalla mataliksi. Näille alueille ei tulisi rakentaa yhtään alle 15 kerroksista rakennusta. Ja nyt tehdään sama virhe Pasilassa. Keskustan läheisyydessä olevat alueet rakennettava korkeiksi. 10 km etäisyydellä keskustasta ei saada tällä tehokkuudella muuta kuin slummia.

    5+
    • Kuten muuallakin todettu, nykyinen autopaikkanormi estää korkean ja tehokkaan rakentamisen. Helsinkiä on rakennettu autokaupungiksi 60-luvulta lähtien ja autot vievät paljon tilaa. Aina kun kaavoitetaan uusia alueita lasketaan kuinka paljon sinne mahtuu autopaikkoja, ja jos ei ole tarpeeksi tilaa autoille, silloin ei voida rakentaa enempää asuntojakaan. Tämä on kaupungin rakentamista autoilun ehdoilla.

      8+
      • Siksi auto ei sovi kaupunkiin. Onneksi sitä ei paljon tarvitakaan. Tiivis ja korkea asuminen luo edellytyksiä yhä paremmalle ja yksilöllisemmälle joukkoliikenteelle.

        2+
    • Totta miksi nämä kantakaupungin uudet alueet on rakennettu näin mataliksi. Lähellä keskustaa tulisi rakentaa korkeita umpikortteleita 10-20 kerrosta umpikorttelia niin johan saadaan asuntoja.

      2+
  18. Ja seuraavaksi metro tai raitovaunu Mäntyharjulle ja Tammisaareen, jotta kaupunkilaiset pääsevät ilman autoa mökille.

    2+
  19. Malmin lentokenttään liittyen tällä ja muillakin palstoilla riittää aivan uskomattomia väitteitä. Eniten ihmettelen vertailuja Malmin ja Tukholman Bromman välillä. Tässä en ota nyt siis millään tavoin kantaa rakentamisen puolesta tai sitä vastaan, mutta tuon tässä esille vain muutaman faktan Malmin ja Bromman eroista. Sekä vähän tilastotietoa liikennelennoista.

    Malmilta ei ole säännöllistä reittiliikennettä minnekään – Brommasta säännöllistä reittiliikennettä on noin 15 kohteeseen sekä Ruotsissa että kansainvälisesti. Malmilla reittiliikenteen matkustajamäärä on nolla, Brommassa noin 2,2, miljoonaa vuodessa.

    Eri palstoilta olen lukenut runsaasti viestejä, joissa sanotaan Malmin olevan esimerkiksi elinkeinoelämän yhteyksille tärkeä. Tärkeys on tietysti tässä yhteydessä katsojan silmässä. Finavian julkisten tilastojen mukaan Malmille laskeutui vuonna 2014 kaikkiaan 18 liikeneilmailun konetta – siis vuoden aikana 18 liikenneilmailun konetta. Ja kaikki kotimaasta. Ja mitä on liikenneilmailu? Finavian määritelmä on seuraava:

    “Liikenneilmailu on kaupallista lentoliikennettä, jossa kuljetetaan matkustajia, rahtia tai postia maksua tai vuokraa vastaan. Kaupallista liikennettä ovat reitti-, tilaus- ja taksiliikenne. Liikenneilmailu ei sisällä mm. yleis-, koulutus- tai sotilaslentoja.”

    Väitteet, joiden mukaan Malmilla olisi kansainvälisen bisneksen tekijöille merkitystä voidaan kyllä unohtaa. Käytännössä siis kaikki pääkaupunkiseudulta ulkomaille suuntautuvat liikelennot lähtevät Helsinki-Vantaalta. Nyt ja tulevaisuudessa.

    Rehellisyyden nimissä ei kannata edes väittää Malmin olevan kuin yleisilmailun kenttä. Ja sen strategista merkitystä voi arvioida siis yleisilmailukenttänä. Ei liikelentojen kenttänä.

    Malmista ei käytännössä voi edes tulla reittiliikenteen kenttää. Siinä tulevat fysiikan lait vastaan. Brommassa taitaa kiitotiellä olla mittaa luokkaa 1700 metriä, Malmilla pisin on suunnilleen 1200 metriä. Se jo rajaa aika monta konetyyppiä pois. Esimerkiksi Finnair taitaa liikennöidä Brommaan Embraer 170-koneella – Embraerin E-sarjalle tuo Bromma taitaa nippa nappa riittää. Malmi ei missään tapauksessa. Ja Boeing 737 ja Airbus A 320- sarjan koneet vaativat jo reippaat 2000 metriä kiitotietä. Ja paremman luokan liikesuihkarit, kuten vaikka Bombardierin Challenger 600-sarjan tai vastaavat koneet vaativat nekin lähtöön 1700 metriä tai sitä luokkaa.

    7+
  20. Finavian kuukausitilastoista yhteen laskemalla liikennelentoja on paljon enemmän kuin Finavian vuositason raportissa. Tämä virhe on ollut säännöllinen ja alkanut 2012, kun johto vaihtui.

    Tiedä sitten lasketaanko näihin ne lennätyslennot, joita nykyään kentältä tehdään kaupallisesti koko ajan. Finavia on kieltänyt reittilennot Malmilta vuosien mittaan johdonmukaisesti ja ehdottomasti, vaikka kyselyitä on tullut. Kyllä kaupungissa pitää olla kenttä, jonne pääsee lentokoneella ilman aikataulua.

    1+
  21. Hyvä nimimerkki Aatos, vaikka Bromma ja Malmi eivät ole tällä hetkellä samalla viivalla matkustajamäärissä, väitteesi Malmin lentokentän soveltumattomuudesta liikelentoihin ovat absurdeja. Maailmassa on olemassa muitakin koneita, kuin mainitsemasi A320, Challenger 600 ja B737. Esimerkiksi jo nyt osa Helsingin, Tukholman, Tallinnan ja Riikan välisestä lentoliikenteestä lennetään ATR-72 mallisella lentokoneella. Tällä samalla konetyypillä lennettiin yleisölentoja Malmin lentoasemalla viimeksi kesällä 2014.

    Aikatauluton liikelento on nopeasti kasvava liikkumismuoto. Kyseistä liiketoimintaa harjoittava yhtiö NetJets on ottanut Malmin yhdeksi kohteekseen. ( http://www.malmiairport.fi/29-12-2014-netjets-europe-lentaa-malmille/ ) Aikatauluttoman liikenteen kasvaessa, syntyy toimialalle myös uusia yrityksiä. Kysymys onkin siinä, haluaako Helsinki olla tässä globaalissa kehityksessä mukana.

    Tällä hetkellä Malmin keskeisin toiminta on lentokoulutus. Lentokoulutuksen osuus Malmin kaikesta toiminnasta on tällä hetkellä yli 60%. Lentokoulutuksella on ilmailualaa työllistävä vaikutus, lisäksi toiminnasta tuloutuu huomattavia määriä verotuloja. Malmin kentän kuvaaminen harrastekentäksi ei vastaa toiminnan todellista luonnetta.

    Kommenttina nimimerkille taliin asuntoja, olet oikeassa siinä, että kateus vie kalatkin vedestä. En tiedä mihin harrastuksen tukemiseen viittaat, Malmin kentän käyttäjät eivät ainakaan saa mitään tukea kunnalta/valtiolta.

    Meluasia on tietysti tärkeä, mutta lentomelun määrää pystytään säätelemään useilla keinoilla. Tässä keskeisimpänä on modernin, hiljaisen kaluston käyttö. Malmin meluvaikutuksia ei ole vuosiin puolueettomasti tutkittu.

    Eilen illalla yhdeksän aikoihin keskustankin yllä pyörinyt “pienkone” suoritti kartoitus/mittauslentoa. Vaikka kone olikin lähtenyt Malmilta, lento tapahtui suurilta osin Helsinki-Vantaan ilmatilassa.

    2+
    • Aikatauluttomat liikelennot varmaan ovat kasvava ilmailun ala. Sitä en epäile. Mutta onko Malmilla siinä roolia? Ainakaan tilastojen mukaan ei ole – matkustajia tänä vuonna Finavian tilastojen mukaan nolla. Eili Malmia ei nykyisin käytetä liikenneilmailuun. Mistä se johtuu? Ja minkälaisilla edellytyksillä sitä aidosti voitaisiin käyttää liikenneilmailuun? Mitä investointeja se edellyttäisi? Kuka rahoittaisi ja olisivatko nuo investoinnit kannattavia? Mitä tulee tuohon NetJets-kuvioon, niin onko Malmi teoriassa heidän käytössään vain onko se sitä myös käytännössä? Löytyykö tähän jokin muu lähde kuin Malmiairport-nettisivu? Kyselen siis riippumattoman tietolähteen perään. Kuinka monta nousua NetJets on tehnyt Malmilta tänä vuonna?

      3+
  22. Aiemmin ketjussa on jo mainittu, että Bromma aiottiin lakkauttaa ennenaikaisesti kun käyttö oli nykyistä vähäisempää. Nyt Bromma on merkittävä kilpailukykytekijä useiden ruotsin yritysten mukaan. Malmilta lentää esimerkiksi tämä:http://goaviation.fi . Useat lennot liittyvät työtehtäviin samalla tavalla kuin useat vuokraavat auton työmatkoillaan. Edellä mainituissa tilastoissa on selvä virhe. Kuitenkin oleellisinta on, ettei uutta kenttää tällaisessa Kreikan tasoisessa maassa tule olemaan varaa rakentaa sitten kun tarve on välttämätön. Bisnesjetit muuten vievät Vantaalta monen natkustajakoneen kapasiteetin jättöpyörteiden turva-aikojen vuoksi. Tästä syystä Arlandalle on merkittävää etua kakkoskentästä nyt.

    1+

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.