Blogi: Yleiskaavaprosessi

Tarinaa työhuoneelta – luonnos tarkentuu ehdotukseksi

Loppukevään ajan olemme työstäneet yleiskaavaehdotusta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden sekä jatkotarkastelujen pohjalta. Työ jatkuu syksyyn saakka. Mielipiteitä kirjattiin lopulta lähes 1100 ja lausuntoja tuli yli 40. Olemme pitkin kevättä käyneet niitä läpi.

Maankäyttötarkasteluja on jatkettu ja tarkennettu vielä usean alueen osalta, erityisesti niiden, jotka ovat eniten puhututtaneet menneen talven yleiskaavatilaisuuksissa ja tulleissa mielipiteissä. Tarkastelut ovat vielä kesken.

Uusia selvityksiä on tekeillä neljä: koko yleiskaava-aluetta koskeva Natura-arviointi, joka on loppusuoralla sekä koko yleiskaava-aluetta koskeva taloudellisten vaikutusten arviointi. Siihen liittyy sekä kaupunkitalous että kaavatalous.

Näiden lisäksi kaupunkibulevardeista tulleiden lausuntojen pohjalta on lähdetty laatimaan seudullisten vaikutusten arviointia. Ohjausryhmässä ovat edustettuina pääkaupunkiseudun kunnat, seudulliset toimijat sekä valtion liikenneviranomaiset. Toki koko kaupunkibulevardien idea pohjautuu jo ennestään seudullisiin lähtökohtiin, mutta tätä halutaan entisestään korostaa.

Esimerkkialueeksi bulevardeista on otettu Hämeenlinnanväylä ja tästä ollaan paraikaa laatimassa toimivuustarkastelua. Kaikki selvitykset valmistuvat syksyn lautakuntakäsittelyyn mennessä. Lisäksi kevään aikana on valmistunut raideliikenteen verkkoselvitys ja se onkin jo luettavissa täällä yleiskaavasivuilla.

Talven Laiturin tilaisuuksien lisäksi olemme kiertäneet vielä nyt loppukeväänkin aikana runsaasti kutsuttuina eri kaupunginosien ja sidosryhmien omiin tilaisuuksiin ja keskustelleet yleiskaavan sisällöstä.

Yleiskaavaehdotus valmistuu lokakuun alkuun mennessä, jolloin se viedään kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn. Sen jälkeen kaavaehdotus tulee nähtäville ja siitä pyydetään jälleen lausunnot eri viranomaisilta ja naapurikunnilta.

15 kommenttia artikkeliin ”Tarinaa työhuoneelta – luonnos tarkentuu ehdotukseksi

  1. Yleiskaavassa kannattaisi jättää tilaa tulevaisuuden liikennetarpeille /-järjestelyille jättämällä kehä 1 ja 3: n sekä ulosmeno väylien
    yläpuolinen ilmatila vapaaksi. Ei se rakentaminen ja kasvaminen tähän kaavaan lopu. Jättäkää tuleville sukupolville mahdollisuus toteuttaa toimivia järjestelyitä, kun niiden aika on esim. 50 tai 100 v:n kuluttua. Nykyiset suunnitelmat väylien ja liittymien solmukohtien kattamisesta ja niiden päälle rakentamisesta ovat lyhytnäköistä suunnittelua.

    1+
    • Tulevaisuuden liikennetarpeita on nimenomaan ilmaliikenne sekä kotimaahan että Suomenlahden yli. Eikä se liikenne ole suurilla airbusseilla tapahtuvaa, vaan lentotakseilla, jotka lähtevät heti kun pyydetään ja lentävät juuri sinne mihin halutaan (edellyttäen, että kohteessa on lentokenttä tai järvenpintaa, mihin voi laskeutua.)
      On täysin käsittämätöntä, että kaupunkisuunnittelijat kuvittelevat pieniä lentokoneita käytettäväksi vain ilmailun harrastamiseen. Lentokoneet ovat kulkuneuvoja, jotka kulkevat nopeammin kuin mikään maakulkuneuvo, vesikulkuneuvoista puhumattakaan. Lentokoneet ovat kansantaloudellisesti erinomaisia kulkuneuvoja siksi, että ne eivät tarvitse maantieverkkoa ja sen ylläpitoa. Eikä soista, metsistä, vuorista ja vesistöistä ole matkanteolle mitään haittaa. Ainakaan näin tasaisessa maassa kuin Suomessa.
      Malmin lentokentän hävittäminen Helsingistä on täysin käsittämätöntä kaupunkisuunnittelua. Varsinkaan sitä ei voi perustella Helsingin kilpailukyvyn parantamisella tai kaupungistumisen edistämisellä.

      4+
  2. Ilmailun ystävän kanssa täysin samaa mieltä. Todella lyhytnäköistä kaupunkisuunnittelua on hävittää Helsingistä tulevaisuuden kasvava liikennemuoto ilmaliikenne, joka parantaa ehdottomasti pääkaupungin kilpailukykyä ja edistää kaupungistumista. Malmin lentokenttä , säilyttää Helsingin kilpailukyvyn samalla tasolla muiden suurien eurooppalaisten kaupungien rinnalla, joissa useimmissa on useampi lentokenttä. Mahtava määrä mielipiteitä ja lausuntoja. Demokraattista toimintaa on se, että nämä lausunnot huomioidaan yleiskaavaluonnoksessa ja Malmin lentokenttä säilytetään kuten useimmissa niissä esitetäänkin.

    4+
    • hyvä Sinikka vepsä ..olen kanssasi samaa Mieltä että Malmin lentokenttä kuuluu Helsingille .. asunnot muualle !!

      1+
      • Muualla on tilaa rakentaa kenttiä, ei tarvitse viedä ihmisten haluamia asuinpaikkoja.

        3+
  3. Kirjoituksessasi kerrot seuraavaa: “Yleiskaavaehdotus valmistuu lokakuun alkuun mennessä, jolloin se viedään kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn. Sen jälkeen kaavaehdotus tulee nähtäville ja siitä pyydetään jälleen lausunnot eri viranomaisilta ja naapurikunnilta”

    Kaipa ehdotus julkaistaan kaikille jotta kansalaispalautteen antaminen on mahdollista?

    4+
  4. Jos Tukholma tulee säilyttämään Tukholman keskustassa sijaitsevan Bromman kaupunkikentän, olisi erittäin typerää jättää Ruotsille merkittävä kilpailuetu liikenneyhteyksissä. Pienten kaupunkikenttien merkitys tulee esimerkiksi Aasiassa räjähdysmäisesti kasvavan lentoliikenteen seurauksena kasvamaan, koska suuret kentät ruuhkautuvat miljoonista matkustavista aasialaisista. Bromman kenttää käyttää nyt monet kansainväliset sijoittajat, eikä Ruotsissa ole pääomista ja sijoituksista pulaa. Suomen Ruotsiin verrattuna päinvastainen talouskehitys ei anna sijaa lyhytnäköisille sosialisointiratkaisuille. Toivon tulevien sukupolvien kannalta, että Malmin lentokentän merkittävä potentiaali säilytetään eikä taannuta takapajulaksi.

    2+
    • Bromman lentokentän sulkemista harkitaan Tukholmassa, joten sitä ei selvästikään pidetä kilpailukyvyn kannalta mitenkään olennaisena, vaikka Arlandaan on n. 30 km pidempi matka keskustasta. Oslossa suljettiin lähellä keskustaa sijainnut Fornebun kenttä jo 1998 ja korvattiin Gardemoenin kentällä, jonne on myös yli 30 km kaupungin keskustasta. Arlandaan ja Gardemoeniin verrattuna Helsinki-Vantaan kenttä on lähellä keskustaa, alle 20 km päässä, eli se on jo nyt oikeastaan sellainen kaupunkikenttä, jollaisena Malmia halutaan lobata. Helsinki-Vantaalle on 6 km pidempi matka kuin Malmin lentokentälle. Lentomatkustajan kannalta ero on merkityksetön.

      Finavia selvitteli joitakin vuosia sitten mahdollisuuksia ottaa Malmin kenttä matkustajaliikennekäyttöön. Selvityksen perusteella kiitorataa pitäisi pidentää ja kääntää samansuuntaiseksi Helsinki-Vantaan kiitoratojen kanssa. Tämä tarkoittaisi Tullivuorentien omakotitaloalueen jäämistä kiitoradan alle Tattarisuon teollisuusalueen kanssa.

      17+
  5. Economist-lehden tekemän selvityksen mukaan Helsinki on maailman 10. paras kaupunki asua. Helsingille ja muille selvityksessä menestyneille kaupungeille yhteistä on se, että ne ovat kaikki keskikokoisia ja suhteellisen väljästi rakennettuja. Mittakaava on siis ihmisen kokoinen. Tämä väljyys ja vehreys – Helsingin valtit – ollaan nyt valitettavasti tärvelemässä uudella yleiskaavalla.
    http://www.economist.com/blogs/graphicdetail/2015/08/daily-chart-5

    9+
    • Helsingille ja muille selvityksessä menestyneille kaupungeille yhteistä on lähinnä karmiva tylsyys. Adelaide? Zurich? Toivottavasti uudella yleiskaavalla saadaan hieman parannusta asiaan. Tiheää elämän sykintää kiitos!

      1+
      • Tiiviydestä voitasiin ottaa mallia tehokanaloista, pieniä asuntoja täyteen ihmisiä. Kaupunki täyteen korkeita umpikortteleita.

        3+
      • Tiiviydessä voitaisiin ottaa mallia Tukholmasta. 900 000 asukasta Helsinkiä pienemmällä alueella. Ja silti Euroopan vehreimpiä kaupunkeja.

        2+
  6. Economist ei tainnut tutkia maailman kaikkia kaupunkeja, sillä Suomessa Helsinki on vasta neljänneksi halutuin asuinpaikka:

    http://www.hs.fi/kotimaa/a1305559272906

    Helsingissä parasta ovat luonnonrannat ja kaupunkimetsät, ei niinkään rakennettu ympäristö. Yleiskaavan Helsingin vahvuuksiin kohdistama uhka saa monet miettimään muuttoa täältä.

    8+
  7. “Jos ihmiset lenkkeilisivät enemmän ja söisivät tervellisemmin, muistisairaudet vähenisivät huomattavasti. Samalla vähenisi elämän loppuvaiheen sairastelu.” – Tässä tuoretta tutkimustulosta tämänaamuisesta Helsingin Sanomista.

    Esim. Talin golfkenttää kiertävät ulkoilutiet ovat lenkkeilijöiden ahkerassa käytössä ja todellinen henkireikä. Koko kokonaisuus pitäisi nimetä Talin liikuntapuistoksi ja suojella täydellisesti rakentamiselta, – joka toisi hyödyn vain harvoille mutta veisi terveyttä ylläpitävän hienon, rauhallisen ja luonnonkauniin lenkkeilymaaston tuhansilta – peruuttamattomasti.

    Yleiskaavasuunnittelulla voidaan siis myös lisätä sairauksia ja muistiongelmia. Vai olettavatkohan suunnittelijat, että väki lähtee autoilla, junilla ja raitiovaunuilla lenkkeilemäänkin? Tarvitaan tarpeeksi rakentamatonta luontoa, jotta ihmisten olisi mahdollista ylläpitää terveyttään tulevaisuudessakin.

    3+
  8. Luonnossa oleskelu vaikuttaa etenkin mielialaan, kykyyn palautua ja mielenterveyteen. Terveysvaikutuksista on tehty jonkin verran tutkimustakin, tässä yksi: Luonto lähelle ja terveydeksi. Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys. Argumenta-hankkeen (2013–2014) tulokset ja toimenpidesuositukset https://helda.helsinki.fi/handle/10138/153461

    Kaavoituksella on yllättävän kauaskantoisia seurauksia.

    2+

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.