Blogi: Osallistu

Safarilaiset kuulemistilaisuuden kriitikkoina

Safarilaiset, nuo kaupunkisuunnittelun nuoret tarkkailijat, osallistuivat Hetki kriitikkona -tapahtumaan Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston näyttelytila Laiturilla 26.1.2015.

Laiturin istumapaikat ovat melkein täynnä jo ennen maanantaisen kuulemistilaisuuden alkamista. Kaupunkilaiset ovat kerääntyneet keskustelemaan keskisen ja pohjoisen Helsingin yleiskaavasta eli Tuusulanväylän ja Lahdenväylän suunnan kaupunginosista. Tällä alueella sijaitsee esimerkiksi Malmin lentokenttä – yksi Helsingin kaupunkisuunnittelun viime vuosien puhuttuimmista paikoista. Safarilaiset ovat tilaisuuden osanottajien nuorimmasta päästä, mutta tuskin ainoat 90-luvulla syntyneet.

Kaupunkilaiset ottavat heti hanakasti kantaa tilaisuuden järjestelyihin, mutta Rikhard Manninen ja Marja Piimies pääsevät kuitenkin pian ääneen. Puheenvuorot alkavat johdatuksella Helsingin yleiskaavan historiaan. Pikselikarttojen täytteisten puheenvuorojen jälkeen kaupunkilaiset ja safarilaiset heidän mukanaan levittäytyivät Laiturille keskustelemaan viraston suunnittelijoiden kanssa. Vaikka väkeä oli paljon, ja tungoksessa oli vaikea löytää vapaana oleva suunnittelija, kokemus oli porukan mielestä hyvä. “Pienessä ryhmässä kaikki pääsivät ääneen ja me saimme hyviä vastauksia”, safarilaiset kehuivat keskusteluja. Keskusteluissa kaupunkisuunnittelu siirtyy alun puheenvuorojen suurten linjojen tasolta käytännön toimiin ja suunnitelmiin.

Siirrymme tilaisuuden jälkeen kahvilaan purkamaan tilaisuutta. Tajusiko siitä mitään? Safarilaisten mielestä alun puheenvuoroissa sorruttiin muutama kerta asiantuntijoiden helmasyntiin: puheessa vilahtelee käsitteitä kuten “seutuistaminen”, joka ei ollut kenellekään ryhmässä tuttu, vaikka suurin osa porukasta oli ollut vuosi sitten mukana Kaupunkisuunnittelun Safari -työpajoissa ja tutustunut kaupunkisuunnitteluun sitä kautta. “Mikä on suoja-alue? Mitä se suojelee?”, safarilaiset pohtivat. Kasvotusten keskustellessa hankalien termien taakse ei ole niin helppo mennä. Safarilaisten mielestä monia karttoja ei esityksen aikana ehtinyt tulkita tai sisäistää ja he olisivat toivoneet puheisiin konkretiaa. “Mitä oikeasti tapahtuu ja milloin?”, luki porukan muistiinpanoissa.

Miltä Malmi sitten oikeasti näyttää tulevaisuudessa?

Kevään 2014 kaupunkisuunnittelun työpajassa nuoret tutustuivat Malmiin ja visioivat sinne parannuksia. Porukassamme on myös yksi ihan aito malmilainen. Malmin alueesta puhuttiin kuulemistilaisuudessa, mutta jälleen kerran safarilaiset olisivat kaivanneet konkretiaa. “Haluaisin tietää, että mitä kaupunkisuunnittelulla voi tehdä sille, että kaikki Malmin ruokaravintolat muuttuvat baareiksi?” Suunnitelmissa Malmia pyritään muuttamaan vetovoimaisemmaksi kaupunkikeskukseksi, mutta arkipäivän taso on yleiskaavasta kaukana.

Puhumme myös Helsingin puutteellisesta poikittaisliikenteestä ja siitä että ajankohtaiset aiheet olisivat voineet olla vielä suuremmassa roolissa tapahtumassa. Kun ihmisiä kiinnostaa esimerkiksi Malmin lentokenttä, ehkä siitä keskustelemiseen voisi käyttää enemmän aikaa? Mielenkiintoinen teema ovat myös turistit. Vaikka kaupunki on tietenkin olemassa ensisijaisesti asukkaitaan varten, myös muualta tulevia pitää palvella. Safarilaiset antoivat kiitosta sille, että koko pääkaupunkiseutua käsiteltiin monessa yhteydessä kokonaisuutena.

Safarilaiset myöntävät, että ilman kannustinta – olimme sopineet porukalla menevämme tilaisuuteen – ei varmaankaan olisi tullut lähdettyä, vaikka teemat kiinnostavat ja tilaisuuksia pidetään tärkeinä. Mikä sitten saisi nuoren liikkeelle? Ryhmä ehdottaa kahvitarjoilua. Jotain yhteistä on siis ikäihmisillä ja nuorisollakin.

Nuoret olivat 26.1. tilaisuudessa paikalla jatkona vuonna 2014 järjestetylle Kaupunkisuunnittelun Safarille, jonka tavoitteena oli nuorten mielipiteiden ja ideoiden kerääminen mukaan yleiskaavan valmisteluun.

20 kommenttia artikkeliin ”Safarilaiset kuulemistilaisuuden kriitikkoina

  1. Malmin baarit muuttuvat ruokaravintoloiksi, jos Malmin lentokenttä rakennetaan. Lisäksi alueelle tulee kivijalkakauppoja, pieniä putiikkeja, kahviloita, viinibaareja, ostoskeskuksia, työpajoja, polkupyöräverstaita, ajatushautomoita, erilaisia näyttely- ja harrastustiloja sekä infopiste, jossa esitellään lentokentän historiaa.

    2+
    • Malmin baarien muuttumista ravintoloiksi estää tänä päivänä 9,20 syytä, säilymisen puolesta riittää mainiosti 3,50 syytä. Ajatusten hautoja joka nauttii 3,50€ annoksia pitää toisia 9,20€ annoksia liian kalliina ja näin mitään ruokaravintoloita ei kannata perustaa. Tällä väestöllä ei ole varaa uusiin kalliisiin asuntoihin eikä Malmin maine houkuttele varakastakaan muuttamaan sinne heikkojen palveluiden ja huonon maineen takia. Näyttely- ja harrastetila Malmitalo on jo olemassa, uutta kysyntää sen liepeille ei ole ikinä tulossa. Polkupyöriin niin ikään saa nykyisinkin Malmillla varaosia, joten pyöräverstaidenkin potentiaalinen kysyntä on lähellä nollaa. Ihmiset ostavat ruokansa aseman marketeista, joten pikkusiwaa tai kioskia lukuunottamatta luvassa ei ole kivijalkakauppoja. Kaikin puolin huono asuinpaikka sopii lentokenttäalueeksi ja sitä reunustava ulkoilualue on ihmisten terveyttä edistävä keidas tuppukylän vastapainoksi.

      4+
      • Näkyvissä oleva köyhyys ei ole peruste alueen jättämisestä rakentamatta. Riittävä asukasmäärä kyllä synnyttää palveluja. Uusista asukkaista emme tiedä etukäteen.

        3+
    • Ei tule kivijalkakauppoja, ne eivät säily hengissä edes kaupungin keskustassa miten sitten muualla. Menkää katsomaan Herttoniemen rannan eläviä kivijalkakauppoja. Siinä esimerkki.

      10+
  2. Asuntoja tarvitaan ja Malmi on ideaali paikka asuinrakentamiselle. Alueelle tulee iso kaupunkialue, se pitää vain suunnitella hyvin. Malmi on lähellä Helsingin keskustaa, vain 15 min. päässä junalla. Asuntotuotantoa tarvitaan ja on hyvä, että tulevat asukkaat otetaan mukaan suunnitteluun varhaisessa vaiheessa. Malmille mahtuu kokonainen kaupunginosa.

    3+
    • Malmin lentokentältä on lähes puolen tunnin kävelymatka Malmin asemalle, joten se ei pääosin sijaitse radan vieressä. Vaihtoyhteyksineen matka-aika keskustaan tulee olemaan puolisen tuntia. Malmin keskusta on eri asia, rakentamista olisi järkevää painottaa sinne.

      4+
    • En voi käsittää sitä, että väkisin pitäisi rakentaa entisen olemassa olevan (kuten Malmin lentokenttä) päälle/tilalle. Eikö ensin pitäisi hyödyntää vapaana olevat kohdat?
      Kuinka paljon onkaan Helsingin historiassa tuhottu vanhaa ja korvattu niitä uudella – ja myöhemmin haikailtu perään – eikö siitä ole opittu mitään?
      Ei uutta varten ole todellakaan pakko sitä vanhaa hajoittaa, varsinkin kun on paljon tällähetkellä käyttämättömiäkin alueita.

      1+
  3. Ai että 25 000 asukkaan kaupunginosa, jossa ei ole palveluja. Ai että 25 000 ihmistä alkaisi kulkea palvelujen perässä kentältä Malmille. Ai että viiden kilsan metsälenkki säilyisi, vaikka tehdään koteja 25 000 ihmiselle. Ai että. Kuka näitä tarinoita uskoo.

    4+
    • Eikä tuossa vielä kaikki – kuulema kentälle saataisiin myös 4000 työpaikkaa. Mahtava ilta-satu 🙂

      1+
  4. Jos lentokenttää aletaan rakentaa, on se tyhjillään tosi pitkään. Ensimmäiset talot sinne tulevat aikaisintaan 2025 kaavavalitusten jälkeen. Kolmessa kerrostalossa asuvat ihmiset menevät autolla kauppaan, töihin Järvenpäähän ja vievät lapset päiväkotiin Sepänmäkeen. Ala-aste on Jakiksessa ja lukiot Haagassa, jonne pääsee mm. autolla. 2030 taloja on jo 5000 ihmiselle ja ensimmäinen elintarvikekioski tulee, elleivät valitukset sitä kaada. Lopulta kentälle asuttuu n. 8500 ihmistä, saman verran, kuin nykyään siellä harrastaa.

    Jos kenttä vapautetaan kehittymiseen ja säilyy ilmailukäytössä, tulee sen viereen jo viiden vuoden sisään ensimmäinen businesskeskus “josta on suora yhteys 1000 km säteelle nopeasti” ja homma alkaa toimia.

    Kuka ihme haluaa asuntoja Malmin lentokentälle?

    6+
    • Hyvä toteamus. Helsinki ja Suomi tarvitsevat lentokenttää. Toki tarvitaan myös asuntoja, mutta niitä voi rakentaa mihin tahansa. Lentokenttää näin lähelle kaupungin ydintä ei saa muuten kuin säilyttämällä sen siellä, missä se jo on.
      Vantaan Aviapolis on Helsinki-Vantaan kentän ympärillä. Helsingin Aviapolis voisi olla Malmin kentän vieressä. Sinne on erittäin hyvät yhteydet Lahden ja Porvoon väyliltä sekä Kehä1:ltä ja tietysti myös lentäen kaikkialta Suomesta ja erityisesti Tallinnasta. Myös risteilyturistien lennättäminen olisi hyvä business, jos siihen tartuttaisiin.

      4+
      • Päinvastoin. Kenttiä voi rakentaa mihin tahansa kehyskuntiin. Asuntoja ja työpaikkoja näin lähelle kaupungin ydintä ei saa ellei niitä rakenneta.

        1+
    • Fallkullan asuinalue valmistui 2005, mutta vieläkään siellä EI ole kivijalkakauppoja. Samanlaista nukkuma-talo aluetta ne kentälle tekisi.
      Kuvitelmissahan uudella asuinalueella saadaan Malmin kaupat täyteen asiakkaita. Moiset visiot voisi aloittaa keskittymällä ensin sen Malmin kunnostamiseen houkuttelevammaksi.

      4+
      • Itä-Pasilan asuinalue valmistui vuonna 1975, mutta vieläkään siellä ei juuri ole kivijalkakauppoja. Yksi kivijalkamoskeija on.

        3+
  5. Helsinki tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa kaupunkilentokentän. Lentoliikenteen kasvu on väistämätöntä, erityisesti VLJ-lentokoneiden (very light jet). Muualla maailmassa tämä ymmärretään hyvin. Helsingissä on ongelmana se ettei suunnittelussa edes haluta ottaa huomioon vaihtoehtoisia suunnitelmia joissa Malmin lentokenttää voidaan kehittää. Sen ympärille mahtuu kyllä asuntoja. Kenttä pystyy hyvin työllistämään satoja ihmisiä. Miksi valmista infraa pitää tuhota? Myöhemmin ymmärretään joka tapauksessa että Malmin lentokentän tuhoaminen on ollut suuri ja valitettavasti peruuttamaton virhe. Uuden lentokentän rakentaminen tulee maksamaan useamman satamiljoonaa €! Nytkään kyse ei suinkaan ole rakennusmaan puutteesta. Päätös on vain ja ainoastaan poliittinen. Vielä ei ole myöhäistä perua väärin perustein tehtyjä päätöksiä. Malmin lentokenttä on valittu World Monuments Fundin maailman 100 uhanalaisimman kohteen joukkoon. Se kuuluu myös Museoviraston RKY-listaukselle kiitoteineen (Rakennetun Kulttuurin Ympäristö). Kuinka tällaisia asioita ei huomioida millään tavalla?

    3+
  6. Voitaisiinko rakentaa ikkunattomia asuntoja, voitaisiin rakentaa tiiviimmin eikä tarvitsisi katsoa muutaman metrinpäässä olevaa naapuritalon seinää?

    3+
    • Kakkoskenttä tarvitaan ja sitä varten on pakkolunastusmenettely. Kakkoskenttä on varalla isoille koneille, mutta normaalitoiminta koskee keskisuuria ja pienkoneita.

      0

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.