Blogi: Asuminen

Paljonko pitää rakentaa jotta saadaan 5500 asuntoa?

Helsingin tavoitteena on saada syntymään 5500 asuntoa vuodessa. Kuinka monta taloa tarvitaan, jotta tähän päästään?

Jos vertailukohdaksi otetaan vuonna 2014 valmistuneet asunnot, niin tilanne näyttäisi suunnilleen tältä: 350 omakotitaloa, 55 rivitaloa ja 105 kerrostaloa.

Tällaiselle määrälle taloja olisi siis löydettävä tilaa Helsingistä joka vuosi. Toki joinakin vuosina talotyyppien jakauma varmaankin vähän vaihtelee, mutta suuruusluokka on tällainen.

Lisäksi tarvitaan työpaikkoja, kouluja, päiväkoteja, terveyskeskuksia, harrastuspaikkoja, ruokakauppoja ja tietenkin tapa liikkua paikasta toiseen.

Helsinki 2050 -videossa melko tyypillinen helsinkiläinen kerrostalo etsii paikkaa kaupungista.

37 kommenttia artikkeliin ”Paljonko pitää rakentaa jotta saadaan 5500 asuntoa?

  1. Tämä videoko oli se “kasvuviestinnän työkalupakki”, josta oli tarjouspyyntö vuosi sitten?

    4+
    • Tämä video on osa tuota kyseistä työkalupakkia. Se pitää sisällään muitakin viestinnällisiä tuotteita ja viestintään liittyvää kehittämistä. Kasvuviestinnän työkalupakkia ollaan vähitellen ottamassa käyttöön. Kyseessä on siis selvästi laajempi kokonaisuus kuin vain tämä video.

      2+
      • Vaikka se ei sinänsä yllättävää olekaan, ei tunnu hyvältä, että verovaroja käytetään propagandistisiin tarkoituksiin. Tavoitteena kasvuviestinnän työkalupakille oli mm. “edistää suunnitteluprosessin reiluuden tunnetta”.

        Videolla kiinnittää huomiota, että samalla kun siinä pidetään vääjäämättömänä, että osaan nykyisistä viheralueista tullaan rakentamaan, siinä todetaan, että vastapainoksi Helsinkiin myös rakennetaan uusia puistoja. Miksei asuntoja tehdä sinne, minne uudet puistot aiotaan rakentaa? Vai onko sittenkin niin, että sekä luonnolle että asukkaille tärkeitä kaupunkimetsiä olisi kaavassa tarkoitus nakertaa paitsi asunnoille myös rakennetuiksi puistoiksi?

        15+
      • Kaupunki haluaa muuttaa kaikki asuntorakentamiselta säästyvät lähimetsät ja luontoalueet rakennetuiksi puistoiksi niin, että kaupunkisuunnittelijoiden ja rakennusviraston kädenjälki varmasti näkyy niissä. Samalla varmistetaan virastojen työllistyminen.

        7+
      • “Lähimetsät puistoiksi”, oikeansuuntaista. Ns. metsä on nyt aina koirien temmellyskenttää ja punkkivaara vain kasvaa. Koirat ovat irrallaan eikä sinne muut uskalla mennä.

        Hoidettu puisto on kaikkien etu ja vähentää koiraterroria.

        1+
      • Helsingin kaupunki on sitoutunut luonnon monimuotoisuustavoitteisiin, samoin Suomen valtio ja EU. Näihin tavoitteisiin ei sovi millään lailla se, että monimuotoiset kaupunkimetsät suunnitellaan muutettavaksi hoidetuiksi puistoiksi.

        Ymmärrän kyllä, miksi rakennettuja puistoja suunnitellaan. Maisema-arkkitehdit varmistavat työpaikkansa ja bisnestä syntyy, kun paikalleen luontaisesti asettuneet puut poistetaan ja korvataan taimimyymälöiden risuilla. Häviäjinä ovat luonto ja asukkaat, joille luontaiset viheralueet aluskasvillisuuksineen ovat tässä kaupungissa asumisen keskeinen viihtyvyystekijä.

        12+
      • Luonnontilaisen sekametsän rinnalla ihmiskäden luomukset kalpenevat.

        Värillisillä katesilpuilla ja kiveyksillä koristellut lähiöpuistikot puskevat aina ennen pitkää voikukkaa ja vuohenjuurta, rahat eivät riitä niiden jatkuvaan hoitamiseen. Kaunistako?

        Piipahdin äsken Punavuoressa: vanhat umpikorttelit trendikkäine kivijalkaliikkeineen ovat ihan mahtavia, vaikkei näköpiirissä olisi yhtäkään puuta. Ajattelin: JOS TÄLLAISTA keskustaa mielitään lisää, sitä EI MITENKÄÄN saada aikaiseksi tiivistämällä lähiöitä.

        Ja kuka tiivistetyssä, “entisessä viherlähiössä” edes haluaisi asua?

        8+
    • Kas kummaa!
      Kaupunki näyttäisi olevan videon mukaan kokonaan rakennettu kerrostaloalueiksi, vaikka lähes puolet sen pinta-alasta on pientaloalueita. Vieläkö tänne metropolin sydämeen aiotaan lisätä täysin tehotonta pientaloasutuskantaa? Ei tänne tuolla tavalla saada kaupunkia kaikille. Samaan aikaan koitetaan tunkea esikaupunkien kerrostaloalueiden viimeisetkin lähipuistot kerrostaloja täyteen. Tämäkö on sitä Kaupunkia kaikille- ohjelmaa?

      5+
  2. Jos Helsingissä samanaikaisesti suodaan tilaa 350:lle omakotitalolle (+ 55 rivitalolle) ja täydennysrakennetaan olemattomiin kerrostalolähiöiden välittömässä läheisyydessä olevat minikokoiset viheralueet ja pikkumetsiköt – ollaan pahasti harahateillä!

    8+
    • ei enää uusia pientaloja metropoliin, kaikkien uusien rakennusten tulee olla yli 10 kerroksisia

      9+
      • Pientaloalueet sopivat kerrostalojen maisemaksi. Esim. siirtolapuutrahat on muutettava omakoti- ja pientaloalueiksi.

        Siirtolat tarvitsevat jo nyt LVIS -tekniikan. Silloin joku voisi rakentaa heti Helsinki -omakotitalon ja muut maksaa liittymän, kun muuttavat mökin taloksi.

        0
  3. Helsinki on liian omakotivaltainen ja esim. Pakiloiden loputtomat ja suorat asuntokadut epämiellyttäviä. On ensin tiivistettävä noita tylsiä alueita ja muutettava myös siirtolapuutarhat omakotialueiksi. Viherkäytäviin ja pikku metsiköihin ei saa puuttua.

    3+
    • Helsinki on Pohjoismaiden pääkaupungeista ylivoimaisesti vähiten omakotivaltainen (12%) ja silti kaikkein väljimmin rakennettu. Muutamat omakotialueet eivät ole ongelma, ja niitäkin on hyvä olla. Kaikille jotain. (Pakilaakin voisi tiivistää tonttien rakennusoikeutta nostamalla.)

      Paremminkin ongelma Helsingissä on väljästi rakennetut raideasemat ja yleisemmin raiteiden varret. Tähän hienoon raideinfrastruktuuriin on palanut vaivaa ja rahaa, mutta sitä ei olla osattu käyttää hyväksi. Minkä tahansa arbitraaristi valitun juna- tai metroaseman ympärillä on runsaasti tilaa rakentaa kerrostaloja.

      Ei ole järkevää satsata uusiin raidehankkeisiin esim Pakilaan tai Östersundomiin, jos vanhakin raide on vajaakäytöllä.

      7+
      • Jos Helsinkiä katsotaan kartasta, niin muutaman kilometrin päässä keskustasta aukeavat lähes joka suunnassa valtavat pientaloalueet. Puhutaan, että kaupunkia kaikille! Eikö se ole hurskastelua? Miksi mielenkiinto suuntautuu esikaupunkialueiden kerrostaloalueitten slummiuttamiseen tiiviimmäksi, kun keskustaa lähellä olevien pientaloalueiden maapohjien rakentamisella kerrostaloalueiksi saataisiin kaupunkien keskustaan vähintään kuusinkertaisesti ihmisiä tonttineliömetriä kohti! Tämä on täysin absurdia huijausta koko keskustelu, jos tätä ei oteta huomioon.

        4+
      • En väitä vastaan,mutta Matildakin (ks. seur.) on oikealla kannalla. Tiivistämisen pääpaino on oltava pientaloalueilla. Esim. niin että matala rakentaminen on kerrostalojen maisemaa.

        1+
    • 20 kerroksista umikorttelia koko Helsinki täyteen. Saadaan asutettua 20 miljoonaa ihmistä. Siinä sitä palvelua tulee.

      3+
  4. Asia ei ole ihan niin simppeli, että puretaan Käpylä Kumpula Kulosaari ja rakennetaan kerrostaloja tilalle. Tämä vaatisi taas uusia raideinvestointeja kyseisille alueille (Kulosaarta lukuunottamatta). Jo olemassa oleva raideinfrakin on vajaakäytöllä. Eli ensisijaisesti näkisin nykyisten lähiöiden tiivistämisen olevan oikea ratkaisu. Enkä näe täydennysrakentamista negatiivisena “slummiuttamisena” vaan mahtavana kehittämismahdollisuutena. Esim. Myllypuro on paljon parempi paikka kuin kymmenen vuotta sitten.

    1+
    • Myllypuro on rakennettu ns. metsälähiöksi eli talot eivät sijaitse muutaman metrin päässä toisistaan. Ikkunoista näkyy luontoa ei naapuriasuntoa tai naapuritalon seinää. Talojen väliin ei voida rakentaa mutta laita-alueille voi mikäli ei pilata lähimetsiä.

      Käpylä on kyllä raideyhteyden päässä.

      4+
  5. Helsingin ei kannattaisi hirttäytyä tällaisiiin asuntotavoitteisiin, ei ainakaan jos se tarkoittaa kaupungin viheralueiden ja viimeisten merenrantojen rakentamista. Kaupunkia on Helsingin ulkopuolellakin, esimerkiksi junaratojen varsilla.

    15+
  6. Helsingin tulee olla monimuotoinen, asuntoja kaikenlaisille ihmisille, niin kerrostaloasujille, kuin pientaloasujillekin. Pientaloja saadaan lisää pientaloalueiden reunamille, paikoitellen tiivistäenkin. Tiivistäminen koituu tosin usein kohtalokkaaksi vanhalle rakennuskannalle, joka sijaitsee epäedullisesti tonteilla. Mutta samaa mieltä, radanvarret tehokäyttöön ja moderneiksi. Ja radanvarsi tarkoittaa tiiviisti radanvartta, ei parin kolmen kilometrin päässä sijaitsevia alueita.

    5+
    • Missä kohtaa radanvartta on vielä rakentamatonta tilaa? Nopeasti karttaa vilkaisemalla näkee vaan sitä viheraluetta radanvarsilla, jota ei muutenkaan saa kaavoittaa.

      0
  7. Helsingistä tekee ainutlaatuisen juuri se, että meillä on vielä lähimetsiä ja rakentamatonta rantaviivaa. Kaupunkipuistoilla ei korvata lähimetsiämme. Helsingin ei tarvitse olla Tukholma tai Tokio tulevaisuudessakaan. Nykyiset rakentamissuunnitelmat eivät huomioi sen enempää asukkaiden hyvinvointia kuin luonnonmonimuotoisuuttakaan. Kaupunkilaisia ei haluta kuulla. Joukkoliikenteen ja raideliikenteen kehittäminen on kannatettavaa, mutta jos se tehdään uhraamalla lähimetsät, on hinta liian kova.

    8+
    • Suomen perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.
      Terveellistä ympäristöä ei tarvitse luoda keinotekoisesti: hävittämällä lähiluontoa (tilalle uusia puita), tiiviillä rakentamisella ja lupaamalla merenrannoille rantaraitteja. Vapaa ranta-alue, missä voi harrastaa liikuntaa/leikkiä/pelata/retkeillä on sitä mitä myös ihminen tulevaisuudessa kaipaa. Vanhukset/ lapset ja muut tarvitsevat tilaa hengittää lähiympäristössään kävelymatkan päässä. Tanskan asukastiheys 126 as/km2, Japanin 337 as/km2 ja Suomen 16 as/km2, joten miksi meidän tarvitsee kisailla Kööpenhaminan ja Tokion kanssa?
      Helsingin ei tarvitse muistuttaa todellakaan Kööpenhaminaa vai täytyykö? Oikeilla mittareilla tehty ennustettavuus asukasmäärän valtavasti lisääntymisestä puoltaisi tiivistä asumista, mutta silloinkin olisi huomioitava luonnon monimuotoisuus ja elinympäristön tila.

      5+
  8. Ei muuta ku Malmin lentoasema litteeks ja ruutukaavaan umpikortteleita min. 10krs taloja! Ihan turha ees toivoo mitään omakotitaloja, kun ne on muutenkin niin kalliita, että ei ihmisillä oo varaa ostaa niitä.

    0
  9. Ei ainoastaan asuntoja! 5500 asuntoa tarkoittaa myöskin noin 4000 työpaikkaa! On väärä luulo, että kaikki ihmiset käyvät toimistotöissä. Ei myöskään kaupan palveluksessa. Yhteiskunnan palvelut kuten rakentaminen, kiinteistönhoito, kuljetus, maahantuonti varastointi ym tarvitsevat omat tilansa ja tekijänsä. Yleiskaavaluonnos on keskittynyt vain asuntoihin. Vähänen määrä yritystilaa on kaavassa uudessa Itä-Helsingissä, sekin kaupan tilaa. Malmi-/Tattarisuo on elintärkeä yritysalue, joita lentokenttä tukee! Roihupeltoa, Herttoniemeä, Viikkiä, Oulunkylää mm ollaan nakertamassa asuinalueiksi! On väärin luulla, että niille vedetään korvaajat, kuin kani hatusta! Herätkää päättäjät!!!
    Helsingissä ei ole alemman koulutustason ihmisille läheskään riittävästi työpaikkoja; eikä tule jos suunniteltu yleiskaava toteutuu!

    4+
    • Erittäin hyvä kannanotto. Yritysalueita tarvitaan.

      Yksi tapa on myydä/vuokrata kaupungin asuntojen (Heka) autotallit yrittäjille. Nyt ne ovat ensimmäisellä asukkaalla toisarvoisessa käytössä pilkkahintaan (jopa 50 vuotta, esim. Maunulassa).

      1+
    • Juu… Oletetaan, että kiinteistönhoitaja asuu kaupunkibulevardin varrella ja kiinteistöhoidon traktorit sijaitsevat Espoossa tai Vantaalla. Taitaa tulla kiinteistönpito kalliiksi, kun ajellaan kaupungin läpi 30km/h mennen tullen. Niin ja laitteet tietysti huolletaan jossain Keravalla tietysti! Veikkaan, että kiinteistöhoitaja muuttaa suosiolla Keravalle ja jättää nämä
      38 000 auton bulevardireunat ihan oman onnensa nojaan. Ei tule olemaan Helsinki kotikaupunki ja ihan varmaan niin. Turha odotella, että tänne tultaisiin muualta töihin, jos tänne ei edes pääse omalla autolla, kun bulevardin reunoilla notkuu vain baarien asukkeja, jotka kivittelevät ohikulkevia autoja.

      3+
    • Hölmöläisten hommaa tällainen tiivistäminen. Ihmiset ovat pahempia kuin kanit – tai Vilkkilässä kissat.

      0
  10. Hauska video. Hienosti esitelty erityyppisiä versioita kaupunkirakenteen tiivistämisestä. Haastavaa saada jokainen naapuri ymmärtämään, että pitäisi hyväksyä uusi naapuri. Kukaan ei halua muutosta lähialueelleen ja aina pelätään ehkä turhaankin pahinta. Ympärillämme keskustaa luukunottamatta paljon viheralueita, jota valtaosa ei edes osaa käyttää hyväksi. Sen huomaa esim. ruokatunnin happikävelyllä.

    1+
    • Kyllä viheralueita käytetään ja ne ovat tarpeellisia. Miksi kuvittelet, että eniten mielipiteitä tulee juuri niihin liittyen?

      Helsingin erityispiirre kaupunkina on hienot luonnonrannat ja metsät. Ei niitä pidä uhrata rakennusteollisuudelle.

      12+
  11. Kaavakeskutelu on vähän vaihtoehdotonta! Missä viipyvät kytketyt omakotitalot; eli 500 m2 tontille 4 kpl 100m2 omakotitaloja kuten esim. Amsterdamissa! Autotallisiipi onkin yritystilana kuten esim Lontoossa. voisiko meilläkin olla kylmiä katettuja toreja/kauppahalleja? Voiko puistoon/viheralueelle rakentaa kuten Boulognen metsässä Pariisissa? Miksi katujen päälle ei voi rakentaa asuin-/toimistotaloja? Onko kaikki rakentamaton maa puistoa, vai onko se sittenkin tulevaa rakennusmaata? Miksi asemakaavat eivät jousta esim rakennusoikeuden tai käyttötarkoituksen suhteen? Missä viipyvät rautatieasemien vuokrasähköautot? Miksei keskustan laidoilla kuten Koskelassa, Käpylässä, Ruskeasuolla jne ole 3000 auton pysäköintimahdollisuutta ratikkajatkolla kaupunkiin? Miksi valokulmat estää joka paikassa korkeiden talojen rakentamisen?
    Rakennusmaan haaskaaminen jatkuu niin kauan kunnes kerroslukuja ihan oikeasti voidaan alkaa lisäämään! Milloin taloja aletaan vahojen keskustojen tapaan rakentamaan kaikkialle kiinni kadunlaitaan? Milloin hiljaisia katuja aletaan muuttamaan yksisuuntaisiksi, ja sallimaan toiseen laitaan vinopysäköinti?
    Tekoja tarvitaan, eikä selityksiä!

    0
    • Valokulmien merkitystä voisi tutkia vaikka Jätkäsaaressa heittämällä nykysuunnitelmat romukoppaan ja kaavoittamalla jäljellä olevalle kentälle (jota sentään on aika paljon jäljellä!) esim. 30 kerroksisia kortteleita ja jättämällä niiden väliin vain Tukholman Gamla Stadenin kapeimpien kujien mukaiset raot. Sopii silti miettiä, haluaisiko tuollaisella täyteen ahdetulla alueella kukaan muu kuin slummien väki asua?

      Näkyvyyden peittäminen pysäköidyin, isoin, umpikorisin (ikkunattomin) ajoneuvoin risteyksiin tullessa, sekä mm. vinopysäköinnissä liikenteen tulosuunnasta, pitäisi kieltää tai ainakin osin rajoittaa. Nuo suuret ‘laatikot’ haittaavat usein suuresti näkyvyyttä, heikentävät turvallisuutta (ja rumentavat myös pysäköinnin pitempään jatkuessa katukuvaa paljon).

      1+
    • Valitettavasti näitä omakotitontteja ei enää riitä metropolin keskustaan kaikille, jos tähtäimessä on 250 000 lisää asukkaita. Sen voi helposti laskea, kun puhutaan vaikkapa 500m2 tontista yhdelle perheelle. Kerrostaloon mahtuu vaikkapa 100m2 asuntoja x 5krs päällekkäin viisi kappaletta ja naapurit ovat seinän takana, eikä tontin reunan takana. Siis 100m2 asuntoja 500m2:lle n. 5krs x 5x5kpl= 100kpl!
      Tuliko ymmärrettävämmäksi?

      0
      • Jos 500m2 tontteja on viisi rinnakkain yht. 2500m2, niin sitten voi edellä kuvattu laskuesimerkki n. toimia. 5krs x 100m2 pohjalle= 500m2 ja viisi kerrosta= 2500m2= 25kpl asuntoja 100m2 tontille. Ei siis 100kpl asuntoa! Mutta viiden tontin (asunnon) alalle mahtuu jo 100kpl asuntoja!

        0
      • Espoossa ja Vantaalla pyöräillessäni kohtaan silmänkantamattomiin vain matalaa omakoti-, rivitalo- ja paritalomaisemaa. Tämän todella laaja-alaisen matalan rakennuskannan luulisi riittävän yhden pääkaupungin tarpeisiin. – Vai uskooko joku todella, että ympärillämme olevat kaupungit pysyvät meistä erillisinä ja itsenäisinä ikuisesti?

        Yleiskaavakeskustelu ja -suunnittelu tuntuvat tältä osin suorastaan lyhytnäköisiltä.

        1+
  12. Helsinki ei kaipaa enää yhtään uutta pientaloa lähimetsien ja viheralueiden kustannuksella! Tuntuu että Helsingistä on tulossa pelkkien pienten ja keskikorkuisten talojen hökkelikylä kivikäytävineen joissa vain tuuli ujeltaa.

    7+
    • Hyvin todettu. Yhdellä mökillä voi pilata ison alueen kuten Mölylässä oli vähällä tapahtua.

      Ainoa poikkeus voi olla siirtolapuutarhojen muuttaminen omakoti- ja pientaloalueiksi.

      1+

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.