Blogi: Liikkuminen

Onko pikaraitiotie tulevaisuuden joukkoliikennettä Helsingissä?

Yleiskaavaehdotuksessa pikaraitiotie on tärkeä joukkoliikenteen ratkaisu. Miten pikaratikka eroaa perinteisestä kovin hitaaksi mielletystä raitiovaunusta? Entä mikä tekee pikaratikasta bussia tehokkaamman?

Perinteisestä raitiovaunusta poiketen pikaratikka kulkee tavallisesti omalla kaistallaan. Tämä mahdollistaa nopeamman ja häiriöttömän liikennöinnin. Pikaraitiotie soveltuu hyvin joukkoliikenteen runkolinjoille, sillä sen matkustajakapasiteetti on huomattavasti suurempi kuin busseilla.

Tyypilliseen kaupunkibussiin mahtuu 75 matkustajaa. Helsinkiin suunniteltavalla pikaraitiovaunulla on mittaa 45 metriä ja se kuljettaa 225 matkustajaa kerralla.  Käytettävät raitionvaunut ovat tyypillisesti matalalattiaisia nivelvaunuja. Ne ottavat sähkövirran ilmajohdosta. Tämä mahdollistaa raitiotien toteuttamisen myös katualueelle. Varsin usein pikaraitioteillä käytetään vaunuja, joita voidaan ajaa molempiin suuntiin eikä kääntösilmukoita tarvitse rakentaa.

Pikaraitiotie on perinteistä raitiovaunua nopeampi järjestelmä.  Pikaraitiotielinjalla on tyypillisesti osuuksia, joilla ajetaan 70–80 kilometriä tunnissa. Lisäksi on osuuksia, joissa liikutaan kadulla autoliikenteen nopeudella ja jopa osuuksia, joissa liikutaan kävelyalueilla kävelijöiden tahtiin turvallisesti. Huippunopeutta tärkeämpää on kuitenkin keskinopeus. Pikaraitiotielinjan keskinopeus on yli 20 kilometriä tunnissa. Se on huomattavasti suurempi kuin Helsingin kantakaupungin raitioteillä, joissa keskinopeus on vain noin 14 kilometriä tunnissa. Nopeuteen vaikuttaa myös se, että pikaraitiolinjoilla pidetään huolta hyvin toimivista liikennevaloetuuksista.

Ensimmäinen pääkaupunkiseudulla suunnitteille tullut pikaraitiotie on Raide-Jokeri. Se on Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille suunniteltu linja. Radan pituus on noin 25 kilometriä, josta noin 16 kilometriä sijoittuu Helsinkiin ja 9 kilometriä Espooseen. Raideyhteys korvaisi runkobussilinja 550:n. Se on Helsingin seudun vilkkaimmin liikennöity bussilinja.  Raide-Jokerin tarve on tullut ilmeiseksi, sillä 550:n kuljetuskapasiteetti ei pysty vastaamaan kasvavaan matkustajamäärään. Linjan täsmällisyys etenkin reitin loppupäässä on heikentynyt ja tiheä vuoroväli aiheuttaa bussien ketjuuntumista, kun myöhemmin lähteneet autot ajavat edelliset lähdöt kiinni.

Toinen parhaillaan käynnissä oleva pikaraitiotiehen liittyvä suunnitteluhanke on Helsingin keskustasta Laajasaloon kulkevien Kruunusiltojen suunnittelu. Tämän hankkeen tavoitteena on toteuttaa kasvavalle Laajasalolle sujuva ja kilpailukykyinen joukkoliikenneyhteys pikaraitiotienä.

Pikaraitiotie on liikennejärjestelmä, joka tarjoaa keinon kaupunkirakenteen tiivistämiseen ja eheyttämiseen. Pikaraitiotie ei tarvitse esimerkiksi yhtä laajoja suojavyöhykkeitä tai yhtä suuria kaarresäteitä kuin raskas raideliikenne. Tämän vuoksi pikaraitiotie mahdollistaa asuntorakentamisen hyvinkin lähelle raitiolinjaa.

Raide-Jokeri on tästä hyvä esimerkki. Linjan varteen suunnitellaan tiivistä asuntorakentamista muun muassa Myllypuroon, Roihupeltoon, Viikkiin, Oulunkylään, Maunulaan, Haagaan ja Pitäjänmäkeen. Erityisesti pysäkkien ympäristöistä tavoitellaan vetovoimaisia paikkoja, jotka houkuttelevat asumisen lisäksi työpaikkoja ja palveluita.

Pikaraitiotiet ovat usein parantaneet ympäristönsä imagoa ja tehneet niistä houkuttelevampia sekä asunto- että toimitilamarkkinoilla.

Asuntojen ja palveluiden rakentaminen pikaraitiolinjan varrelle on monin tavoin kestävän kehityksen mukaista. Pikaraitiotielinjojen varrella tapahtuva täydennysrakentaminen on järkevää, koska samalla voidaan hyödyntää alueella jo olevaa katuverkkoa ja kunnallistekniikkaa. Täydennysrakentaminen myös tukee, mahdollisesti jopa lisää palvelutarjontaa alueella.  Hyvän raideyhteyden ansiosta asukkaiden tarve oman auton käytölle vähenee.

Tunnuslukuja Helsingin pikaratikasta

  • pysäkkiväli noin 500 metriä
  • raideleveys 1000 mm
  • keskinopeus 25 km/h
  • huippunopeus noin 70 km/h
  • matkustajia yhdessä ratikassa noin 225
  • hiilidioksidipäästöt 0 g

21 kommenttia artikkeliin ”Onko pikaraitiotie tulevaisuuden joukkoliikennettä Helsingissä?

  1. Toteuttakaa ihmeessä se raidejokeri, mutta pyyhkikää “saaristoraitiotie” suunnitelmistanne. On typerää edes leikkiä ajatuksella kiskojen vetämisestä ja leveästä väylästä Vartiosaaren ja Ramsinniemen luonto- ja kulttuuriympäristöihin.

    9+
    • Saarisroratikka on paras idea pitkään aikaan. Se vie kaikki halukkaat, vanhatkin luonno ääreen ja itse ratikasta on jo mahtavat maisemat. – Väylä on yhtä kapea kuin sen viereinen baana.

      Nuorilla ja vahvoilla on kova halu suojella mahdollisimman paljon luontoa jopa saarissa, mihin tavallisen ihmisen on vaikea päästä joko huonon kunnon tai veneyhteyden takia.

      6+
      • Väylä ei todellakaan olisi kapea, asian voi käydä tarkistamassa Koirasaarentiellä, jonne vastaavaa on tehty.

        Jos saaristoraitiotie tulisi, ei olisi jäljellä luontoa, jonka ääreen se veisi – turha sellaista on kuvitella. Eikä kaikkialle ole jokaisen pakko päästä. Vaikka olen käynyt Vartiosaaressa vain muutaman kerran, en silti haluaisi, että se, mikä saaressa on hienoa, tuhottaisiin vain siksi, että minulla olisi sinne helpompi pääsy.

        On kovin itsekästä haluta, että luonto- ja kulttuuriympäristö hävitettäisiin vain siksi, että sinne olisi helpompi päästä.

        5+
      • Raitiovaunu on erinomainen tapa luonnossa liikkumiseen, koska ratikan ikkunasta on mahtavat maisemat, eikä niissä ole vaaraa punkkitartunnoista.

        1+
  2. Raitiovaunun kulkeminen omalla kaistallaan mahdollistaa kirjoittajan mukaan nopean ja häiriöttömän liikennöinnin. Myös bussiliikenne on nopeaa ja häiriötöntä, jos busseille järjestetään oma kaista. Eikä siihen tarvita kalliita raideinvestointeja.

    Bussit ovat itse asiassa vähemmän herkkiä häiriöille kuin raitiovaunut, koska ne pääsevät toistensa ohitse, ja ne voivat joustavasti siirtyä poikkeusreiteille tarvittaessa.

    10+
  3. Ihan kivahan näitä jokereita on piirrellä karttoihin ja sitten kertoa, että niillä korvataan mm. kaupunkibulevardien tukahduttama autoliikenne. Vähän toivoisi kuitenkin realismia kehiin. Pikaratikat taitavat olla niin hintavia menopelejä, että ilman valtion rahoitusapua ei tapahdu yhtään mitään. Siihen taas tarvitaan mm. lupa maakuntien väeltä.

    5+
  4. On melkoista tuhlausta alkaa raivata ja rakentaa raitiovaunuille omaa suureellista infrastruktuuriaan, kun busseilla on jo väylät valmiina. Pienin joukkoliikennettä edistävin muutoksin ne tarjoavat valmiin liikennöintiympäristön ilman uusia kustannuksia. Bussit eivät tarvitse raiteita, ne ovat hankintakustannuksiltaan edullisia, ja niiden tekniikka kehittyy koko ajan.

    10+
    • Ratikka ja baana ovat loistava yhdistelmä. Pyöräilijät ovat kaivanneet yhteyttä Ramsinniemestä Laajasaloon. Samalla syntyy ratikkareitti. Ramsinniemen ja ja Vartiosaaren tulevat asukkaat tarvisevat ratikan, koska autoilu on siellä kielletty.

      Myös lemmikit kielletään luonnonvaraisten rantojen ja punkkitautivaaran takia.

      1+
      • Missään ei todellakaan ole päätetty, että lemmikit kiellettäisiin. Jos jossain asukasillassa suunnittelija ystävällisesti nyökytellen kuuntelee henkilöä, joka tekee ehdotuksia omaan koira- ja punkkipelkoonsa liittyen, ei sitä väärinkäsitystä, että olisi olemassa suunnitelma lemmikittömästä Vartiosaaresta, kannattaisi täällä viikosta ja kuukaudesta toiseen toistaa.

        Luontokammoisen on parasta pysyä rakennetuilla alueilla (niitähän riittää) eikä vaatia, että pääsisi raitiovaunulla jonnekin, jossa ennen raitiotien vetämistä ja muuta rakentamista vielä oli luontoa.

        5+
  5. Kuusi ryhmää päätyi samaan KSV:n suunnittelutilaisuudessa. On trendi, että tulevat asukkaat voivat päättää: esim.
    – rantapolku koko rannan pituudelta
    – ei koiria tai kissoja 20 m lähemmäs rantaa
    – ei autoparkkeerausta

    2+
  6. Lähitienoon viheralueiden täystuhoa perustellaan kalliilla raideinvestoinneilla. Mutta yllätys, yllätys: läävistä on pula ja puute rakennusbuumin jälkeenkin.

    Rakentaminen jatkuu sitten toisaalla, mutta menetettyä luontoa ja viihtyisyyttä ei takaisin saa.

    13+
    • Raideliikenne on siitä hyvä, että se voidaan jopa nurmikoida niin, että vain raiteet näkyvät. Jos tarkoitat VARTIOSAARTA niin sen keskellä vain pieni osa muuttuu asuntopuistoksi. Kilometrien rantaviiva jää luonnontilaan ja kaikkien käyttöön. Huviloiden kolhallakin rantapolku.

      Rantapolku on sivistysmaan merkki (vrt. Viron joka miehen oikeus).

      2+
  7. Helsinkii sopii ainoastaan pikaraitiolinjat poikitaiseen joukkoliikenteeseen. Helsingin keskustaa ei kannata yksinkertaisesti tehdä pikaraitoilinjoja , koska liikkuminen on hidasta ja jumiin muiden raitoilinjojen kanssa ruuhkiin. toinen metrolinja on paras ja nopea valinta helsingin joukkoliikenteeseen. autoilu vähenee keskustassa paremmin liityntäpysäköinnin ansiosta ja palvelut on helppo sijottaa asemien läheisyyteen.

    6+
  8. Helsinkiin pitäisi rakentaa jo suunniteltu metrolinjaus Kampista Pasilaan ja sieltä edelleen jatko idän suuntaan. Rakentaminen voidaan rahoittaa Pisararadasta vapautuvalla miljardilla, ja rahaa jää vielä ylikin.

    3+
  9. Jos kerran halutaan tiivistää Helsingin kaupunkia, niin ei ole mitään järkeä rakentaa pikaraitiolinjaa, vaan silloin pitäisi enemmän laajentaa metroa.

    9+
  10. Hyvä asia! Kun täällä Oulunkylässä seuraa täysien 550-bussien menoa, voi todeta pikaratikan kiireellisyyden ja välttämättömyyden. Poikittaisliikenteen edistäminen on parasta ruuhkien purkua: Älkää enää viivytelkö asiassa!

    1+
  11. Mielestäni Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle olisi alunperinkin pitänyt rakentaa pikaraitiotieverkostoa metron sijasta. Esimerkiksi länsimetro on järkyttävän kallis investointi. Samoilla miljardeilla olisi saatu Espoon ja Helsingin välille laaja pikaraitiotieverkosto.
    Raskaan raideliikenteen lisärakentamista en näe pääkaupunkiseudulla tarpeelliseksi, koska väkiluku on kuitenkin vain yksi miljoona. Miljoonaa ihmistä saadaan liikuteltua olemassaolevilla lähijunilla ja raitiovaunuilla, jonka lisäksi olisi metron sijaan pitänyt suosia pikaratiotieratkaisuja. Miljoona ihmistä ei vaadi laajaa raskaan raideliikenteen verkostoa vaan pikaratiotie soveltuu tämän kokoluokan väkimäärälle mainiosti. Kevyttä raideliikenneverkostoa täydentämässä olisi laaja bussiliikenne, joka on halpaa ja helposti muunneltavissa.
    Helsingissä on jo nyt oivallinen perinteinen raitioliikenne, jota voisi laajentaa kauemmas kantakaupungista kulkemaan omilla väylillään. Näin voitaisiin käyttää myös samaa kalustoa kuin perinteisessä raitioliikenteessä. Metro voi kuulostaa hienolta, mutta mielestäni se on pääkaupunkiseudulle aivan liian kallis. Toimivia esimerkkejä pikaraitioteistä löytyy mm. Ruotsin Tukholmasta, Ranskan Strasbourgista ja monesta muusta Euroopan keskikokoisesta kaupungista.
    Itse kannatan Helsingin kantakaupungin alittavan keskustatunnelin rakentamista, koska sillä voitaisiin keventää keskustan ruuhkia ja luoda lisää tilaa joukkoliikenteelle.
    Ei siis mekään Helsingissä yritetä leikkiä mitään isoa metropolia vaan ollaan juuri sen kokoinen mitä ollaan. Panostetaan mieluiten kaupungin viihtyisyyteen ja toimivuuteen kuin ison maailman metroratojen rakenteluun.

    0
    • Suunnitellut pikaraitiotiethän juuri ovat raskasta raideliikennettä massiivisine vaunuineen ja erillisine kulkuväylineen. Esimerkiksi yhden jokerilinjan rakentaminen kaikkinensa olisi lähes puolen miljardin euron investointi.

      Ei siis kovin kevyttä liikennettä. Näiden raidejokereiden pääasiallinen tarkoitus onkin vain saada reitin ympäristöt ja viheralueet rakennettua täyteen uusia lähiöitä ja asuinalueita.

      3+
  12. Metro on kyllä tulevaisuudessa parhain vaihtoehto joukkoliikenne kulkuneuvoksi, koska pikaraitiotie vie maanpäätä tillaa taloilta, kun taas metrolla on vain sisäänkäynnit ja ilmastointilaitteet maanpäällä, toisin kuin taas pikaraitiotiellä.

    1+
  13. Metron pitäisi olla runkoratkaisu itä-länsisuunnan joukkoliikenteelle, koska metro kerran on rakennettu, mutta nyt se ei ole edes sitä.

    Koko nykyisen metron kapasiteetti on typistetty rakentamalla länsimetron laiturit Helsinkiä lyhyemmiksi. Tällä järjettömällä päätöksellä mitätöitiin muutaman kymmenen miljoonan kustannussäästön takia kaikille 17:lle vanhalle metroasemalle jo tehdyt investoinnit.

    Nyt kaupunkisuunnittelijoiden ratkaisu on ruveta rakentelemaan puolen miljardin raitiotiesiltoja Laajasaloon, kun metron kapasiteetti ei kuulemma riitäkään.

    0

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.