Blogi: Energia

Onko Helsingissä tuulivoiman vuoro?

Helsinkiläisten suhtautumista tuulivoiman rakentamiseen selvitetään verkkokyselyllä elokuun loppuun asti. Helsingillä on tavoite tulla hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2050 mennessä. Tuulivoiman lisääminen Helsingin energiapalettiin on yksi mahdollisuus tavoitteen saavuttamisessa.

Maailmanlaajuinen ilmastokriisi ja siihen liittyvät päästöjen vähentämisen tavoitteet aiheuttavat tarpeen muuttaa yhdyskuntien energiajärjestelmiä. On tarve käyttää entistä vähemmän energiaa ja tuottaa energiaa uusiutuvilla tuotantomuodoilla.

Tuulivoimaa pidetään aurinkoenergian ohella parhaana käytössä olevana tekniikkana tuottaa uusiutuvaa sähköä. Suomessa tuulivoiman rakentaminen ei ole kasvanut läheskään samalla tavoin kuin esimerkiksi tuulivoiman suurmaissa Tanskassa ja Saksassa. Suomen kansallinen tavoite on kuitenkin tuulivoimatuotannon moninkertaistaminen tulevina vuosina.

Tuulivoiman hyvinä puolina pidetään päästöttömyyden lisäksi työllistämisvaikutusta koko elinkaaren aikana sekä kotimaisen energiaomavaraisuuden parantamista. Huonoina puolina puolestaan pidetään voimaloiden aiheuttamaa maisemallista muutosta, melua sekä vaikutuksia luontoon, erityisesti linnustoon.

Tuulivoiman maisemavaikutuksiin liittyy paljon arvokysymyksiä. Voidaan esimerkiksi kysyä tulisiko suuret, maisemaan merkittävästi vaikuttavat tuulivoimalakokonaisuudet ensisijaisesti sijoittaa keskelle harvaan asuttuja luontoalueita vai jo valmiiksi rakennettuun ympäristöön, jossa myös energian tarve on suuri.

Voisiko Helsingissä olla tulevaisuudessa merkittävä määrä tuulivoimatuotantoa? Kysymys on herännyt käynnissä olevan yleiskaavaprosessin aikana. Huomattavaa on, että jo voimassaoleva yleiskaava mahdollistaa tuulivoiman rakentamisen Helsingin merialueella Isosaaren eteläpuolella. Edelliseen yleiskaavakierrokseen verrattuna ilmastotoimet nähdään nyt välttämättömämpinä, mikä mahdollisesti vaikuttaa myös tuulivoiman sijoittamisen periaatteisiin.

Oleellisin kysymys on, ollaanko Helsingissä nyt valmiimpia hyväksymään tuulivoima kaupungin maisemassa kuin 15 vuotta sitten? Kysymystä pyritään selvittämään tuulivoiman sijoittamisperiaatteet -työssä. Työ ohjaa jatkossa tuulivoimaan liittyvää suunnittelua Helsingissä ja tuulivoiman sosiaalisen hyväksyttävyyden kartoittaminen on tärkeä osa työtä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan on tarkoitus käsitellä periaatteita vuoden 2015 aikana.

Tuulivoimaa Helsinkiin -kyselyllä kerätään kaupunkilaisten ajatuksia tuulivoiman sijoittamisesta Helsinkiin. Vastaa kyselyyn 31.8.2015 mennessä: www.tuulivoimakysely.fi

Energiantuotanto on aina ollut näkyvä osa Helsinkiä. Olisiko nyt tuulivoiman vuoro?

42 kommenttia artikkeliin ”Onko Helsingissä tuulivoiman vuoro?

  1. Kesällä on hyvä tähytä kaunista kaupunkiamme vesibussista, varmaan kanootista tai omasta veneestä vielä parempi, ja kuvitella tuulimyllyjä – ja muuta kestävää hajautettua energiantuotantoa – vaihtoehtoisiin paikkoihin. Aktiivista kyselyosallistumista ja aurinkoisia kesäretkiä kaikille!

    1+
    • Uusien normien mukaan tuulimyllyjen pitää olla vähintään kahden kilometrin päässä asutuksesra. Löydätkö tosiaan sellaisen kohdan?

      1+
  2. Tuulivoimala voitaisiin rakentaa Katajanokalle, missä on jo ennestään maailmanpyörä, ja jonne on tulossa myös uimalaitos. Tämä korostaisi näkyvällä tavalla Helsingin sitoutumista tuulivoiman käyttöön. Satama-altaan vettä voitaisiin lämmittää talvella tuulivoimalla, jolloin uimalaa voitaisiin käyttää ympäri vuoden.

    2+
    • Tuulimylly Katajanokalle! Voiko järjettömämpää esitystä enää tehdä? Helsingin perinnemaisema keskustaan ei sovi tuulimyllyt sen enempää kuin maailmanpyörätkään. Ei myöskään ylikorkeat rakennukset, joita valitettavasti on jo esitetty Jätkäsaareen. Sorrutaan samanlaiseen virheeseen, kuin Tallinnassa on tehty. Kerralla pilattu koko kaupunkiarkitehtuuri. Järkyttävää!

      2+
      • Nyt haetaan tehokkuutta ja tiiviyttä eli näin ollen kaikki uudet alueet on rakennettava tosikorkeiksi umpikortteleiksi. Jätkäsaari ja Kalasatama on rakennettu liian mataliksi. Korkeat rakennukset kuuluvat lähelle keskustaa ei 10 km etäisyydelle keskustasta.

        3+
      • Ota rauhallisesti tuo “tuulimylly Katajanokalle” -kupru. Historiattomat kehittämiskiihkoilijatkaan eivät pysty pilaamaan Unescon maailmanperintöluetteloon päässeen Viaporin merilinnoitukseen liittyvää maisemaa ja näkymää. Tallinnasta on tullut todellinen katastrofi ja valitettavasti historiallinen C.L. Engelin suunnittelema 1820-luvulta asti toiminut Eteläsatama kehitetään täyteen toisarvoista toimintaa, jota historiallisen kaupungin satamassa ei kuulu olla.Niitä ovat maailmanpyörä (apinoitu Tallinnasta?) ja rantasauna. Helsinkiin muuttaneet landepaukut tuovat sitä kotirantojensa saunaperinnettä suurkaupunkiin, jossa on toisenlainen vanha saunakulttuuri. Emme mahda mitään sille, että muuttajat löytävät vain Kauppatorille, Eteläsatamaan ja Katajanokalle. Valitettavasti edustuksellisessa demokratiassa päättäjäksi pääsee henkilöitä joilla ei ole Helsinkiä kohtaan mitään positiivisia tunteita – vain jumalaton kiire soheltaa.

        1+
    • Liechtensteinilainen yritys sai rakentaa maailmanpyörän Katajanokalle. Luvan mukaan laite voi olla Katajanokalla vuoden 2016 lokakuun loppuun asti. Lautakunta päätti asiasta yksimielisesti. Sopivuudesta paikkaan voidaan olla montaa mieltä, arvokkaat historialliset rakennukset vieressä. Presidentinlinnahan on erityisvartioinnin kohteena ja toivottavasti maailmanpyörä ei saa jatkolupaa. Tuulivoimalaitoksille löytyy oma paikkansa myös Helsingistä ( tyhjiä asumattomia alueita löytyy), mutta ei voi vedota siihen, että maailmanpyörä jo on.

      2+
    • Miksi ihmiset sietäisivät paremmin tuulivoimalaa kuin esim. kiven louhintaa. Louhimo aiheuttaa ääntä silloin tällöin eikä jatkuvasti. Infraääniä ei ole ja pölykään ei kauas leviä.

      Hienoja korukivikallioita on jäänyt hyödyntämättä parin huvilan takia.

      2+
      • Taliin pitäisi rakentaa asuntojen lisäksi tuulivoimaloita, kivenmurskaamoja sekä ampumarata. Tällaiset palvelut kuuluvat urbaaniin kaupunkiin ja tiivistävät samalla kaupunkirakennetta.

        0
      • Liikennekylteissä lukee TALIN LIIKUNTAPUISTO. Taliin ei tule rakentaa yhtään mitään. Talin liikuntapuiston luonto tarvitaan ihmisten vapaa-ajan virkistykseen. Mahdollisuus välillä liikkua myös rauhoittavassa viherympäristössä on urbaanin asumisen elinehto.
        Talin ympäristö tiivistyy kaiken aikaa, myös viereisessä Espoossa.

        Tämä vaan tiedoksi kaikenlaisten väärinkäsitysten varalta…

        3+
      • Rauha kaikille eli tarvitaan Tarvo – Vermo – Talin Uus-Tapiola. 9 -reikäinen kenttä muistona ja kerrostaloissa luodin kestävät ikkunat. Rantaan sata asuntolaivaa.

        0
  3. Hei, tällaisia kenties totutusta poikkeaviakin sijaintipaikkoja on myös kyselyssä toki mahdollista ehdottaa. Kannustan kaikkia kertomaan mietteensä tuulivoiman sijoittamismahdollisuuksista elokuun loppuun mennessä!

    1+
    • Tuulivoima ei sovi mihinkään. Siipien liike näkyy silmäkulmassa 20 kilometrin päähän jne.

      Parasta keskittyä aaltovoimaan. Ja energian ottoon hitaasti virtaavasta joesta kaloja häiritsemättä.

      1+
    • Eivätkö entiset meren rannalla olevat voimala-alueet kelpaisi myös tuulimyllyille? Olin sankarihaudoilla Hietaniemessä ja taas kerran havaitsin miten julmettu meteli kantautuu Hietaniemen hautausmaalle Länsiväylältä. Salmisaaren voimalan lähistöllä on joutomaata, jolle voisi rakentaa lisää hurinaa. Liikenteen monotooninen kumu saisi urbaania lisäväriä tuulimyllyjen hurinasta. Tuulimyllyjä voisi olla myös Hanasaaressa. Sielläpäin ollaan totuttu voimalaan ja hiilikasaan. Kaupungintalon katolle voisi asentaa aurinkopaneelit.

      6+
    • Muutan pois Helsingistä mikäli alatte laittamaan näitä järjettömyyksiä tänne. Ehdoton ei.

      1+
  4. Mikä on parempi, vihreä levämössö vai vaihtoehtoinen energia mukaan lukien tuulivoima? Eikö meidän helsinkiläisten olisi aika hyväksyä, että fossiilisten aika on ohi ja energiaa on tuotettava muulla tavoin? Tuulivoimalat vaikuttavat maisemaan, kyllä, mutta negatiivisia vaikutuksia liioitellaan hysteriaan saakka. Eikö tuulivoimalat voisi olla hieno, moderni osa kaupunkimme maisemaa? Rakennamme jatkuvasti maisemaamme, lisäämme linkkimastoja, siltoja ja nostokurkia jatkuvasti kenenkään vastustamatta. Miksi tuulivoimalaloita vastustetaan erityisesti? Maisema kehittyy, maisema-arvot ovat aikaan ja kulttuuriin sidotut. Maisemaa ei voi museoida, se muuttuu aina. Yhtä hyvin voisimme vastustaa sähkölinjoja, moottoriteitä ja yleensä kaikkea näkyvää infrastruktuuria. Tai vaikkapa ruotsinlaivoja.

    3+
  5. Tuulivoimala näköetäisyydellä tai kuulomatkan päässä on ajatuksena vastenmielinen. Valon vilkkuminen, roottorien jatkuva äänentuotto aiheuttaa stressiä, jota kaupungin syke voi muutenkin lisätä. Myös maiseman menetys on meille ranta-asukkaille ahdistava. Eivätkö myös linnut kärsi pyörivistä siivistä. Mielestäni tuulivoimala asuinalueella ei ole hyväksyttävä

    Maakrapu

    5+
  6. Ei kiitos tuulivoimaa. Melusaastetta on jo liikaa ja melu aiheuttaa terveyshaittoja. Tuulivoimaa aiheuttaa viheliäistä matalataajuista meteliä. Sen lähellä ei halua asua tai virkistyä.

    3+
  7. Ei taida Helsingistä tuulimyllyille sopivia paikkoja löytyä. Ne aiheuttavat liian helposti kiistatonta haittaa ihmisille mm. pitkään jatkuvien, toistuvien näkö- ja kuulohavaintoärsykkeiden osalta, lintukuolemista nyt puhumattakaan. Miksi pitäisi aiheuttaa häiriöitä ja ongelmia jo ennestään stressatuille ihmisille kaupungissa, vain jonkin “muoti-ilmiön” takia?

    Tässä voi myös äkkiä olla käsissämme se ongelma, että moni ehdottaja ehdottaa tuulimyllyjä jonkin toisen kuin oman asuinalueensa kiusaksi, vain sen tähden, että se rakkain oma alue säästyisi. Enemmistö helsinkiläisistä asuu aina jossakin toisessa kaupunginosassa, joten jokainen muualle tehty ehdotus voi saada helpostikin kannatusta. Masokisteja voi tosin myös löytyä näin suuresta kaupungista.

    Kun kaikkia paikkoja tuulimyllyille lienee elokuun loppuun mennessä ehdotettu, mielivaltaisin perustein, voinee kaupunki sitten valita joukosta minkä hyvänsä, vedoten siihen että kannatusta valitulle ehdotukselle löytyi! Tämäkö on tämän kyselyn tarkoitus? SoftGis-kyselyitä ei saisi käyttää väärin!

    Tärkeämpää olisi ehkäistä tuulivoiman tuotantoon liittyvät haitat! Ovatko ne kaikki edes kaupungille tai kyselyyn osallistuville kaupunkilaisille tuttuja? Ensin pitäisi siis keksiä haitaton tuulivoimala …

    5+
  8. Hei Aatu! Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa tuulivoiman yleistä hyväksyttävyyttä Helsingissä. Vastausten pohjalta toivotaan saatavan nykyistä parempi käsitys siitä, millainen on helsinkiläisten suhtautuminen tuulivoimaan ja millä ehdoilla tuulivoimaa kenties voitaisiin rakentaa Helsingin alueelle (joka muuten ulottuu varsin pitkälle etelään). Käytetty menetelmä asian selvittämiseksi on kieltämättä uusi. Työ asian parissa kuitenkin jatkuu ja entistä parempia menetelmiä kannattaa ehdottaa esimerkiksi juuri täällä yk-sivustolla!

    1+
  9. Olen seurannut jo useita vuosia Viikissä olevaa “sapellimiekka tuuligeneraattorin” tointaa. Taisi olla jenkkien tuotantoa ja sopivan pienikokoisena ja hyötysuhteeltaan hyvänä,- pyörii melkein aina, se tuskin voi ketään häiritä. Joskus kovalla myrkyllä pysähdyin kuuntelemaan kuinka kovaa melua siivet aiheuttavat. Huminaa tuskin kuuli kun se peittyi myrskyn itsensä aiheuttamaan ääneen. Tekniikka on edelleen kehittynyt ja tämän kokoisia myllyjä voisi asentaa paikalliseen hyötysähkön tuotantoon, -pumppaamot valaistus ym. Tuomarinkylään Haltialaan Talin Paloheinän ja Vuosaaren golf-kentille, ym. avarille peltoaukeamille varustettuna litium-ioni akuilla joiden kehityksessä ollaan juuri saavuttamassa huimaa kehitystä. Näissä kohteissa ei ole edes asuntoja lähellä.

    3+
  10. Hei Aatu. En ole (vielä) vastannut tähän kyselyyn, mutta näin sanallisesti tekee mieli kommentoida. Helsingissä on muutama valtavan hyvä paikka tuulivoimaloille. Tarkoitan jätemäkiä. Erityisesti Malminkartanossa, ja Paloheinässä, mutta myös esim Iso-Huopalahden entisen kaatopaikan laella. Sinne voisi rakentaa aika suuriakin tuulivoimaloita ilman että ne (oikeasti ja pysyvästi) ketään häiritsisivät. Ja onhan Helsingin edustalla monia entisiä rannikkotykistön saaria. Niihin tuulivoimalat hyvin sopisivat, vaikka Suomenlinna jätettäisiinkin rauhaan. Ja jotta ei väitettäisi tuulivoiman ystävien ehdottavan niitä vain kauas kotikonnuiltaan, niin on tässä ihan lähelläkin 3 hyvää paikkaa. Pajamäessä Patterimäen päällä, Pitäjänmäellä Kokkokallion päällä ja Mäkkylässä sen kallion päällä, missä sodan aikaan oli ilmatorjunnan valonheitin. Tosin viimeksi mainittu paikka taitaa olla Espoon puolella.

    3+
  11. Ja eikös Vuosaaressakin ole golf-kenttä rakennettu kaatopaikkakukkulalle? Tuulivoimalat ja golf-kolojen merkkiliput mahtuvat hyvin samalle alueelle.

    0
  12. Vuosaaren golfkenttä ei ole rakennettu kaatopaikan päälle, vaan maantäyttöpaikalle, joka puolestaan nousi jo kauan sitten kuivatun merenlahden Vuosaarenlahden päälle.

    Meteli on mielestäni suurin ongelma tuulivoimaloille maa-alueilla Helsingin rajojen sisällä. Vuosaarenhuippukin olisi aika korkealla, mutta asuintaloja on aivan liian lähellä.

    Merelle voimalat voisi sijoittaa sen verran kauas, että meluhaittoja ei tule. Maisemahaittaan ihmiset tottuvat ja paikat voidaan valita niin, että ulkosaaristo peittää tuulimyllyjä mahdollisimman hyvin näkyvyydeltä rannikolta.

    2+
  13. Golfinpelaajat ne vasta melusta häiriintyvätkin. Lyöntihetkellä kaikkien on oltava hiirenhiljaa ja liikkumatta! Tämän opin jo lapsena tienatessani taskurahoja golfinpelaajien apurina. – Suotakoon heille heidän tarvitsemansa pelirauha.

    0
  14. Monikohan tuulivoimalan melua pelkäävä on koskaan edes kuullut tuota ääntä. Ihan kansalaisten sivistämiseksi Helsinkiin olisi hyvä rakentaa edes yksi iso tuulivoimala kuivalle maalle. Siellä voisi sitten kaikki uteliaat käydä kuuntelemassa, ihmettelemässä ja päivittelemässä sitä “melua”. Eli toteamassa onko se melua vai ei.

    4+
  15. Miten olisi VIHREÄ tuulimyllymetsä pyörimään kerrostalolähiöiden katoille? Saataisiin samalla nukkumälähiöihin ihan uusi ilme.

    0
  16. Kerro kartalla -sovellus on loistava keksintö kaupungilta. Sinne vaan kaikki merkitsemään paikkoja, minne pitäisi rakentaa lisää asuntoja, tuulivoimaloita, raidejokereita, pyöräilybaanoja tai maailmanpyöriä. Kaupunki pyrkii toteuttamaan kaikki ehdotukset parhaansa mukaan.

    2+
  17. Tuulivoimalat kauas rannikosta ja ei missään tapauksessa lähelle virkistysalueina toimivia lähiöitä.
    Lähiöiden täyttörakentaminen on taloudellisesti lyhytnäköistä heikentäen asumisen tasoa ja kaupungin kansalaisten viihtyvyyttä.

    7+
  18. Hieno juttu, että Helsinki ennakkoluulottomasti selvittää tuulivoiman mahtumista kaupunkiin. Helsingissä melu ei pitäisi olla este: lähes koko kaupungin alueella melukartta näyttää suurempaa melua kuin 500 metrin etäisyydellä tuulivoimalasta… Ja nimenomaan matalataajuista liikenteen melua.

    2+
  19. Helsinkiin tai pääkaupunkiseudulle ei tarvita melua tuottavia ja maisemaa pilaavia tuulivoimaloita. Itse asiassa niitä ei tarvita minnekään muuallekaan.

    Koko tuulivoiman rakentaminen on rakennettu pilvenhattaroille, jotka perustuvat siihen, että valtio tukee myllyjen rakentamista takaamalla rakentajille täysin epärealistista syöttötariffiksi kutsuttua sähkön hintaa.

    3+
  20. Helsingin Sanomat on vetänyt kyselyn tuloksesta johtopäätöksen, että helsinkiläiset ovat suopeita tuulivoimalle. Miten tällaisesta kyselystä voidaan vetää sellainen johtopäätös? Eihän kyselyssä kysytty kantaa tuulivoimaan, vaan pyydettiin merkitsemään kartalle mahdollisia voimaloiden sijoituspaikkoja. Tottakai silloin kaikki kyselyyn vastaajat (muutama tuhat) ainakin periaatteessa kannattavat tuulivoimaa.

    Kysymys on kaupunkisuunnitteluviraston harrastamista tarkoitushakuisista kerro kartalla -kyselyistä, joissa jotain asiaa pyritään edistämään houkuttelemalla ihmisiä tekemään erilaisia karttamerkintöjä. Samanlaisia kyselyitä on harrastettu muun muassa pyytämällä ruksailemaan sellaisia viheralueita, minne voisi rakentaa asuntoja. Näin kyselyjen tuloksia voidaan sitten käyttää perusteena omien hankkeiden edistämiseen.

    8+
    • Olen vähän samaa mieltä. Pikkuisen tuntuu tarkoitushakuiselta tällainen kysely. Jos haluttaisiin saada luotettava käsitys helsinkiläisten suhtautumisesta tuulivoimaan, niin tällainen kysely ei ole oikea keino. Pitäisi olla tilastollisesti edustava otanta.

      3+
  21. Hei, kiitokset kommenteistanne tuulivoimakyselyyn liittyen. Tarkoituksena oli kerätä tietoa helsinkiläisten ajatuksista Helsinkiin sijoitettavasta tuulivoimasta. Kyselyssä oli mahdollista ottaa kantaa myös siihen, mihin ei kaupungin alueella tuulivoimaa saisi sijoittaa ja lisäksi lukuisissa muissa kysymyksissä oli mahdollista vastata kielteisesti. Kysely oli avoin internet-kysely, mutta sellaisena siihen vastasi merkittävä määrä ihmisiä. Tuloksiin suhtaudutaan kyselyn edustavuus huomioiden ja arvio tuulivoiman sosiaalisesta hyväksynnästä on yksi näkökulma sijoittamisperiaatteita laadittaessa.

    0
    • Karttakyselyissä on tosiaan mahdollista merkitä myös sellaisia paikkoja, mihin tuulivoimaloita, asuntoja tai muita kohteita ei saisi sijoittaa. Moni vastaaja varmaan innostuu tällaisesta. Sehän taas on merkki kaupunkisuunnittelijoille siitä, että kaikkialle muualle saa.

      1+

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.