Blogi: Osallistu

Näin luet yleiskaavaa

Yleiskaava on suunnittelun suunnitelma, joka mahdollistaa asioita. Se antaa mitoitusohjeet tarkemmalle suunnittelulle eli osayleiskaavoitukselle ja asemakaavoitukselle. Yleiskaavaluonnoksessa esitetään maankäytön ohjauksen kannalta vain keskeiset asiat.

Yleiskaavan luonnoskartta koostuu ruuduista, jotka vastaavat hehtaarin eli 100×100 metrin aluetta. Kullakin ruudulla on pääkäyttötarkoitusta kuvaava merkintä.

Vierekkäisten ruutujen maankäyttö voidaan suunnitella myös ottamalla molempien ruutujen pääkäyttötarkoitus huomioon. Tarkemmat rajaukset ratkaistaan asemakaavoituksella.

Asuntovaltaiset alueet on merkitty ruskealla. Näillä alueilla on asumisen lisäksi myös puistoja, työpaikkoja, palveluja, virkistysalueita ja katuja.

Kantakaupunki-merkintä pitää sisällään merkittäviä virkistysalueita, kuten Lapinlahden sairaala-alueen, Kesärannan tai Mäntyrannan. Näitä alueita ei ole tarkoitus muuttaa.

Aluevarauksia, joista päätetään toisaalla tai ohjataan muilla normeilla tai lainsäädännöllä, ei ole rajauksina yleiskaavakartassa.

Esimerkiksi suojelualueet, kuten luonnonsuojelualueet ja Natura-alueet, sisältyvät virkistysaluemerkintöihin. Niitä ei ole yleiskaavaluonnokseen rajattu, mutta kaavamääräyksen mukaisesti suunnittelussa tulee turvata kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen sekä ottaa huomioon luonnon monimuotoisuuden, ekosysteemipalvelujen kehittämisen, luonnonsuojelun ja ekologisen verkoston sekä metsäverkoston kannalta tärkeät alueet.


Kaavakartan ja merkintöjen esittely videolla

Asuntovaltaisten alueiden tehokkuus

Asuntovaltaiset alueet on merkitty neljällä erivärisellä ruskealla: mitä tummempi ruskea, sitä enemmän alueella on rakentamista. Rakentamisen määrä ilmaistaan korttelitehokkuutena, joka tarkoittaa korttelin rakennusten kerrosalan ja korttelin pinta-alan suhdetta.

Nykyisiä yli 1,8 korttelitehokkuudella rakennettuja tiiviitä asuinalueita ovat mm. Kallio, Ruoholahti ja Töölö. Yli 1,0 tehokkuudella rakennetuista alueista esimerkkejä ovat Katajanokka, Vallila, Arabianranta ja Herttoniemi.

Monilla 50–70-luvuilla rakennetuilla kerrostalovaltaisilla asuinalueilla – kuten Lauttasaari, Ruskeasuo sekä Haaga ja radanvarren kaupunginosakeskukset – tehokkuus on yli 0,4. Alle 0,4 korttelitehokkuudella rakennettuja alueita ovat esimerkiksi Pakila, Oulunkylän, Mellunmäen ja Tuomarinkylän pientaloalueet.

Yleiskaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto ovat nähtävillä 27.2.2015 saakka. Lisätietoa osallistumisesta.

95 kommenttia artikkeliin ”Näin luet yleiskaavaa

  1. Kaavan lukemisessa ei kenelläkään sisälukutaitoisella ole vaikeuksia, joten lukuohjeiden sijasta olisi kiinnostavaa kuulla suunnittelijoiden perustelut tehdyille ratkaisuille, esimerkiksi:
    1. Miksi kaavassa ei ole käytetty kunnollista pohjakarttaa vaan ainoastaan nykyisten rakennusten ääriviivoja?
    2. Miksi kaavassa ei ole käytetty kaavamerkintöjä vaan ainoastaan värejä? Kuten tiedämme, valkoisessa ympäristössä (selityksissä) käytetyt värisävyt eivät ole havaintona samat kuin värillisessä ympäristössä (kaavakartalla). Tämä heikentää huomattavasti kartan luettavuutta.
    3. Miksi on ylipäänsä päädytty pikseleihin, vaikka normaalinkaan aluevarausmerkinnän raja ei ole yleiskaavassa ehdoton? Ratkaisu vaikeuttaa esimerkiksi arvokkaiden luontoalueiden merkitsemistä, sillä ne eivät luonnollisestikaan rajaudu pikseleiden mukaisesti.
    4. Miksi arvokkaita luontoalueita ei ole merkitty kaavakarttaan, joka on ainoa oikeusvaikutteinen kartta? Yleismääräykset ovat varsin epämääräisiä eivätkä näin ollen turvaa näiden alueiden säilymistä?
    5. Miksi tiettyjen arvokkaiden luontokohteiden pääkäyttötarkoitukseksi on merkitty asuminen, vaikka esimerkiksi liito-orava-alueiden hävittäminen tai heikentäminen on lain mukaan kiellettyä?
    Tarkemmin: http://mahdollisetkaupungit.blogspot.it/2015/02/tarinoita-takapihalta-5-leikin-loppu.html

    19+
    • Hei, tässä vastauksia kysymyksiin:
      1. Yleiskaava on yleispiirteinen suunnitelma, joka on esitetty yleiskaavan tarkoitus huomioon ottaen tarkoituksenmukaisella tavalla. Yleiskaava on esitetty kaupunkimittauksen laatimalla virallisella pohjakartalla, josta yksityiskohdat on poistettu yleispiirteisyyden korostamiseksi. Näin on myös voimassa olevassa Yleiskaava 2002:ssa. Luettavuutta helpottamaan on kuitenkin tässä uudessa yleiskaavaluonnoksessa nykyiset rakennukset esitetty pohjakartalla, koska niitten avulla voidaan nähdä, missä määrin uusi yleiskaava tuo rakentamista lisää verrattuna nykytilanteeseen. Tämä on katsottu olevan hyvä pohja myös kaupunkilaiskeskustelulle ja helpottavan uusien alueiden ja uuden rakentamisen hahmottamista.
      2. Näin pienimittakaavaisessa kartassa merkinnät sotkisivat ja puurouttaisivat jo pahoin kartan luettavuutta. Yleiskaavoissa tämä on normaali käytäntö näin laajalla alueella.
      3. Toki “normaalinkaan” yleiskaavan aluerajaus ei ole ehdoton, mutta käytännössä sitä on tulkittu sellaisena. Siksi tässä yleiskaavassa halutaan korostaa rajausten yleispiirteisyyttä, erityisesti siksi, että se on vielä aikaisempia yleiskaavoja yleispiirteisempi ja strategisempi.
      4. Yleismääräykset oikeusvaikutteisessa kaavakartassa ovat yhtä sitovia kuin karttamerkinnät ja turvaavat luontokohteiden säilymisen. Määräystekstinä ne myös mahdollistavat tulevien luonnonsuojelualueiden perustamisen, joita nykytiedon varassa ei voitaisi kaavamerkintänä rajata kartalle.
      5. Pääkäyttötarkoitusmerkinnän alla on monenlaisia muitakin pienempiä osa-alueita, joita ei välttämättä ole tarkoitettu rakennettavaksi. Tällaisia ovat mm. lähipuistot, hallinnon alueet, teknisen huollon alueet jne. Yleiskaavatyön aikana liito-oravakohteet on kartoitettu ja ne pystytään ottamaan huomioon jatkosuunnittelussa ja yhteensovittamaan rakentamisen kanssa.

      2+
      • Hei,

        Kiitos vastauksista. Muutama lisäkommentti on kuitenkin paikallaan:
        1. Kuten toteat, se mitä pohjakartasta poistetaan on tärkeää sekä kaavan luettavuuden että kansalaiskeskustelun kannalta. Olevien rakennusten tai valmiiksi rakennettujen alueiden merkitseminen on tärkeää, mutta kaavan suuntautuessa laajasti myös viheralueille niiden luonne ei käy nyt ilmi kaavakartasta. Tämä vaikeuttaa sekä kansalaiskeskustelua että kaavan arviointia. Aikaisempi yleiskaava ei perustele uutta.
        2. Kaavamerkintöjä käytetään yleisesti sekä yleispiirteisissä aluevaraus- että strategisissa yleiskaavoissa, ja ne ovat perusteltuja juuri asuinalueiden jäsentelyn vuoksi (eri tehokkuuksilla toteutettavat asuinalueet, eri ruskean sävyt. Sivuutit kokonaan huomautuksen, että havaittu sävy ei pysy samana ympäristön muuttuessa, vaikka sekoitussuhde on sama. Puuroutumista ei tarvitse pelätä, sillä kaavakarttoja ei nykyisin lueta tulostettuina versioina mittakaavassa vaan tarpeen mukaan suurentaen.
        3. On ansiokasta, että KSV on lähtenyt tutkimaan uusia merkitsemistapoja; ruututarkastelu helpottaa toki myös esitetyn rakennusoikeuden laskemista. Kuten innovaatioissa yleensä, tulkinta saattaa kuitenkin vaikeutua: esimerkiksi tässä jää epäselväksi, kuinka tarkasti esitetty rakennusoikeus (joka seuraa päätöksestä käyttää mitoitusta työvälineenä) sijoittuu esitettyyn paikkaan. Vrt. esimerkiksi juuri liito-orava-alue, jossa seitsemän hehtaarin ruutua on sijoitettu alueelle, joille niitä ei tulisi lain mukaan lainkaan sijoittaa.
        4. Yleismääräykset ovat varsin tulkinnanvaraisia, eikä niiden voida perustellusti katsoa turvaavan arvokkaiden luontoalueiden säilymistä niillä alueilla, joilla se on tärkeää. Suunnitelma ei nyt hyödynnä sitä tietoa, joka olisi selvitysten perusteella käytettävissä.
        5. Yleiskaavan tarkoitus on toimia ohjeena yksityiskohtaisemmalle kaavoitukselle. Kun nyt tehtyjä selvityksiä ei ole huomioitu luonnoksessa (luontovaikutusten arviointikin toteaa ristiriidan) ja tämän lisäksi julkaistut havainnekuvat tukevat asemakaavoitusta, joka toteutuessaan olisi lainvastainen, yleiskaava ohjaa väärään suuntaan. Luonnosta tai havainnekuvia ei ole lainkaan muutettu, vaikka tiedot liito-oravan esiintymisalueista ovat olleet käytettävissä viime keväästä lähtien, ja ne (sekä tärkeät virkistysarvot) on toistuvasti tuotu esille asukaskommenteissa. Kaavoituksessa on tärkeää, että sekä käytettävissä oleva tieto että perustellut kannanotot vaikuttavat kaavaan, ellei ole perusteltua syytä pidättäytyä alkuperäisessä ratkaisussa. Tällaista perustelua ei ole esitetty.

        9+
      • Hei Marja ja muut ihanat suunnittelijat!

        Minusta vuodesta 2002 on Vantaanjoessa virrannut paljon vettä. Unohtakaa 2000-liuvun alun hapatus. Elämme toisenlaisessa kaupungissa tänään. Siksi on tärkeää miettiä, miten pääkaupunkilainen, joka kuulema ei enää havittelekaan nuorena ajokorttia, vaan viihtyy Hesassa ja lähiympäristössä yötä päivää, vuodet läpeensä, ajattelee.

        On hyvä säilyttää Helsingin lähiluonto, johon urbaani-ihminen kaipaa juotuaan latte-kahvinsa.
        On jotain arkea suurempaa tähyillä Vasikkasaaresta tai Stansvikin rannalta ( siis tietty etäisyys…) kaukaa rakasta Helsinkiä, sen neuroottista shoppailukulttuuria, pientä pätemistä Espalla , Ursulassa tai Karusellissa näyttäytymistä ( muuten, hyvä Helsinki , Hernesaaren ranta on upea ulappa- ja näyttäytymispaikka + uutenkin UPEA !!!!!!)yms.

        Mutta ihmiset, tulkaa Stansvikiin! Siellä voi ajatella Topeliuksen kävelevän vastaan, luonto vie ajatukset seikkailuun vanhaan aikaan, jossa kartanonväki rakastui …ja tietenkin kärsi.
        Tätä kokonaisuutta haluaa vaalia myös latte-lipittäjä!
        terveisin
        Ilona Nygren
        Ps. I love you Marja ja Richard!

        0
  2. Vuoden 2002 nyt modernilta näyttävässä edellisessä kaavassa
    http://www.hel.fi/static/ksv/www/YK2002_fin.pdf
    oli sellaisia alueita kuin:

    NATURA-ALUE
    LUONNONSUOJELUALUE
    MAAILMANPERINTÖALUE
    KESKUSPUISTON ALUE
    KAUPUNKIPUISTO
    VIRKISTYSALUE
    HELSINKI-PUISTONA KEHITETTÄVÄ ALUE

    Uudessa kaavaehdotuksessa diversiteettiä ei enää ole.

    9+
    • Kaupunkisuunnitteluvirasto voi varmaan kertoa, mihin tällaiset merkinnät ovat kartalta kadonneet, kunhan palailevat hiihtolomilta.

      2+
      • Yleiskaava on aiempaa strategisempi. Kaikki mainitut alueet sisältyvät viher- ja virkistysaluepääkäyttötarkoitusmerkintään, josta määräysteksti antaa selityksen, mitä kaavamerkintään sisältyy. Mainitut alueet näkyvät erikseen rajattuina lisäinformaatiota antavalla Kaupunkiluonto-teemakartalla. Yleiskaavakartan määräysteksti määrää mainitut alueet otettavaksi huomioon. Yleismääräykset oikeusvaikutteisessa kaavakartassa ovat yhtä sitovia kuin karttamerkinnät ja turvaavat luontokohteiden säilymisen. Määräystekstinä ne mahdollistavat myös tulevien luonnonsuojelualueiden ja vastaavien perustamisen, joita nykytiedon varassa ei voitaisi kaavamerkintänä rajata kartalle.

        2+
      • Minusta Natura-alue, luonnonsuojelualue, maailmanperintöalue, Keskuspuiston alue, kaupunkipuisto, virkistysalue ja Helsinki-puisto kuulostavat uskottavammilta kuin virkistysaluepääkäyttötarkoitusmerkintä. Siinä toivossa, että ne eivät pääsisi kokonaan unohtumaan.

        6+
      • Miten viher- ja virkistysaluepääkäyttötarkoitusmerkinnöistä voi keskustella, jos niillä ei ole nimiä? Onhan saaristoratikoilla, tiedelinjoilla ja kaupunkibulevardeillakin nimet.

        3+
  3. Pikselimalli on todella vaarallinen kaupunkiluonnolle, sillä oletan, että jos se jäisi voimaan, alettaisiin asemakaavoituksessa asuntovaltaisen alueen ruutujen vieressä oleviin virkistysalueruutuihin suhtautua ikään kuin rakennusmaana.

    Joustavuus saattaa joissain asioissa olla kannatettavaa – voi esimerkiksi olla hyödyllistä, jos toimitilojen sijaan voidaankin rakentaa asuntoja tai päinvastoin – mutta luontoalueiden osalta merkintöjen tulisi olla sitovia.

    31+
    • Puutuit tärkeään asiaan. Siihen olen ehdottanut “herkkä reuna-alue” kaavamerkintää.

      3+
    • Hyvä havainto, tuota en tullut ajatelleeksikaan. Kun yleismääräyksenä on, että “Vierekkäisten ruutujen maankäyttö voidaan suunnitella myös ottamalla molempien ruutujen pääkäyttötarkoitus huomioon,” tämä merkitsee tosiaan sitä, että merkinnän väljyys on sata metriä kumpaankin suuntaa – mikä käytännössä tarkoittanee viherpikselin mahdollista muuttumista ruskeaksi. Tiivistävässä kaavassa tuskin toisinpäin.

      21+
      • Riski on, että pikselikaavaa käytettäisiin luontoalueiden osalta jonkinlaisena yleiskaavoituksen pelisääntöjen ohituskaistana. Tämän vuoksi pikselimallista olisi ainakin niiden osalta luovuttava.

        Maakuntakaavalla, yleiskaavalla ja asemakaavalla on kaikilla omat sisältövaatimuksensa. Jos yleiskaavassa virkistysalueeksi merkittyyn kohtaan asemakaavoitettaisiin asuntoja viereiseen pikseliin vedoten, olisi kaavoitus siis ohittanut yleiskaavan sisältövaatimukset.

        26+
      • Yleiskaavan sisältövaatimusten näkökulmasta tuntuisi perustellulta kuvata merkittävät luonto- ja virkistysalueet tarkasti nimenomaan oikeusvaikutteiseksi tarkoitetulla kartalla. Tutkittu tieto sisältövaatimusten toteuttamiselle olennaisista asioista puoltaa tätä. Samoin yleiskaavan tehtävä kaavoituskokonaisuudessa.

        Yksi pikselikaavan kannalta aito pulma on, ettei luontoa ole yhtä helppo levittää jo rakennetulle alueelle kuin rakentamista luontoon. Riski on, että pikselit vaikuttaisivat siksi naapureihinsa yksipuolisesti niin, että luonto- ja virkistysalueet kärsisivät. Tämä rapauttaisi sisältövaatimuksiin perustuvan suunnitellun kokonaisuuden käytännön toteuttamista.

        Kaupunkikokonaisuudessa on tunnistettavissa asioita, jotka ovat voimakkaan muutoksen kohteina ja joiden suunnittelussa sisältövaatimuksetkin saattaisivat puoltaa joustavien kaavaratkaisujen kehittämistä. Keskeisten ympäristöongelmien torjumisessa ei kuitenkaan ole perusteltua käyttää suunnittelua, joka joustaisi luontoalueiden vahingoksi.

        Yksi peruskysymyksistä on, millainen tarkkuus oikeusvaikutteisessa kaavassa tarvitaan, jotta sisältövaatimuksilla laissa asetetut tavoitteet toteutuvat ja kaava täyttää yhteiskunnallisen tehtävänsä.

        15+
    • Jos luonnonsuojelualueet pitää merkata pilkun tarkasti yleiskaavakarttaan, niin toki sinne pitää sitten vastaavasti merkata asuintalot, toimitalot, julkiset tilat, teollisuusrakennukset, liikenneväylät, ja niin edelleen, jolloin ollaankin sitten tekemässä seuraavan 20 vuoden asemakaavoitus kerralla. Mikä voisi mennä pieleen?

      En ymmärrä miksi tarkastelutarkkuus ja luonnonsuojelu sotketaan keskenään. Helsingin metsien suojelu riippuu täysin siitä että valtuusto sitä haluaa, ei siitä onko joka lehto erikseen mainittu Yleiskaavassa, jonka yli sitä paitsi valtuusto voi halutessaan käytännössä kävellä.

      4+
      • Yleiskaavan sisältövaatimukset on määritelty selkeästi laissa: niihin kuuluvat ekologinen kestävyys ja rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys – toki myös asumisen tarpeet ja palvelujen saatavuus, yhdyskunnan toimivuus ja taloudellisuus ja mahdollisuudet liikenteen järjestämiseen. Niihin eivät kuulu mainitsemasi asuintalot, toimitalot jne. Yleiskaavan tarkoituksena on osoittaa kartalla, miten tavoitteet saavutetaan, ei vain toistaa niitä yleismääräyksenä.

        21+
    • Jos lainvoimaisella yleiskaavakartalla ei ole erikseen merkattu erilaisia alueita, niiden erityisvaatimuksetkaan eivät välity. Esimerkiksi kosteikko-Natura-alueen viereen ei usein voi rakentaa, sillä ne eivät välttämätä kestä asukkaiden kulutuspainetta. Varmastikaan sitä ei kestä Pornaistenniemen lehto, jonka raunaan ja osin päälle on sijoitettu tehokasta rakentamista. Jos alue olisi kartassa, tämä ristiriita näkyisi heti eikä kartta näyttäisi hyvältä kaupunkisuunnittelulta. Keskuspuisto- ja Helsinki-puisto -merkintöjen häviäminen kartalta on myös aika iso ratkaisu, eikä Suomenlinnan maailmanperintökohteen pois jättämistä voi kuin ihmetellä. Nämä kaikki olivat 2002 yleiskaavakartassa. Eikä riitä, vaikka liitekartatkin määrättäisiin jotenkin osaksi lainvoimaista karttaa, sillä vain yhdellä kartalla näkee kokoneisuuden ja pääkartta on arvokkain.

      7+
    • Ehdottomasti ei mitään pikselikaavoja vaan selkeät yksiselitteiset merkinnät. Sata matriä on pitkä matka ahtaassa kaupungissa!

      6+
  4. On selvää, ettei yleiskaavaa ole mahdollista tehdä kovin yksityiskohtaisesti. Ruutujen koko, 100 m x 100 m, on kuitenkin aika suuri, etenkin, jos jalkaisin kaupungissamme liikkuu. Miten käy ‘puolen hehtaarin metsän’, ja sitä pienempien, kun viereen kaavoitetaan “Uutta, uljasta(?) maailmaa”?

    Entä mikä on yleiskaavan ruutujen värin, eli siihen yleiskaavaan merkityn korttelitehokkuuden (mahdollisesti uuden, korotetun) alarajan ja kiinteistöveron nykyinen/tuleva yhteys? Mikä takaa, ettei jatkossa nykyisiä asukkaita (usein myös raskaasti verotettuja, keskituloisia eläkeläisiä) pakoteta jatkossa kiinteistöveron korotuksin evakkoon viihtyisiltä, vehreiltä asuinalueiltaan, jotta grynderit pääsisivät kaivinkonein ja puskutraktorein heidän tonttiensa kimppuun, ja rakentamaan tilalle kasarmeja, korkeaa ja tiiviisti rakennettua ‘varjojen valtakuntaa’ maahanmuuttajien massoille?

    Havainnekuvat eivät liene aina kovin havainnollisia sen suhteen, minkälainen on alueen ilme rakentamisen jälkeen (tai ainakaan sen joskus pitkäksi venyneenä rakennusaikana).

    Nyt maalataan yleiskaavaa kovin isolla pensselillä. Jokainen joskus maalannut tietää, millaisia seurauksia siitä syntyy, jos “isoa pensseliä kastetaan liian syvälle, esim. tummanruskeaan maalipönttöön, ja sen jälkeen yritetään maalata vaikkapa kapeita kaistaleita ikkunoiden vieressä”, ilman että riittäviä suojaustoimenpiteitä tehdään.

    Ei voi olla niin, että esimerkiksi kauniit, vain parisenkymmentä metriä leveät/syvät luonto-/viherkaistaleet jätetään vaille minkäänlaista suojaa, kuten nyt näyttäisi esimerkiksi Lauttasaaressa, mm. Koivusaaressa ja sen ympäristössä käyneen, kuten varmasti myös hyvin monissa paikoissa muuallakin. Tuollaiset melko kapeatkin viherkäytävät voivat olla kaupunkiluonnon asukeille tärkeä, kuten mm. palokärjen ja tikan sekä kettuja, kärppiä ja ehkä saukonkin Riihilahden rannalla/rannalta nähneet hyvin tietävät. Näitä on nähty Koivusaaressakin.

    Kaavoitus (yleiskaavoituskaan) ei saisi koskaan rajoittua pelkästään karttapöydän äärellä tapahtuvaksi, ja/tai viistoilmakuvien perusteella tehtäväksi päätöksenteoksi. Riittävän monipuolinen joukko jonkin alueen asukkaita on ilmaistuine, perusteltuine argumentteineen, sen alueen paras tietolähde. Yksi tai muutama kenttäkäynti tai nettipohjainen kyselykään, ei vielä riittävää tiedonsaantia kaavoittajalle takaa.

    11+
    • Jos liian syvälle ruskeaan maalipönttöön kastettua kaavoittajan pikseli-pensseliä käyttää käsillä olevalla kartalla, alkaa se ruskea väri valua kovin helposti sinnekin, minne sen ei pitäisi levitä, eli kaupunkilaisille tärkeään lähiluontoon!

      Ns. “Vihersormet” voivat olla tärkeitäkin, mutta ne ovat monelle ihan liian kaukana. Lähiluonnon pitää olla saavutettavissa mieluiten jalkaisin. Tuon ilon kun voisi suoda kaupungissakin kaikille ja kaikenikäisille, parhaimmillaan vauvasta, vanhempineen, vaariin.

      9+
      • “Lähiluonnon pitää olla saavutettavissa mieluiten jalkaisin. ” Mitä vanhempi sitä tärkeämpää.

        Pitää kertoa, miten pikselit aiotaan tulkita. Vähän kuin desimaalilukujen pyöristystä. Pyöristääkö ylös vai alaspäin.

        2+
  5. Olisi mielenkiintoista tietää, mistä tällainen pikselimalli on peräisin? Paitsi viheralueille, pikselimalli luo epävarmuutta myös asukkaille. Koskaan ei voi tietää milloin omaan asuinkortteliin rajautuva, maltilliseen korttelitehokkuuteen perustuva pikseli, alkaakin keskustella toisen tehokkaamman pikselin kanssa. Hieman epäilyttävä dominopeli.

    16+
  6. Maankäyttö- ja rakennuslaki antaa mahdollisuuden tehdä yleiskaava joko oikeusvaikutuksettomana (ns. strateginen yleiskaava) tai oikeusvaikutteisena. Nyt Helsinki on tekemässä oikeusvaikutteista yleiskaavaa, mutta on valinnut kaavakartalle esitystekniikan joka soveltuu ainoastaan oikeusvaikutuksettoman kaavan esitystavaksi, ei missään tapauksessa oikeusvaikutteiseen kaavaan.

    9+
    • Toki myös strateginen yleiskaava voi ja yleensä onkin oikeusvaikutteinen. Siitä on kuitenkin käytävä ilmi millaisia oikeusvaikutuksia kaavalla on. Pikselimerkintä on kuitenkin poikkeuksellinen ja tekee tämän luonnoksen tulkinnan vaikeaksi, sillä pikselit sijoittuvat ikään kuin kohde- ja aluevarausmerkintöjen väliin. Kaavamerkintöjen selityksistä ja määräyksistä on kuitenkin selkeästi luettavissa, että ne määrittelevät minimikerrosalan ja korttelialueiden osuuden osoitetusta alueesta. Epätarkasta rajauksesta huolimatta merkinnät ovat siten mitoituksellisesti varsin tarkkoja ja poikkeavat siitä, mitä strategisissa yleiskaavoissa on totuttu näkemään.Toisaalta määräys, jonka mukaan ruutu kuvaa “alueen” pääkäyttötarkoituksen, jossa vierekkäisiä ruutuja suunniteltaessa voidaan ottaa huomioon molempien pääkäyttötarkoitukset, merkitsee sitä, ettei ruutujen sijainti tai määrä ole suuntaa-antava vaan sitova.

      5+
      • Yleiskaavaluonnoksen ohjaavuutta mietittäessä on melko yhdentekevää, millä tarkkuudella yksittäiset pikselit on kuvattu, jos ne joka tapauksessa voivat naapuriensa vaikutuksesta muuttua toisiksi.

        Haluaisinkin kuulla, miksi yleiskaavaluonnoksessa ei ole päädytty esittämään, että luontoalueiden osalta merkinnät olisivat sitovia eikä viereinen pikseli siis voisi levittää niille kaupunkirakennetta. Jos Helsinki on tarkoitus säilyttää viherverkostokaupunkina, kuten niin moneen kertaan on kauniisti sanottu, olisi kai luontevaa turvata viherverkosto sitovin merkinnöin.

        Koska näin ei ole tehty, ainakin minua on jäänyt vaivaamaan epäilys, että yleiskaavaluonnoksessa virkistysalueiden laajat laita-alueet nähdään jo nyt rakentamisen reserveinä.

        Mutta ainahan on mahdollista, että kaavoittaja poistaa pikseliongelman kaavaehdotusvaiheessa…

        14+
  7. Käsittäisin, että yleiskaavan pitäisi näyttää kartalla, miten laissa määritellyt tavoitteet toteutetaan.

    Yleiskaavan esitystapa määritellään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 16 §:ssä, joka ottaa kantaa esimerkiksi kartalla tai kartoilla käytettävään mittakaavaan suhteessa yleiskaavan tarkoitukseen.

    Siten idea on, että yleiskaava esitetään kartalla tai kartoilla
    sellaisessa mittakaavassa, että niistä alueidenkäytön ja rakentamisen ohjaustarve ja yleiskaavan tarkoitus huomioon ottaen ilmenevät tarkoituksenmukaisella tavalla alueidenkäytön periaatteet, tarpeelliset alueet ja kaavan muu sisältö.

    Mikä sitten vielä toteuttaisi yleiskaavan tehtävää asetuksen linjaamalla tarkoituksenmukaisella tavalla ja mikä puolestaan olisi ohjaamisen kannalta liian väljää?

    11+
  8. Kaupunginsuunnitteluvirasto keskeytti v. 2008 suunnitelmat kaavoittaa Pajamäen länsiosan metsikkö asuinalueeksi, koska alueelta löytyi luonnontilainen lähteikkö. Vesilain mukaan lähteen luonnonmukaisuutta ei saa vaarantaa. Alue merkittiin tuolloin Helsingin luontotietojärjestelmään.

    Metsä on nyt ilmeisesti taas kaavoitettu täyteen taloja! Kts. AINEISTOT Maankäyttötarkastelut ja selvitykset: Kantakaupungin ja ydinkeskustan kehittäminen. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:18 (s. 33)

    Samalla sivulla myös Pajamäen eteläosan metsikkö on korvattu taloilla. Siten häviää maisema, joka tunnustuksena erityisestä kauneudestaan on saanut tähtimerkinnän joihinkin Helsingin opaskarttoihin. Kyseessä on näkymä Talin puistotieltä Pajamäkeen, – yksi Talin liikuntapuiston keskeisimmistä maisemista.

    En voi kuin ihmetellä. Toivottavasti olen tulkinnut kaavaa väärin.

    5+
    • LISÄYKSENÄ: Pajamäen metsikön täydennysrakentamisen alle jäisi myös Talin perinteikäs ja suosittu juhannusjuhla, jonka siirtolapuutarhaväki on sadoille helsinkiläisille järjestänyt jo vuosikymmenten ajan – ilman pääsymaksua.

      Tanssilavalla käy vilske elävän musiikin ja laulun tahdissa. Nuotiolla käristetään makkaraa ja pannulla paistuvat muurinpohjaletut sekä vohvelit. Monenlaisia pelejä pelataan ja pikkulapset innolla “onkivat.” Pientareet ovat mustanaan kaikenikäisistä lähiseudun juhlijoista – ja viereiseltä kauniilta golfkentältä löytyy lisää tilaa vaikka vaan auringonlaskun ihailuun.

      Lisärakentamisen jälkeen kokkokalliokin on talon alla. Eikä juhannusmiljööstä ole kuin muisto vaan.

      1+
    • Kerran vuodessa järjestettävä ikimuistoinen juhannusjuhla ei nyt ehkä ihan riitä yleiskaavan perusteluksi, mutta muuten olen kyllä sitä mieltä, että Talin ja Pajamäen hienot maisemat voisi säilyttää.

      3+
      • … Kesäidylliä täydentävät siirtolapuutarhan vuotuiset omena- ja marjamarkkinat sekä kerhotalon kahvilatoiminta ikimuistoisine korvapuuusteineen. Ja vähän etäämmällä Mätäojan varrella lämpiää viljelijöiden toimesta kaikille avoin sauna, usean kerran viikossa. Myös saunamiljöö on vielä toistaiseksi mitä viehättävin.

        Talin seudulle voisi kehittää mahtavan monipuolisen liikuntapuiston. Ratsastajillekin voisi löytyä omat reittinsä, onhan alueella järjestetty aikoinaan niin hevos- kuin vinttikoirakilpailuitakin.

        Mutta lisärakentamisella tuhotaan idylliset maisemat ja estetään tulevaisuudessa suuriakin ihmisjoukkoja palvelevan virkistysalueen luominen.

        1+
      • Satakieli: “Talin seudulle voisi kehittää mahtavan monipuolisen liikuntapuiston. Ratsastajillekin voisi löytyä omat reittinsä, onhan alueella järjestetty aikoinaan niin hevos- kuin vinttikoirakilpailuitakin.”

        Tuomarinkyläkin on kuvassa. Kaupungin on päätettävä monen halun välillä, mitä minnekin. Golf -kenttä sopii talvella hiihtoon, mutta aidattu siirtola ei mihinkään. Tosin siellä asuu monia ja käry nousee koko ajan esim. Kivinokasta.

        Yleiskaavassa näyttää, että Talin golf -kenttä voi saada jatkoakin vuodesta 2034.

        0
      • Taliin asuntoja: “Tuomarinkyläkin on kuvassa. Kaupungin on päätettävä monen halun välillä, mitä minnekin.”

        Hevosia kylläkin löytyy myös kivenheiton päästä Vermosta. Luulisi yhteistyön Espoolle kelpaavan, varsinkin jos ollaan yhtä ja samaa metropolia.

        1+
      • Satakielelle: jäähallejakin löytyy Espoosta, Helsingissähän voisi purkaa jäähallit ja rakentaa tilalle asuntoja.

        2+
  9. Jotta yleiskaavan sisältö vastaisi parhaalla tavalla laissa asetettuja tavoitteita, olisi kaavoitusprosessia hyvä kehittää niin, että tutkittu tieto yhteiskunnan kehittämiselle olennaisista asioista olisi vieläkin vahvemmassa roolissa jo kaavatyön alussa ja mikäli uutta tietoa karttuisi, tämä johtaisi kaavan kehittämiseen työn jatkuessa luonnonvaiheesta eteenpäin.

    Oletan toki, että kaavaluonnos perustuu monin tavoin tutkittuun tietoon. Uusi tieto ympäristöriskeistä ja monimuotoisen luonnon merkityksestä yhteiskunnalle ja sen asukkaille kuitenkin puoltaisi keskeisten luonto- ja virkistysalueiden merkitsemistä oikeusvaikutteiselle kartalle tarkemmin.

    14+
  10. Kaavakarttaa lukiessa maallikko miettii: Mikä tässä on muutos edelliseen verrattuna? Mikä on (1)eri lailla kuin edellisessä yleiskaavassa ja mikä on (2) eri lailla kuin mikä on jonkun alueen nykyinen käyttö. Yleiskaavan laatijoilla on nämä tiedot helposti saatavissa. Eikö olisi reilua, että ne, siis luettelo muutoksista, jaettaisiin myös yleisölle ja erityisesti poliittisille päättäjille? Vai onko tarkoitus saada aikaan päätöksiä niin, että päättäjät eivät huomaakaan, mitä tuöi tehtyä?,

    10+
    • Totta. Yksi asia on joka tapauksessa ennallaan, nimittäin Talin kentän kohta ja Talin siirtola. MAHTAAKO KENTTÄ LOPETTAAKAAN EDES V. 2034?

      Talin valtavaa puistoa voisi pienentää ja tehdä Tarvo -Vermo -Talin ihannekaupunginosan.

      0
    • Inhimilliseen toimintaan liittyy ihan yleisesti riski, että tavoite syntyy ensin ja uuden tiedon on vaikeata päästä muuttamaan suuntaa.

      Maankäyttö- ja rakennuslaissa on viritetty toimintamalli, jossa riittävien selvitysten avulla toteutetaan huolella määriteltyjä tavoitteita. Tavoitteet on laissa kuvattu hyvin. Jos tutkittu tieto saadaan kunnolla avuksi niin vielä parempi.

      Kaavoitus liittyy kuitenkin niin monimutkaiseen asioiden kokonaisuuteen erilaisine vuorovaikutussuhteineen, että suunnittelulle olennaisiin asioihin liittyvien tutkimusten seurannan ja tätä seurantaa tarvittaessa täydentävän selvitystyön pitäisi olla luonteeltaan jatkuvaa. Tämä siksi, että jo uuden kaavan ensimmäiset luonnokset perustuisivat ajantasaisiin arvioihin suuunnittelulle olennaisista asioista.

      Uutta kaavaa luonnosteltaessa olisi esimerkiksi ollut perusteltua antaa vahvempi rooli tutkitulle tiedolle ympäristöriskeistä ja hyvin toimivan kaupunkiluonnon merkityksestä tulevaisuuden yhteiskunnalle ja asukkaille. Keskeisiin riskeihin kuuluu ilmastonmuutoksen lisäksi luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen. Monimuotoinen lähiluonto taas ehkäisee ennalta sairauksia.

      Toki myös esimerkiksi ilmanlaatua ja melua koskevia asioita olisi hyvä selvittää etuajassa ennen linjauksia. Samoin sitä, miten erilaiset muutokset liikkumisen tavoissa voisivat (ja millä aikataululla) vaikuttaa esimerkiksi ilmanlaatuun ja meluun. Ennustamiseen liittyy kuitenkin epävarmuutta, mistä syystä varovaisuuskin on paikallaan. Jonkinlaisille korjaaville liikkeille pitäisi siksi olla tilaa kaavoituksessa.

      Yksi moneen seikkaan vaikuttava tutkimisen kohde on liikenteessä ja liikkumisessa tapahtuvien muutosten ja asumisen sijoittelun yhteensovittamisen arviointi. Jos liikenne soljuu mukavasti ja asunnolta on viihtyisä kävely virkistysalueelle, asukkaat voivat paremmin.

      9+
      • “liikenteessä ja liikkumisessa tapahtuvien muutosten ja asumisen sijoittelun yhteensovittamisen arviointi”

        Onnittelen teksistäsi. Luonnon monimuotoisuus? Kaupunkiluontokin on yllättävän kirjavaa.

        Tuo liikkuminen on avainasia.

        0
  11. Löytyykö Helsingistä sellaista paikkaa, minne kaavoittajat eivät suunnittele mitään, nyt tai myöhemminkään? Voisin harkita muuttoa sinne.

    Nämä yleiskaavasuunnitelmat ottavat aivoon, kun kaupunkilainen vain haluaisi saada elää rauhassa, ja keskittyä omiin askareisiinsa, tehdä töitä, syödä, nukkua, ja pitää huolta lähimmäisistään sekä ulkoilla, mieluiten lähiluonnosta nauttien. Nyt menee ihan turhan paljon aikaa siihen, kun pitää koko ajan kärppänä seurata, mitä hölmöilyjä kotinurkille ja muuallekin ollaan taas kaavailemassa. Muutenhan ne yleiskaavoittajat voivat jopa kumileimasin-KSL:n ja -valtuuston myötävaikutuksella saada ne pöhköt suunnitelmansa toteutukseen!

    Tämä on suorastaan pirullista. “Lähetä kaavoittaja asialle, mene itse perässä – kertomaan, mikä on järkevää ja mikä ei.” Eikö yleiskaavasuunnittelijoiden pitäisi tuo tietää? No tietysti pitäisi, mutta onko siitä takeita, että näin on? Jos kaupunkilaiset eivät pidä varaansa, ei meillä ole Helsingissä ehkä kohta muuta luontoa kuin nuo “vihersormet”, jossain kaukana. Pitäisikö kaupunkilaisten muodostaa edes yksi 100 m x 100 m -kokoinen falangi, jotta heidän mielipiteensä noteerattaisiin aidosti?

    17+
  12. Kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehti lohdutteli asukastilaisuudessa katajanokkalaisia, että rannan rakentamisesta ei kannata huolestua, koska kyseessä on vasta yleiskaavaluonnos.

    Tämä on huojentava tieto myös muille jotka ovat olleet huolestuneita omista kotikulmistaaan. Kannattaa huolestua vasta sitten, kun naapurissa ruvetaan kaivamaan.

    12+
    • Eikö se ole silloin jo liian myöhäistä, jos ei satu olemaan Molotovin cocktailit takataskussa?

      Louhekuormia vasta 2,5 vuotta sitten Vaskilahden reunalle (metroaseman kohdalle) yksi toisensa perään kippaavat kuorma-autot ilmestyivät paikalle ilman ennakkoilmoituksia. Kamala meteli tosin kuului ja kivipöly leijaili tuolloin varsin pitkälle.

      2+
  13. Ei syytä huoleen. Katajanokan ankeiden parkkikenttien rakentaminen vain parantaa Katajanokan viihtyisyyttä.

    7+
  14. Tässä on nähtävissä lievää vastakkainasettelua. Katajanokka haluaa kerrostalot muualle, vaikka on kerrotaloalue. Toisaalta Itäsalmen borgare-gård kulttuurimaisema halutaan madmoiselle Signe Branderin dokumentaation mukaisesti säästää olennaisesti myös kaupuunkihevoskulttuurille, heinänkasvatukselle.
    Myös tarvitaan sinne asti pohjoisesta toimiva metsäluontokäytävä, jotta aivan asiallinen eurooppalainen kaupunkieläimistö saa täydennystä: mäyrä, kettu, metsäkauris, liitoorava.

    0
  15. Toivottavasti sillä, että nyt esitetään luonnos, johon kerätään palautetta, tarkoittaa myös, että palautteen pohjalta muutoksia tehdään. Malminkartanossa kun yleiskaavaluonnoksen esitteen mukaiset yleiset tavoitteet esikaupungeille viherverkostosta ja esikaupunkien keskustojen kehittämisestä toteutetaan lähinnä päinvastoin: viheralueet rakennetaan, eikä säilytetä ja keskustan tiivistämisen sijaan luodaan aikaisempaa tehokkaampaa aluetta Malminkartanon reunoilla. Niin tai suojeltavaksi esitetyn aarnimetsän täyttämisellä kerrostaloilla niin, että Helsingin ensimmäisen kivikautisen asutuksen todisteet voidaan haudata jonkun sisäpihan hiekkalaatikkoon.

    Eli toivottavasti KSV ottaa perustellut palautteet huomioon ja kehittää luonnosta ennen varsinaista esitystä!

    7+
    • Malminkartanon alueella on jo nyt kaadettu iso metsaalue joka oli tärkeä virkistysalue koko alueen asukkaille. Tulevan Honkasuon asumaalueen alle jäi kaunis vanha metsä. Nyt se on menetetty ja kaavasuunnitelmassa aiotaan tuhota vielä lisää jäljellä olevia viheralueita.

      2+
  16. *Käpylän Taivaskalliota ei saa pilkkoa asuntorakentamiselle. Se tarvitaan virkistysalueena ja olisi syytä kokonaan suojella. *Panuntielle ei Taivaskallion puolelle pidä kaavoittaa edes asuntorakentamista eikä Taivaskalliosta palankaan räjäyttämistä pidä sallia kaavalla. Alue on kaiken ikäisten suosima ympärivuotinen virkistysalue, jonne on kävelymatka monelta asuinalueelta.
    *Asuntorakentamista voidaan laittaa Tuusulan tien varteen, mikäli se ENSIN muutetaan kaupunkibulevardiksi ja maksimi nopeusrajoitukseksi tulee 40.
    *Mikäli Käpylän koirapuiston alueelle kaavoitetaan asuntoja, tulee koirapuistolle osoittaa Käpylästä uusi riittävän suuri ja puustoinen alue siten,että pienille ja koirille on erikseen aidattu alue ja mahdollinen pyörätie sen vieressä on riittävän leveä vaaratilanteiden välttämiseksi.
    * Veräjälaakson metsään (nykyinen valaistu latu+pururata) ei pidä kaavoittaa asuntoja. Lähimetsät ja virkistysalueet ovat luonnonsuojelun ja kuntoilun kannalta ratkaisevan tärkeitä.

    5+
  17. Sekä Käpylän, Oulunkylän, Veräjämäen että Koskelan viheralueet ovat elintärkeässä virkistyskäytössä tuhansilla alueen asukkailla. Niiden kansanterveydellinen tärkeys on jo yksistään hyvin merkittävä, sillä hyvät lenkkimaastot houkuttelevat eri ikäiset liikkumaan. Kannatankin siksi näiden virkistysalueiden säilyttämistä koskemattomina ja vain virkistyskäyttöön. Pelkät kapeat metsäkaistaleet eivät tuo asukkaille riittävää virkistävää luontoelämystä.
    Jo nyt monet lenkkipolut alueilla ovat täynnä iloisia ulkoilijoita kaikista kansanryhmistä ja ikäluokista. Älkäämme viekö tätä elämän tärkeää osa-aluetta kotikulmiltamme.

    111+
    • Täytyy muistaa, että väkimäärän kasvaessa lähimetsien merkitys myös kasvaa. Autolla Nuuksioon – tyyli ei ole kestävää kehitystä, vaa monissa kotimetsissä liikkuminen lapsesta lähtien. Taivaskallio, Verjämäen metsät ja Oulunkylä/Käpylään/Veräjämäki katkeamaton metsäkiistalle säilytettävä?

      82+
    • Ehdottomasti samaa mieltä Marian kanssa. Asukkaat arvostavat enemmän virkistysmahdollisuuksia kuin uusia shoppailu- tai pysäköintimahdollisuuksia. Metsäalueiden tuhoaminen laskee asuntojen arvoa laajalti koko kaupunginosassa, kaukanakin tuhotusta metsästä. Alueen vetovoima heikkenee olennaisesti, jos metsät täytetään tiiviillä rakentamisella. Uusille alueille ei riitä maksuhaluisia asukkaita, jos virkistysmahdollisuuksista ei ole huolehdittu. Myös luonnon kannalta on tärkeää säilyttää Marian luettelemat alueet, mutta ennen kaikkea nykyisten asukkaiden oikeusturvan kannalta.

      67+
    • “Sekä Käpylän, Oulunkylän, Veräjämäen että Koskelan viheralueet ovat elintärkeässä virkistyskäytössä tuhansilla alueen asukkailla.”
      Siellä ryteiköissä ketään ole, höpö höpö. Nimimerkki Jokeribussin ikkunasta tyhjää metsää päivittäin katsova. Asuntoja!

      5+
      • Minä kyllä itse liikun siellä Oulunkylän “ryteiköissä” lähes päivittäin ja aina tulee joku toinen, yleensä useampikin, ulkoilmaihminen vastaan. Säästä riippumatta.
        Viheralueilla on ihan tutkitustikin huomattava merkitys alueen asukkaiden hyvinvoinnin kannalta ja siksi niillä voidaan nähdä olevan kansanterveydellistä arvoa.
        Lisäksi mielestäni metsät eivät ole ainoastaan ihmisten virkistyskäyttöä varten, vaan ne ovat myös luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä.

        56+
      • Olen ulkoillut niissä ja kuunnellut esitelmänkin Patolan puiston vesitaseesta.

        Alueet ovat jo paljon kauempana esim. Kumpulaan nähden, että puistoja on syytä puolustaa. Kumpulan metsä on kantakaupungissa eikä liity edes viherverkostoon.

        4+
      • Aika paljon viheraluetta pienelle ihmismäärälle. Pitäisi vähän tasoittaa..

        1+
      • Jimmy, kyllä kuitenkin Kumpula on se, missä on vähiten ihmisiä puisto-/viljelymäärää kohti.

        1+
    • Veräjämäen ja Oulunkylän pienehköjä virkistysalue metsiä ei saa rakentaa, eikä niitä saa pienentää. Aidasmäentien metsikkö Veräjämäessä on ylivoimainen alueen lasten ykkös-suosikkipaikka leikkimiseen, seikkailuun ja virkistymiseen. “Mennään metsään, ukki”, on pienten ja isompienkin lastenlasteni toive kaikkina vuodenaikoina.
      Tutkimusten mukaan metsässä liikkumaan pääsevät lapset ovat terveempi ja tasapainoismpia kuin ilman metsäluonto kokemuksia lapsuudessa jäävät.

      126+
      • Veräjämäen ja Oulunkylän pienehköjä metsiä?! Siellähän on valtavat metiköt Vantaanjoen molemmin puolin. Savelanpuisto, siirtolapuutarha, Pirunkallion metiköt, vedenpuhdistamon alueet, Taivaskallio…Ja Vanhankaupunginlahden valtaisat suojelualueet vieressä!

        Jospas pysyttäisiin reaalimaailmassa. Järkeviä täydennysrakennuspaikkoja alueella ovat juna-asemien ympäristöt (Käpylä ja Oulunkylä), sekä Jokerilinjan varsi Viikinmäessä, Veräjämäessä ja Oulunkylässä Käskynhaltijantien varressa. Lisäksi Lahdentien varsi, jos se joskus päätetään bulevardisoida.

        8+
      • Ei kannata olla itsekäs. Helsinginstä voi muutta pois. Jätetään tämä alue pakolaisille.

        Ehkä keskustaakin voisi tiivistää, aloitetaan vaikka kaivopuistosta.

        4+
      • Ukille sellaisia terveisiä, että kantakaupunki on täynnä puistoja, jännittäviä korttelipihoja sekä muita leikkimiseen, seikkailuun ja virkistymiseen sopivia paikkoja. Väite, että lähiölapset olisivat jotenkin “terveempiä ja tasapainoisempia” kuin kaltaiseni kantakaupungin kasvatit, on höpönlöpöä.

        (Voit jo lopettaa oman mielipiteen peukuttamisen, asia tuli selväksi: Pidät omasta tekstistäsi.)

        9+
  18. Helsingin kaavoittajien pitäisi ymmärtää ajoissa se, että Helsingin metsät ja kalliot ovat luontoreserviä, jonka arvo sen asukkaille on suunnaton, ja sen reservin arvo vaan kasvaa kaupungin asukasmäärän kasvaessa. Kaadettuja metsiä eikä murskeeksi jauhettuja kallioita saa ikinä takaisin, niiden todellista arvoa ei mikään korvaa meille. Katsokaa nyt vielä kerran Googlen satelliittikuvista, miten hieno ja monimuotoinen yhtenäinen metsien ja avokallioiden muodostama kokonaisuus sieltä Koskelasta ja Veräjämäestä löytyy; sitä voisi vielä parantaa siirtämällä nykyisen 110 kVoltin sähkölinjan maan alle. Koskelan ja Veräjämäen metsiin ja kallioille ei tulisi osoittaa yleiskaavassa rakentamista.

    21+
    • Täysin samaa mieltä! Sieltä Googlen satelliittikuvista näkee myös, miten Viikinmäki on onnistuttu rakentamaan tärviölle. Kallioiden ja metsien säilyttäminen on perusteltua sekä antroposentrisestä (viihtyvyys ja hyvinvointi) että biosentrisestä näkökulmasta.

      42+
  19. Lähiöiden tiivistäminen ja lisärakentaminen ei ole mielestäni lähestään aina kestävä tai perusteltu ratkaisu.

    Talokanta esim. Munkkivuoren ja Pajamäen lähiöissä ei ole ikuinen. Voin hyvin kuvitella, että 100-200 (?) vuoden kuluttua kaikki nyt keskenään samanikäiset talot on jyrätty tiiviissä olevien korkeiden rakennusmassojen tieltä.

    Mutta myös “pilvenpiirtäjäkeskittymissä” on hyvä asua, jos ympäriltä löytyy riitävän paljon rakentamatonta viheraluetta. Sitä ei kuitenkaan löydy, jos lisärakentamiseen otetaan nyt lähiöiden suositut ulkoilualueetkin, – tai edes osia niistä.

    Lähiöiden tiivistämis- ja täydenysrakentamisella saadaan aikaiseksi vain epäviihtyisiä asuinaleita; ja todellinen ekotehokkuus jää ikuisesti saavuttamatta.

    5+
    • Täydennysrakentamista perustellaan mm. palveluiden turvaamisella. Mitä palveluja turvataan täydennysrakentamisella? Terveysasemat viedään lähiöstä pois riippumatta täydennysrakentamisesta. Keskustakirjasto syö aikanaan lähiökirjaostojen rahat ja resurssit, vaikka nyky päättäjät sanovat muuta. Katsotaan 10-20 vuoden kuluttua. Mitään muitakaan palveluja ei täydennysrakentaminen tuo. Täydennysrakentamalla tuhotaan lähiöt. Puretaan mielummin kaikki lähiöt ja rakennetaan 30-40 kerroksisia rakennuksia tilalle.
      Keskustakin on liiaa matala, sitäkin pitäisi korottaa usealla lisäkerroksella.

      9+
      • Eihän palvelut ole sama asia kuin kunnalliset palvelu. Kunnallisten palvelujen sijainti on valinta, siis viime kädessä poliittinen päätös. Jos poliittiset päättäjät haluavat rahoittaa lähikirjastoja tai terveysasemia verovaroin, niin sitten näin tapahtuu. Ja varmasti tässä auttaa se, jos alueella sattuu asumaan suhteellisen runsaasti väkeä, siis runsaasti potentiaalisia äänestäjiä. Mutta, palvelut ovat onneksi paljon muutakin. Sanoisin, että suurin osa niistä on yksityisiä, siis kauppoja, kahviloita, ravintoloita, baareja, huoltoasemia, kioskeja, kampaamoja, hierojia, kauneushoitoloita, ompelimoja, autokorjaamoja, apteekkeja tai vaikka kirppareita. Näitä kaikkia ja todella paljon myytä löytyy aika monelta esikaupunkialueelta jo nyt ja aivan varmasi niitä olisi paljon enemmän ja niiden tulevaisuus olisi paremmin turvattu, jos täydennysrakentaminen tuo lisää asukkaita, siis asiakkaita. En oikein ymmärrä, mistä ihmeestä kumpuaa tämä ankara täydennysrakentamisen pelko.

        3+
      • Tässä yksi vastaus Aatokselle (ja 2.3.2015 klo 20.15 esittämäänsä kysymykseen):
        Ehkäpä lähiöiden asukkaat ovat oivaltaneet lähiluonnon todellisen arvon, josta “tiivistäjät” eivät taida (siitäkään) ymmärtää mitään. Osa asukkaista on sen aina ymmärtänyt.

        Ks. “http://yle.fi/uutiset/mene_metsaan__kannykoihin_ladattavat_aanimaailmat_eivat_korvaa_luontoa/7834284”

        6+
      • Täydennysrakentaminen ei tuo mitään lisäpalveluja. Lisää asukkaita lisää kapakoita, kioskeja, pitzerioita ym. Kuka niitä kaipaa lisää?

        Ihmettelen tätä päättäjien täydennysrakentamisen ihannointia. Täydennysrakentaminen vie lähivirkistysalueet, pienet metsiköt ym. alueet, jotka ovat asumisviihtyvyyden kannalta tärkeämpiä kuin ym. lisäpalvelut.

        Ikkunoissa pidettävä säleverhot suljettuina kun muutaman kymmenen metrin päässä on naapurin ikkuna tai naapuritalon seinä. Joku voi nauttia ikkunoista näkyvästä luonnosta, puista, pienistä metsiköistä. Nämä ovat tärkeitä 50- ja 60- lukujen lähiöissä.

        En ymmärrä mistä kumpuaa tämä täydennysrakentamisen kritiikitön ihannointi?

        10+
  20. Lyhyessä ajassa Helsingin rakentaminen on kiihtynyt viheralueiden kustannuksella. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei silti löydy. Kaikkialla muualla sivistyneessä maailmassa jäljellä olevaa kaupunkiluontoa suojellaan. Täällä “kehitystä” tuntuu edelleen olevan täyteen rakentaminen ja viimeisenkin viheralueen tuhoaminen. Helsingin luonnonläheisyys on arvo jota ei kerran menettettynä enää saa takaisin.

    18+
  21. Kaupunkisuunnittelu ja lautakunta porukka on voittoa tavoittelevien rakennusfirmojen käskyläisiä ja vietävissä. Viis veisataan viher ja ekotehokkuudesta tai luonnon palveluiden hyödyistä.

    12+
  22. “Täydennysrakentaminen ei tuo mitään lisäpalveluja. Lisää asukkaita lisää kapakoita, kioskeja, pitzerioita ym. Kuka niitä kaipaa lisää?”

    Juupa juu. Kirjoittaja ei näitä kaipaa. Se on selvää, mutta markkinatalous on siitä kiva systeemi, että vaikka tuon kirjoittanut ei noita kaipaakaan, saattaa joku toinen kaivata ja jos asiakkaita on riittävästi, niin sitten tulee palveluitakin.

    Mielestäni tämän tyyppisessä keskustelussa on niin uskomattoman alentuvia piirteitä, että melkein tekee pahaa. Minulla ei ainakaan ole kanttia alkaa tekemään valintoja toisten puolesta tyyliin “koska minä en tätä palvelua kaipaa niin ei tällaista kukaan muukaan tarvitse.”

    16+
    • Ja kuitenkin haluat tehdä valintoja toisten puolesta. Koska itse et tarvitse lähimetsiä ja luontoa, ei niitä ilmeisesti mielestäsi kukaan muukaan tarvitse ja ne voidaan korvata kapakoilla, kioskeilla ym.

      Ymmärrä hyvä ihminen, että on sellaisiakin palveluita, jotka näyttävät olevan markkinatalouden ulkopuolella ja joita me kaikki viime kädessä tarvitsemme. Markkinatalous on siitä ikävä systeemi, että se ei huomioi sellaista, mitä moni tarvitsee, jos sillä ei voi lyhyellä tähtäimellä tahkota rahaa.

      12+
    • Niin annetaan markkinatalouden päättää mitä rakennetaan ja mitä ei rakenneta. Mitenhän käy lähiöiden metsiköiden, keskustan puistojen, keskuspuiston. Markkinataloushan sen päätttää. Rakentamalla em. alueet saadaan markkinatalouden tuomia kaivattuja palveluja.

      Kyse ei ole mistään palveluista vaan kaupungin kritiikittömästä täyteen rakentamisesta.

      Tämän ajan suunnittelu muistuttaa 60-luvun suunnittelua ja purkuvimmaa.

      7+
  23. SE ON RÖYHKEYDEN HUIPPU, ETTÄ LÄHIÖIDEN PIENET METSÄT UHRATAAN TÄYDENNYSRAKENTAMISELLE, JOTTA ISOT LUONTOALUEET KUTEN KESKUSPUISTO JA HELSINKIPUISTO (Ei edes hajua, missä sekin on) VOIDAAN SÄILYTTÄÄ. Näin perusteli äsken radiossa Pia Sjöroos, asemakaavaosaston projektipäällikkö. Ja Keskuspuistoonhan on aina helppo vedota, sen säilyttämisestä ei ole erimielisyyttä.

    Yleiskaavalla jaetaan fyysista ja psyykkistä pahaa oloa tuhansille ja tuhansille lähiosaukkaille, ERITTÄIN EPÄDEMOKRAATTISTA KAAVOITTAMISTA. (Demokratia on sitä parempi, mitä vähemmän uhreja se vaatii.)

    6+
      • Ruokaa toisille ja nälkää toisille, -niinkö? Yhtä vähän tunnut tietävän lähiöiden metsistä, kun leimaat ne erittäin ikävällä tavalla säälittäväksi joutopuskiksi. KAUKANA OLEVAT LUONTOKOHTET OVAT VIERAITA JA JÄÄVÄT VIERAIKSI, MIKÄ TULI TODISTETUKSI.

        En todellakaan aio avata lähettämääsi linkkiä. Netistä löytyy pilvin pimein kauniita luontokohteita, ulkomaita myöden. Mitä iloa KUVISTA on lähiöiden asukkaille, jos lähiöiden suositut lenkkipolut ja leikkipaikat uhrataan rakentamiselle? Mieti vielä.

        5+
      • Samalla logiikalla voisi keskuspuistonkin rakentaa. Menköön helsinkiläiset Nuuksioon tai Sipoon korpeen, jos haluavat luontoa ja metsää. Niin keskustan puistotkin voisi rakentaa, eihäh lähi luonnolla ole kokonaisuuden kannalta merkitystä.

        Nämä pikku metsiköt ja pusikot ovat tärkeitä alueita asukkaille!

        7+
  24. Voitko antaa tietoja tästä lähiön metsähelmestä, jota puolustat? Helpottaisi keskustelua jos tietäisi, mistä puhutaan.
    Linkin takana on kuva Helsingin vihersormista, joita suunnittelijat uudella yleiskaavalla raivoisasti puolustavat. Kannatetaan!

    4+
    • Mielenkiintoista. Jos väreillä merkityt alueet ovat sitä luontoa, jota suunnittelijat väitteesi mukaan yleiskaavalla “raivoisasti puolustavat”, olet todennäköisesti ymmärtänyt jotain väärin. Väritettynä on nimittäin myös Ramsinniemi, jonka luontoa kaavaluonnoksessa uhkaa niin asuinrakentaminen kuin saaristoraitiotiekin.

      Taitaa valitettavasti edelleen olla niin, että vihersormien “raivoisa puolustaminen” jää asukkaiden ja luontojärjestöjen tehtäväksi.

      10+
      • Ramsinniemen rakentamisen ymmärrän, koska uusi saaristoraitiotie on ehkä mahtavin juttu uudessa yleiskaavassa. Meri-Rastilaan, Ramsinniemeen ja Vartiosaareen jää kivasti rantaviheriömetsää asukkaille. Uusi nopea raideyhteys keskustaan on nannaa monelle.

        0
      • Se siitä ekologiasta ja oikeudenmukaisuudesta sitten. Toivoisin vielä kommenttiasi, miksi linkittämäsi kuva ei osoittanutkaan yleiskaavaluonnoksessa säilytettäväksi tarkoitettuja luontoalueita.

        Ylipäätään yleiskaavaluonnosta pitää luontoalueiden suhteen tulkita erittäin skeptisesti. Niitä uhkaavat myös viereiset pikselit. Mutta jos suunnittelijat haluavat puolustaa luontoa raivoisasti niin kuin väitit, niin ehkäpä ongelma seuraavassa vaiheessa korjaantuu…

        7+
    • Ok. Eipä tule mieleen toista Helsingin väljästi rakennettua lähiötä, joka olisi yhtä metsän, siirtolapuutarhan ja golfkentän ympäröimä. Pajamäestä kannattaisi ainakin pohjoisosaa kehittää, Pitäjänmäen aseman ja jokeriraiteiden alueelta. Eikö?

      0
  25. Näyttää, että täällä suurinta ääntä metsistä ja luonnosta pitävät ne, joilla sitä on eniten ympärillä (ja kääntäen:vähiten käyttäjiä). Pajamäki, Veräjämäki, Meri-Rastila, Tuomarinkylä.. Katajanokkalaiset sentään suoraa myöntävät haluavansa autoillensa jatkossakin merimaiseman. Hohhoijaa. Kallion KAIKKI metsät meni jo 1800-luvulla, tilalla idyllisiä kaupunkipuistoja. Niinkuin kaupungissa on tapana. Hintatasosta päätellen erittäin haluttua seutua.

    Vähän suhteellisuudentajua siihen kitinään. Oman navan tuijottelun sijaan voisi yrittää hahmottaa kokonaisuutta.

    7+
    • Kallion puistot voisi täydennysrakentaa ensimmäisenä. Jos kerran tulijoita sinne riittää. On vielä lähellä keskustaa.

      7+
    • Voisiko olla niin, että nämä ihmiset asuvat näissä paikoissa juuri siksi, että alueella on vihreää.
      Tämä “kokonaisuuden katsominen” näyttää tarkoittavan yksipuolisesti viheralueiden rakentamista.

      Kokoikäni Helsingissä asuneena täytynee alkaa miettiä muuttamista johonkin lähikuntaan.

      9+
  26. Pajamäen ympäristössä ja Talin alueella KAIKKI VIHERALUEET ON AIDATTU ERILAISTEN HARRASTAJIEN KÄYTTÖÖN: golffaajille, siirtolapuutarhureille, futaajille, tenniksenpelaajille. Ainoastaan metsät ovat jokamiehen vapaassa käytössä. Tässä tätä faktaa kokonaisuudesta ja sen hahmottamisesta.

    Mukavaa, jos Kalliossa on idyllisiä kaupunkipuistoja kaikkien vapaasti käytettäväksi.

    Metsä on upea kaupunkipuisto myös. Eikä se ainakaan Pajamäessä ole vähällä käytöllä!

    4+
    • Hahhah! Oikein hupaisaa. Golfradan, siirtolapuutarhan ja urheilukenttien lisäksi vain hehtaaritolkulla metsää. Kuinka ihmeessä Pajamäen 1800 asukasta pärjäävät? Roll eyes..

      7+
      • Kyse alueella onkin, mistä luovutaan jos on pakko. Edellämainitut siitolapuutarhat, jalkapallo ym. ovat jo etukäteen saaneet erityssuojelun. Alueen asukkaana haluan luontoarvoiltaan korvaamattomat metsät ehdottomasti säilytettäväksi. Puhumattakaan rauhoitetuista eläimistä, joiden elinpiirin tuhoaminen on yksiselitteisesti laitonta.

        3+
  27. Pieni metsähelmi on useasta suunnasta tulevien luontopolkujen risteysasema: ulkoilijat Perkkaan, Talinlehdon ja Pitäjänmäen suunnalta käyttävät metsäpolkuja myös. Kyse ei todellakaan ole pelkästään Pajamäen asukkaista.

    1+
  28. 1. Tässä vaiheessa eniten päänvaivaa näkyy aiheuttavan yleiskaavan määräys “vierekkäisten ruutujen maankäyttö voidaan suunnitella myös ottamalla molempien pääkäyttötarkoitus huomioon” nimenomaan luontokysymyksenä.

    Sen tiimoilta kysyisinkin, mahdollistaako tämä yleiskaavaehdotus rakentamista tämän kuvan ( http://s8.postimg.org/vgoga3wpx/Yk_ongelma.jpg ) A- tai B-alueelle?

    2. Jos kerran Lapinlahdelle tai Mäntyrannalle yms. ei ole suunniteltu mitään erityistä, miksi ne on pitänyt merkitä kantakaupunkimerkinnällä, joka mahdollistaa merkittävän rakentamisen? Miksei niitä ole merkitty esim. alhaisen tehokkuuden asuinalueina? Mistä voi tietää, mikä kantakaupunkialue on tarkoitus rakentaa tehokkaasti ja mikä ei?

    6+
    • Jos viheralueruutu ja rakentamisruutu ovat vierekkäin, periaatteessa voisi viheralueruudussa ajatella olevan vajaa puolet vierekkäisen rakentamisruudun mukaista rakentamista, mutta vastaavasti jonkin toisen viheralueruudun vieressä olevassa rakentamisruudussa voi olla viheraluetta. Tällä merkintätavalla on haluttu korostaa yleiskaavan yleispiirteisyyttä eli sitä, että yleiskaavatasolla rajat eivät ole tarkkoja. Asemakaavoituksessa kaavoittaja ratkaisee tarkemman rajauksen asemakaavavaiheessa tehtyjen suunnitelmien ja selvitysten pohjalta. Tämä ajatus on sisältynyt myös aiempiin yleiskaavoihin, vaikka yleisö ei niitä aina olekaan tulkinnut tällä tavoin. Yleiskaavaehdotus mahdollistaa rakentamista siis kuvan A- ja B-alueille, mutta yhtä hyvin ne voivat tarkemmassa suunnittelussa jäädä viheralueeksi ja osa myös niiden viereisistä rakentamiseen osoitetuista ruuduista.

      Lapinlahti, Kesäranta ja Mäntyniemi ovat olleet hallinnon alueina edellisessä yleiskaavassa. Nyt tätä merkintää ei kaavan yleispiirteisyydestä johtuen ole. Luontevin on kantakaupunki-merkintä, koska hallinnon alueet ovat (muutkin kuin mainitut) ovat kantakaupungin sisällä lähes kaikki – myös Senaatintorin ympäristö, jonka historiallista miljöötä ei myöskään olla muuttamassa. Kantakaupunki-merkintä pitää sisällään siis hyvin erilaisia alueita.

      2+
    • Periaatteessa voisi . . . ajatella olevan . . . vajaa puolet . . . vastaavasti jonkin toisen . . . voi olla . . . korostaa yleiskaavan yleispiirteisyyttä . . . rajat eivät ole tarkkoja . . . kaavoittaja ratkaisee . . . tarkemman rajauksen . . . ajatus on sisältynyt . . . tulkinnut tällä tavoin . . . mahdollistaa rakentamista . . . mutta yhtä hyvin ne voivat . . . ja osa myös niiden viereisistä ruuduista.

      9+
  29. Uudenmaan liitto ottaa lausunnossaan kantaa yleiskaavaluonnoksen pikseleihin:

    “Kaavan “ruutumaailman” tulkintatapa on liiankin väljä. On mahdotonta ennakoida, millaisena kokonaisuus todellisuudessa toteutuu, kun jokainen ruutu voikin toteutua osittain viereisen ruudun osoittaman maankäyttömuodon mukaisena. Jos ratkaisut tehdään aikanaan pienissä “postimerkkikaavoissa” ja raskaimman mahdollisen rakentamisen mukaisena, kaava saattaa johtaa keskeisten maakunnallisten arvojen, kuten luonto- ja virkistysverkoston ratkaisevaan supistumiseen, jolloin yleiskaava ei ehkä enää toteutakaan maakuntakaavan tavoitteita.”

    Lausunto kokonaisuudessaan löytyy täältä:

    http://www.uudenmaanliitto.fi/dynastia32/kokous/2015750-6.HTM

    11+

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.