Blogi: Osallistu

Messuilta näkökulmia kaupungin kasvuun

Laiturilla 13.–18. huhtikuuta järjestettävien Kaupunkisuunnittelumessujen teemana on kaupungin kasvu. Messuosastoilla on mukana kymmenkunta erilaista näkemystä ja keskustelun herättäjää. Kolmatta kertaa järjestettävät messut tapahtumineen on suunnattu kaikille kaupunkilaisille.

Messuilla halutaan avata moniäänistä keskustelua kaupungin kasvusta. Mukana on niin julkishallinnon, oppilaitosten, järjestöjen kuin eri organisaatioidenkin näkökulmia ja ratkaisumalleja. Osastoilla esitellään asumisen vaihtoehtoja, kaupunkivisioita ja parhaita käytäntöjä maailmalta.

Helsinki varautuu kasvuun uuden yleiskaavan myötä. Ajankohtaisia teemoja ovat täydennysrakentaminen, raideliikenneverkosto ja kaupunkibulevardit. Yleiskaavan lisäksi kaupunkisuunnitteluviraston osastoilla ovat esillä ajankohtaiset asemakaava- ja liikennehankkeet, Östersundom, Lähiöprojekti, Helsinki-kerrostalo ja pyöräily.

Ohjelmaa ja keskusteluja koko viikon

Messut käynnistyvät avajaisten myötä uuden apulaiskaupunginjohtajan Anni Sinnemäen ja virastopäällikkö Mikko Ahon keskustelulla. Viikon ohjelmassa on myös liikenneilta sekä kaupunkisuunnittelulautakunnan paneelikeskustelu.

Kaupunkisuunnittelun kohtauspaikka Laituri toimii areenana eri toimijoiden lukuisille tapahtumille viikon aikana maanantaista lauantaihin.

Millainen on tulevaisuuden Helsinki nuorille? Miten saada lisää kaupunkia Helsinkiin? Mikä on muotoilun rooli kaupunkisuunnittelussa? Millaisella yhteistyöllä löytyy vastauksia kaupunkiseudun haasteisiin? Nämä ovat viikon seminaarien ja keskustelutilaisuuksien kysymyksiä.

Messuviikon ohjelmaan – näytteilleasettajiin ja tapahtumiin – voi tutustua Laiturin verkkosivuilla. Lopullinen ohjelma valmistuu maaliskuun aikana. Kaikki tilaisuudet ovat avoimia ja maksuttomia.

Messuviikon ohjelma >>

Tervetuloa sukeltamaan kaupunkisuunnittelun mielenkiintoiseen maailmaan!

Kaupunkisuunnittelumessut 2015
13.–18.4.2015 Info- ja näyttelytila Laituri
Narinkka 2, Kamppi
ma–pe 10–19, la 12–16

40 kommenttia artikkeliin ”Messuilta näkökulmia kaupungin kasvuun

  1. Yleiskaavan ylimitoitettuja väestötavoitteita pitäisi pienentää, ja säästää kaupungin merenrannat ja viheralueet. Eihän Helsingin tarvitse asuttaa kaikkia suomalaisia, ulkomaalaisista puhumattakaan.

    Miksi tällaista yleiskaavaa ylipäänsä tehdään ennenkuin koko pääkaupunkia koskeva kuntarakenne on saatu muutettua niin, että pääkaupunkiseutua voidaan tarkastella yhtenä kokonaisuutena?

    13+
    • Helsinkihän on aina säästänyt rannat. Historian takia on vielä omarantaisiakin tontteja esim. Lauttasaaressa, mutta Kulosaaressakin on ranta pääosin vapaa. Se sijaan Kivinokan omarantaiset majat saavat pilata vieläkin ulkoilualueen eikä edes rantateitä ole niemien ympäri.

      Vuosaaressa sekä ilmeisesti myös Vartiosaaressa ja Villingissä rannat saadaan kokonaan vapaiksi. Tosin Kallvikinniemen Leppäniemen kohtalo huolettaa. Niemihän on Vuosaaren kansallismaisemaa. Se on merkitty ulkoilalueeksi, mutta Paavo Nurmen huvilan saa purkaa ja rakentaa uuden miten haluaa. Ko. vastaus tiedusteluuni on Vuosaaren FB -sivuilla.

      Rannat ovat halutuinta ulkoilukohdetta ja ne sopivat tehokkaan asutuksen lähipuistoksi.

      4+
  2. Ihmiset, jotka eivät halua asua täyteen rakennetussa Helsingissä voivat muuttaa vihreämpiin kehyskuntiin Sipooseen, Vantaalle, Espooseen ja Kirkkonummelle. Näillä alueilla voi asua tulevaisuudessakin viihtyisästi.

    10+
    • Näinpä voimme tehdä. Helsinkiin jää kynsisalongin pitäjä ja sen työttömät asiakkaat. Yritykset, teollisuus ja pääosa työssäkäyvistä ja harrastavista ihmisistä muuttavat muualle kun Helsingissä ei ole tilaa muulle kuin asuintaloille.

      11+
    • Kyllä on erikoinen kommentti. pitäisikö kaupungin tärväämistä ja kohtuuttoman ahdasta rakentamista ja siten kaupungin pilaamista vastustavien ,muuttaa pois ja jättää kaupunki ahneiden lyhytnäkoisten grynderien hallittavaksi ja ylimitoitetusti rakennettavaksi?Eikö voitaisi ajatella siten, että itse muuttaisit New Yorkkiin tai vaikka Singaporeen, miksi maassa ,missä riittää rakennusmaata Utsjoelle asti, pitäisi viihtyisä Helsinki tuhota liian tiiviillä sullomisella?

      4+
  3. Katajanokalla merelle päin avautuva Matruusinpuisto jää yleiskaavaluonnoksen havainnekuvan mukaan umpikorttelirakentamisen alle. Miksi kaikkien pitää ahtautua pieneen tilaan asumaan vaikka tilaa löytyy Suomesta paljonkin pohjoiseen edetessä. Me emme asu Japanin kaltaisessa maassa

    Helsinkiä voi rakentaa, mutta ihmistä ei saa unohtaa. Kaikenikäisillä kuten lapsilla ja vanhuksillakin tulee olla oikeus liikkua omassa asuinympäristössään myös ulkona. Liian tiivis rakentaminen ja puistojen hävittäminen tulee kalliiksi, jos perustarve eli ihmisten liikkuminen tehdään liian vaikeaksi liian tiivisti rakennetussa omassa asuinympäristössään. Uutta Helsinkiä ollaan luomassa ihmisiä eikä vain uusia taloja varten. Tarkoitus ei liene, että helsinkiläiset pakenevat kehyskuntiin.

    Terveyden ja hyvinvoinnin perustaa luovat koti, työ- ja lähiympäristö.

    http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=10220823…doc
    http://www.turvallinenkaupunki.fi/turvallisuusteemat/tapaturmia-ehkaiseva-elinymparisto/suunnittelun-suuntaviivoja/liikkumiseen-ja-omatoimisuuteen-kannustava-ymparisto

    5+
      • Matruusinpuisto on kuvassa alinna ja keskellä ja kuten kuvasta näkyy se on ranta-aluetta, pensaita ja nurmialuetta. Se on kaupunkilaisten olohuone, jonne kaikki ovat tervetulleita. Kyseinen alue on siis kaavoitettu yleiskaavassa umpikortteliksi. Voisikohan ulkoministeriön rakennukset ottaa muuten asumiskäyttöön? Sillä saataisiin jo asukkaita lisää ranta-alueita hävittämättä.

        0
      • Korjaus: Matruusinpuisto on siis ko. kuvassa vasemmalla oleva ranta-alue, pensaita ja nurmikkoa, ei asfalttia eikä autoja vaan puistoaluetta.

        0
  4. Matruusinpuiston rakentaminen ei vaikuta mitenkään alueen palveluihin – ei lisää eikä vähennä.

    Mistä tämä harha palvelujen parantumisesta tiivistymisen myötä on syntynyt.

    1+
    • Öö, mitä ememmän ihmisiä, sitä enemmän palvelutarvetta ja potentiaalisia asiakkaita. Kallio vs Pakila. Ja koska Skattalla ei ole mitään megaPrismaa, oletettavasti uudet liikkeet sijoittuisivat kivijalkaan.

      Matruusinpuisto voidaan hyvin säilyttää ja rakentaa vain parkkikentät, silti päästään 2000:een uuteen asukkaaseen keskustan tuntumassa. Autot pariin parkkitaloon ja jo laajennettavaan luolaan. Kenen autot tuolla Suomenlinnan huoltolautan parkkiksellakin aina seisovat, mihin sitä tarvitaan?

      Kyllä on autoilla Suomessa mahtavat merimaisemat!

      11+
      • Kivijalkaan tulee siwa, pari kioskia ja kapakkaan, pitzeria ja kebabpaikka, kun kyse on keskustasta muutama etninen paikka vähäksi aikaa. Siinä sitä on palvelua kerrakseen asukkaille.

        6+
  5. Juuri noin, Sirukaarin – jos Helsinki todella haluaa muuntautua tylsäksi kivikaupungiksi, kuten viher- ja virkistysalueita sekä kulttuuriympäristöjä kaltoin kohtelevasta yleiskaavaluonnoksesta voi päätellä, niin ainahan vaihtoehdoksi jää muuttaa muualle. Sääli. Hämmentävää, että jopa Vihreät ajaa tällaista kehitystä Helsinkiin.

    11+
  6. Muissa kaupungeissa tulisi vähitellen alkaa tehdä suunnitelmia Helsingin kaavapakolaisten vastaanottamiseksi. Ja väen vähetessä Helsinkiin saataisiin kohtuuhintaisia asuntoja, sillä rakennusliikkeet pitävät huolen siitä, että rakentamalla niitä ei saada.

    Vakavasti ottaen, on koko Suomen (myös helsinkiläisten) etu, jos asioita tarkastellaan laajemmin kuin yhden pienen niemen kannalta. Tulevaan eduskuntaan toivoisi sellaisia päättäjiä, jotka ymmärtäisivät kokonaisuuksia eivätkä kuvittele, että kaikki, mitä tehdään Helsingissä tai sen lähistöllä, olisi jotenkin automaattisesti hyväksi.

    9+
  7. Kaupungin kasvua on nopeutettava, sillä jo nyt Helsingin väestönkasvusta yli puolet tulee vieraskielisistä. Enemmänkin olisi tulossa.

    2+
  8. Täältä kun kommentteja lukee, niin Nimbyt tuntuvat olevan vauhdissa. Surullista. Onneksi kaupunki tulee kuitenkin tiivistymään, myös esim. Skattan rannoilla, sanovat Nimbyt mitä tahansa. Tiivistyminen on taloudellisesi ja myös paremman kaupunkiympäristön kannalta hyvä ratkaisu. Uusien metsä- tai peltolähiöiden rakentaminen on kallista ja synnyttää huonoa ympäristöä. Esimerkkeinä vaikka Köpis, joka on ihana ja puolet tiiviimpi kaupunki kuin Helsinki (Helsingin asukastiheys n. 3000 as/km2 vs Köpis 6000 as/km2). Jos ei nappaa asua kaupungissa, niin voi muuttaa maalle. Joten toivottavasti Helsinki kehittää kaupunkia tiiviimpään suuntaan, ei enää ulospäin.

    9+
    • “Tiivistyminen on taloudellisesi ja myös paremman kaupunkiympäristön kannalta hyvä ratkaisu.”

      Varsinkin talvella tuntuu, että uhraus keskustan golf -kenttiin ja siirtolamökkeihin on älytöntä. Tiivis kaupunki lisää kävelymatkoja ja säästää energiaa monin tavoin.

      1+
      • Talvisin Talin golfkentällä on kaupungin auraamat hienot hiihtoladut! Latujen suuren suosion takia nykyään aurataan myös luisteluhiihtoon tarvittavat väylät.

        Kansanterveyden voi nähdä lisääntyvän ihan kohisten, kun ladut ovat viikonloppuisin mustanaan väkeä. Liikkeellä on usein koko perhe, pikkuväkeä pikkusuksineen harjoittelemassa hiihtämisen jaloa taitoa… Viimeiset himohiihtäjät lopettelevat harrastustaan vasta kevään korvilla, kun suurin osa kentästä on jo vihreänä ja vesilammikot lainehtivat latujen ympärillä.

        Ja mitä tulee siirtoloihin – pätee myös mm. maauimaloihin, moniin pallokenttiin, tenniskenttiin, jotka ovat täyttä turhuutta kaupungissa talvisin… Siirtoloissa kylläkin talvehtii monenlaisia eläimiä – citykanien lisäksi.

        3+
      • Kun tiiivistäminen on ekologisesti perusteltua ja palvelee kaupungistumista, tulee tiivistäminen tehdä kunnolla. Tiivistetään siten, että neliöitä per asukas on mahdollisimman vähän.

        0
    • Esimerkki yleiskaavassa esitetystä asukastiheydestä; Malmin lentokenttäalue ml. ympäröivät viheralueet on noin 2,5 km2. Asukasmääräksi on kaavaluonnoksessa esitetty 25000 asukasta. Siis 10000 as./km2. Joten muuta lentokentälle, siellä tiiviin asumisen idealismi puhkeaa kauneimpaan kukkaansa.

      1+
  9. Tiivistä kaupunkirakentamista on katsottava ennen kaikkea ihminen huomioiden. Parempaa kaupunkiympäristöä ei luoda siten, että muun muassa ranta-alueet täytetään uusilla rakennuksilla. Terveessä kaupunkiympäristössä kaikenikäisten siis myös vanhusten ja lasten on voitava liikkua turvallisesti myös omassa asuinympäristössään. Ranta-alueet ovat lisäksi kaikkien kaupunkilaisten ja turistien virkistymiskäytettävissä.

    Tanskassa asuu likimain sama määrä ihmisiä kuin Suomessa, mutta Tanskan pinta-ala on 43 094 km2 ja Suomen 338 145 km2, joten tarvitse tiivistää kuten Kööpenhaminassa. Helsingin kaupunki saa tehdä itsenäisesti päätökset omasta tiivistämisasteestaan.

    7+
    • Suomessa on siis likimain 338 000 km2 väljyyttä niille, jotka sitä asuinpaikaltaan ensisijaisesti kaipaavat. Saataisiinko me tiivistä kaipaavat ne kehä I sisäpuoliset 100 km2 edes jossain määrin kaupunkimaisesti rakennettavaksi? 🙂

      Niin joo, ja missä nämä ranta-alueet nyt oikeasti ovat olleet ongelma? Minusta esim. kivijalkakahvilat alle 10 metriä rantaviivasta tukevat virkistyskäyttöä paremmin kuin pysäköintikentät.

      6+
      • Kyllä kivijalkakahvila alle kymmenen metriä rantaviivasta on oikea ongelma, jos sellaista suunnitellaan tähän asti luonnontilassa säilyneelle rannalle.

        Kivettyjen ja pengerrettyjen rantojen ystävillä riittää tilaa keskustassa. Siksi toivoisi, että jätettäisiin esimerkiksi Itä-Helsingin merenranta-alueet rauhaan.

        4+
      • Tiiviyttä haluavat voivat muuttaa johonkin suurkaupunkiin.

        3+
  10. Tehotonta kaupunkirakennetta on katsottava ennen kaikkea auto huomioiden. Talot ja ihmiset ovat esteitä. Terveessä kaupunkiympäristössä kaikenikäisten, mutta etenkin keski-ikäisten miesten on voitava liikkua esteettä henkilöautolla. Ranta-alueet ovat lisäksi paikoituskäytössä.

    Mongoliassa asuu likimain sama määrä ihmisiä kuin Suomessa, mutta Mongolian pinta-ala on 1 564 116 ja Suomen 338 145 km2, joten tarvitsee väljentää kuten Ulan Batorissa. Helsingin kaupunki saa tehdä itsenäisesti päätökset omasta väljentämisasteestaan.

    Itse aloittaisin purkutyöt Katajanokan rumasta, 80-luvun päästä. Hyvää parkkitilaa!

    10+
  11. Miksi täällä elää niin vahvana ajatus ranta-alueiden rakentamisesta asuinkäyttöön ja Helsingin rantojen raiskaaminen? Mistä nämä ajatukset ovat peräisin? Se että jossain päin Helsinkiä otetaan rantoja uuteen käyttöön ei tarkoita koko Helsingin pilaamista.

    Voitaisiinko keskittyä keskustelemaan hyvän kaupungin rakentumisesta ja siihen liittyvistä mahdollisuuksista, eikä trollailla tyyliin: “talot ja ihmiset ovat esteitä”? Mitä tällaisella huutelulla saadaan aikaiseksi? Ei taatusti ainakaan hyvää kaupunkirakennetta.

    Me/te täällä Helsingissä jo asuvat emme voi estää muita ihmisiä tänne tulemasta tai työpaikkoja keskittymästä pääkaupunkiin. Nyt jo on esim. kaupungin vuokra-asuntojonossa 25000 ihmistä puhumattakaan muista asunnottomista. Kuinka täällä voidaan esittää ajatuksia siitä että kaupunkiin ei saa rakentaa uusia asuntoja? Helppoa se taitaa niille olla, keillä asunto on. (Helsingissä)

    2+
  12. Maisemalliset arvot ja luontoarvot unohdetaan, vaietaan ja sivuutetaan viranomaisten taholta niin Helsingin yleiskaava -sivuston mediaseurannassa kuin Kaupunginsuunnittelu-messuillakin.

    Mediaseurantan ei ilmestynyt ansiokkaita Hesarin kirjoituksia “Puumaan kivikaupunki” ja “Pitääkö sanoa jäähyväiset puille katujen varsilla?” (HS 15.4.) Messujen liikenneillassa ei edes sivuttu asiaa, joka ainakin omaa ekoliikkumistani on ENITEN motivoinut jo vuosikymmenten ajan, nimittäin kauniit ja luontokohteita sisältävät pyöräily- ja kävelyreitit. – Olenko siis ainoa lajissani?

    Eilen minulle tuli suorastaan paha olo katsellessani pyöränselästä Jätkäsaaren kivierämaata: täyteen ahdetut, puuttomat asuinalueet ahdistavat. Pahoin pelkään, että Hesan tiivistyessä meikäläinenkin siirtyy lopulta jokkoliikenteeseen kännykkäänsä räpläämään.

    9+
    • Jätkäsaari on keskeneräinen. Valtavaa ‘käärmepuistoa’ ei olla vielä rakennettu. Puita tullaan istuttamaan yllin kyllin.

      2+
    • Jätkäsaareen, Kalasatamaan ja Konepajan alueille saadaan nyt sitä, mitä on tilattu. Vanhat kaupunginosat voisi sen sijaan jättää rauhaan.

      8+
  13. Kuten sanottu, Jätkäsaari on keskeneräinen. Kaupunki on aina. Koko Helsinki on aikanaan ollut tyhjä kallioinen erämaa. Vanhoille satama-alueille tms. ei tietenkään saada vihreää keidasta sormia napauttamalla. Helsingin kasvua ja asukkaiden lisääntymistä ei saada pysäytettyä ja miksi pitäisikään? Viheralueita, rakennettuja ja luonnonmukaisia pitää kunnioittaa siellä missä niitä on. Koska väestö kuitenkin kasvaa ja asuntoja tarvitaan lisää, kaupungin on niitä johonkin rakennettava. Asuntopula on huutava jo nyt. Saavutetuista eduista on vaikea luopua ja rakastamastaan kaupungista haluaisi varmasti moni meistä pitää huolta. Se mahdollisuus pitää kuitenkin suoda myös uusille asukkaille.

    0
    • Kaupunki ei ole koskaan valmis eli voidaan aloittaa tiivistäminen ytimiestä. Tiivistetään Kruununhakaa, Ullanlinnaa, Punavuorta ja Töölöötä sekä erityisesti Eiraa.

      6+
  14. Asuntopula ei asuntoja rakentamalla lopu, jos kaikki suomalaiset aiotaan asuttaa Helsinkiin. Ylimitoitetun täydennysrakentamisen seurauksena on vain entistä epäviihtyisämpi kaupunki.

    10+
    • “kaikki suomalaiset asutetaan Helsinkiin”
      Ei nyt jaksettaisi enää jauhaa tätä samaa vanhaa läppää. Meinaatko että asuntopula loppuu ja asuntojen hinnat laskevat, jos asuntojen rakentaminen kielletään?

      Helsingin seutu kasvaa, kyse on siitä hajautuuko kasvu kalliisti ja koko seudun liikenteen sumputtaen pitkin Uuttamaata vai annetaanko ihmisille mahdollisuus asua muuallakin kuin ankeissa autoriippuvaisissa lähiöissä ja omakotimatoissa.

      8+
      • Uuttamaata on myös Espoossa ja Vantaalla. Sinnehän pääsee junalla.

        2+
      • Voitaisiin kokeilla tuollaista todella tiivistä aluetta, rakennetaan kunnolla ylöspäin ja pienennetään asuinneliömäärää per asukas reilusti.

        0
  15. Yleiskaavoilla tavoiteltaneen “rakentamisen kattoa” niin kauan, että kaupunki on “tarpeeksi pilalla” ja asukkaat ovat muuttaneet muualle.

    Ainoastaan tällä metodilla saadaan poistettua myös asuntopula.

    8+
  16. “Kaupunkikuvan tiivistämisen” ninmissä on alkamassa uusi keinottelun vaihe. Keskustassa ei ole enää vapaita bisnes tontteja, joten niitä ryhdytään kaavoittamaan puistoon, Mäntymäen puistokaavan muuttaminen rakennusmaaksi on uskomatonhanke. Perustuslaki edellyttää suunnittelussa ottamaan kulttuuriarvot keskeisesti huomioon. Nyt HIFK ja sen puuhastelijat Stub ,Everi ja hyvävelipiiri(?) ovat keksimässä jäähallia Töölönlahden historiallisesti arvokkaaseen kaupunki ja puistomaisemaan? Miten on mahdollista…me nukutaan rauhassa kun “pojat” häärää puistoissa katsomassa itselleen rakennustontteja. Tämäkö on kaupunkikuvan tiivistämistä, että keskustan tonttipula poistetaan puistojen rakentamisella? Ei kuvittelisi olevan mahdolllista…eikö poisteta kaikki suojelumerkinnätkin asemakaavasta ja ahtauden kaipaajille rakenneta “manhattan” Suomenlinnaan.

    4+
  17. “Helsingin seudulla ihmisten arvot ja asenteet eivät ole muuttuneet aiempaa urbaanimmiksi, selviää sosiologi Jukka Matias Tuomisen viime vuoden asumistyytyväisyystutkimuksesta.” Näin kirjoitti Helsingin Sanomat 26.7.2015. Nykyisellä menolla asukastyytyväisyyttä viitataan kintaalla, koska visio. Nyt suurella vimmalla tuhotaan väljät asuinalueet, niiden luonnonpuistot ja rannat. Rakennetaan tilalle korkeat betonikuutiot vieri viereen plus ruuhkaisat ja saastuttavat bulevardit. Sitten ihmiset voi huonosti, osa sairastuu, lihoo ja masentuu, tätäkö halutaan? Luonto, vehreys ja liikkuminen luonnossa tekee hyvää. Lapsille eritoten kehittää motoriikkaa ja ehkäisee allergioita.
    Kaupunkibulevardit ovat myös ihan vitsi – Ihanko oikeasti joku siemailisi kahvia omalla terassillaan saasteiden keskellä, kun parvekkeen alta tunnissa pyyhältää satoja autoja vartissa?!
    En ymmärrä, minkä vuoksi kaikkien pitäisi edes Helsinkiin mahtua, on Suomessa muitakin kaupunkeja. Ei Italiassakaan kaikki asu Milanossa..

    6+
    • Kyselytutkimuksissa ihmiset voivat rustata todellisuudesta vieraantuneita utopioitaan, mutta käytännön asuntomarkkinoilla ihmiset haluavat lisää parjaamaasi keskustamaista ympäristöä – sen todistaa hintataso, joka voi nousta harvuuteensa näivettyviä lähiöitä merkittävästi korkeammaksi vain jos useampi on valmis niistä maksamaan kovempaa hintaa, kuten Helsingissä on. Asuntojen hinnat määräytyvät vapailla markkinoilla ja sitä tarvitaan lisää, mistä ollaan valmiita maksamaan eniten.

      2+
      • Kyllä, esteettömistä vihernäkymistä lähiöiden laidoilla ovat kaikki valmiita maksamaan, JOS KAAVOITTAJILLA ON OLLUT OTSAA ryövätä ja raiskata lähiluonto.

        Tehtyä kun ei saa tekemättömäksi.

        0

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.