Blogi: Osallistu

Läntisen Helsingin ilta päätti hetki kriitikkona -sarjan

Läntinen Helsinki oli hetki kriitikkona -tapahtuman teemana torstaina 29. tammikuuta. Tapahtumasarjan viimeinen ilta veti Laiturille noin 70 kaupunkilaista.

Yleiskaavatyössä läntiseen Helsinkiin on arvioitu sijoittuvan lähes 60 000 uutta asukasta ja yli 20 000 työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä. Keskeisenä tavoitteena on saada isojen väylien eristämät kaupunginosat liitetyksi paremmin toisiinsa sekä toiminnallisesti että rakenteellisesti.

Yleiskaavaluonnoksessa läntisen Helsingin merkittävimmät muutokset kohdistuvat sisääntuloväylien varsille. Vihdintielle ja Hämeenlinnanväylälle on suunniteltu pikaratikat, ja moottoritiemäiset väylät on muutettu kaduiksi, joiden varsilla on kantakaupunkimaista asumista, työpaikkoja ja palveluita. Lisää rakentamista on osoitettu myös Turunväylän varteen, joka sekin muuttuu kaupunkibulevardiksi.

Läntiset kaupunginosat saavat uusia asukkaita myös täydennysrakentamisen kautta. Uusia asuntoja nousee nykyisten asuinalueiden sisään ja reunoille.

Kaavakarttojen äärellä käydyissä keskusteluissa nousivat esiin useimmiten juuri nämä keskeiset muutokset. Kaupunkibulevardit ja niille kaavaillut pikaratikat tuntuivat nauttivan laajaa kannatusta, vaikka keskusteluissa kannettiin toisaalta huolta siitä, miten melu- ja saastekysymykset ratkaistaan bulevardien varsilla. Hämeenlinnanväylän bulevardin osalta kritiikkiä herätti rakentaminen Keskuspuiston puolelle.

Keskuspuiston lisäksi huolta kannettiin myös muista viheralueista. Muun muassa Malminkartanoa ympäröivät viheralueet ja Kartanonmetsä sekä Munkkivuoren metsä haluttiin säilyttää kokonaisuudessaan viheralueina. Vaihtoehdoksi tarjottiin alueiden tiivistämistä sisältä päin ja nykyisten rakennusten korottamista. Monet pitivät kaupunginosien tiivistämistä toivottavana kehityksenä, jos se onnistuu viheralueista tinkimättä.

Talin golfkentän tulevaisuus oli odotetusti paljon puhuttanut aihe. Sen suhteen kuultiin monensuuntaisia mielipiteitä: toiset haluaisivat säilyttää kentän, toiset taas käyttää alueen asuinrakentamiseen. Moni kannatti kompromissiratkaisua, jossa sovitetaan yhteen golfkenttä, asuntorakentaminen ja muut Talin toiminnot.

Pohjoisen ja Läntisen illan kirjallisiin terveisiin voi tutustua oheisesta linkistä.

21 kommenttia artikkeliin ”Läntisen Helsingin ilta päätti hetki kriitikkona -sarjan

  1. Ulvilantien itäpuolella oleva, suunnilleen linjaan Menuetton itäpää – bussipysäkki 1429 (Ulvilantie 27) ulottuva metsäkaistale on hoitamatonta ryteikköä, missä vuosien mittaan kaatuneiden ja korjaamatta jääneiden isojen kuusien muodostama murrokko sekä vanha hiekkakuoppa tekevät liikkumisen kävelyteiden ulkopuolella hyvin hankalaksi. Tämän kaistaleen virkistysarvo metsänä on olematon.

    Munkkivuori on ollut taantuva lähiö jo parisenkymmentä vuotta. Asukkaiden määrä on pienentynyt. Alueen arvostus on laskenut, mikä näkyy asuntojen hintakehityksessä. Palveluita on hävinnyt ja julkinen liikenne on huonontunut. 2000-luvulla on rakennettu Menuetton lisäksi vain yksi asuintalo.

    Näivettymisen kääntäminen takaisin kasvuun edellyttää alueelle lisää ostovoimaa, mikä merkitsee lisää asukkaita. Siksi tarvitaan lisää asuntoja. Ulvilantien itäpuolella oleva kaistale on maaperältään mainiota rakennusmaata. Siksi siihen pitää rakentaa.

    Kävelytien menetys voidaan korvata sijoittamalla uusia teitä talojen lomaan. Niin on tehty Ulvilantien sisäpuolellakin. Metsää riittää Munkkivuoressa asukkaiden virkistymiseen vielä tämän ryteikön rakentamisen jälkeenkin.

    3+
    • En ymmärrä lainkaan kommenttejasi. Asukasluku on voinut pienentyä, mikä ei tietenkään johdu siitä, että asuntoja olisi tyhjillään vaan siitä, että asunnot ylipätään ovat pieniä ja ihmiset asuvat nykyään väljemmin. Kaikki muut kannanottosi ovat aivan käsittämättömiä ja paikkansapitämättömiä. Olen asunut täällä vuodesta 1956, joten nälöalani on pitkä ja avara, enkä näe mitään näivettymistä tällä erittäin hienolla alueella! Em. ryteikkö on aivan mitätön kaistale Menuetton ja Ulvilantien välissä ja muu viheralue mitä hienointa ulkoilualetta. kävelyteineen.

      4+
    • Ihan vaan faktatietona, että Munkkivuoren joukkoliikenne on PARANTUNUT lähivuosina (bussin 18 liikennöinti on tihentynyt ja linja ajaa Ulvilantietä kahteen suuntaan, mikä on poistanut entisen tasauspysäkkiongelman odotteluineen.
      Palveluja ei ole hävinnyt yhtään minnekkään ja mitään näivettymistä ja asuntojen hintojen laskua ei ole ollut ja alue on erittäin suosittu osto/muuttokohde myös nuorten ostajien keskuudessa, mikä johtuu juuri siitä, että alue on aikoinaan rakennettu väljäksi luonnonläheiseksi alueeksi, eikä miksikään ahdistavaksi umpikortteliksi. Yritä vähän tutkia tosiasioita ennenkuin tulet tänne höpöttelemään omiasi.

      2+
  2. Munkkivuoren arvostusta voidaan kasvattaa ulottamalla raitiovaunuliikenne sinne.
    Yleiskaavassa ehdotettu Turunväylän bulevardisointi hyödyttää Munkkivuorta, koska se käytännössä liittää sen Munkkiniemeen.

    4+
  3. Vanhoille asuinalueille rakentamista halutaan perustella sillä, että asuntoja pitää rakentaa lisää, koska monilla alueilla lapset ovat kasvaneet isoiksi ja väki ikääntynyt.

    Eihän kaupunginosia kuitenkaan koskaan ole rakennettu vain yhtä sukupolvea varten, vaan monien vuosikymmenten käyttöön. Siinä ajassa lapset ehtivät tulla ja mennä moneen kertaan.

    2+
    • Vaikka kaupunginosat olisi alunperin suunniteltu monen uuden sukupolven käyttöön, niiden ympäristö ja olosuhteet monesti muuttuvat niin, että ne saattavat lakata houkuttelemasta niitä lapsiperheitä, joilla on varaa valita asuinpaikkansa kovalla rahalla. Kantakaupungissa saattaa häiritä vilkas liikenne ja liian vähäiset turvallisiksi leikkipaikoiksi sopivat alueet, joissakin lähiövyöhykkeen osissa taas vanhojen ostoskeskusten täyttyminen kaljakuppiloista.

      0
  4. OIKEA nimitys/totuus “kaupunkibulevardi” nimikkeestä = meluväylän varteen tiheästi rakennettu asuinalue.

    2+
    • Kyllä uudentyypin bulevardi on parempi kuin esim. Mannerheimintie, Hämeentie tai Kaisaniemenkatu. Sähköautot parantaisivat tilannetta paljon.

      Bussikatu on nykyään meluisin. Raideliikenne auttaisi siinä.

      4+
  5. No mutta hetkinen, Helsingissähän on jo yksi suuren mittaluokan bulevardi-kokeilu. Mannerheimintie. Varsinkin tullinpuomin kohdalla varsin tyylipuhdas lajinsa edustaja keskellä kulkevine ratikoineen ja kadunvierustan puurivistöineen.

    Tätä on tosin tähän asti pidetty malliesimerkkinä siitä miten kaupunkia ei missään tapauksessa pitäisi suunnitella. Melu, pakokaasu ja jatkuvat ruuhkat tekevät kadun varrella elämisen infernaaliseksi.

    Nyt sitten kaupunkisuunnittelijat nimeävät vastaavat hankkeet hienostuneesti “bulevardeiksi” ja kuvittelevat kaikkien ottavan nämä innolla vastaan.

    En vain ymmärrä miten sisäänajoväylien entisestään hidastuva liikenne ja lisääntyvä väki saadaan liikumaan sujuvasti kun ei sitä mannerheimintielläkään ole tänän asti saatu toimimaan. Ei vaikka on käytössä bussikaistat ja raitiovaunut. Tiedättehän mannerheimintien ruuhkat.

    1+
    • Mannerheimintie on kappale parasta Helsinkiä, vain pyöräkaistat puuttuu (nekin on tulossa). Asuntojen hinnoista voi päätellä, kuinka haluttua aluetta asua.

      Mäkelänkatu on toinen, viihtyisä bulevardi.

      7+
      • Bulevardien kuuluu se, että sen varrella voi kävellä ja keskustella. Mäkelänkatu ei ole tämän mittapuun mukaan bulevardi. Autoliikenteen määrää pitäisi kyetä laskemaan. Sama haaste tulee olemaan suunnitelluilla bulevardeilla. Nyt kannattaisi jo laskea suunniteltujen bulevardien nopeus, jotta saisimme käsitystä todellisuudesta. Nimim. Kuuntelen liikennettä jatkuvasti

        1+
      • Mäkelänkatu on huono esimerkki bulevardista. Siinä liikennevalosta päässeen jonon nopeudet ovatkin yli 60.

        Melu menee puoleen, jos nopeus laskee 45:een.

        0
      • Kaupunkisuunnitteluviraston havainnekuvien perusteella kaupunkibulevardeilla ei ole melua, eikä siellä näy kovin montaa autoakaan. Keskikaistalla on kahluualtaita lapsille ja siellä pelataan lentopalloa ja otetaan aurinkoa.

        0
    • Kaupunki olisi siis mielestäsi parempi, jos manskun varrelta purettaisiin talot 50-100 metriä molemmilta puolilta, poistettaisiin suojatiet ja raitiovaunut, lisättäisiin autokaistoja, rakennettaisiin joka risteykseen kymmenen hehtaarin eritasoliittymä ja nostettaisiin nopeusrajoitus kahdeksaankymppiin?

      Asutko kenties itse manskun varrella, kun kuvailet asumista noin infernaaliseksi? Vinkki: myy asuntosi ja osta rahoilla omakotitalo nurmijärveltä. Manskun varren asunnoista maksetaan moninkertaisia neliöhintoja valtaosaan pääkaupunkiseudun asunnoista verratessa. Sinne päästään, ei jouduta.

      Sitten ne tiet vasta ruuhkaisia ovatkin, jos talot rakennetaan bulevardien varsien sijaan pitkin uudenmaan metsiä ja peltoja. Siellä kun ei ole useimmiten mitään realistista vaihtoehtoa autoilulle.

      3+
  6. Jos kaupunkibulevardeja rakennetaan, rakentamisen tulee rajoittua nykyiselle liikenteen hukkakäytössä olevalle liikennealueelle, eikä niitä saa käyttää tekosyynä vallata asuinalueita kaupungin metsistä ja puistoista.

    0
  7. Mielipide yleiskaavasta
    On hienoa, että Helsinkiä kehitetään. Kaikkien kaupunki olisi kaunis ajatus kaavoituksia suunnitellessa. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että kaikki eivät olekaan tervetulleita suunnittelemaan yhteistä kaupunkia.
    Yleiskaava pikseleineen aukeaa hankalasti tavalliselle ihmiselle, eivätkä kaupungin suunnittelijatkaan ole osanneet antaa vastauksia kysymyksiin. Monilla helsinkiläisillä tuntuu olevan huoli luonnon ja historian puolesta, jota kaunis kaupunkimme kantaa niin rakennuksissa kuin luonnossa. Olen yksi huolestuneista.
    Huoleni kohdistuu koko kaupunkia kohtaan. Toiveeni olisi, että Keskupuisto, rannat ja virkistysalueet säilyisivät nykyisellään. Yhtälailla toivon, että arvokas historia säilyisi nähtävillä kaupungissamme. Ensimmäiset helsinkiläiset tulivat tänne jo kivikaudella. Helsingin rikasta historiaa tähän päivään tulisi arvostaa ja sen soisi näkyvän kaupungissamme.
    Asun Malminkartanossa ja puhun alueeni puolesta. Yleiskaavaan merkityt rakennus kohteet Malminkartanossa ovat Mätäjoenvirkistysalue, Kartanonmetsä ja Malminkartanon reunojen virkistysalueet. Ihmettelen suunnattomasti kaupungin suunnittelua Malminkartanon osalta. Mätäjoenvirkistysalue on koko Kaarelan alueen ihmisten käytössä ja lisäksi osa vihersormea, se on myös suojelukohde. Kartanonmetsä on 15 ha kokoinen luonnontilassa oleva metsä, jossa on ainutlaatuinen luonto ja eläimistö. Lisäksi juuri Kartanonmetsässä pääsee vielä tänäänkin kokemaan ja näkemään muinaista historiaa. Alueen päiväkodit ja koulut käyttävät metsää viikoittain niin opinto kuin kasvatusmielessä. Omenatarhan puoli on vanhaa kartanon aikaista aluetta, jossa niin historia kuin luonto on ainutlaatuisesti esillä. Jokainen näistä rakentamiseen merkityistä kohteista on laajalti käytössä ja niin arvokasta, ettei niihin tule rakentaa.
    Me Malminkartanossa olemme tehneet vaihtoehdon yleiskaavalle. Se tulee asukasyhdistyksen kautta ja kannatan itsekin sitä. Siinä asukkaat ovat saaneet kertoa vaihtoehtoiset rakentamiskohteet. Rakentamisessa tulee ottaa huomioon myös Malminkartanon vähäeleinen tyylikäs ja ajaton arkkitehtuuri sekä Malminkartanon rakennusideologia ”Luonnon ympäröimä kaupunkisaareke, jonka pääasiallinen kulkuväline on juna.”
    Salla Sieranen, malminkartanolainen

    1+
  8. … Matkailijalle ehdotan kuitenkin kerrostalojen rakentamista kenttien ja siirtoiloiden ympärille kuten muualla maailmassa… (Näin kirjoitti Taliin asuntoja -nimimerkki, Laajasalontien muutos puistokaduksi käynnistyy -blogissa 6.4.2015)

    Vastaan: Talissahan asunnot ovat jo huutoetäisyydellä siirtolasta ja kentistä! Jos rakennetaan siirtolapuutarhan aidanviereen tai golfkentän nurmikonreunaan, menetetään kapeat ulkoilureitit – esteettisyyden lisäksi.

    Länsiosan keinotekoiselle, yhä saastuttavalle jätevuorelle ja sitä ympäröivälle vetiselle suistomaalle ei ole mitään järkeä rakentaa. Kartalla vihreänä näkyvät lukuisat jalkapallokentät tuntuvat myös hämärtävän tätä “Talin todellisuutta.”

    0
  9. Minusta ja monesta muusta malminkartanolaisesta metsää voisi rakentaa, koska se yhdistäisi pohjois- ja etelä-malminkartanon. En itse taas kannata asuinrakenteen liikaa tiivistämistä keskustasta, koska se vain slummiuttaa alueen. Malminkartano on jo nyt rakennettu hyvin paljon tiiviimmin kuin suurin osa Helsingin lähiöistä. Myös aktiivisessa käytössä olevat puistot tulee säilyttää. Kaupungin laatima alkuperäinen kaavasuunnitelma oli minusta ihan asiallinen.

    3+
  10. Onko Malminkartanonhuipun maisemointia harkittu koskaan? Alueelle olisi lienee mahdollista istuttaa puita ja palauttaa se ns. luonnontilaan kuitenkin siten että huipulta jää vielä näkymä yli puidenlatvojen. Jätemäen aluettahan ei varsinaisesti tulla varmaankaan koskaan rakentamaan, joten sen voisi palauttaa luonnontilaiseksi esim. eläimille.

    0
  11. Tuli mieleen että paikalliset koulut voisivat vaikka biologian projektina kasvattaa puuntaimia malminkartanonhuipun alueelle istuttamiseksi.

    Tiedän että varmasti oudonkuuloinen idea, mutta minusta alue voisi olla kaunis metsäisenä tai kasvaen villiniittyä luonnontilassa, jos sille ei suunnitella rakentamista.

    0

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.