Blogi: Kaupunkirakenne

Laajasalontien muutos puistokaduksi käynnistyy

Laajasalontiestä suunnitellaan puistokatua ja sen ympäristöön kaupunkirakentamista. Muutos voi mahdollistaa asuntoja yli 3 000 asukkaalle. Uutena liikennemuotona kadulle suunnitellaan raitiovaunua. Laajasalontien muutos käynnistyy suunnitteluperiaatteiden laatimisella.

Laajasalon puistokadulle on suunniteltu kaksi raitiotiekaistaa, neljä autokaistaa, kävely- ja pyörätiet, pyöräilyn laatukäytävä Baana sekä puurivejä. Liikenne-ennusteessa vuodelle 2035 kadun vilkkaimpien osien liikennemäärät vastaavat lähes nykyisiä Mäkelänkadun ja Turunväylän liikennemääriä.

Liikennejärjestelyjen lisäksi suunnitteluperiaatteissa tarkastellaan rakentamismahdollisuuksia Laajasalontien molemmin puolin. Nykyistä moottoritien luonteista aluetta on tarkoitus kehittää saaristokaupunginosan keskustaksi, jonne saavutaan kaupunkibulevardin tyyppisesti puistokaduksi muutettavaa Laajasalontietä pitkin.

Yliskylän liikekeskusta täydennetään asumisella, palveluilla ja toimitilojen laajennuksella sekä liityntäpysäköinnillä. Puistokadulle keskuksen kohdalle tulisivat bussi- ja raitioliikenteen vaihtopysäkit sekä pyöräpysäköintiä. Tasoristeykset korvaisivat kaksi nykyistä ajoneuvosiltaa.

Uudistus alkaa uuden kauppakeskuksen rakentamisella. Keskuksen asemakaava on tullut voimaan tammikuussa 2015. Se mahdollistaa myös asuintalojen rakentamisen nykyisen ostoskeskuksen tilalle ja Isosaarentien varteen. Kauppakeskuksen Itäpuolelle suunnitellusta Yliskylän puistokadusta on nähtävillä liikennesuunnitelma.

Suunnitteluperiaatteilla annetaan suunta tuleville asemakaavamuutoksille puistokadun alueella sekä siihen liittyvillä muilla alueilla Yliskylässä. Muutos luo edellytyksiä lisäksi asuntorakentamiselle liikekeskuksen kortteliin sekä uuden asuinalueen suunnitteluun Yliskylänlahden rantaan, nykyisen venesataman kehittämiselle sekä kelluville asunnoille.

Laajasalo ja sen ympäristö on voimakkaassa muutoksessa. Helsingin uuden yleiskaavan luonnoksessa on varaus saaristoraitiotielle kantakaupungista Kruunuvuoreen, Yliskylään ja siitä Vartiosaareen ja Vuosaareen. Tilanteessa, jossa Kruunuvuorenrannassa ja Vartiosaaressa asutaan ja vanhaa Laajasaloa on täydennetty, saarinaapuruston alueella voi asua yli 40 000 helsinkiläistä.

Laajasalontien puistokadun suunnitteluperiaatteet perustuvat yleiskaavan selvitykseen ”Laajasalon alueellinen kehittämissuunnitelma ja kaupunkibulevardi” (pdf).

Asukastilaisuus Laajasalon suunnitelmista 16. maaliskuuta

Laajasalon puistokadun tavoitteita, liikennesuunnitelmaa ja muita alueen ajankohtaisia suunnitelmia esitellään maanantaina 16.3. Laajasalon kirkolla (Koulutanhua 2). Suunnittelijat ovat tavattavissa klo 15–18 ja tilaisuus jatkuu paneelikeskustelulla klo 18–20. Tapahtuma Facebookissa

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esillä 9.–30.3.2015, Yliskylän puistokadun liikennesuunnitelmaluonnos 23.3.2015 saakka. Suunnitelmiin voi tutustua Laajasalon kirjastossa (Koulutanhua 2), Info- ja näyttelytila Laiturilla (Narinkka 2), kaupungintalolla (Pohjoisesplanadi 11−13) sekä verkossa osoitteessa www.hel.fi/suunnitelmat. Mielipiteet pyydetään toimittamaan Helsingin kaupungin kirjaamoon (helsinki.kirjaamo@hel.fi).

Kaupunkisuunnitteluvirasto laatii suunnitteluperiaatteet osallistumis- ja arviointisuunnitelman tavoitteiden sekä nähtävilläoloaikana saadun palautteen pohjalta. Ehdotus periaatteista on tarkoitus esitellä kaupunkisuunnittelulautakunnalle keväällä 2015.

Suunnitteluaineistot:

67 kommenttia artikkeliin ”Laajasalontien muutos puistokaduksi käynnistyy

  1. Laajasalosta Herttoniemen metroasemalle kulkeva pikaraitiotie olisi erinomainen joukkoliikenneyhteys. Myös Laajasalontien muuttaminen puistokaduksi ja ympäristön tiivistäminen on kannatettavaa.

    Samalla voitaisiin luopua kalliista ja ympäristöä pilaavista Kruunuvuoren siltahankkeista, kuten myös asuntojen ja raitioteiden rakentamisesta Vartiosaaren ja Rastilan viheralueille.

    5+

    • Kannatan saaristoratikkaa. Mutta paras olisi ratikka/pyöräily -yhteys Tulliniemestä Kulosaaren luotoja pitkin Maustikkamaan luotojen kautta Sompasaareen.

      Pengertie ilman kiskoja kääntösiltoineen maksaa alle 5 me. Ihana pyöräillä Kulosaaren metroon tai Kalasatamaan. Kalamiehille tulee yhteys luodoille.

      5+

    • Laajasalon pinta-alasta on lähes 80% pientaloalueita. Kuinka luulette kävelyn ja pyöräilyn siellä onnistuvan. Bemari ja Audikolonnat ohittavat joka päivä Yliskylän keskustan ja sillan useaan kertaan päivässä. Älkää kuvitelkokaan, että täällä luovuttaisiin autoista. Niitä on vähintäin kaksi joka pientaloalueen pihassa/ perhe. Sen ymmärrän, että köyhemmillä kerrostaloasukkailla ei ole siihen varaa. Mutta tärkeää on se, että autoille on raivattava enemmän tilaa. Ehdotan liikennetunnelia Laajasalon Herttoniemen hylätyn liikennesuunnitelman jatkeeksi Laajasalon keskustaan asti sekä sen hajauttamista siellä oleviin pääliikennesuuntiin Kruunuvuori- Santahamina/ Jollas- Vartiosaari. Menkööt kävelijät ja muut liikennevälineitä harrastavat maanpinnalla mihin menevätkään ratikalla/ pyörällä/ kävellen tai juosten. Kruunuvuoren siltaa ei tarvita, eihän sinne mene nytkään, kuin korkeintaan 30% ihmisistä. Liikennesuunnat jakautuvat Herttoniemestä muualle.

      5+

    • Miten on ajateltavissa, että Yliskylän keskustaan pitäisi järjestää liityntäpysäköinti? Käytännössä sitä eivät tarvitsisi kuin laajojen omakotialueiden asukkaat. Jos ajattelee jatkoyhteyttä, niin matkaa on Herttoniemen metroasemalle vain 2km ja vaihto tulisi vain 2km matkan takia. Aikaa kuluisi huomattavasti kauemmin odotellessa 2km matkaa varten toista kulkuvälinettä, kuin että ajaisi suoraan 2-3min Herttoniemeen. Jollaksen ym. pientalo asukkaat eivät muutenkaan käytä julkisia niin paljon, kuin kerrostaloasukkaat, koska matkat pientaloalueiden sisällä ovat kuitenkin aika pitkiä ja esim. Jollaksen perukoilta Yliskylän keskukseen ajaa autolla huonoimmillaan yli 15min. Jos liityntäpysäköintiä kuitenkin tarvitsisi, niin Herttoniemen metroasema on 2-3min päässä autolla ajaen. Ei kai kukaan jää odottelemaan Yliskylän vaihtoliikennevälinettä, että pääsisi Herttoniemeen! Jos taas pitää mennä kaupunkiin, niin metro on ylivoimainen nopeudessa Herttoniemestä. Pikaraitiotie juuttuu Hakaniemeen mennessä muun kiskoliikenteen sekaan ja liikennevaloihin. Julkisia käyttäville vaihto Yliskylässä takaa taas yhden ylimääräisen odotteluajan ja vaihdon ja matka-aika pitenee nykyiseen suoraan bussiyhteyteen verrattuna koko Laajasalon alueilta Herttoniemen metroasemalle, josta on yhteydet ympäri Helsinkiä. Onko tässä liikenne suunnittelussa mitään järkeä?
      Yritetäänkö julkinen liikenne tappaa Helsingissä kokonaan huonolla liikennesuunnittelulla?

      2+

      • Samaa mieltä. Yliskylän keskustan rakennusneliöitä ei pidä tuhlata omakotitaloautoilijoiden autonsäilytykseen vaan käyttää ne tehokkaasti uusiin asuntoihin.

        1+

  2. Tulee melkoinen väylä, jos raitiotien lisäksi neljä autokaistaa, baana ja kävely- ja pyörätiet. Eikö Helsingissä siis ollutkaan tarkoitus vähentää autoilua?

    En myöskään ymmärrä, miksi useampia pyöräteitä on suunniteltu rinnakkain. Oikeissa pyöräilykaupungeissa pyöräily on leppoisaa ja siksi tavalliset pyörätiet riittävät eikä tarvita erillisiä ”pyöräilyn laatukäytäviä”.

    Ei siis peukkua tälle suunnitelmalle, jossa on useamman kaistan verran tuhlailevaa maankäyttlöä ja lisäksi vielä se saaristoraitiotie, joka toteutuessaan pilaisi tähän asti luontaisena säilynyttä ympäristöä koko reittinsä varrella.

    7+

  3. Blogitekstissä viitataan myös kelluviin asuntoihin. Ei tarvita mitään asuntolauttoja rannoille kellumaan. Kyseessä on taas vain yksi uusi konsti vallata kaupungin rantoja asuntojen rakentamiseen. Helsingin rannat ja merimaisemat kuuluvat kaikille helsinkiläisille!

    12+

    • ”yksi uusi konsti vallata kaupungin rantoja”

      Rannat vapaaksi ja rantapolku joka paikkaan jopa koko Suomessa. Kelluva asunto ei poista rantapolkua ja siinä kävely voi olla hyvinkin mielenkiintoista juuri asuntolaivojen takia. Varsinkin, jos ovat laivamaisia.

      Nyt jopa ulkoilualueilla on omarantaisia tontteja. Ja jopa Lautta- ja Kulosaaressa.

      4+

  4. Voisitteko ystävällisesti vähentää sitä älytöntä autokaistojen määrää? Kuka nauttii kävelystä sellaisen tien vieressä jolla kaahaa autot neljällä kaistalla? Piti siirtää painopistettä autoilulta kohti kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä mutta näyttää siltä että vieläkään ei saada ihmisystävällistä kaupunkiympäristöä Helsinkiin kun edelleen mennään autokaupungin periaatteilla.

    18+

    • Samaa mieltä. Lisäksi huomio kiinnittyy periaatekatupoikkileikkauksen kaistanleveyksiin: Tanskanmaalla 3,5-metrisiä kaistoja käytetään, kun liikenteen tavoitenopeus on 60-70 km/h. Tällaisia nopeuksia tuskin sentään kaupunkibulevardeille kaavaillaan?

      4+

      • Kaistaleveydet tarvitaan (näin alkuun) isompien autoilumäärien takia. Santahamina odottelee rakentamistaan ja nämä leveydet on varattu lisäkaistoille sitä ja Vartiosaaren autoja varten. Autoja varten tarvitaan ehdottomasti myös uusi liikenneväylä Laajasaloon Herttoniemestä. Vartiosaari- Santahamina- Jollas- Kruunuvuori-Yliskylä kaupunginosan osaalueiden valtavasti kasvavaville asunto ja automäärille! Liikennemäärät tulevat kasvamaan lyhyen ajan sisällä lähes kolminkertaiseksi, koska pätkä työpaikat tulevat olemaan kaupungin ulkopuolella jatkossa. Helsingin työttömyys on jo yli 11,8% ja on jatkanut kasvuaan pitkään. (Vastaa jo nyt yli koko Vuosaaren asukasmäärää n. 38000 työtöntä) tällä hetkellä. Luoja varjelkoon meitä siltä yli 230000:lta uudelta työttömältä, jotka pitäisi saada mahtumaan Helsinkiin.

        5+

    • Jos tällä viitataan minuun, niin tuskinpa siellä tulen kävelemään, koska käyn Laajasalossa harvoin.

      Otin siis asiaan kantaa yleisellä tasolla. Olin kuvitellut, että kaupunkibulevardien ideana on, että asumiselle saadaan tilaa liikennettä järkevöittämällä. Tässä näyttää nyt käyvän niin, että tila meneekin liikenteelle.

      3+

    • Ihmiset yleensä kävelevät kaupungeissa joita ei ole rakennettu autoilulle. Tämä on aivan tavallista muualla Euroopassa. Mutta Helsingissä ei paljon kävellä tai pyöräillä, koska se on valitettavasti melko ruma ja epäviihtyisä autokaupunki. Ja nyt näyttää siltä, että tähän asiantilaan ei vieläkään haluta muutosta. Harmi.

      15+

  5. Autoilu on kohta yhtä tuomittavaa kuin tupakointi. Toivottavasti kielletään todella vahingollinen lentäminen. Pysykööt ihmiset paikallaan. Ei tarvitse liikkua pitemmälle kuin minne pääsee jalan. Palataan sellaiseen elämään kuin oli parisataavuotta sitten.

    7+

    • Ensinnäkin suurkaupungin liikennettä ei voi mitenkään hoitaa siten että kaikki ihmiset autoilevat joka päivä joka paikkaan. Tuloksena on tolkuttomat ruuhkat ja ilmansaasteet. Muualla Euroopassa tämä on ymmärretty jo kymmeniä vuosia sitten ja käytännössä kaikissa muissa Euroopan suurkaupungeissa paitsi Helsingissä liikkuminen perustuukin joukkoliikenteeseen (raideliikenteen verkostoihin). Se on huomattavasti tehokkaampaa ja ekologisempaa kuin yksityisautoilu. Helsinki kasvaa ja tiivistyy tulevaisuudessa yhä enemmän, ja se ei vain tule onnistumaan että lähes miljoona helsinkiläistä hoitaa päivittäiset asiansa silloinkin yksityisautoilemalla.

      Toisekseen autoiluun perustuvat kaupungit eivät ole ihmisille miellyttäviä paikkoja asua ja elää. Tämäkin on ymmärretty manner-Euroopassa, josta löytyy esim. sellaisia asioita kuin kävelykeskusta. Ja kappas, ihmisillä on paljon viihtyisämpää olla kun ympärillä kaahaavat ja meluavat autot on siivottu vierestä pois. Ja liikennevaloja on otettu pois kun on haluttu että kaupunki kuuluu ihmisille eikä autoille. Ei siellä kukaan halua enää laittaa autoja takaisin niihin paikkoihin missä autoilun roolia on vähennetty; toisaalta kukaan ei varmasti nauti kävelystä Helsingin lukemattomien moottoriteiden pientareilla tai lähiöiden ankeiden parkkipaikkojen läpi. Autoilua rakastava Suomi on tästä kehityksestä pahasti jälkijunassa, mutta uskon ja toivon että täälläkin saadaan ainakin joskus siirrettyä liikennettä modernimpaan suuntaan, ja ihmiset tulevat silloin huomaamaan Helsingin muuttuneen viihtyisämmäksi kaupungiksi.

      21+

      • Juuri näin me enemmistöläiset ajattelemme.

        Viihtyvyys kärsii jo nyt muualta tulijoiden aiheuttamasta melusta ja saasteesta. Ammattimainen ajo työtehtäviin kaupungissa liittyvästi työkalurepertuaarin kanssa on tietysti sallittava

        7+

      • Valitettavasti Helsinkiin ajavat pääasiassa ulkopaikkakuntalaiset. Helsingissä on vähiten autoja väestömäärään nähden suomessa. Helsingissä autoilevat pääasiassa pientaloalueilla asuvat, joitten tonttien pinta-alat ovat lähes puolet Helsingin pinta-alasta. Asukasmäärät murto osia kerrostalotonttien asukasmääristä. Ongelma onkin, että miten saadaan käyttöön Helsingin pientaloalueet kerrostalorakentamiseen!
        Ehkä ongelma ratkeaa, kun saadaan kavoitusmääräyksiin aluejakojen poisto pientalo/ kerrostalo alueista ja kiinteistövero kerrostalotonttien mukaiseksi. Silloin kannattaa ilman muuta myydä omakotitontit kerrostaloiksi.
        KAUPUNKIA KAIKILLE!

        5+

      • ”Vastaan”, en sano vastaan vaan minustakin pitäisi edistää omakotiaueiden muuttamista tiviimmiksi esim. niin että puistomaisen omakotiryppään ympärille tulee kerrostaloja. Samoin siirtolapuutarhat pitää muuttaa omakotilaueiksi, joiden ympärillä on kerrostaloja.

        Siis kentät ja matalat alueet olisivat kerrostalojen maisemaa.

        3+

  6. Kielletään yksityisautoilu koko kaupungin alueella. Autoilijat voivat säilyttää autonsa kaupungin rajojen ulkopuollella.

    3+

  7. En pysty ymmärtämään tätä rakentamiskiihkoa. Ovatko rakennus-
    yhtiöiden lobbarit asialla ?.
    Kuinka ihmeessä mm vihreät voivat olla mukana Vartiosaaren
    suunnitelmissa. Kyllä ihminen on yhtä arvokas olento kuin susi
    kun edistetään olemassaolon laatua.
    Elämme 2000 lukua emme vuosisadan alun töölön slummiideaalia

    12+

    • Jos Töölö ei miellytä, on Suomessa yli 300 000 neliökilometriä väljemmin rakennettua maapinta-alaa. Jos me Töölöstä tykkäävät vastaavasti saisimme sitä Töölöä sen verran, että tarjonta vastaisi edes jotenkin kysyntää, jolloin siihen olisi keskituloisellakin varaa.

      12+

      • Töölö on töölössä, ei 10 km etäisyydellä keskustasta. Keskituloiset voivat rakentaa Töölön samalla perusteella minne tahansa Suomessa.

        8+

    • Ylenpalttisesta rakentamisesta tuskin voidaan puhua, kun tarkastellaan Helsingin asuntomarkkinoita: kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei yksinkertaisesti ole, koska tarjonta on niin äärettömän kaukana kysynnästä. Koko Suomessa on korttelikaupunkia niin minimaalisen vähän, että kaupunkiasuminen on tässä maassa lähinnä superrikkaille varattu luksus.

      Kaiken kaikkiaan tuntuu hyvin erikoiselta ajatella, että väljästi rakennetut lähiöt olisivat jotenkin parempi vaihtoehto kuin kantakaupunki. Asuvatko ne joilla on varaa valita 1960-70-luvuilla rakennetuissa väljissä betonilähiöissä, vai asuvatko he tiiviisti rakennetussa Etelä-Helsingissä? Ne jotka voivat sen valinnan tehdä menevät tietenkin Etelä-Helsinkiin, joten miksi ihmeessä emme rakentaisi sitä lisää niin että normaalituloisillakin ihmisillä olisi mahdollisuus asua aidossa kaupungissa ratikkalinjojen varrella?

      Kaupunkimaisen asumisen lisääminen ei poista keneltäkään vaihtoehtoa asua rauhallisesti luonnon helmassa, koska väljästi rakennettuja alueita Suomessa riittää loputtomiin. Mutta tähän maahan ei ole rakennettu lisää kantakaupunkia kohta sataan vuoteen, ja sen lisärakentaminen tarjoaa suuremmalle määrälle ihmisiä mahdollisuuden asua sillä tavalla kuin he itse haluavat.

      14+

      • Nasevasti ilmaistu. Kyllä ratikkareitit pitää hyödyntää paremmin. Työssä käyville köyhille asuntoja keskustaan. Nyt siellä asuu eniten eläkeläisiä.

        2+

      • Etelä- Helsingin arvostus tulee keskustan läheisyydestä ei tiiviydestä. Tiivis alue kymmenen kilometrin etäisyydellä keskustasta ei ole arvostettu, se on slummi.

        Olen asunut koko ikäni Helsingissä, eri alueilla, omakotitalossa, ydinkeskustassa, vihreässä lähiössä, jossa ei tarvitse katsoa muutaman metrin päässä olevaa naapuri talon seinää.

        Keskustassa voisin asua tiiviissä umpikorttelissa mutten 10 km etäisyydellä.

        7+

      • Lisää kantakaupunkia rakennetaan kovaa vauhtia Aleksis Kivenkadun veturitallien tilalle ja Laajasalossa on jo todella tiukkaa rakentamista Koirasaarentien varsilla. Pitää silti huomata, että Helsingin pientaloalueet pitäisi kaikki purkaa, niin saamme tiivistä kantakaupunkia kaikille. Helsingin asukasluku voidaan helposti nostaa kuusinkertaiseksi, eli n. 3 600 000 asukkaaseen. Helsinkihän on jo käytännössä Espoon, Vantaan ja Sipoon keskustaa, joten ehkä sinne voidaan jo rakentaa ulkorajoille pientaloja joksikin aikaa. Kun kaupunki kasvaa, keskustat pitää pitää elävinä. KAUPUNKIA KAIKILLE!

        4+

  8. Etelä-Helsingin arvostus tulee monista asioista, muun muassa siitä että siellä on arkkitehtuuria, toisin kuin lähiöissä. Helsingin betonilähiöt taas eivät ole tiiviisti rakennettuja mutta juuri niillä on se slummien maine, eikä ratikkakortteleilla jotka ovat kaupungin halutuimpia asuinpaikkoja…

    11+

    • ”Voi sinua onnellista, muuttaisin minäkin, jos olisi varaa…” totesi iäkäs naapurini muuttaessani aikoinaan Mannerheimintieltä toiseen kaupunginosaan. Uudesta asunnostani avautuivat avarat luontomaisemat. – Sittemmin olen muuttanut vielä rauhallisempaan lähiöön, jossa on puita talojen välillä ja luontoa ympärillä.

      Hulabaloo 24/7 ei haittaa parikymppistä opiskelijaa. Päinvastoin. Vanhemmiten kaipaa myös luonnonrauhaa; punttisalien sijaan reippailua metsän siimeksessä.

      Kaupunkirakenneta tiivistettäessä ”Mannerheimintie ulottuu pian kaikkialle.” On aika raskasta muuttaa taas, kun omankin asuinlähiön lähes kaikki hienot luontomaisemat ja vähäinenkin rauha tuhotaan.

      9+

      • Jotkut ihmiset varmasti haluavat asua luonnon keskellä, mutta olisi hyvä idea erottaa kaupunki ja maaseutu selkeästi toisistaan. Kaikkein pahinta jälkeä syntyy nimittäin silloin kun tehdään niitä lähiöitä jotka eivät oikein ole kaupunkia, mutta eivät maaseutuakaan. Lähiöt ovat huonoja kompromisseja. Eikä toisaalta voida ajatella että elettäisiin parin kilometrin päässä Helsingin keskustasta ikuisesti aivan kuin maaseudun rauhassa. Suomella on vain yksi pääkaupunki ja vain yksi kaupunki jota voi ajatella suurkaupunkina, ja se kasvaa ja kehittyy väkisinkin.

        15+

      • Pahaa jälkeä syntyy VASTA SITTEN, kun viihtyisäksi koettujen, ilmeeltään yhtenäisten lähiöiden parhaat puolet tuhotaan tiivistämis- ja täydennysrakentamisella ”mukakantakaupungiksi:” on sikin sokin vanhoja taloja, joita ei enää ympäröikään luonto, vaan kaikenmalliset talorykelmät uusine katuineen. Jopa pientalovaltaista asutusta saatetaan suunnitella tuhansien ihmisten keskeisille virkistysalueille!

        Kantakaupunkitunnelmaa ei lisärakentamisella lähiöihin synny, ainoastaan asuntoreservaatteja.

        Suomessa on muitakin kaupunkeja, jotka ovat kasvamaan päin. Kannattaisi ajatella.

        11+

      • Sepolle totean, että Kumpula haluaa olla maaseutua kantakaupungissa.

        Matkailijalle ehdotan kuitenkin kerrostalojen rakentamista kenttien ja siirtoiloiden ympärille kuten muualla maailmassa.

        2+

      • Täydennysrakentaminen ei tosiaan ole mikään ihanteellinen tilanne, ei ole ongelmatonta muuttaa kaupunkirakennetta sijoittamalla uutta vanhan keskelle. Mutta tämä ongelma johtuu siitä että Helsingin väljät alueet alkavat aivan liian pian, jo parin kilometrin päässä keskustasta, ja kun ei niitä kaikkia olemassa olevia alueita voi purkaakaan ja rakentaa kokonaan uudelleen, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin yrittää taituroida uusia rakennuksia siihen viereen ja pyrkiä parhaaseen lopputulokseen.

        Nykyinen huono tilanne on syntynyt koska Helsingin arvoa suurkaupunkina ei oikein ymmärretty sodan jälkeen ja lähiöajattelu on kestänyt aivan liian pitkään. Kaupunki ei voi kasvaa normaalisti jos se ympäröidään väljillä lähiöillä parin kilometrin päässä keskustasta. Nurinkurisesti suomalainen kaupunkisuunnittelu on pyrkinyt saamaan aikaan mahdollisimman epäkaupunkimaista ympäristöä, ja kun melkein sata vuotta on rakennettu pelkästään lähiöitä, lopputulos on nyt että Helsinki on yksi Euroopan hajanaisimmista kaupungeista, jossa on asuntopula ja valtava epäsuhta korttelikaupungin ja väljän rakentamisen välillä. Tässä tilanteessa kaupunkiasuminen on vain Suomen rikkaille suotu etuoikeus, ja uusia kortteleita on vaikea tehdä kun lähiöt ovat tiellä.

        Voimme tietenkin jälkiviisastella että Helsinkiä olisi pitänyt rakentaa eri tavalla viimeiset 80 vuotta, mutta se ei nyt paljon auta. Olemme kyllä toivottavasti kaikki samaa mieltä siitä, että reiluinta olisi jos kaikki ihmiset voisivat asua sillä tavalla kuin he itse haluavat. Mutta valitettavasti niillä periaatteilla joilla Helsinkiä on rakennettu yli puoli vuosisataa, tämä mahdollisuus on annettu vain niille jotka haluavat asua väljästi kaupunkimaisen alueen ulkopuolella. Itse toivon että moottoriteiden tilalle tulevat bulevardit helpottaisivat näitä ongelmia edes jonkin verran.

        12+

    • Tämä on edellisen kirjoittajan mielipide. Itse koen asian jotakuinkin päinvastoin. Kyllä lähiöissäkin on arkkitehtuuria, varsinkin 50- ja 60 – lukujen lähiöissä. Rakennukset sovitettu luontoon. Ikkunoista näkee muutakin kuin naapuritalon seinän tai naapurin huoneistoon sisään. Arvostan luontoa ja vihreyttä asuinalueella.
      Kaikki edellisen kirjoittajan perustelut liittyvät keskustan läheisyyteen ei alueen tiiviyteen.

      9+

      • Perustelut liittyvät hyvään kaupunkisuunnitteluun, jota tehtiin Helsingin keskustan lähelle vuosisadan vaihteessa, mutta jota ei ole sittemmin nähty. Valitettavasti hyvän kaupunkisuunnittelun periaatteet unohdettiin silloin kun alettiin sodan jälkeen ripotella betonielementtitaloja metsiin. Sijainti ei ole hyvän kaupunkisuunnittelun kannalta sinänsä se olennaisin asia: arvostetun asuinalueen voi rakentaa vaikka 15 kilometrin päähän keskustasta jos nyt jostain syystä haluaa, mutta se kylläkin vaatii tietyn tiiviyden, koska liian pienelle ihmismäärälle ei voi järjestää kaikkia niitä palveluja jotka hyvään kaupunginosaan kuuluvat. (Toisaalta hyvä kaupunkisuunnittelu ei tietenkään ole sama asia kuin pelkästään tiivis rakentaminen.)

        13+

    • Etelä-Helsingin arvostus tulee keskustan läheisyydestä ei alueen tiiviydestä

      5+

      • Eira, Kulosaari ja vanha Lauttatasaari eivät ole kovin tiiviisti rakennettuja alueita ja silti ne ovat arvostettuja alueita, siis tiiviys yksin ei tuo arvostusta.

        7+

    • Saattaa olla, että nuoret opiskelijasinkut pitävät keskikaupungin vilinästä, mutta kun he pariutuvat ja alkaa pyöriä mukuloita kintussa, niin voivat mielipiteet muuttua. Keskustan asuinalueilla ei löydy muuta, kuin asfalttikatuja ja plänttipuistoja ja jatkuvaa liikennettä suoraan ovelta ulos tullessa. Kapakoita ja hienostopuoteja kyllä löytyy, mutta leikkipuistot ovat kaukana monien katuristeysten takana. Perheiden halut voivat siirtyä väljempien ja halvempien esikaupunkialueiden asuntojen puoleen ja pihojen leikkipaikkojen sijaintiin oman asunnon ikkunoiden alle. Jos nämäkin vaihtoehdot poistuvat raskaaseen ja tiuhaan rakennettuun kaupunkiin, niin kyllä silloin harkitaan jo muuttoa väljempiin ympäryskuntiin. Minkälainen perhe esim. muuttaisi Pasilan- tai Kalasataman asemien viereisiin tornitaloihin – ihmettelen vaan. Pihoilla tallaa vähintään useita tuhansia ellei kymmeniätuhansia ihmisiä. Varmaan ihanneasuntopaikka!

      5+

  9. Voihan sitä rakentaa tiiviistikin, mutta ei kai sen takia silti tarvitse tuhota Helsingin merenrantoja ja viheralueita. Ja jos ei Helsingistä löydy tilaa, niin radanvarrethan jatkuvat Espooseen ja Vantaalle. Samaa Helsinkiähän nekin käytännössä ovat, vaikka yleiskaava ei ole niistä koskaan kuullutkaan.

    12+

  10. Umpikortteleihin tiivistämisen voisi aloittaa ydinkeskustasta. Järjestelmällisesti tiivistetään umpikorttelihin. Aluksi Pasila, Ruskeasuo, Meilahti, Lauttasaari, Kulosaari, Käpylä. Täyteen umpikortteleita. Em tehottomasti rakennetut alueet tulee rakentaa täyteen muutoin tiivis suurkaupunkimainen rakenne ei onnistu.

    12+

    • ”tehottomasti rakennetut alueet tulee rakentaa täyteen”

      Keskustan ympärillä on jopa tehoton vyöhyke, joka on uhrattu harrastuksille. Niistä vain ravi- ja ampumarata puuttuu.

      Täydennysrakentaminen on hankala, varsinkin jos kokonaisia kortteleita yritetään. Arabianrannassa on liikkuminen sallittu talojen ympärillä ja lisäksi on yhteispihat sekä läpikulkureitit. Tämä malli voivi sopia joihinkin ”lähiöihin”.

      Käpylässä ja Kumpulassa ei tarvitse puuttua juurikaan olemassa olevaan, koska talot ovat harvassa ja tyhjää tilaa on paljon.

      4+

  11. Mitä palveluja hyvään kaupunkirakenteeseen kuuluu? Mitä palveluja tulee olla kävelymatkan sisällä? Kouluja, päiväkoteja, ravintoloita, kulttuuripalveluja – monipuolisia elokuvateattereita, terveysasema, liikuntapaikkoja, työpaikkoja? Vai koulu, päiväkoti muutama pubi, pitzaa, kebapia, pari kauppaa? Terveysasema n. 5 km etäisyydellä. En usko, että 15 km etäisyydelle keskustasta saadaan hyvää kaupunkirakennetta edustava kaupunginosa. Vaikka rakennetaan tiiviiksi pysyvät palvelut keskustassa ei kilometrien etäisyydellä keskustasta.

    8+

  12. On se kumma, kun Helsingin vanhat kerrostaloalueet pitäisi rakentaa jonkinlaiseksi sekasikiö slummikaupungeiksi sen sijaan, että Helsingin maapinta-alasta suurin osa on rakennettu yhdelle perheen pientalotonteiksi, joihin mahtuisi 6 kerroksen asuitaloja valtavat määrät. Kaupungin asukasluku ja asuntojen määrä voitaisiin helposti kuusinkertaistaa. Kysyn vaan, miksi ei tehdä? Miksi pitää nimenomaan saada sullotuiksi ihmiset kerrostaloslummeiksi, joissa ei ole enää puistojakaan?

    3+

  13. Oikeassa kaupungissa on ruutukaavakeskusta, tori, kauppahalli, raideliikennettä, toimiva sisäinen julkinen liikenne, elokuvateatteri, tupakkakauppa ja ylimmän sarjatason jalkapallojoukkue. Oikeassa kaupungissa on myös pienlentokenttä ja muutama golfkenttäkin.

    1+

  14. Henkilöautoilu on Helsingissä nykyisin yhtä tuomittavaa kuin tupakointi. Pitäsiikö autoilijoiden muuttaa pois Helsingistä. Jätetään alue puna-vihreille tiiviiksi kerrostaloalueeksi.

    Tulisiko myös Käpylä, Toukola, Kumpula muuttaa keskustan lähellä sijaitsevana alueena tiiviiksi umpikorttelikerrostaloalueeksi. Tällaiset alueet eivät sovi tiiviiseen urbaaniin kaupunkiin.

    7+

    • Kumpulan maisema on suojeltu, mutta silti sinne voisi rakentaa monta katua ja varteen puukerrostaloja. Esim. Intiank. 35 sopisi kolme kerrostaloa.

      Siirtolan ympärille tietysti kerrostaloja, jolloin se olisi oikeutettuna maisemana. Nythän siirtolan sisällekin on aidattu puoli hehtaaria parasta sienimetsää.

      Muille puutaloalueille on helppo sijoittaa kerrostaloja, esim. Käpylässä pientalojen väliin jää suuret luontoalueet.

      4+

  15. Kumpulan ja Käpylän suunnalla on minusta aika monta hyvää täydennysrakentamisen paikkaa. Ja rakentaminen voidaan hyvin toteuttaa alueen luonnetta kunnioittaen tai historiallisia arvoja tuhoamatta. Alueella on monta katua, joiden varteen talorivi tekisi hyvää. Esimerkiksi Intiankadulle välillä Koskelantie-Allastie. Tai Jyrängontielle. Tai Panuntien itälaidalle. Yksi talorivi Panuntien varteen ei todellakaan hävitä Taivaskallion arvoa – tunnen alueen kuin omat taskuni, minkä vuoksi voin sanoa näin. Myös Käpyläntien varteen voisi rakentaa. Hyvä kadunvarren täydennysrakentamisen paikka olisi myös Oulunkyläntien varsin suunnilleen Kirkkoherrantieltä Ogelin asemalle. Oma lukunsa on tietysti Koskelan sairaalan alue sekä Koskelan varikon alue. Kaiken kaikkiaan tuntuisi tosi fiksulta tiivistää tällä tavoin Käpylän, Koskelan ja Kumpulan aluetta. Siinä ei menetettäisi mitään historiallisesti arvokasta, saataisiin alueelle lisää asukkaita ja uusien asukkaiden myötä oletettavasti lisää palveluja.

    9+

  16. Laajasalon kaupunkibulevardisuunnitelma on täysin järjetön. Laajasalon silta on ainoa väylä saarelle eikä joskus Kruunuvuoreen rakennettava silta juuri sitä muuksi muuta. Miksi liikenneolosuhteet pitäisi huonontaa entisestä, kun saarelle muuttaa kymmenentuhatta asukasta lisää? Lopputulos on hillittömät ruuhkat, joita jo nyt on Herttoniemeen tultaessa. Ihmisiä ei voi pakottaa joukkoliikenteen käyttäjäksi. Tällaisten bulevardien kannattajat eivät tule kunnallisvaaleissa ääntäni saamaan

    6+

  17. Eikö sinne bulevardin varteen tule paljon asuntoja, joitten ikkunoiden alla jyrää valtavat automäärät ja saasteet? Eikö asuntojen rakentaminen moottorikatujen varteen tulisi kieltää saasteiden takia? Näinhän on esim. Mannerheimintiellä jo asuntorakentaminen kielletty!
    Bulevardiliikenne on yhtä katuvälien kiihdyttelyajoa ja melu useiden tasoristeyksien takia päinvastoin kasvaa. Voidaanhan nytkin moottoriliikenneteiden nopeudet pudottaa aivan hyvin 50km/h vauhtiin. Ei pitäisi tulla melua ja vauhtikin pysyisi tasaisena Ei melun vähentäminen ole mikään syy tehdä kaupunkibulevardeja, kun tilanne menee päinvastoin.

    5+

    • Nopeuksiin vaikuttaa vain liikenneympäristö (merkki ja kamera huonosti). Bulevardi vaatii valppautta.

      Kannatan silti, että nopeusrajoitukset pannaan heti tulevien bulevardien mukaisesti. Esim. Kivikon ulkoilumetsässä on sietämätön melu Lahdentien ja Malmin kentän takia.

      3+

  18. Kukapa ei haluaisi asua omakotitalossa keskellä kaupunkia! Eikö tässä ole juuri siitä kysymys, että se ei voi olla mahdollista. Ainakin jotkut niin väittävät. Jos siihen pitää tyytyä niin sitten omakotialueet pois kaupungista- varsinkin metropolialueen sydämestä, eli Helsingistä.

    2+

  19. Mäkeläkatu hyvä esimerkki kaupunkibulevardien käytännöllisyydestä… Liikenne jumissa ja kävelijänä/pyöräilijänä tosi ”kivaa ja helppoa” ylittää tie ja Santahaminan intressit myös mietitty taas loppuun asti. Siis kuinka tyhmiä nää kaavoittajat on?!? Ja ottaen huomioon suomalaisen arkkitehtuurin, niin tosi hyvältä tää Laajasalon uusi ”kaupunki look”tulee varmasti näyttämään… Huhuh

    4+

    • Mäkelänkadulla vain henkilöautot häiritsevät suurinta osaa kaikesta liikenteestä.

      6+

      • Totta hevoset tilalle ja kiireettömyys ja luovutaan kulutuksesta.

        3+

    • Mitä Santahaminaan tulee, oletan, että Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta kannattaa siinäkin pitkäaikaista Vihreiden vaatimusta sotilastukikohdan poistamisesta Santahaminasta ja alueen ottamista asutuskäyttöön. Käytännössä muualla kuin Vihreiden ja Vasemmistoliiton piirissä on ainakin valtakunnan tasolla voimakas konsensus siitä, että pääkaupunkiseutu tarvitsee oman mahdollisimman lähellä olevan varuskuntansa jatkossakin.

      Mitä Laajasalontien bulevardisointisuunnitelmaan tulee, pidän sitä tietysti järjettömänä kun se on ainoa ulosmenoväylä isolta alueelta, josta osa on myös pientalo- ja yksityisautoiluvaltaista ainakin Jollaksen suunnalla. Mahdollinen eritasoliittymän purkaminen on karhunpalvelus myös länsi-itäsuuntaiselle kevyelle liikenteelle, joka jumiutetaan liikennevaloihin. Ihmiset tulevat kaiholla muistelemaan aikaa, jolloin ”tästä vielä pääsi kulkemaan sillan yli”.

      Bulevardisointisuunnitelmasta on varmasti tiedossa kaavavalituksia.

      4+

  20. Laajasaloon arvellaan saatavan n. 40 000 asukkaan kaupunginosa v 2035 mennessä, se on yli Vuosaaren asukasmäärä tällä hetkellä. Jos verrataan Vuosaarta ja Laajasaloa, niin Vuosaareen menee tälläkin hetkellä jo metro, moottoriliikennetie, useita muita pikkuteitä, junarata. Laajasalossa on vain yksi ulosmenotie saaresta sillan yli, joka on mootoriliikennetie. Sekin aiotaan tuhota kaupunkbulevardin takia ja pätkiä useaan tasoristeyksiä sisältäväksi kaupunkibulevardiksi, jolloin liikenne seisoo Yliskylän keskustassa. Miten siellä kaupunkisuunnittelussa oikein ajatellaan Laajasalon liikenteen toimivan, jos Laajasalon kautta tulee Vartiosaaren 7000 asukasta+ autot ja Kruunuvuoren 12 000 asukasta+ autot. Nykyisin suurella osalla Laajasalolaisista on jo autoja kaksi, tai enemmän kpl perheen käytössä (+ moottoripyörät).

    1+

  21. Kaksi uutta ratikkalinjaa pystyy kyllä kapasiteetiltaan kuljettamaan kaikki Laajasalolaiset ja Vartiosaarelaiset halukkaat nopeasti ja helposti keskustan suuntaan (toivottavasti linjaa joskus jatketaan myös Vuosaaren suuntaan). Ja autolla pääsee edelleen kiertämään tuttuja katuja.

    4+

    • Entä jos ei mene keskustaan? Eihän siellä ole mitään, mitä ei olisi Itäkeskuksessa! Työpaikat ovat aivan muissa suunnissa ja niihin mennään autoilla.

      2+

  22. Suunnitelmissa pitäisi muistaa, että Laajasalontie on tuhansille ihmisille vain läpikulkukatu matkalla kotiin. Helsinki jatkuu vielä Yliskylän jälkeen Jollakseen ja Santahaminaan. Eikä muuta mahdollista reittiä (sillan rakentamisen jälkeenkään) idästä, lännestä ja pohjoisesta niihin ole.

    0

  23. Ensin ruvettiin puuhaamaan suuren innostuksen vallassa raitiovaunuille miljoonasiltoja meren yli Laajasaloon. Siinä tohinassa unohtui, että niille tarvittaisiin myös varikko- ja huoltotiloja ja päätepysäkkejä.

    Mutta ei hätää. Raitiovaunuvarikko päätettiin rakentaa Laajasalon urheilupuistoon ja päätepysäkiterminaalit Kaivokadulle Rautatieaseman edustalle, missä onkin runsaasti tyhjää tilaa.

    0

  24. Toivottavasti saaristoratikka saadaan jatkettua Vartiosaareen, Rastilaan ja Vuosaareen mahd pian. Ja paljon täydennysrakentamista reitin varrelle.

    2+

  25. Toivottavasti Laajasalolaisilta otetaan autot pois ja joutuvat käyttämään ratikkaa ja fillaria.

    0

    • Ottaisivat mieluummin internetoikeudet pois kaiken maailman viherspedeiltä niin ei tarttis ylläolevankaan kaltaista tuubaa lukea.

      0

Vastaa