Blogi: Maailman kaupungit

Kööpenhamina rakentaa oleiltavaa kaupunkia

Kööpenhaminan kaupunkisuunnittelussa avainasemassa on kaupunkielämä. Tavoitteena on rakentaa kaupunkia, jossa ihmiset viihtyvät. Kööpenhaminan kaupunginarkkitehti Tina Saabyn mukaan Kööpenhamina haluaa, että ihmiset viettävä enemmän aikaa urbaanissa ympäristössä. Ja koska tämä on tavoite, sen toteutumista seurataan ja seurannalle on kehitetty mittarit.

Tämä näkyy kaupunkirakentamisessa monin tavoin. Kööpenhaminassa on panostettu jo pitkään erityisen vahvasti hyvään kävely- ja pyöräily-ympäristöön. Myös katutilan suunnittelussa ollaan huolellisia. Pyrkimyksenä on toteuttaa katuja, jotka ovat kiinnostavia ja jalankulkijan näkökulmasta virikkeellisiä.

Kööpenhamina on siis selvästi nostanut urbaanin elämän kehittämisen aivan keskeiseksi strategiseksi tavoitteekseen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2009 ohjelman “A Metropolis For People”. Siinä asetettiin selkeitä mitattavia tavoitteita vuodelle 2015. Tavoitteena oli mm. lisätä jalankulkijoiden määrää kaupungissa 20 prosentilla. Näitä tavoitteita seurataan Tina Saabyn mukaan vuosittain.

Kaupunkirakentamisessa tämä periaate näkyy siten, että uusia alueita toteutettaessa kiinnitetään erityistä huomiota julkisiin tiloihin ja niiden viihtyisyyteen. Ne pyritään myös toteuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta alueelle muuttavat ihmiset pääsevät nauttimaan hyvästä julkisesta tilasta alusta saakka.

Aina näin ei ole ollut. Keskustan tuntumassa olevan Kalvebod Bryggen alueen rakentaminen käynnistyi 1990-luvulla ja melko nopeaan tahtiin satama-altaan reunaan syntyi toimistotalojen rivistö. Alueelle ei kuitenkaan rakennettu kovin kiinnostavaa tai houkuttelevaa julkista kaupunkitilaa ja tuloksena oli etenkin iltaisin varsin hiljainen paikka.

Tämä ratkaistiin jälkikäteen rakentamalla rantaan, kuitenkin satama-altaan päälle kiinnostavalla tavalla mutkitteleva ja kumpuileva laiturirakennelma Kalvebod Waves. Siitä on vähitellen tullut niin kiinnostava, että se on alkanut houkutella ihmisiä aiemmin kovin hiljaiselle alueella aikaa viettämään.

5 kommenttia artikkeliin ”Kööpenhamina rakentaa oleiltavaa kaupunkia

  1. Tanskassa huomaa, että ihmisläheisyys ja rakennuttajien rohkeus on astetta suurempi kuin kotomaassa.

    Rantareittien pitäminen vapaana rakennuksista ja rantojen monipuolinen elävöittäminen lisää paikallista viihtyvyyttä. Nyt jo hienoja luonnonpakkoja Uutelassa, Kallvikissä, Lauttasaaren eteläkärjessä, mutta saisi ideoida jotain uutta akvitettia rantojen tuntumaan esim. Fastholmaan, Mustikkamaalle. Mielenkiintoiset kiemurtelevia osa kiekkapohjaisiakin pyöräilyreittejä voisi kehtitellä. Aktiivineni arkiviihtyminen kaupunkiaikaa viettäen ulkona on virkistävää kummasti…

    Rakennettu ympäristö mieltä hivelevää esim. Herttoniemenrannassa. Osataan meilläkin, jos halua on…

    2+
    • Älä unta nää hiekkapohjaisista kiemurtelevista pyöräteistä. Helsinki haluaa rakentaa kaupungin täyteen baanoja ja pyöräilyn laatukäytäviä. Ja luontoalueita ja lähimetsiä elävöitetään raitioväylillä ja kaupunkibulevardeilla.

      2+
    • Suomen perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

      Terveellistä ympäristöä ei tarvitse luoda keinotekoisesti: hävittämällä lähiluontoa (tilalle uusia puita), tiiviillä rakentamisella ja lupaamalla merenrannoille rantaraitteja. Vapaa ranta-alue, missä voi harrastaa liikuntaa/leikkiä/pelata/retkeillä on sitä mitä myös ihminen tulevaisuudessa kaipaa. Vanhukset/ lapset ja muut tarvitsevat tilaa hengittää lähiympäristössään kävelymatkan päässä. Tanskan asukastiheys 126 as/km2, Japanin 337 as/km2 ja Suomen 16 as/km2, joten miksi meidän tarvitsee kisailla Kööpenhaminan ja Tokion kanssa?
      Helsingin ei tarvitse muistuttaa todellakaan Kööpenhaminaa vai täytyykö? Oikeilla mittareilla tehty ennustettavuus asukasmäärän valtavasti lisääntymisestä puoltaisi tiivistä asumista, mutta silloinkin olisi huomioitava luonnon monimuotoisuus ja elinympäristön tila.

      3+
  2. Asukas arvostaa lähiluontoa. Lisäksi 93 % helsinkiläisistä haluaa ulkoilla meren rannassa. En usko, että ratikka tms voi uhata rantoja vaan niissä useampi pääsee esim. Vartiosaareen ulkoilemaan.

    2+

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.