Blogi: Yleiskaavaprosessi

Kaupunkisuunnittelu-
lautakunta päätti yleiskaavaehdotuksesta

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 10. marraskuuta Helsingin yleiskaavaehdotuksesta. Kaupunkisuunnitteluviraston valmistelema yleiskaava on pitkän aikavälin maankäytön suunnitelma, jolla ohjataan kaupungin yhdyskuntarakenteen kehittämistä.

Yleiskaavalla vaikutetaan siihen, millainen Helsinki on vuosikymmenten kuluttua. Lautakunnan ehdotuksessa varaudutaan Helsingin kasvuun noin 865 000 asukkaan kaupungiksi vuoteen 2050 mennessä. Kaavassa mahdollistetaan myös vähintään 170 000 uuden työpaikan sijoittuminen Helsinkiin.

Tulevasta rakentamisesta noin kolmannes on täydennysrakentamista, joka sijoitetaan erityisesti raideliikenteen solmukohtiin. Kolmannes sijoittuu uusille rakentamisalueille, kuten Malmin lentokentälle ja kolmannes kaupunkibulevardien varsille laajenevaan kantakaupunkiin.

Lautakunnan ehdotuksen mukaan kaupunkibulevardien mahdollinen toteuttaminen aloitetaan kohteista, jotka ovat taloudellisesti kannattavimpia ja liikenteellisesti toimivimpia. Lisäksi ennen toteuttamista selvitetään, miten rakentaminen bulevardien varrelle voidaan toteuttaa niin, etteivät liikenteen melu ja päästöt aiheuta asumiselle haittaa.

Erillisellä teemakartalla esitetty metsäverkosto huomioidaan virkistys- ja viheralueiden kehittämisessä. Lähtökohtana on säilyttää verkoston metsäinen luonne. Vartiosaaren tulevat ratkaisut päätetään käsittelyssä olevan osayleiskaavan yhteydessä. Rastilan leirintäalueelle etsitään korvaava paikka Helsingistä alueen jatkosuunnittelun yhteydessä. Aiemmin esitetty Uutelan alue ei tule kyseeseen, sillä lautakunta muutti sen yleiskaavassa virkistys- ja viheralueeksi.

Lautakunta teki muutoksia kaavakarttaan

Yleiskaavakartta koostuu 100 x 100 metrin kokoisista ruuduista, joille on määritelty pääkäyttötarkoitus.

Lautakunta teki muutoksia yleiskaavakartan merkintöihin. Pääsääntöisesti muutokset lisäävät virkistys- ja viheralueiden määrää. Lautakunta päätti myös mahdollistaa nykyistä tiiviimpää rakentamista eräissä kohteissa.

Lautakunnan käsittelyssä muutoksia tuli Munkkivuoren-Talin alueella, keskuspuistossa, Lauttasaaren Vattuniemessä, kantakaupungissa Mäntymäen kentän tuntumassa ja Nordenskiöldinkadun varrella, Oulunkylän Veräjämäessä, Tuomarinkylässä, Puistolassa ja Vuosaaressa.

Malmin lentokenttää koskeva muutosehdotus raukesi lautakunnassa.

Lautakunta kiitti yleiskaavaehdotuksen valmisteluun osallistuneita ansiokkaasta työstä.

Seuraavaksi kaavaehdotus asetetaan nähtäville, jolloin esimerkiksi kaupunkilaiset voivat kertoa mielipiteensä siitä. Ehdotuksesta tulevat muistutukset ja lausunnot käsitellään vielä kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Lopullinen yleiskaavaehdotus menee kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätettäväksi loppuvuoden 2016 aikana.

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta 10.11.2015

Tarkat tiedot lautakunnan tekemistä muutoksista on listattu kokouksen viralliseen päätöstiedotteeseen, joka on julkaistu kaupunkisuunnitteluviraston sivuilla:

Päätöstiedote 10.11. kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksesta

37 kommenttia artikkeliin ”Kaupunkisuunnittelu-
lautakunta päätti yleiskaavaehdotuksesta

  1. Olisiko mahdollista saada kuvaa, jossa nuo lautakunnan muuttamat ruudut olisi merkitty näkyviin? Olisi helpompi hahmottaa, mikä oikein muuttui ja kuinka paljon.

    26+
  2. Ylipäänsä koko kartta on erittäin epäselvä tavallisella läppärillä katsottuna. Tuntuu siltä, kuin tarkoitus olisikin, ettei tavallinen filosofian maisteri sitä osaa tulkita. Huoh.

    12+
  3. Uusi yleiskaavaehdotus vie laajoja alueita Keskuspuistosta ja alistaa muun muassa Vartiosaaren ja Ramsinniemen merenrannat rakentamiselle. Ei voi olla niin, että kaupungin viheralueita tuhotaan vain siksi, että joku porukka kaupunkisuunnitteluvirastossa on keksinyt tällaista ehdottaa, ja että suunnitelmat menevät lähes sellaisenaan läpi poliitikkojen käsittelyssä.

    Kaupungin päättäjien tulisi ottaa ohjat käsiinsä, ja myös asukkaiden oikeutettu palaute tulisi huomioida. Jos keskustelulla ja kaupunkilaisten ja eri tahojen mielipiteillä ei ole mitään vaikutusta, kaupunkisuunnitteluviraston markkinoima vuorovaikutusmenettely on pelkkää teatteria.

    16+
    • Nirhasee vähän Hämeenlinnanväylän melualuetta, Vartiosaaresta päätetään erikseen osayleiskaavassa (huom. ensi tiistaina kaupunginsuunnittelulautakunnan käsittelyssä). Täältä iso peukku uudelle yleiskaavalle ja erityisesti bulevardisoinneille! Jospa vihdoin saadaan kaupunki kasvamaan sisäänpäin.

      1+
      • Vartiosaaren suunnitelmat vaikuttavat hyviltä. Hirveitä energiavirityksiä en tue, mutta 7 km:n rantatie on hienoa. Kuusi kehtittäjäryhmää halusi saaresta koirattoman ja toivon, että siellä on lemmikkien suhteen tiukat rajoitukset (punkkitautivaara).

        2+
      • Joopa joo, vai muka kasvaa sisäänpäin. Tässähän käy juuri päinvastoin, ts. bulevardit kasvattavat kaupunkia ulospäin tuhoamalla samalla Keskuspuistoa ja muita viheralueita. Jonkinlaista sisäänpäin kasvamista saataisiin aikaan rakentamalla sinne missä jo on rakennuksia, esim. kaavoittamalla runsaasti 20-50 -kerroksisia taloja metro- ja juna-asemien ympärille Kalasataman tapaan.

        10+
    • Rantoja ei olla nähdäkseni rakentamassa vaan ne jäävät kaikkien – paitsi toivottavasti ei koirien – käyttöön.

      3+
      • Vartiosaareen ei pidä rakentaa asuntoja, koska alueella on punkkivaara. Olisi edesvastuutonta altistaa asukkaat ja heidän lemmikkinsä tartunnoille. Raitiovaunut saattaisivat levittää punkkeja myös kantakaupunkiin.

        1+
      • Koirat ja punkit pois hokemisessi kaikissa blokeissa sekä nimimerkkisi kertoo jo asenteestasi. Lopeta jo.

        7+
      • Nimim. Nimetön

        Kokemuksesta tiedän, ettei koirista pidetä nin paljon kuin oletetaan. Toivon maan hiljaisten puolesta, että Helsinkiin tulee myös koiravapaita alueita.

        Punkkitautivaara on todellinen. Koira on pääsyy niiden lisääntymiseen taajamissa ja koiran ulkoiluttajat liikkuvat jostain syystä juuri rannoilla ja luontoalueilla.

        3+
      • Nimimerkille Taliin asuntoja. Ei raitiovaunuja asuinalueellesi Viikkiin, sillä ne saattavat levittää punkkeja kantakaupunkiin.

        7+
    • Lautakunnan päättäjät karsivat kovasti asuntoja ja työpaikkoja tulevaisuuden helsinkiläisiltä. Vastuullista politiikkaa olisi ollut osoittaa vähintään vastaava määrä rakentamista muille yhtä hyvin sijaitseville alueille, kun rakentamisen sallivia merkintöjä poistettiin mm. Talista ja Hämeenlinnanväylän varrelta (vaikka poistot olisivatkin olleet perusteltuja). Esimerkiksi Mäkelänkadun varsi, Vihdintien alku, Ruskeasuon pohjoisosa ovat hyviä esimerkkejä siitä, mihin olisi voinut osoittaa lisää rakentamista.

      5+
  4. Heittäkää nyt ne pikselikartat jo roskiin. Niistä tulee vain suuri huijauksen tuntu.
    Käsittämätöntä on myös bulevardien hyväksyminen,vaikkei edes tiedetä miten niiden varrelle voidaan asuntoja tehdä ilman melu ja saasteongelmia.

    10+
  5. Kaupunkisuunnitteluvirasto haluaa tarjota helsinkiläisille luontoelämyksiä Vartiosaaressa raitiovaunun ikkunasta. Samalla reissulla voi nähdä eläimiä, kun raitiovaunu ajaa Korkeasaaren läpi.

    5+
      • Saaristoratikka vie luonnon, kukaan vanha luonnonystävä ei sellaista toivo. Ja vanhan ihmisen kannattaa ylipäätään miettiä, että jos jotkin tällaiset suunnitelmat joskus vuosien kuluttua sattuisivat toteutumaan, koskisivatko ne enää itseä. Veikkaanpa, että sinun on omakohtaisesti turha pohtia Vartiosaaren rakentamista.

        Kulje siis siellä, mihin jo nyt voit päästä ratikalla äläkä toivo raiteita vedettäväksi metsiin. Annetaan Vartiosaaren ja ylipäätään Helsingin kaupunkiluonnon säilyä rauhassa ja korotetaan mieluummin nykyisiä taloja (niin kuin Kurviin on suunniteltu).

        9+
  6. Koko yleiskaava pitäisi hylätä ja tehdä uudelleen. Kun Suomen pääkaupungin rakentamisessa tärkeimpinä asioina ovat metsäverkostot ja kulkuyhteyksien tuhoaminen on jossain kohti menty pahemman kerran pieleen. Jos kaupungissa pitää olla metsää ja peltoa on syytä miettiä ollaanko tekemässä Suomen pääkaupungista kaupunkia vai maaseutua. Kaupunkiin kuuluvat puistot ja hoidetut viherympäristöt, eivät metsät.

    Jos yleiskaava toteutuu on Suomen pääkaupunki siirrettävä Tampereelle tai Ouluun. Pääkaupunkiin ja sieltä pois pitää voida kulkea helposti kaikenlaisilla kulkuneuvoilla.

    13+
    • Muuta sinä Ouluun tai Tampereelle ja anna Helsikiläisten tehdä sellainen kaavoitus kaupunkiinsa kuin enemmistö haluaa.

      5+
    • Minustakaan ei oikeita metsiä tarvita kaupungissa, mutta ns. ulkoilualueita on hyvä olla ja enemmänkin mikäli metropoli toteutuu. Halituksen pitää pakottaa seutu metropoliin, jolloin saadaan välitön 3 – 5 miljardin säästö.

      1+
  7. En ymmärrä tätä puhetta jossa valitettaan rakennusmaan puuttetta. Malmin lentokenttä pitää toki pelastaa. Rakennetaan ylöspäin kuten muualla maailmassa. Satsataa liikenteessä metron. Kaupungissa pitää päästä autolla. Pyöräilijöitä ja jalankulkijoita hyysätään liikaa. Pyöräilyaika on kesällä. Katsokaa näitä uusia pyöräilyteitä. Kuinka usein niillä näkyy pyöräilijä? Mitä nämä uudet tiet tulevat maksamaan? Jos niillä muutama pyöräilijä tunnissa kulkee.

    2+
    • Kun on 50 vuotta hyysätty yksityisautoilua Helsingissäkin, kun loiskaupunkien autoilijat haluavat väkisin tulla autoillaan päiväksi seisottamaan peltilehmäänsä Helsinkiläisten riesaksi. On vihdoinkin aika tuoda tasa-arvoa muihinkin liikennevälineisiin, mm. polkupyörät. Mielestäni on Helsinkiläisten tervettä itsekkyyttä ,että pienennetään loiskaupunkien kermankuorintaa Helsinkiläisten kustannuksella. Tietullit rajalle.

      6+
  8. On melkoista rahan haaskausta kääntää koko kaupunki ylösalaisin näiden ylileveiden pyöräilybaanojen takia, joilla juuri kukaan ei ajele muutamaa kesäkuukautta lukuunottamatta.

    Lisäksi uudet liikenneväylät vievät aivan tolkuttomasti tilaa, kun vähäliikenteisillä alueillakin vierekkäin pitää olla omat ylileveät korotetut kaistansa niin jalankulkijoille, pyöräilijöille, raitiovaunuille kuin autoillekin. Kuitenkin nämä laatukäytävät ovat enimmän osan aikaa tyhjinä.

    1+
    • Suojaton liikenne on kolarisuojattujen autojen keskellä. Väylien pitää olla siis sen mukaisia.

      Moni ei uskalla ajaa muuta kuin erillsillä pyöräteillä. Ne ovatkin lisänneet pyöräilyn suosiota vuosi vuodelta.

      2+
  9. Parin vuosikymmenen kuluttua, kun autot ovat yhä suuremmassa määrin itseohjautuvia ja päästöttömiä, tulee polkupyöristä suurin uhka liikenteessä. Kun muu liikenne on säädeltyä ja rajoitettua, kaikki rattiraivotapaukset siirtyvät kahdelle pyörälle ja vetävät gore-tex-kondomipuvut päälle, lähtevät toteuttamaan liikkumisen vapauttaan kaahaamalla baanojen verkostossa. Pois alta risut ja männynkävyt, superkuski tulee!

    Autot saadaan kyllä tietokoneohjattua turvallisiksi, väistämään jalankulkijoiden lisäksi vaikka sorsapesueita, mutta mitä tehdään polkupyörille, jotta liikenteen kuolleisuus saadaan kuriin siltäkin osin?

    Suosittelen pakollisia apupyöriä!

    1+
    • Jo nyt on liikenteessä sähköpolkupyöriä joiden avustusnopeus on rajattu maksimissaan 25km/h. Eurosähköpolkupyörät. Enpä usko, että polkupyörien sähköinen kehitys jää tähän. Uusimmissa sähköpolkupyörissä löytyy jo ajotietokone.

      1+
    • Sähköpyörät yleistyvät Helsingissäkin, ja pyörien nopeudet vaan kasvavat. Ennen vanhaan tällaisia kulkupelejä kutsuttiin mopoiksi. Tällaiset ajopelit kuuluvat ajoradalle, missä muukin ajoneuvoliikenne kulkee. Koko kaupunkia ei kannata muuttaa pyöräbaanoiksi, koska ajoväylät ovat jo valmiiksi olemassa.

      1+
      • Sähköpolkupyörällä 25 km/h autoliikenteen seassa aiheuttaa agressioita autojen taholta. Esimerkkeinä syksyn tahallinen pyöräilijän päälleajo. Pyöräbaanat on asiaa.

        3+
      • “Aggressioihin autojen taholta” auttaa vain valvonta ja rangaistukset, ei uhrin syyllistäminen.

        0
  10. Voisiko jalkakäytävillä tapahtuvaan pyöräilyyn puuttua? On lisääntynyt todella paljon ja vaarantaa jalankulkijoiden liikkumista. Pyöräilijät eivät noudata liikennesääntöjä.

    0
    • Voisiko pyörätiellä kävelyyn puuttua. On vuosikymmenet ollut ongelma ja vaarantaa pyöräilijöiden turvallisuuden. Puhumattakaan poikittaisesta poukkoilusta välittämättä pyöräilijöistä. Jalankulkijat eivät noudata liikennesääntöjä.:D

      2+
  11. Hei! Minusta kaava on koskien erityisesti Itä-Helsinkiä todella hyvä. Alue säilyy edelleen vihreänä 🙂 Suuri peukutus Laajasalo-Jollas- Yliskylä kaavalle!

    1+
    • Kannattaa katsoa vähän tarkemmin, sillä kaavaehdotus ei ole säilyttämässä Itä-Helsingin vehreyttä. Ramsinniemi halutaan tukkia kokonaan rakentamisella, samoin Vartiosaari, vaikka sitä käsitelläänkin toisessa kaavassa. Lisäksi pikselijoustoilla aiotaan viedä huomattavasti enemmän viheralueita kuin miltä kaavassa nyt näyttää.

      8+
    • Laajasalo on jo kaavoitettu nykyisin n. 80% pientaloasutukselle, joten siitä ei saada keskikaupunkia kun pientalot purkamalla. Nyt yritetään saada kerrostaloalueiden (n. 20% alue tonttipinta-aloista) lähipuistot rakennettua ja tehtyä slummeiksi niitä tiivistämällä ja kerrostaloja lisää rakentamalla entisten sekaan. Moottoriliikennetien varret esitetään tehtäviksi kerrostaloslummiketjuiksi pitkin pientareita, joissa kulkee pientaloasutuksen bemari- ja katumaasturijonot edestakaisin typpipäästöjä katuristeyksissä kaasutellen. Enpä ole nyt talvella nähnyt pakkasilla/ vesijääliukkailla yhtään pyöräilijää missään- ehkä sitten kesällä loma-aikana näkyy?

      4+
  12. Ihmettelen sitä, ovatko kaavanluojat käyneet maastoa tutkimassa, sillä n. 10 v. sitten (Pekka Korpisen aikaan) Patolassa
    Hirsipadontie 3:n edessä on “urheilumetsä”, jossa kgin johtaja
    Korpinen kävi itse toteamassa, että paikka ei ole sovelias asumiseen – kosteikko. Silloin vedettiin henkselit esityksen päälle.
    miten on?

    2+

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.