Blogi: Osallistu

Kaupunkikaava kiteytyi esitteeseen

Helsingin uuden yleiskaavan luonnoksesta on valmistunut esite, jonka avulla luonnoksen teemoihin voi tutustua pähkinänkuoressa.

Yleiskaavalla Helsinki varautuu merkittävään väestönkasvuun. Yleiskaavan mitoituksen pohjana on arvio, jonka mukaan Helsingissä on vuonna 2050 noin 860 000 asukasta ja 560 000 työpaikkaa. Esitteessä käydään läpi seuraavat yleiskaavan teemat:

1. Tiivistyvä ydinkeskusta
Yleiskaava antaa mahdollisuuden ydinkeskustan tiivistämiselle ja investoinneille keskustaan. Uusia liiketiloja voidaan toteuttaa sisäpihoilla katutason alapuolelle.

2. Ydinkeskusta jatkuu Pasilaan, Vallilaan ja Kalasatamaan
Teollisuuskadun suuntainen Pasila–Vallila–Kalasatama -akseli on tulevaisuudessa ydinkeskustan kaltainen merkittävä liike-elämän keskittymä.

3. Tiivistyvä kantakaupunki
Helsingin kantakaupungissa on yleiskaavan luonnoksen mukaan rakentamispotentiaalia noin 45 000 uudelle asukkaalle. Esimerkki kantakaupungin tiivistyvästä ranta-alueista on Hakaniemenranta.

4. Poikittaiset raideyhteydet
Yleiskaavaluonnoksen liikenneverkko perustuu pikaraitiotieverkkoon. Säteittäiset linjat yhdistyvät verkoksi poikittaisten linjojen avulla. Esimerkkinä tästä on Raide-Jokeri.

5. Kaupunkibulevardit
Yleiskaavaluonnoksessa esitetään moottoritiemäisten liikenneväylien muuttamista katumaisiksi kaupunkibulevardeiksi ja kantakaupunkimaista rakentamista bulevardien varsille.

6. Viheralueiden verkosto
Virkistys- ja viheralueet on nivottu yhteen verkostoksi. Rungon muodostavat vihersormet ja niitä yhdistävät poikittaiset viheryhteydet.

7. Esikaupunkien keskustat
Tavoitteena on saada esikaupunkialueille vilkkaita keskustoja. Tärkeitä esikaupunkikeskustoja ovat Malmi, Itäkeskus, Herttoniemi ja Kannelmäki.

8. Merellinen kaupunki
Yleiskaavassa halutaan vahvistaa Helsingin merellisyyttä. Uusia mahdollisuuksia tarjoaa se, että Vallisaari, Kuninkaansaari, Kuivasaari ja Isosaari ovat vapautumassa siviilikäyttöön.

9. Malmin lentokenttäalueesta uusi kaupunginosa
Yksi merkittävimmistä tulevaisuuden asuntorakentamisalueista on Malmin lentokentän alue. Alueelle voidaan rakentaa jopa noin 25 000 asukkaan kaupunginosa.

10. Toimitila-alueet
Helsingissä on myös tulevaisuudessa tilaa yritystoiminnalle. Merkittäviä toimitila-alueita ovat esimerkiksi Herttoniemi ja Pitäjänmäki.

Esite on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Painettua esitettä voi noutaa esimerkiksi kaupunkisuunnittelun info- ja näyttelykeskus Laiturilta Kampista.

Tutustu esitteeseen (pdf)

Helsingissä valmistellaan uutta yleiskaavaa. Yleiskaavan luonnos valmistui vuoden 2014 lopulla. Luonnos on nähtävillä 7.1.–28.2.2015. Tavoitteena on saada yleiskaavaehdotus Helsingin valtuuston käsiteltäväksi vuoden 2016 aikana.

18 kommenttia artikkeliin ”Kaupunkikaava kiteytyi esitteeseen

  1. Kiitos tiivistelmästä.

    S. 14 “Helsingissä on paljon yrityksiä, joiden tuotannon luonne tai logistiikka ei mahdollista sijoittumista asuinalueiden yhteyteen. Näille alueille voi sijoittua elinkeinotoimintaa, joka ei voi sijaita sekoittuneessa kaupunkirakenteessa esimerkiksi liikenteellisistä syistä tai sen vuoksi, että yritysten tuotannolliset prosessit aiheuttaisivat asumiselle suurta häiriötä.”

    Mitäköhän nämä suurta häiriötä aiheuttavat elinkeinotoiminnat ovat ja kuinka realistista on odottaa, että sellaisia esimerkiksi Herttoniemeen sijoittuisi? Onko tätä ajatusta avattu missään laajemmin, jotta voisin sitä yrittää ymmärtää? En löytänyt yleiskaavan yritysalueraporteista tähän liittyvää tietoa, vai oliko sitä jossain? Autoliikkeet, korjaamot, rengasliikkeet, pitopalvelut, rautakaupat ja kirppikset ynnä muut palvelut sopivat erinomaisen hyvin sekoittuneeseen rakenteeseen. Marimekon ja Planmecankin kaltaisille yrityksille sekoittuneen rakenteen uskoisin olevan vain eduksi – kunnollisen työvoiman saatavuuden kannalta.

    Yritysalueraportissa (2013:5) todetaan, että tuotanto- ja varastotilojen tarve vähenee vuosisadan puoleenväliin arviolta liki puoleen nykyisestä. Tämäkin voi olla yliarvio, kun yhä automatisoidummat tuotanto- ja varastotilat tarvitsevat tuskin tulevaisuudessa sitäkään määrää työntekijöitä mitä nykyään. Näin nämä toiminnot eivät saa samaa etua hyvästä sijainnista kuin työvoimavaltaiset alat tai asuminen, eikä niillä ole siten mitään intressiä lähteä maksamaan sijainnista sitä mitä hyvin sekoittuneeseen rakenteeseen sopivat toimijat (liiketilat, toimistot, asunnot) ovat siitä valmiita maksamaan. Hyvällä sijainnilla tarkoitan tässä nyt etenkin Herttoniemen, Roihupellon ja Pitäjämäen alueita sekä muita kehä I:n sisäpuolisia alueita.

    S. 2: “Esimerkki kantakaupungin tiivistyvästä ranta-alueista on Hakanimenranta.”

    Säästöjä haettu oikoluvusta? 🙂

    3+
    • Hakaniemenrantaan suunnitellaan täydennysrakentamista, kuten tuossa yhdessä kartassakin esitettiin. Vai oliko tuossa joku oikeinkirjoitusvirhe?

      Ja yritysaluekohdassa varmaan viitattiin tosiaan Salmisaaren ja Herttoniemen kaltaisiin alueisiin. Salmisaaressa on suuria toimistorakennuksia, ja sinne sijoittuu yhtiöitä, jotka tarvitsevat niin paljon tilaa ettei ole mielekästä sijoittaa niitä samaan rakennukseen asumisen kanssa. Onhan siinä vieressä ja ympärillä kuitenkin paljon asumista, joten rakenne sekoittuu kuitenkin.
      Ja Herttoniemessä juurikin nuo sinunkin mainitsemat autotalot, eivät todennäköisesti ole valmiita maksamaan vastaavista hyvin avarista hallitiloista kantakaupungissa, tai asuinkorttelialueella. Tietenkin nuo olisi mahdollista sekoittaa. Mutta se rakentamisen hinta nousisi silloin niin suureksi että yritykset siirtyisivät todennäköisesti ulos Helsingistä, paikkaan jonne saa rakentaa isoja halleja.

      0
  2. Kyseinen esite on hyvä yleisesite yleiskaavasta, mutta on selvästikin tehty eräänlaiseksi markkinointiesitteeksi runsaine havainnekuvineen. Yleisluontoisen pikseliruutukartan (josta puuttuvat värien ja merkkien selitykset) lisäksi koko esitteessä on vain yksi puolen sivun kokoinen kartta, joka on niin pienessä mittakaavassa, että siitä ei saa mitään selvää.

    Ilmeisesti karttoja on vältetty tarkoituksellisesti, niin että asukkaat eivät suotta huolestuisi, vaan voisivat keskittyä nauttimaan havainnekuvien kesäisestä tunnelmasta.

    7+
    • Minäkin kaipaisin vektorigrafiikkamuotoista karttaa julkisuuteen. Nuo pikselikartat ovat sen näköisiä, että ne on generoitu vektorigrafiikkamuotoisesta julkisuudelta pimitetystä versiosta. Nopea tihrustelu esimerkiksi sivun 6 kartassa Lauttasaaren kohdalle näyttää siltä, että Länsiväylä olisi paikoitellen kaupunkibulevardinkin sijasta kutistettu lähes pihakadun leveyteen ja mutkittelemaan risteyksissä. Ei tällainen ole Suomen vilkkaimmalle pääväylälle hyväksyttävää kohtelua järkevässä kaupunkisuunnittelussa.

      4+
      • Yleiskaavan tarkoitushan ei ole osoittaa tarkalleen toimintojen sijoittumista, vaan siinä esitetään alueiden yleistä luonnetta. Käytännössä yritys- tai asuinalue ei kuitenkaan useimmiten lopu kuin seinään, vaan ne vaihettuvat ja limittyvät keskenään.
        Niin tuo pikselimäinen grafiikka korostaa sitä, että tämä ei ole mikään ehdoton suunnitelma minne rakennukset sijoittuisivat – vaan näyttää toimintojen painopisteiden sijoittumista.
        Tietenkin on olemassa vektorimuotoinen kartta, jossa näytetään tarkalleen tonttien rajautuminen ja tarkoitus. Se on kuitenkin asemakaava. Täältä vain tiirailemaan: http://kartta.hel.fi/

        0
  3. Jokohan tuohon Salmisaaren rantaan voisi rakentaa edes yhden kapean asuintalorivin, niiden törkeän rumien nykyisten toimistotalojen ja käräjäoikeuden talon (aiemmin se oli kai Alkon talo) eteen, Lapinlahden sillan ja Lauttasaaren sillan välille?

    Jos voi, niin pitäkäähän huoli siitä, että silloin syntyy kauniimpaa jälkeä!

    3+
  4. Yleiskaavaesitteessä kerrotaan, että Hakaniemi tulee olemaan tärkeä joukkoliikenteen solmukohta, kun Pisararata ja Laajasalon joukkoliikenneyhteys valmistuvat. Onko kaupunkisuunnitteluvirasto jo päättänyt näiden yhteyksien rakentamisesta?

    1+
  5. Kummallinen tuo ylläoleva visiokuva Malmin Kirkonkyläntiestä. Kaikki nykyiset rakennukset ovat kadonneet. Ja mihin ihmeeseen kuvan kuumailmapallot oikein laskeutuvat, jos Malmin lentokenttä rakennetaan asuinalueeksi? Jos…

    2+
    • Kuumailmapallot kaupunki varmaankin ohjaa laskeutumaan jollekin Helsingin pohjoisimman osan jalkapallokentälle, minne se on ensin ohjannut sijoittamaan purjeveneet Koivusaaresta. Muutenhan kaupungin viskaalit pelkäisivät joutuvansa naurunalaisiksi, jos veneilijät joutuisivat viemään ne veneet talvisäilytykseen Kirkkonummelle tai Inkooseen!

      1+
  6. Eikös se Kumpulanlaakson joukkoliikennekatu onneks saatu jo torpattua lähes hyödyttömänä? Siinä on tosi terveellistä viljellä ku vieressä suhaa dösät jatkuvasti vierestä säästääkseen pari minuuttia. Miten se idea taas on tuolla?

    3+
    • Jos dösät (tai sporat) suhaavat jatkuvasti ohi, niin siinä kulkee päivittäin aika paljon opiskelijoita, tutkijoita ja muita matkustajia, ja yksittäiset parin (pikemminkin noin viiden) minuutin aikasäästöt kertautuvat varsin merkittäväksi. Toki on subjektiivista, ovatko aikasäästöt merkittävämpiä kuin lähes kantakaupungissa harrastettavan palstaviljelyn terveellisyys.

      2+
      • Raitiotienä tuo voisi Kumpulanlaakson reitti voisi toimia hyvinkin, kun raiteet voi peittää ruohon alle hieman samaan tapaan kuin Paciuksenkadulla.
        Bussikatuun jos ryhdytään niin voidaan minun puolestani unohtaa koko juttu.

        4+
  7. Näyttää siltä, että lähivirkistysmetsiä rakennetaan täyteen, keskuspuistoa ja muita viheraluieta kavennetaan ja panostetaan ainoastaan siihen, että isommat luontoalueet ovat jonkinlaisissa kapeissa luontoa etäisesti muistuttavissa yhteyksissä toisiinsa. Helsinki ilmeisesti toivoo, että kaupunkilaiset metsään halutessaan ottavat auton alleen ja ajavat Nuuksioon tai Sipoonkorpeen. Tossa voisi rehellisyyden nimissä mainita kuinka monta prosenttia viheraluiesta on nyt tarkoitus rakentaa.

    7+
    • Mielenkiintoista että juuri “vihreä” ministeri tällaista kannattaa. Suuruudenhulluus iskenyt vai mehevästi voideltu?

      3+
  8. Vallilanlaakson joukkoliikennekatu kummittelee jälleen yleiskaavaehdotuksessa. Kyseistä yhteyttä käyttäisi niin kutsuttu tiederaitiolinja, joka yhdistää Espoon Otaniemen Pasilan kautta edelleen Kumpulaan ja mahdollisesti Myllypuroon.

    Mikä ihmeen tiederaitiolinja? Ei kai tiedettä nykytekniikan aikana enää raitiovaunuissa tehdä? Sitäpaitsi kohtahan Otaniemestä pääsee metrolla Myllypuroon.

    2+
  9. En ole samoilla linjoilla Malmin lentokentän rakentamisen kanssa; saastunut maa, harrastus- ja liikennekäytössä, tilaa vielä toistaiseksi Helsingissä muuallakin (esim. aika kallista viljaa luulisi olevan, kun on varaa viljellä monella paikalla Helsinkiä).

    Tuomarinkylän rakentamisesta haluan ehdottaa vaihtoehtoiseksi paikaksi. Pukinmäkeä. Pukinmäenkaaren ja Vantaanjoen välissä. Ihana paikka asunnoille, Kehä I lähellä, tasaista rakennusmaata.

    Sitten vielä yksi ihana paikka korkealle tornitalolle; Kuusitien ja Pihlajatien kohdalla, missä Mannerheimintie kaartaa oikealle. Pihlajatien kalliot. Siihen kallioille/kalloin paikalle sopisi hyvin korkea talo maamerkiksi kun kaukaa Manskulta katsoisi…. Hyvä paikka asunnoille, kaikki lähellä.

    Tehkää kaunis, värikäs, elävä Stadi. t. paljasjalkainen Stadilainen, toisessa polvessa

    6+
  10. 9. Malmin lentokenttäalueesta uusi kaupunginosa

    En voi käsittää sitä, että väkisin pitäisi rakentaa entisen olemassa olevan päälle/tilalle. Eikö ensin pitäisi hyödyntää vapaana olevat kohdat?
    Kuinka paljon onkaan Helsingin historiassa tuhottu vanhaa ja korvattu niitä uudella – ja myöhemmin haikailtu perään – eikö siitä ole opittu mitään?
    Ei uutta varten ole todellakaan pakko sitä vanhaa hajoittaa, varsinkin kun on paljon tällähetkellä käyttämättömiäkin alueita.

    3+
  11. Asiantuntijan mukaan yleiskaavan yhteydessä esitetyssä matalan rakentamisen havainneilmakuvassa Malmin lentoasemalla on asunnot n. 4000 asukkaalle. Tekstissä sanotaan “9. Malmin lentokenttäalueesta uusi kaupunginosa. Yksi merkittävimmistä tulevaisuuden asuntorakentamisalueista on Malmin lentokentän alue. Alueelle voidaan rakentaa jopa noin 25 000 asukkaan kaupunginosa.” Näin siis mielipiteitä muokataan. Laskelmien mukaan tuo asukasmäärä vaati 230 kpl 8-kerroksisia kerrostaloja hyvin tiiviisti toteutuakseen. Eipäs huijata!

    1+

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.