Blogi: Osallistu

Kaupunkibulevardeista valmistui esite

Kaupunkibulevardit Helsingissä -esite avaa tiiviissä paketissa kaupunkibulevardien ideaa. Painotuotteen voi hakea esimerkiksi kaupunkisuunnittelun info- ja näyttelytila Laiturilta Kampista.

Yleiskaavan valmistelussa on vahvasti esillä kantakaupungin laajentaminen muuttamalla moottoritiemäisiä sisääntuloväyliä vähitellen urbaaneiksi pääkaduiksi, eli kaupunkibulevardeiksi.

Esite kertoo bulevardeista mm. talouden, liikenteen, seudullisten vaikutusten, kaupunkielämän, terveellisyyden, liikenneturvallisuuden, raitioliikenteen ja kansainvälisten esimerkkien näkökulmista.

Tutustu esitteeseen: Kaupunkibulevardit Helsingissä (pdf)

Helsingin uusi yleiskaavaehdotus on nähtävillä 27.11.2015–29.1.2016 mm. info- ja näyttelytila Laiturilla. Yleiskaavan valmistelijat ovat tavattavissa Laiturin kaavapäivystyksissä nähtävilläoloaikana. Lue lisää

80 kommenttia artikkeliin ”Kaupunkibulevardeista valmistui esite

  1. Helsinkiläisenä toivon suunnitelmille menestystä. Toivon myös että poikittaisen joukkoliikenteen kehittämiseen panostettaisiin vauhdilla. Erityisesti Pasilan korkeudella, ja erityisesti Arabianrannan suuntaa ajatellen! Olen huolestunut siitä että kaavassa mainittu aikajänne on 2050.

    Autoilijoiden valituskuoron kannattaa huomata että bulevardien rakentaminen kestää vuosikymmeniä. Jos henkilöautoliikenteen havaitaan jollain alueella rakentamisen myötä vaikeutuvan liiallisesti, voidaan kaavoitusta varmasti myöhemmin optimoida. Senhän takia se on nyt vain karkeilla pikseleillä tehty.

    79+
    • Yhteys Arabianrannasta Pasilaan on aivan surkea. Etenkin, kun seiskan vuoroväli on järkyttävän pitkä. Kumpula esti suoran yhteyden.

      Yleiskaava toivottavasti on immuuni kuppikunnille.

      5+
      • Ei Talin kolfkenttää voi ottaa rakentamiseen koska se on ” pyhää maata “. Ei sinne voi tulla esim. miten hyvänsä pukeutuneena. Ne ovat ns “valitut” jotka siellä seurustelevat. Pysykööt räkänokat vain katsomossa.

        0
      • Talin golfkentällä voi juuri nyt hiihtää hyvällä ladulla vaikka kuka tahansa, ja kesäaikaan kävelymaastot lähialueella ovat mahtavat.

        6+
      • Talin golfkentän hiihtomaisemat ovat kuin Lapista. Hiihtäjiä on jonoksi asti. Sydämeeni koskee yleiskaavasuunnitelma, jonka mukaan Pajamäkeä reunustavat ihanat metsäsaarekkeet rakennettaisiin. Luonnon elähdyttävä vaikutus ryövätään tuhansilta: hiihtäjiltä, golffaajilta, hölkkääjiltä, kävelijöiltä – vain muutaman asunnon vuoksi. TODELLA LYHYTNÄKÖISTÄ suunnittelua.
        TOIVONKIN pitäisi tutustua alueeseen kunnolla ennen kuin laukoo mielipiteitään.

        5+
      • HLJ 2015 suunnitelmassa bussilinjan 506 uusi reitti kulkee Arabianristeyksestä suoraan Hämeentien-Sturenkadun-Mäkelänkadun-Kumpulantien reittiä Itä-Pasilaan kautta Pasilan asemalle. Se on vain 80 metriä pidempi reitti, kuin yleiskaavaehdotuksessa oleva Vallilanlaaksonkatu. Koko reitille on mahdollista varata bussikaistat. Lahdenväylältä Vallilanlaaksonkadun reitti Pasilan asemalle on 1150 metriä pidempi kuin Koskelantien-Mäkelänkadun-Radanrakentajankadun reitti. Kalasatamasta Vallilanlaaksonkadun reitti on 1160 metriä pidempi reitti kuin Teollisuuskadun reitti. KSV ei ole korjannut virheellisesti tehtyä katuhankkeen hyötyarviota, jossa väitetty matka-aikahyöty perustui Vallilanlaakson reitin vertaamiseen bussilinjan 506 nykyiseen 1600 metriä Sturenkadun reittiä pidempään reittiin.

        0
    • Arabiasta Pasilaan kulkee kiskot jo nyt Hämeentieltä Sturenkatua ja Mäkelänkatua pitkin, joten ei tarvitse kuin ruveta liikennöimään. Raitiovaunuilla on lisäksi omat esteettömät kaistansa sekä Hämeentiellä että Mäkelänkadulla.

      2+
      • Kiskothan ei kulje mihinkään. Ovat maassa kiinni. Ihmiset eivät myöskään pääse kulkemaan Arabiasta Pasilaan. Suora reitti vanhaa satamarataa pitkin tarvitaan, varsinkin kun Kalasatama alkaa rakentumaan pohjoiseen päin. Samalla täydennysrakentamista reitin päissä, Mäkelänkadun ja Hämeentien varsille. Kiitos!

        3+
      • Kiskot eivät tosiaan kulje mihinkään, mutta ne kuitenkin helpottavat raitiovaunujen kulkemista melkoisesti. Arabiasta Pasilaan voisi perustaa uuden linjan vaikka huomispäivänä, jos niin haluttaisiin. Kalasatamasta suorin yhteys Pasilaan on Teollisuuskatua pitkin.

        1+
    • Stadilaisena veronmaksajana (ja sekä sporalla, autolla että pyörällä liikkuvana) odotan kauhulla näiden bulevardi-ideoiden toteuttamista enkä todella toivo niiden toteutumista. Miksi? Näistä syistä:
      – bulevardit ovat nykyisiä väyliä paljon huonompia liikenneturvallisuudeltaan
      – bulevardit halvauttavat paitsi stadiin tulevan ja sieltä poistuvan liikenteen, myös seudullisen liikennejärjestelmän muutoinkin (ja kyllä, sitä seudullista järjestelmää tarvitsee myös stadi!)
      – tilalle saatavat asuinalueet tulevat olemaan rakentumaan erittäin ruuhkaisiksi rakennettujen teiden halkomiksi
      – bulevardien varrelle tehtävä rakentaminen tuhoaa kaupunkilaisille tärkeitä viheralueita

      Ja ei tämä ei ole pelkästään “autoilijoiden valituskuoron” ajatuksia vaan aitoa huolta siitä, mihin suuntaan kaupunkiamme ollaan viemässä. Toiveissa on, että siellä “autovihaajien valituskuorossa” otettaisiin välillä se järkikin käteen.

      Ylipäänsä koko hankkeessa paistaa melko voimakas ideologinen tuuli punavihreältä suunnalta. Meno on myös aivan samanlaista kuin 70-luvun sosialisoinnissa, jotta pakkotuputettiin kaikilta suunnilta.

      Kuten nimimerkki “M.P.” toteaa, rakentaminen kestäisi kyllä tovin. Mutta sen sijaan ajatus siitä, että suunnitelmia säädettäisiin, mikäli liikenteen “havaitaan rakentamisen myötä vaikeutuvan liiallisesti”, on täysin ilmassa oleva toive. Miten virkakoneisto, joka ei nytkään myönnä suunnitelmansa puutteita, myöntäisi niitä myöhemminkään ja muuttaisi suunnitelmia?

      Lopuksi totean, että kyllä maailmalta joitakin esimerkkejä toimista bulevardeista löytyy. Niissä tapauksissa pääsuunnan liikenne on tosin yleensä tunneloitu ja päälle rakennettu puistoa ja joukkoliikennettä.

      82+
      • Siiitä vaan tunneloimaan kaikki keskustasörnäistenhakamäentievapaudentunnelit JA kaikki sisääntuloväylät niillä mirjardeilla, jotka käyttäjiltä peritään. Itse en stadilaisena veronmaksaja tällaiseen hölmöyteen osallistu. Eikä näköjään yleiskaavan liikennesuunnittelijatkaan. Hyvä homma!

        8+
      • @a.d.h.d: Miljardeja tällä kaupunkiseudulla on laitettu lähinnä joukkoliikennehankkeisiin. Sen sijaan vaikkapa Hämeenlinnan väylän tunnelointi maksaisi todennäköisesti 150-200 miljoonaa (Tampereella rantaväylän hinta on 180 miljoonaa, siihen sisältyy 2,3 km tunnelia ja pari eritasoliittymää). Samalla maan päälle saataisiin lisää rakennusalaa, parempi liikenneturvallisuus ja viihtyisämpi ympäristö.

        Tunneloinnissa kaikki voittaisivat. Mutta ehkä se onkin ongelma: tunneloinnissa myös (auto)liikenne ja kuljetukset toimisivat vähintään kuin ennen ja sehän on vihreän Sinnemäen vetämälle kaupunkisuunnittelulle punainen vaate.

        39+
    • Ja paljonko tämä kaikki oikein tuleekaan maksamaan? Jossain menee sen hsl-lipunkin kipukynnys!

      2+
  2. Esitteessä on liikenneturvallisuus käsitelty toteamalla,että sijoitetaan koulut,tarhat ja palvelut niin ettei bulevardia tarvitse ylittää.
    Se kertoo paljon bulevardi-idean käyttökelpoisuudesta.

    44+
  3. Mielenkiintoista: bulevardien saasteista kaupunki vihjailee, että tulevaisuuden tekniikka hoitaa asian. Jostain syystä samaa argumentaatiota ei käytetty, kun puhuttiin henkilöautoliikenteen aiheuttamista haitoista Hämeentien pyörätiehankkeen kohdalla. Olenko ainut, jonka mielestä argumentointi vaikuttaa kovin tarkoitushakuiselta? Tai olisiko niin, että kaupunkisuunnittelun kahvipöydässä päätetään ensin Sinnemäen johdolla, mitä tehdään, ja perustelut keksitään sitten sen jälkeen?

    43+
    • Samaa ihmettelin minäkin. Normaalisti uuden maankäytön suunnitteluun liittyvät selvitykset tehdään olemassa olevan tekniikan perusteella. Eli esim. meluselvitykset tehdään nykyisen autokannan melupäästötiedoilla. Tulevaisuuden tekniikkaan perustuvat selvitykset ovat mielestäni väärin perusteltuja ja liian optimistisia. Tästä syystä kyseenalaistan kaupunkibulevardien varrella oleskelun viihtyisyyden ja terveellisyyden erityisesti melun ja ilmanlaadun kannalta.

      Viite: HELSINGIN YLEISKAAVA, Asuinkorttelit kaupunkibulevardien varrella – Rakentamisen konsepteja, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:28

      “Erityisen oleellista on kuitenkin edelleen vaikuttaa hiukkaspäästöjen ja melun lähteeseen, sillä asukasmäärän lisääntyessä liikennemäärät kasvavat. Oletuksena on, että tulevaisuudessa teknologian kehittyminen, liikennemuotojen jakautuminen enemmän joukkoliikenteen hyväksi sekä yhteiskunnan asettamien normien ja asetusten vaikutus tulee vähentämään liikenteestä johtuvia haittavaikutuksia.”

      14+
    • Malli on todella tarkoitushakuinen. Eipä aikaakaan, kun ympäristöviranomaisten mielestä Finnairin ent. toimistotaloa Manskulla ei voitu muuttaa asuintaloksi. Ja syy oli, Mansku on liian saasteinen asumiseen.
      Utopiaa kuvitella, että maailma muuttuisi niin, että kaikki suunnitellut bulevardit voitaisiin reunustaa toimistotaloilla ja asunnot rakentaa niiden taakse.
      Bulevardi muistaakseni tarkoittaa katu, jota reunustaa viherkaista puineen.
      Vaikka en autoa omistakaan, tarkoituksena lienee yksityisautoilun hankaloittaminen.

      7+
      • Viranomainen ei kieltänyt, vaan talon omistaja sai paremman tuoton suhteessa pienempiin remonttikustannuksiin, kuin olisi tarvittu käyttötarkoituksen muutokseen. Vastapäätä tuota valmistui ongelmitta asuintalo n. 10 v sitten.

        1+
  4. Paljon puolustelua esitteessä kaupunkisuunnitelulta.

    Ainoa järkevä tapa toteuttaa bulevardisointi olisi laittaa väylät tunneliin. Vain sillä tavoin saadaan toisaalta säilytettyä liikennejärjestelmä edes jotenkin toimivana ja toisaalta rakennettua asuinalueita, joita ei halo valtaväylät. Näin on myös tehty muualla Euroopassa ja tehdään Suomessakin paikkapaikoin (esim. Tampereen rantaväylä, Kehä I:n suunnitelman Tapiolassa jne).

    46+
    • Tunnelointi on epäonnistunut kaikkialla kaupunkiseuduilla, katso vaikka Bostonin Big Dig tyyppiesimerkkinä; tunnelointiin ei ole varaa, ellei läpiajosta makseta järjettömiä summia, ja silloin liikenne etsii muun reitin vaikka Kehä 3:n kautta. Tunnelien vaatimat liittymäalueet (jono ei saa pysähtyä tunneliin ikinä) vievät enemmän tilaa kuin tunnelointi vapauttaa, tunnelien päihin syntyy saasteongelma, tunneli ei kasvata tunnelin päässä alkavan verkoston kapasiteettia joten käytännössä tunnelointi vain siirtää keskutaan pääsyä rajoittavan liikennevalon tunnelin päähän kauemmas keskustaasta. Tunnelointi ei vain ole missään kohteessa ollut hyötykustannustehokasta, vaan samat rahalliset edut on saatu pelkällä pintabulevardillla.

      9+
      • Hyvin tunnelit toimii maailmalla,esim Oslossa vaikka ovatkin ‘epäonnistuneita’. Vuosaaren tunnelikin toimii hyvin,vaikka on ilmainen ajaa!

        48+
      • Päinvastoin, tunneleista on hyviä kokemuksia maailmalla – sopii matkailla vaikkapa Saksassa. Lisäksi hyviä esimerkkejä on Suomessakin: esimerkiksi juuri tällä hetkellä Tampereella rakennetaan rantaväylän tunnelia, joka mahdollistaa merkittävän lisärakentamisen alueella samalla kun liikenteen sujuvuus ja liikenneturvallisuus jopa paranevat.

        Mitään tunneloinnin hyötyjä ei saavuteta pintabulevardoinnilla. Bulevardi johtaa vain liikenneongelmien merkittävään lisääntymiseen, liikenneturvallisuuden laskemiseen eikä siitä pinnalle rakennettavasta asuinalueestakaan tule erityisen viihtyisä, kun vilkkaasti liikennöity ja ruuhkainen väylä halkoo sitä.

        48+
  5. Polkupyörien laatukäytävät ja autottomat kaupunkibulevardit tulevat olemaan yksi kaupunkisuunnittelun megatrendeistä seuraavina vuosina. Harmi vaan, ettei niillä kaupungin liikenneongelmia ratkaista.

    4+
    • Ihan ok se kävely pyöräily ja julkiset mutta tosiasia on että se ottaa hurjasti aikaa. Mielummin vietän aikaa lasteni kanssa kuin ruuhkabussissa körötellessä. Muutto pois hesasta alkaa jo tuntua vaihtoehdolta. JÄÄ SITTEN NE VEROTULOT TULEMATTA.

      2+
  6. Esitteessä väitetään, että motareiden piurkaminen on “Kasvava kansainvälinen ilmiö”. Sen todistamiseen käytetään kolmatta sivua käyttäen asimerkkinä neljää tapausta ulkomailta. Ehkä ajatellaan, ettei kukaan kuitenkaan viitsi tarkistaa asiaa.

    Mutta onneksi meillä on Google Maps ja sen Street View. San Francisco on edelleen isojen motareiden halkoma. Jos ei oltaisi maanjäristysalueella, niitä olisi epäilemättä rutkasti enemmän. Korean Soulin keskustassa on motareita niin paljon, ettei niitä pysty edes laskemaan. Parin motaripätkän poistamisella ei ole mitään merkitystä noissa kaupungeissa.

    Ehkä kiinnostavin esimerkki on Yhdysvaltojen Millwaukee. Esiteessä mainittu McKinley Avenue on 3+3 -kaistainen hiljainen katu, joka halkoo hiekka- ja nurmikenttiä ym. joutomaata. Autiota on. Ihmisiä ei näy missään. Motareita tuonkin kaupungin keskustassa piisaa. Suosittelen katsomaan todellisuutta Google Mapsista.

    Ei turvallisten ja motareiden hävittäminen ole edes vähäinen trendi missään. Eiiköhän niitä rakenneta joka paikassa lisää niin paljon kuin rahkeet riittävät.

    Sanonpa suoraan, että viraston esite bulevardeista on silkkaa sumutusta ja huijausta.

    31+
  7. Yleiskaavaehdotuksessa ei mielestäni näy mitenkään se, että Vihdintietä ollaan kehittämässä kaupunkibulevardin suuntaan. Miksi kaupunkibulevardia pyöritetään irrallaan valmistelussa olevasta yleiskaavasta?

    2+
    • Vihdintielle saa laajempia asutuasalueita bulevardin tueksi eli sinne tulee myös ns. katuelämää.

      4+
  8. Uudessa kaupunkibulevardeista valmistuneessa esitteessä on otettu huomioon myös ilmaston lämpenemisen vaikutukset. Pienessä vihkosessa on yhteensä 11 valokuvaa tai havainnekuvaa, joista kymmenessä on kesä. Yhdestä ei ole tietoa, koska se on otettu metroasemalla.

    20+
    • Kaupunkibulevardeilla kulkevista pikaratikoista ei saa oikein selvää,että mihin ovat menossa. Jos ne menevät keskustaan asti,niin ne varmaankin muuttuvat tavallisiksi ratikoiksi matkan varrella?
      Olisi hyvä tietää suunnitellut matka-ajat ratikoille kehä 1-etäisyydeltä keskustaan jokaiselle bulevardille erikseen.

      6+
    • Ainakin perhepyöräilyverkosto pitää saada maan alle. Pitkä talvi vaatii keskustan siirtämistä maan alle. En vitsaile.

      4+
      • Talviaikaan joukkoliikenteen vuorovälejä pitäisikin joustavasti tihentää, kuljetuskaluston sallimissa rajoissa. Talvipyöräilyä ei voi Suomessa vaatia tai edellyttää ihmisiltä, vaikka polkupyörät kehittyvätkin koko ajan.

        0
      • Ei Talin golfkenttää voi ottaa rakentamiseen edes asuntopulan vallitessa. Se on ” PYHÄÄ MAATA ” ja tarkoitettu ns “valituille kansalaisille “. Ei sinne esim. voi tulla pukeutuneena miten hyvänsä. Eli räkänokat kiertäkööt kentän edelleenkin kaukaa ilman suurempia haaveita !

        1+
  9. toinen metrolinja on paras tapa saada ihmisiä joukkoliikenteen pariin jaa saada sisääntuloväylien autot liityntäpysäköinnein metrolla keskustaan asti. eira/espa- kamppi- -töölöö- meilahti – pasila- maunula – tammisto – vantaaportti aviapolis-lentoasema-hyrylä/ kumpula- vanhakaupunki -viikki-malmin lentoasema- jakomäki- porttipuisto- hakunila

    8+
  10. pikaraitolinjat kulkevat alle 35km/h onko järkeä sellaisia rakentaa , koska ovat hitaita metroon verratuna mieluummin 20min keskustaa kuin 40minuutissa. poikitaisessa liikenteesä pikaraitiolinjat olisi hyviä mutta ei keskustaan ovat liian hitaita , koska pääväylillä on liikaa liikennevaloja ja pysäyttiviä tekijöitä esim ruuhkat. joo metrot maksat enemmän kuin pikaraitilinjat , mutta hyöty on moninkertainen on nopein tapa liikkua keskustaa ja liikyntäpysköinnin ansiosta saada myös autoilijoita joukkoliikenteen pariin.

    11+
    • 80km/h. Yhtä nopeita kuin metro. Keskustan hidastavia tekijöitä voi karsia, katso esim. Hämeentien remontti.

      2+
      • Pikaratikan keskinopeus on 20 km/h. Eli 10 km matka kestää puoli tuntia. Tämänkin ajan saavuttamiseksi pitää vanhan ratikkalinjaston pysäkkejä poistaa keskustaan mentäessä.
        Esim. raidejokerin matka-aika ei nopeudu nykyiseen bussiliikenteeseen verrattuna.
        Siis ei lähelläkään metron nopeutta.
        Halvalla nyt ei vaan tälläkään kertaa saa hyvää. (Pikaratikka vs. metro)

        12+
      • Ja metron keskinopeus 40 km/h. Siihen päälle seikkailut tunnelilaiturille ja sieltä pois. Eli kalliilla saadaan kallista roskaa.

        2+
    • Jos Helsinkiin halutaan lisää veronmaksajia,niin suurin este sille on kalliit asunnot ja todella hitaat työmatkat. Ainoastaan junalla ja metrolla pääsee riittävän nopeasti töihin ja sieltä pois.
      Nyt kun ollaan vaatimassa työajan pidennyksiä,niin Helsingin seudulla asian voisi ratkaista rakentamalla nopeampia liikennevälineitä.Silloin voisi työajan pidennyskin kuulostaa järkevämmältä.
      Muualla Euroopassa kyllä ymmärretään nopeiden liikennevälineiden päälle,mutta täällä takapajulassa aiotaan jumittaa nähtävästi liikenne lopullisesti.

      12+
      • Töihin pitää mennä polkupyörällä nykyisen kaupunkisuunnittelustrategian mukaisesti!

        12+
      • Nimenomaan veronmaksajia Helsinkiin.
        Nythän loiskaupunkien strategia on ollut kupata veronmaksajat Helsingistä omaan kaupunkiinsa. Perheelle kaksi autoa, joilla ainakin toisella haetaan Helsingistä veroeurot ja seisotetaan autoa päivä Helsinkiläisten riesana. Käytetään Helsingin maksamia kulttuuri ym. palveluja ilmaiseksi. Iltapäivällä hyvissäajoin kotiin ja ostoksille pysähdytään vasta lähellä kotia Jumboissa tai Selloissa, sillä Helsingissä on niin vaikea löytää maksutonta pysäköintipaikkaa.
        Moottoriteitä Helsingissä ei missään tapauksessa saa purkaa, sillä sillä ei ole mitään merkitystä onko niistä haittaa Helsinkiläisille tai tarvitaanko tila uusille Helsinkiläisille, vaan pääasia on oma ja oman asuinkaupunkini etu. Oma asuinkaupunkini tietenkin kannustaa veroeduin oman auton käyttöön, sillä asuinkaupungin liikkuminen perustuu valtion maksamiin moottoriteihin ja oman auton käyttöön, -sehän on omalle kaupungille edullisinta. Kaikilla perheen jäsenillä on oltava auto tai ainakin mopoauto jolla myös Helsingissä pitää olla oikeus päästä ovensuuhun. Julkisia kulkuvälineitä emme tietenkään suostu käyttämään koska siitä joutuu maksamaan enemmän kuin bensakulut työmatkalla omaan autoon, – sillä asuinkaupunkini tukee julkisilla kulkemista vain muodollisesti ja verovähennykseni on suurempia kun työni edellyttää omanauton käyttöä töissä. Verottaja ei onneksi tiedä, että autoni seisoo koko päivän Helsinkiläisen yrityksen maksamassa autohallissa ja jos on täyttä niin kadunvarressa, sillä firma maksaa pysäköinnin vähennyksinään.
        Ei tietulleille sillä se nostaa kustannuksiani ja pakottaa harkitsemaan julkisten kulkuvälineiden käyttöä. Aikaakin kuluu sillä oma asuinkaupunkini julkinen liikenne perustuu vain koululaiskuljetuksiin jonka valtio kustantaa. Lähemmäksi työpaikkaani en suostu muuttamaan, sillä se tulee minulle kalliimmaksi.

        6+
      • Hyvä kirjoitus loisnaapureista. Koulukuljetuskin ainoaa joukkoliikennettä, koska valtio maksaa.

        Espoolaiset virkamiehet ajavat Espan ministeriöihin ja virastoihin. Ilmaisesta parkkipaikasta PIHALLA EI MAKSETA EDES HUOMATTAVAN TYÖSUHDEDUN VEROA.

        3+
      • Valitettavasti nämä rikkaat autoilijat ajoivat sata vuotta sitten ensimmäisillä autoilla Helsingissä.Ja rikkaat autoilijat tulevat olemaan viimeisiä jotka Helsingissä autoilevat,tuli mitä tietulleja ja parkkimaksuja tahansa.
        Loiskaupunkilaisista tulee mieleeni vielä loisvaltiolaiset,joiden autoja näkee paljon Helsingissä. Ja eivät maksa mitään veroja Suomeen;-)

        2+
      • Loisvaltioiden veronkiertäjä autoilijatkin saadaan kuriin tietulleilla.

        1+
  11. pikaraitolinjat kulkevat alle 35km/h onko järkeä sellaisia rakentaa , koska ovat hitaita metroon verratuna mieluummin 20min keskustaa kuin 40minuutissa. poikitaisessa liikenteesä pikaraitiolinjat olisi hyviä mutta ei keskustaan ovat liian hitaita , koska pääväylillä on liikaa liikennevaloja ja pysäyttiviä tekijöitä esim ruuhkat. joo metrot maksat enemmän kuin pikaraitilinjat , mutta hyöty on moninkertainen.

    8+
  12. On sitten mukava körötellä piipaa ambulanssilla Nurmijärveltä tai Vuosaaressa Meilahteen leppoisaa tahtia pitkin nättiä puistoalleeta!

    5+
  13. On melkoista rahan ja resurssien haaskausta suunnitella kaupunkiin erillinen pyöräilyyn perustuva liikennejärjestelmä kesän ajaksi, ja samalla pitää yllä normaalia julkista liikennettä ympäri vuoden.

    Lisäksi pyöräily on pienen piirin huvi myös kesäaikaan. Kaupungissa asuu monenlaisia asukkaita ja perheitä, joista suurin osa ei voi tai ei halua pyöräillä, vaan tarvitsee omaa kulkuvälinettä tai normaalia toimivaa joukkoliikennettä.

    5+
  14. Kannatan pyöräilyharrastusta 100% MUTTA ei kaupungin työpaikkaliikennettä voi laskea polkupyöräilyn varaan. Ei Laajasalon kaltainen, saarella oleva asutusalue voi laajeta liikenteellisesti kestämättömäksi ilman, että se tulee vaikuttamaan asukastyytyväisyyteen ja viihtyvyyteen. Nämä mainitut seikat vaikuttavat vääjäämättömästi alueen asukasrakenteeseen.
    Joukkoliikenneratkaisut tai polkupyöräily, eivät pysty palvelemaan kaikkia alueen asukkaita joiden työmatkoista suuri osa suuntautuu aivan muualle kuin kantakaupunkiin, tai järkevästi, edes julkisten liikennevälineyhteyksien varrelle. Myös julkista linja-autoliikennettä itäsuuntaan, Herttoniemen kautta, tulee vaikeuttamaan suunniteltu kaupunkibulevardi jolla kuristetaan Laajasalon liikennevirtaa tasoristeyksin. Voin kuvitella erinomaisesti mitä tapahtuu tulevaisuuden liikenteessä, kun vertaan, mitä tapahtuu nyt Herttoniemen liikenteessä ruuhka-aikoina. Ruuhkautumisalue laajenee vähintään kaksinkertaiseksi.
    Nykyisessä muodossaan oleva kaavasuunnitelma ei perustu arkirealismiin.

    23+
    • Ei nyt ihan aukene kirjoituksen logiikka. Olet siis huolissaan Herttoniemen ruuhka-aikojen autoliikenteen sujuvuudesta tulevaisuudessa, kun Kruunuvuorenranta ja Laajasalon täydennysrakentaminen ja Vartiosaari on rakennettu. Ja ratkaisuksiko ehdotat enemmän yksityisautoiluun perustuvaa kaupunkirakennetta ja vähemmän joukkoliikenneratkaisuja tai “polkupyöräilyharrastusta”?

      Ei ne ruuhkat autoja lisäämällä helpotu. Tältä osin kaavaehdotus nimenomaan on harvinaisen realistinen.

      7+
  15. Vaikka asun keskustassa ja työmatkat menee kävellen tai sporalla, en näe mitään järkeä jatkuvasti vaikeuttaa autoliikennettä! Hyvällä suunnittelulla liikenne olisi paljon sujuvampaa, mutta nyt sitä tahallaan vaikeutetaan, kuten mm. pohjois-Espalla näkee ja Lönkka-Ruoholahdenkatu hölmöilyssä.

    Kaupungilla on henkilö, joka päivätyökseen miettii AUTOTONTA Helsinkiä, haloo, miettisi välillä sujuvaa liikennettä, jossa jokaisella mahdollisuus liikkua järkevällä tavalla, koska tarpeita ja tilanteita on monenlaisia.
    Bulevardit toimii lehtimetsävyöhykkeellä!

    24+
    • Hyvää liikennesuunnittelua on kun yksityisautoilu on pudotettu Helsingissä 60-luvun ykkösprioriteetilta sijalle 5. Hyvää liikennesuunnittelua on nykyinen suuntaus, että muita liikkumismuotoja parannetaan ja muodostetaan oikeita vaihtoehtoja yhdenhengen työmatka-autoilun kustannuksella.
      Mistä ruuhkat Helsinkiin syntyvät? Yhdenhengen työmatka-autoilijoista. Kun ei helsinkiläisistä osa vaihtaa julkisiin kulkuvälineisiin tietullien ja ajoneuvokohtaisten rajoitusten vuoksi ja Helsinkiläisillä on hyvät työmatkavaihtoehdot kulkemiseen autolleen, ei ruuhkia enään ole. Kuljetuksissa pitäisi diesel-jättijakeluautot rajataan kehä 3 ulkopuolelle ja miniterminaalit pienille jakeluajoneuvoille Helsinkiin.

      4+
  16. Odotan mielenkiinnolla havainnekuvaa talvisesta räntäsateen piiskaamasta kaupunkibulevardista, joka suorastaan kuhisee elämää ja sykettä. Siellä iloisna askeltaa myös perheenäiti kauppakassien ja kahden taaperon sekä lastenrattaiden kanssa. Mieli on ymmärrettävästi korkealla, sillä onhan hän juuri matkustanut tuntikaupalla keskustaratikassa, lähijunassa ja pikaratikassa jälkikasvua päiväkodista noutaakseen ja luomueineksiä paikallisesta etnisestä ruokakaupasta ostaakseen. Vastaan polkee tyyväisnä myös naapurikommuunin nuori luovan luokan AD ja heiluttaa kättään tervehdykseksi. Tänään työmatka sujui nopeasti räntälumen täyttämällä pyöräbaanalla. Tilaa oli reilusti herkimipien jäätyä oman lähierikoiskahvilan suojiin etätöihin.

    Melko utopistisilta haaveilta kaupunkibulevardihanke vaikuttaa. Esimerkkitapaukset maailmalta olivat maksimissaan muutamien kilometrien mittaisia pätkiä. Ne eivät myöskään massiivisesti hidastaneet keskustan kaikkia sisääntuloväyliä.

    Tosiasioita Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla ovat neljä vuodenaikaa, vilkas pyörien päällä kulkeva tavara- ja logistiikkaliikenne, poikittaisliikenne, ihmisten liikkumistarpeet monien eri paikkojen välillä päivän aikana ja arjen kiireellisyys eli rajallinen määrä tunteja.

    Järkevämpää olisi laittaa paukkuja joukkoliikenteen kehittämiseen sekä erityisesti hybridi- ja sähköautojen ja muiden päästöttömämpien kulkuneuvojen suosimiseen ja tukemiseen.

    Henkilökohtaiset liikkumisvälineet, kuten autot kuuluvat myös urbaaniin kaupunkiin.

    27+
    • Talvinen räntäsateen piiskaama moottoritiekö näyttäisi havainnekuvassa paremmalta?

      3+
      • Moottoritien idea ei ole näyttää havainnekuvissa tai todellisuudessakaan hyvältä, vaan tarjota nopea liikenneyhteys paikasta toiseen.

        15+
  17. Kaupunkibulevardit ovat hieno idea, mutta onko toteutus realistista näillä suhdanteilla? Voisiko KSV kertoa julkisesti, missä järjestyksessä ja missä aikataulussa bulevardisointi voi toteutua. Voi nimittäin olla, että ellei toimeenpano ala heti, aika ajaa bulevardien ohi 30 vuodessa.

    1+
    • Toteutuksen maksavat käytännössä niiden varsille rakennettavista taloista asuntoja ostavat tonttikuluina. Bulevardin pää etenee sitä mukaa kun rakennusprojekteja käynnistyy.

      1+
  18. Ihmettelen miksi Bulevardit näyttävät tunneleita. Niissä on liian tiivistä J a korkeaa rakentamista. Bulevardi voisi olla tiiviisti, mutta matalasti rakennettu ja niissä voisi paikoin olla toinen puoli metsää/puistoa. Totta, ei tietenkään mahtuisi yhtä paljon asutusta, mutta ehkäpä liikenteen varrella paremmin viihtyviä asukkaita. Myös talviolosuhteissa lumen keskellä.

    1+
  19. Bulevardi-sisääntulot ovat erinomainen idea. Varsinkin Hämeentiellä päästöt tuntuvat ikävästi nokassani. Myös Itäväylä on välittömästi muutettava Bulevardiksi. Raijoitus kolmeenkymppiin ja hidastetöyssyt päälle. Loppuu se turha autoilu! Miksi kenenkään pitäisi päästä autolla keskustaan? Sporat ja pyörät ovat jepa. Kattokaa nyt muitakin Suur-kaupunkeja esim. San Franciscoon ei mene yhtään Highwaytä?! Tehdään Stadista vihreä ylpeyden aihe.

    1+
  20. Tehdään Helsingistä autoton ja kaupaton kaupunki. Kaupunki todellisille vihreille. Siirrytään luontaistalouteen. Parvekkeelle perunaa ja hamppua.

    2+
  21. Sisääntuloväylien muuttaminen on vihervasemmiston salaliitto hankaloittaa autoilevan töissäkäyvän ihmisen elämää. Aika työmatkaan tuplaantuu mutta eihän se haittaa, kun idea oli hyvä. Järki nyt käteen shaattana. Aina ei voida elää työttömien kallion hipsterien ehdoilla ja ideoilla. Eikun totta kai voidaan, nehän ne kansantaloutta pyörittää. Kiitos siitä ja tsori tästä.

    7+
  22. Bulevardisointia vastustavat kommentit ovat täynnä hysteeristä liitoittelua. Vastustajien on hyvä huomata, että kaiken vastustaminen vie viestinnältä pohjan pois.

    Tolkun ihmisen mielestä,

    1) on järkevää laajentaa olemassaolevaa kaupunkirakennetta, kun kysyntää keskusta-asumiselle hinnoista päätellen on; ja

    2) kaupunkialueen liikennesuunnittelu ja optimointi kannattaa jättää alan ammattilaisille.

    Pitkällä tähtäimellä ratkaisut on käytännössä aina saatu riittävän toimiviksi, vaikkakin ne ovat harvoin ihan täydellisiä.

    5+
    • On järkevää laajentaa olemassaolevaa kaupunkirakennetta siellä, missä siihen on mahdollisuus, mutta eihän se voi tarkoittaa, että kaikki kaupungin viheralueet ja merenrannat rakennetaan täyteen asuntoja!

      7+
      • “Kaikki kaupungin viheralueet ja merenrannat rakennetaan täyteen asuntoja!”

        Näinkö yleiskaavaehdotuksessa esitetetään? Lueppa uudestaan.

        3+
      • Tietenkään kaavassa ei lue, että kaikki kaupungin viheralueet ja merenrannat rakennetaan täyteen asuntoja. Suunnitelman sisältöön tutustumalla osoittautuu kuitenkin, ettei kaavan lähtökohdaksi ole otettu aitoa tiivistämistä ja Helsingin viihtyisyyden säilyttämistä, vaan erityisesti meren tuntumassa sijaitsevat luontoalueet ovat uhattuina.

        6+
      • Helsingin yleiskaavaehdotus hävittäisi yli kolmanneksen Helsingin metsistä ja yli viidenneksen muista viheralueista.

        3+
    • Ne jotka, eivät halua asua säleverhojen takana (naapurin ikkuna muutaman metrin päässä) ja haluavat liikkua autolla voivat muuttaa lähi kuntiin. Jätetään Helsinki pyöräilijöille.

      0
      • Älkääkä tulko autoinenne Helsinkiin. Hakekaa työpaikanne autoilun paratiiseistanne, -Helsingin loiskaupungit.

        3+
  23. Joo, helsinkiläiset hoitakoot itse sairaansa, opettakoot lapsensa ja tehkööt kaikki muutkin työnsä. Helsinki itsenäiseksi!

    1+
    • Kunhan tulette julkisilla, ettekä yksi henkilö yhdessä henkilöautossa. Kaupunkinne maksaa ruhtinaalliset verovähennykset oman auton käytöstä, -jota mukamas käytätte työajoihin. jotta tuotte heille veroeurot. Haitat jää Helsinkiläisille. Autot seisoo päivän helsinkiläisten riesana ja aikaisin iltapaivällä ruuhkien alta kotikaupungin peltomarkettiin ostoksille. Työsuhde parkkipaikat verolle ja tietullit kehälle. Etuoikeus niille työntekijöille parkkipaikkojen suhteen, jotka maksavat veronsa Helsinkiin.

      5+
  24. Meillä joutilailla on hyvin aikaa nauttia rauhallisesta liikenteenrytmistä ja kivoista uusista puista teiden varrella, kun ei ole päivätyöt haittaamassa. Kaavamuutosten jälkeen päivän voisi aloittaa nautinnollisella sporalenkillä, jonka voisi suunnata hulppeaan keskuskirjastoon, jossa ei ole veroja maksavia negaajia leppoisaa tunnelmaa haittaamassa. Matkalla takaisin sporan ikkunasta voisi laskea uudet liikennevalot väylien varrella.

    0

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.