Blogi: Osallistu

Kantakaupunki käynnisti keskustelun

Yleiskaavan hetki kriitikkona -tapahtumien sarja alkoi eteläisen Helsingin teemalla maanantaina 19.1.2015. Laiturin karttojen äärelle keskustelemaan poikkesi illan aikana noin satakunta kaupunkilaista.

– Urbaanin asumisen kysyntä on lisääntynyt ja myös nykyisen kantakaupungin alueelta tulee löytää uusia asumisen mahdollisuuksia ja lisää toimitilaa. Helsingin keskustan painoarvo on suuri koko seudun ja valtakunnan tasolla, yleiskaava-arkkitehti Marja Piimies taustoitti.

Kantakaupungissa yleiskaavaan liittyy kolme maankäytön päätarkastelua: Länsibulevardi Salmisaaressa, Hakaniemen ja Merihaan alue sekä Katajanokka. Eniten keskustelua herättivät Katajanokan täydennysrakentamisen suunnitelmat.

– Tilaisuudessa olleiden katajanokkalaisten viesti oli, että alue tulisi säilyttää nykyisellään. Liikenteen sujuvuutta ja pysäköintipaikkojen riittävyyttä epäiltiin, kertoo Piimies.

Yleiskaavan maankäyttötarkastelussa lisärakentamisen mahdollisuuksia Katajanokalla on haarukoitu yleisesti.

– Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa erilaisia toteutustapoja löytyy kymmeniä, Piimies tarkentaa.

Moottoriteiden bulevardisoinnista kyseltiin erityisesti liikennesuunnittelija Pihla Melanderilta.

– Kantakaupungin laajentaminen edellyttää motareiden päiden siirtämistä kauemmas keskustasta. Väylät vievät valtavan määrän tilaa ja ovat fyysisiä esteitä jopa saman kaupunginosan sisällä, Piimies kertoi illan aluksi esityksessään.

Länsiväylän bulevardisointi arvelutti tilaisuudessa lauttasaarelaisia. Bulevardin edellyttämää rakentamistehokkuutta pidettiin liian suurena.

“Kaupunkibulevardiajatus on ylikorostunut. Joihinkin moottoriteiden varsiin se sopii, toisiin ei ollenkaan.”, todettiin suunnittelijoille kirjoitetuissa terveisissä.

Kysymyksiä ja keskustelua virisi illan aikana lukuisista eri aiheista.

– Ihmettelen, missä ovat nuoret osallistujat eli he, joille tätä kaupunkia vuoteen 2050 suunnitellaan, pohti töölöläinen asukas tilaisuudessa.

10 kommenttia artikkeliin ”Kantakaupunki käynnisti keskustelun

  1. Kuulostaa hyvältä: bulevardisointi ja täydennysrakentaminen. Länsiväylästä voidaan aloittaa.

    13+
      • Moottoriteitä ei ole bulevardisoitu missään päin maailmaa niinkuin näissä suunnitelmissa. Eikä ihme,niin typerä idea se on.

        2+
    • Katajanokan täydennysrakentaminen kaakkoisrannalle tarkoittaa, että sinne rakennetaan Merihaan kokoista rakennusmassa eli sama rakennus- ja asukasmäärä olisi tulossa rannalle varsin pienelle alueelle. En kutsuisi tätä täydennysrakentamiseksi.

      1+
      • Hyvin sinne parkkikentille asuntoja mahtuu, määristä kai ei vielä tässä vaiheessa tiedä kukaan.

        Merihakakin täydentyy mukavasti.

        8+
  2. Salliiko yleiskaavasuunnitelma Katajannokalla raitiovaunukiskojen jatkamisen ja kääntöpaikan siirtämisen sinne “nokan” läntisimpään nurkkaan?

    0
  3. Noiden kaupunki-bulevardien ja niiden kattamisten kanssa olisi syytä muistaa miettiä kuinka paljon tulee tunneleita. Tarkoitan, että ei liene turvallisinta, jos liikenne pitkissä tunneleissa.

    1+
  4. Ei kaupunkia huutoäänestyksellä rakenneta. Kantakaupunki ja rannat ovat kotiseutu. UNESCO on ymmärtänyt miljöömme suuren kuvan, ymmärrämmekö me? Nykyinen suunnittelu on kuin lasten temmellyskenttä, jossa tahdotaan paljon ilman, että kukaan ymmärtää mihin on luontevaa tai perusteltua rakentaa; esimerkkinä Katajanokka, joka tukehtuu liikenteeseen silloillaan jo nyt. Katseen kääntäminen sinne (länsi, pohjoinen ja itä) missä on tilaa ja toimivuutta olisi kannatettava lähtökohta hyvälle rakentamiselle.

    2+
  5. Muutama näkökohta Katajanokan “täydennysrakentamiseen”

    – Katajanokan kaakkoiskolkka alkaa olla “sisäänasuttu”. Pahimmat alkuajan ongelmat ovat ohi, ja asukkaat ovat löytämässä toisensa, pihoilla ja puistoissa, kuten on luonnollista kaupunkiympäristössä. Tällaiseen prosessiin tarvitaan julkista, yhteistä tilaa, ja nyt se ollaan viemässä asukkailta.

    – Kivikolossien rakentaminen merenrantaan on yksinkertaisesti kauhistus. Millaisen tervetuliasmaiseman suunniteltu talorivi tarjoaisi saapuville vieraille? Merellinen kaupunkimme on tulijoille jatkuva ihastuksen kohde. Jo nykyinen talorivi rannassa on vähän kömpelö, mutta onneksi kasvava puusto on pelastamassa maiseman. Nyt ollaan repimässä rikki tämä prosessi.

    – Kyseisellä rakentamisella ei ole asuntopoliittista merkitystä. Asunnot olisivat liian kalliita normaalille kaupunkilaiselle. Ne luultavasti tulisivat olemaan paljolti tyhjillään kuten Hernesaaren luksus-asunnot, minkä voi jokainen voi todeta talvisella iltakävelyllään.

    – Ilmastonmuutos edellyttäisi jättiläismäistä paalutustyötä, maata tulisi kohottaa useita metrejä. Viimeinenkin luonnollisen maiseman mahdollisuus tärveltyisi.

    – Kyse on suuremmasta asiasta kuin autoilusta ja parkkipaikoista. Ne ovat järjestelykysymyksia, joita varten on olemassa kaupungin virkamiehet ja -naiset. Myös asukkaiden merinäköalat tulevat ja menevät, mutta kolossit ja ahtaus pysyvät.

    2+

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.