Blogi: Yleiskaavaprosessi

Ehdotus Helsingin uudeksi yleiskaavaksi päättäjien käsittelyyn

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta aloittaa yleiskaavaehdotuksen käsittelyn tiistaina 6. lokakuuta. Yleiskaavaehdotus esittää, miten Helsinki voisi kasvaa 250 000 asukkaalla vuoteen 2050 mennessä.

Yleiskaavaehdotus on työstetty vuodentakaisesta luonnoksesta. Kaavan perusratkaisut on säilytetty ennallaan: Helsingistä esitetään tiivistä kaupunkia, jonka useita keskuksia yhdistää raideliikenne. Kantakaupunki laajenisi kaupunkibulevardeiksi muutettujen moottoritiemäisten väylien varsille. Helsinki olisi edelleen vihreä kaupunki, jonka vahvuuksia olisivat kaupunkimetsät ja kulttuuriympäristöt.

Uudesta rakentamisesta karkeasti ottaen kolmannes on sijoitettu kaupunkibulevardien varsille laajenevaan kantakaupunkiin, kolmannes täydennysrakentamisena erityisesti raideliikenteen solmukohtiin ja kolmannes uusille rakentamisalueille, kuten Malmin lentokentälle.

Rakentamisalueiden rajoja on paikoin tarkistettu saadun palautteen ja lisäselvitysten perusteella. Uutena rakentamisalueena ehdotukseen on lisätty Rastilan leirintäalueen ympäristö. Leirintäalueelle on osoitettu uusi sijainti Uutelasta.

Tuomarinkylän kartanon ja Talin golfkentän alueita on tarkasteltu yhdessä alueiden toimijoiden kanssa.

– Keskustelujen perusteella uskon, että on löydettävissä ratkaisuja, joissa molempien osapuolten intressit kohtaavat. Jatkamme tarkempien suunnitelmien työstämistä yhteistyössä, yleiskaava-arkkitehti Marja Piimies sanoo.

Muutoksia on tehty lisäksi ehdotuksen kaavamääräyksiin. Oikeusvaikutteisiksi on merkitty varsinaisen kaavakartan ohella teemakarttojen esitykset valtakunnallisesti merkittävistä maisema- ja kulttuuriympäristöistä, Natura-alueista, luonnonsuojelualueista sekä Helsingin luonnonsuojeluohjelmassa 2015–2024 suojeltavista alueista.

Lisäselvityksiä on luonnoksen valmistumisen jälkeen tehty yleiskaavan taloudellisista vaikutuksista, kaupunkibulevardien seudullisista vaikutuksista ja Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardista sekä Natura-alueisiin kohdistuvista vaikutuksista.

– Yleiskaava luo pohjan kaupungin taloudelliselle menestykselle. Yleiskaavan on arvioitu mahdollistavan yksityisiä rakentamisinvestointeja 45 miljardin euron arvosta vuoteen 2050. Infra- ja liikenneinvestointitarve olisi vastaavasti 10–12 miljardia euroa. Yleiskaavalla voi siis olla todella merkittävä taloudellinen vaikutus, yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen toteaa.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksynnän jälkeen ehdotuksesta pyydetään lausunnot, ja se tulee nähtäville muistutuksia varten. Muistutukset ja lausunnot käsitellään syksyllä 2016 lautakunnassa, minkä jälkeen ehdotus etenee kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätettäväksi loppuvuodesta 2016. Yleiskaavalle valmistellaan myös toteuttamisohjelma, jossa esitetään järjestys ja aikataulu yleiskaavaa toteuttavalle suunnittelulle.

Yleiskaava on pitkän aikavälin maankäytön suunnitelma, jolla ohjataan kaupungin yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Se vaikuttaa siihen, millainen Helsinki on vuosikymmenten kuluttua. Uusi yleiskaava tarvitaan mm. siksi, että Helsingin on pystyttävä tarjoamaan kohtuuhintaisia asuntoja kasvavalle väestölleen. Yleiskaavan lähtökohtana on ollut tavoite, jonka mukaan vuonna 2050 Helsingissä on noin 860 000 asukasta.

Yleiskaavaehdotus lautakunnan esityslistalla >>

Yleiskaavan aineistot >>

92 kommenttia artikkeliin ”Ehdotus Helsingin uudeksi yleiskaavaksi päättäjien käsittelyyn

    • Tilaa vievät toiminnot väistyvät kaupungin kasvaessa. Asiasta on aivan turha taistella enää.

      26+

      • Helsinki tukee harrastuksia, mutta priorisointi sadan joukosta on vaikeaa. Ratsastus on saanut olla yrittäjän kultakaivos. Talin golf on eliitin (espoolaiset ja ruotsinkieliset) ikioikeus. Pursiseuroilla on parhaat paikat, mutta kansa voi sentään ihailla upeita veneitä.

        Talin golf -kenttää voisi ihailla kerrostalon luodinkestävästä ikkunasta. Siirtolapuutarhakin olisi hyvä kerrostalojen maisema.

        Helsinki ei voi tukea sataa harrastusta tasapuolisesti. Tilaa vievien kohtelua on huonnonnettava ensin.

        5+

  1. http://yleiskaava.maptionnaire.com/fi/
    http://www.hel.fi/hel2/ksv/karttakysely/

    Karttakyselyn tuloksien huomioonsaattaminen arvottaminen VS Teemakartat

    Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia on haluttu lisätä ja tätä vuorovaikusta ei tule mitätöidä kansalaisten ehdotusten ohittamisella tai muokkaamisella kenenkään tekemän yhteenvedon sisälle, jota Teemakartat edustavat. Vaillinaiset teemakartat ohjaa päättäjiä valinnoissa liiaksi ja vie kansalaisten huomiota pois muista ehdotetuista vaihtoehdoista.

    Esim. Helsinki Tallinna tunnelin alkupään paikka tulee huomioida ehdotusten mukaan. mm. Pajamäestä Lähtevä alikulkutunneli jalankulku, joukkoliikkenne, ja juna yhteys Tallinnaan. Liittymisluiskat Pajamäki,Munkivuori, Munkkiniemi, Kuusisaari, Lauttasaari, Louekari. (Kohdassa 14308 Lähde: http://www.hel.fi/hel2/ksv/karttakysely/)

    Teemakarttassa ”Joukkoliikenteen runkoverkko” -rautatien maanalainen osuus Tallinnan radan osalta on merkitty sijainniltaan ohjeelliseksi, mutta muita ohjeellisia vaihtoehtoja joita on useampi ei ole laitettu esille teemakarttoihin.

    6+

  2. Kannatatko Via Baltica (Rail Baltica) -tunnelin rakentamista Helsingistä Tallinnaan #==>?
    (Yli 8000 vastausta / Avoin Vaalikone Eduskuntavaalit 2015)

    Kysymyksen taustaa: Yleiskaavan työpaja ”Vetoketju”#==>: http://www.yleiskaava.fi/2014/kaupunkilaisten-suunnitelmat-lantiseen-helsinkiin-2050/05_vetoketju/#main

    Yleiskaavan karttakyselyn vastauksia pääsee nyt tarkastelemaan verkossa: http://yleiskaava.maptionnaire.com/fi/

    Lähde: https://www.avoinvaalikone.fi/eduskuntavaalit-2015/kysymykset/kannatatko-via-baltica-rail-baltica-tunnelin-rakentamista-helsingista-tallinnaan

    6+

  3. Toimiva lentokenttä kaupungin keskustan tuntumassa on kullanarvioinen. Siitä ei saa luopua. Jälkipolvemme tulevat kiittämään meitä siitä. Kentän lähiympäristöön puistoja mahdollisuukisien mukaan. Lisää hautausmaita ympäristöön. Eivät valita melusta.

    21+

    • Hyvä idea ”hautausmaita kentän ympäristöön” muutaman kymmenen harrastelentäjän huvin vuoksi. Mutta kun helsinkiläiset ovat vielä elossa. Eiköhän siirretä melutoosat kauemmas Kaupungista.

      13+

  4. Minkä takia kartat ovat niin epätarkkoja? Miksi ei nykytekniikalla julkaista tarkempia karttoja. Ei ole tekniikasta kiinni. Taitaa olla halusta kiinni. Naurettavaa! Eihän näistä mitään olennaista näe. Kaupunkiympäristössä se on pienestä kiinni. Nyt ollaan jossain sadan metrin ”tarkkuudessa” jos siinäkään.

    37+

    • Pikselikartta on luokattoman huono. On päällekkäin viheryhteyksiä ja rakentamisalueita. Rakentamisalueiden rajoista ei saa mitään selvää. Lisäksi esim. pyöräilybaanat on teemakartassa eri paikoissa kuin pikselikartassa.

      19+

      • `Viheryhteydet voivat olla hyvinkin rakennettuja`.lukee tekstissä kun tarkemmin katsoo… Varsinainen yleiskaava siis.

        1+

    • Pikselöintiä käytetään kuvissa yleensä silloin, kun halutaan peittää jotain jota halutaan salata. Samasta asiasta taitaa olla kysymys yleiskaavassakin. Kuka tällaisen pikselöinnin on yleiskaavakarttoihin hyväksynyt?

      13+

  5. Säilyttäkää Siliuksenmäen luonto Itä-Pakilan ja Tuomarinkartanon välissä. Ks. kuvia ja linkit metsäluonnon terveysvaikutuksista 🙂

    kaupunkiluonto.aijaa.com

    4+

  6. Lauttasaari meinataan kaavoitaa ihan tukkoon! Nyt jo on ongelmia järjestää julkiset palvelut Lauttasaaressa, puhumattakaan vihreiden ulkoilualueiden tuhoamisesta. Pohtikaapa nyt uudelleen tätä, jos vaikka hoidettaisiin ensin nykyiset asiat kuntoon ja säästettäisiin luontoa kun sitä vielä pieni pläntti on.

    27+

  7. Suunnitellut merentäytöt Lauttasaaren pohjoisosassa osoittavat täydellistä piittaamattomuutta saaren ominaisluonteesta ja olematonta ymmärrystä rakentamattoman merenrannan virkistysarvosta tulevaisuudessa.

    11+

    • Merentäyttö säästää huikeita summia, kun louhetta voi viedä lähelle. Kaupunki on aina keinotekoinen puistojen ja rantojen ollessa kyseessä, mutta luonto pääsee ajan myötä aina voitolle.

      Helsinki tarvitsee muunkin ulottuvuuden, kun pohjoisen. Merimetro on ratkaisu tulevaisuuten, kun epämuodostumaa korjataan. Vallisaareenkin mahtuu enemmän asukkaita kuin Katajanokalle. Saaret voi täyttää yhteen ja jättää historialliset arvot useamman ihmisen ulottuville.

      1+

      • Helsinki voisi kasvaa etelään täyttämällä merta. Ei tarvita tunnelia Tallinnnan, silta riittää. Ja asukkaita kyllä löytyy pakolaisista.

        1+

  8. Kannattaa lukea ajankohtainen kommentti ”Elä tässä ajassa, Helsinki!” (Marja Salmela, Helsingin Sanomat 3.10.2015). Lahden kaupungin tapaan yleiskaavan pitäisi olla ”rullaava”, t.s. sitä olisi kyettävä uudistamaan jatkuvasti sen sijaan, että kaava lyödään lukko kymmeneksi vuodeksi.

    Mitä tulee kaavaehdotuksen sisältöön, uusien alueiden rakentamisen ja asukasmäärän kasvattamisen vanhoissa kaupunginosissa pitäisi olla selkeämmin yhteydessä liikennesuunnitteluun. Huono esimerkki on Jätkäsaari. Liikennemäärät kasvavat sekä sataman toiminnan että lisääntyvän asukasmäärän tuloksena. Helsingin ulkopuolelle suuntautuva liikenne pitäisi kyetä ohjaamaan sujuvasti ulos kaupungista sen sijaan, että autot risteilevät sikin sokin keskustan kaduilla. Toinen lähes yhtä huono esimerkki on Katajanokka. Asukasmäärä ei ole kasvanut enää kovin voimakkaasti, mutta liikenne sen sijaan on. Suurin syyllinen on satamaliikenne ja Katajanokallakin suurin osan suuntautuu Helsingin ulkopuolelle.

    Järkevin tapa kasvattaa Helsingin keskustan asukasmäärää olisi ullakkorakentaminen. Uusia rakennuksia ei tarvita edellyttäen, että ullakkorakentamiseen kohdistuvista suurista rajoituksista luovutaan. Esim. Pariisissa ullakkoasunnoissa voi olla suurikokoisia näköalaikkunoita ja taiteilijoiden ateljee-ullakoilla on suuri kattoikkuna valon saamiseksi sisälle. Pohjoisessa valoa on suurimman osan vuodesta niukasti, joten meillä ullakoiden suuret valoikkunat ovat erityisen tarpeellisia!

    7+

    • Rullaava kaavoitus voi johtaa ajan hengen tai vastaavan vaikutuksiin . Tuskin Kumpulan maisemaa ja kulttuuria olisi nyt enää suojeltu tai Kivinokkaa annettu muutamien käyttöön.

      Jämpti kaava estää masinoinnin vaikutusta (Malmin kenttä, Vartiosaari). Suuri yleisö tietää harvoin kokonaisuudesta tai varsinkaan jostakin nimenomaisesta kulmakunnasta. Pääpaino suunnittelussa on oltava asiantuntijoilla.

      Ullakkkorakentaminen on kallista. Muu täydennysrakentaminen sopii paremmin köyhille työssäkäyville.

      5+

    • Miksi täällä otetaan esimerkiksi Lahti ja sen rullaava kaavoitus? Lahti on pikkukaupunki, jossa maata riittää rakennettavaksi vaikka kuinka paljon tehtyjen kuntaliitosten jälkeen. Viime vuonna kaupungin asukasmäärä kasvoi peräti 76 ihmisellä.

      Helsingin kannalta ainoa järkevä ratkaisu on tehdä koko pääkaupunkiseudusta yhtenäinen kaupunki, jonka kaavoitusta suunnitellaan kokonaisuutena. Rakennusmaata alueella riittää vaikka kuinka. Ei ole pakko rakentaa jokaista vihreää henkireikää ja merenrantaa täyteen. Nykysysteemillä seuraa ainakin Lauttasaaresta joukkopako Espoon suuntaan. Odottakaa vaan.

      14+

      • Jep. Itselläni hälytyskellot soivat, kun huomasin, että Marja Salmela oli kirjoittanut rullaavasta kaavoituksesta. Tästä voisi päätellä, että asian valmistelu on Helsingissä pitkällä, sillä Salmelan kirjoitukset ovat usein tilaustöitä (niin kuin joidenkin muidenkin Hesarin toimittajien).

        12+

  9. Missä ovat työpaikat! Kun Helsinkiin tulee 250.000 uutta ihmistä, niin se tarkoittaa noin 100 – 150.000 työpaikkaa. Herätkää päättäjät!
    Vaikka pääkaupunkiseudulla on runsaanti vapaata osin epäkäytännöllistä toimitilaa, se ei ratkaise tulevien ihmisten työtilatarpeita. Ei kaikkia työpaikkoja voi ulkoistaa Kehien ulkopuolelle!
    Yleiskaavassa on erittäin vähän varauksia teollisuus-, työ- ja varastotiloille. Toimivassa yhteikunnassa ei esim ylläpito-, rakentamis-, kuljetus- ym palveluja viedä kovin kauas; ei ole palveluille eikä niiden tuottajille kulkea kymmeniä kilometrijä ruuhkaliikenteessä monta kertaa päivässä.
    Ei ole järkevää myöskää tuhota jo olemassa olevia teollisuusalueita kuten Herttoniemi, Roihupelto, Viiikinranta, Oulunkylä, Tattarisuo ym, joita kaikkia uhataan ja nakerretaan reunoista.
    Tärkeimpänä kuitenkin on Malmin seutu/Tattrisuo, jotka vaativat voimakkaita toimenpiteitä työpaikkojen turvaamiseksi ja kehittämiseksi! Vuokratonteille tulee antaa pitkä ja turvallinen vuokra-aika, jolloin yrittäjät uskaltavavat investoida.
    On yleisesti tiedossa, että asuntorakennusoikeus on arvokkaampi kuin vanha teollisuusrakennus. Asuntorakentamiseen oikeuttavan kaavan toivossa jätetään teollisuuskiinteistöt hoitamatta ja odotetaan hyvin tuottavaa asemakaavan muutosta, kuten tapahtuu tänä päivänä mm Herttoniemessä!
    Yleiskaava on olennaisen tärkeä tuleville työpaikoille!
    Kaikki työ ei ole toimistotyötä!
    Voidaanko

    13+

  10. Helsingin kaupungilla on paljon opittavaa ihmisystävällisen kaupunkiympäristön rakentamisesta. Nyt halutaan rakentaa ankeaa kivierämaata unohtaen eri kaupunginosien ominaisluonne. Esimerkiksi Lauttasaareen on 2000-luvulla rakennettu ja tullaan rakentamaan asuntoja noin 10 000 asukkaalle ihan ilman kaupunkibulevardiakin (Vattuniemi, Koivusaari, Lauttasaarentie). Nyt sitten halutaan pilata ne vähäisetkin pohjoisen Lauttasaaren rannat massiivisilla merentäytöillä ja taloilla. Jokaisen sukupolven pitää näköjään tehdä typeryyksiä, ja historiasta ei opita mitään. 70-luvulla hävitettiin urakalla vanhoja hienoja taloja keskustasta. Se oli ajan henki. Nyt ajan henki on tuhota kaupunkiluonto ja merenrannat.

    23+

    • Kaupunki näyttää tehneen tietoisen valinnan kulttuuriarvojen säilyttämisen suhteen. Asuntojen rakentamispaineet jättävät alleen kullttuurihistorian, sekä alueelliset ominaispiirteet, koskipa se arkkitehtuuria tai kulttuurimaisemaa. Tämä on sisäänrakennettu ja piilotettu yleiskaavan lauseisiin, joissa korostetaan kulttuuriarvojen ja maankäytön yhteensovittamista ja arvojen vuoropuhelua. Kun kulttuuri ja raha puhuvat, on selvää kumpi voittaa. Nykyään kaikki on muutettavissa rahaksi, arvotkin ilmeisesti. Toki asuntoja tarvitaan, mutta kaupungin osalta kulttuurihistoriaan liittyvä arvokeskustelu on erittäin vähäistä.

      23+

      • En näe juurikaan kulttuuriarvoja esim. Hämeenlinnan Väylän liikennemelualueessa, jota kehdataan Suomessa kutsua Keskuspuistoksi! Tietenkin uusia asuintaloja rajaamaan kaupungin ja puiston linjan.

        3+

      • Jos se ”Hämeenlinnanväylän liikennemelusaaste” pois haluttaisiin, voitaisiin väylä tunneloida. Tällä tavoin liikenne toimisi edelleen (toisin kuin ”bulevardeilla”) ja päälle voisi rakentaa mitä vain puistosta tornitaloihin. Mutta sehän tässä ei ole tarkoitus…

        3+

      • Mikä hävitetään, sitä ei enää ole muualla kuin vanhoissa kartoissa ja asiakirjoissa.
        60- ja 70-luvulla oli muotia tuhota vimmalla vanhaa. Onko nyt sama ilmiö?
        Nyt on menossa lopullisesti myös Helsingin viimeiset kulttuurimaisemat ja rakentamattomat rannat.
        Suunnittelijoiden pitäisi olla paljasjalkaisia helsinkiläisiä, jotka joutuisivat koville omien sukulaistensa ja tuttaviensa kanssa keskustelussa. Näin ei taida olla.

        Merja S

        5+

    • Kun äskettäin valitin Espoon työväenopistossa toisille kurssilaisille sitä, ettei Helsingin puolella järjestetä puutarhanhoitoon tai kasvinkasvatukseen liittyviä kursseja, sain vastaukseksi hämmästyneen kommentin: ”No eihän siellä Helsingissä ole muuta kuin kivitaloja!”
      Vastaus kuvastanee myös Helsingin nauttimaa ”arvostusta” vehreässä Espoossa asuvien keskuudessa. Ja tätä mielikuvaahan ollaan nyt muuttumassa myös todeksi uudella ”uljaalla” yleiskaavalla. Helsinki = kivitaloja.

      9+

  11. Etelä-Helsingissä uintimahdollisuudet ovat talviaikaan vähissä. On vain Yrjönkadun sinänsä hieno halli, joka on kuitenkin erittäin pieni. Jätkäsaareen bunkkeriin mahdollisesti rakennettava uimahalli olisi ilmeisesti vain osan ajasta yleisessä käytössä.
    Alueen asukasmäärä nousee huomattavasti, kun Jätkäsaaren lisäksi myös Hernesaareen aletaan rakentaa asuintaloja.
    Hernesaari, erityisesti sen kärki, olisi erinomainen paikka kunnolliselle uimahallille!

    3+

  12. Talin golf-kentän alue tulee suunnata asumisalueeksi ja golf-kenttä tulee siirtää muaalle esim. Sipooseeen. Järjetöntä, että tällainen yksityinen elitistinen saareke sijaitsee lähes kantakaupungissa estäen asuntojen rakentamisen.

    Helsinki avoimeksi kaikille!

    10+

    • Talin golfkentästä en osaa sanoa, mutta olen järkyttyneenä katsonut Paloheinän golfkenttää ja miettinyt, että siinä on maa todella huonossa käytössä. Luonto on tuhottu eikä tilalle ole saatu kuin laaja ja ikävä nurmikenttä. Jos jonnekin pitäisi rakentaa, niin sinne eikä tehdä korvaavaa kenttää mihinkään.

      13+

    • Olet 40 vuotta myöhässä golfin elitismin kanssa. Nykyisin 20.000 helsinkiläistä harrastaa golfia, joka on mitä parhainta liikuntaa etenkin varttuneemmalle väelle.

      5+

    • Osaan sanoa Talin golfkentästä: se muodostaa Länsi-Helsingin sisämaan kauneimman ja rauhallisimman ympärivuotisen ulkoilualueen, jossa köyhän konttorirotankin silmä lepää ja stressaantunut sielu rauhoittuu. Golfia en ole koskaan pelannut, hiihtänyt olen sitäkin enemmän ihanan luonnon keskellä. Talin golfkenttä virkistää kaikkia olemassaolollaan; – kulkutapaan ja kukkaron paksuuteen katsomatta.

      7+

    • Luulisi, että Helsingin kokoiseen kaupunkiin sentään yksi golfkenttä ja pienlentokenttäkin mahtuisi. Asuntojahan meillä on jo ennestään.

      3+

    • Kaupunki lisäksi tukee kenttää puolella miljoonalla vuodessa ja tekee siellä ilmaiseksi kunnostustöitä.

      Silti antaisin yhdeksän reikää jäädä, mutta ympärille aivan viereen kerrostaloja (luodinkestävät ikkunat).

      1+

  13. Pasila-Maunul-Käpylä-Keskuspuiato alue tulisi kaavoittaa siten, että terminaalit, ratapiha ja kaikki matalat rakennukset poistetaan ja tilalle korkeita toimisto ja asuinkerrostaloja, vaähintään 15 kerroksisia. Ratapiha siirretään johonkin pohjoiseen. Ne radat, jotka jäävät jätetään rakennusten alle. Alueella on hyvä perustie verkosta samoin radat. Käpylästä ja Haagasta raitio liikenne.
    Saadaan liikenne ja asunto painetta pois Helsingin niemeltä.

    6+

    • Pasilan ratapiha on entisen kaatopaikan päällä, edes huoltohallien perustukset eivät tahdo kestää joustavassa maaperässä. Puhumattakaan tuntemattomista myrkyistä joita löytyisi, joten perustamiskustannukset olisivat Helsingin seudun suurimmat. Junaratoja pitäisi leventää moninkertaisiksi raidemääriltään, jotta siirto- ja järjestelyliikenne ratapihan ja lähtöasemien välillä mahtuisi erityisesti nykyisin kapasiteetin äärirajoilla toimivalle pääradalle.

      3+

      • Pilarien päälle rakennettavat kiinteistöt alla autopaikat avointa ilmavaa verkkoa,

        0

  14. Jos Malmin kenttä suljetaan perusteena tonttimaan puute, niin silloin pitää uskaltaa olla johdonmukainen. Miten voidaan sen jälkeen perustella, että kaupungissa on oltava useampia suuria kesämökkialueita, kolme golfkenttää, satoja hehtaareja peltoja ja tuhansia hehtaareja pelkkää metsää.

    11+

  15. Kuten eräs viisas addressia Malmin kentän säilyttämisen puolesta luovuttaessaan totesi: ”Ensin oli suo, sitten tuli lentokenttä ja nyt Jussi…”. Mitäpä jos hetki mietitään, että miksi Malmin lentokenttä halutaan tuhota, vaikka rakentamatonta tonttimaata on Helsingissä pilvin pimein. Syynä on raha. Likainen raha, josta Klaus Bremer jo vuonna 2014 kirjoitti: http://www.boy.fi/atk/component/content/article/12-ajankohtaiset/573-likainen-raha-kaataa-malmin-lentoaseman.html

    Malmin lentokentän arvo on mittaamaton, ei sitä turhaan puolusteta.

    14+

    • Malmin kentän lakkautus on valtion päätös. Hyvä niin, tehotonta toimintaa. Kaupungille hyvä uutinen.

      22+

  16. EU:n asiantuntijaennusteiden mukaan lento-operaatioiden määrä Suomessa jopa tuplaantuu vuoteen 2030 mennessä (http://bit.ly/eurocontrol-2010-2030, s. 41 ja 48).

    Helsinki-Vantaan liikelentoterminaalia rakennettaessa aikoinaan 1980-luvulla liikennettä oli alle puolet nykyisestä, eikä kukaan ilmeisesti osannut kuvitellakaan kentän joutuvan slot-koordinaation piiriin ainoana Suomessa tai sen liikenteen kasvavan nykyisiin mittoihin.

    Jo nyt Helsinki-Vantaalla on aikatauluttoman liikenteen anottava lupaa kiitoteiden käyttöön tunteja etukäteen (http://bit.ly/vantaa_slot). Aamu- ja iltaruuhkan aikaan ei muulla kuin raskaalla reittiliikenteellä ole sinne mitään asiaa, vaikka liike-elämän tarpeita juuri nuo vuorokaudenajat palvelisivat parhaiten. Liikelentotoiminta ja muu kevyt liikenne joutuu Helsinki-Vantaalla nykyistäkin ahtaammalle jo lähitulevaisuudessa.

    Euroopan parlamentti on tuonut painokkaasti julki huolensa kevyttä kalustoa palvelevan lentokenttäkapasiteetin riittävyydestä jo lähivuosikymmeninä ilmaliikenteen lisääntyessä roimasti. Julkilausuma P6_TA(2009)0036 (http://bit.ly/eu-ilmailun-tulevaisuus) kehottaa jäsenvaltioita paitsi vaalimaan, jopa lisäämään yleisilmailua ja liikelentotoimintaa palvelevaa kiitotiekapasiteettia (kohta 13).

    Helsingillä on oman ilmoituksensa mukaan (huhtikuu 2014) asuinrakentamisvarantoa 2030-luvulle asti korkeimman kasvun skenaariossakin ja ilman täydennysrakentamisvarantoa. Siitä huolimatta kaupunginvaltuuston enemmistö edistää 150 km säteellä ainoan vapaalla aikataululla palvelevan kansainvälisen lentoaseman hävittämistä niin pian kuin suinkin.

    Valmiiksi rakennettu ja maksettu, liikelennoille loistavasti soveltuva city-kenttä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti noteeratussa kulttuuriperintöympäristössä lähellä pääkaupunkiseudun liike-elämän keskuksia on korvaamaton voimavara. Metropolien välinen kilpailu on armotonta, ja kansainvälisten suuryrityksien sijoittumispaikkavalinnoissa sujuvat lentoyhteydet ovat merkittävä kriteeri. Tukholmassa Bromman city-kentän liikelentopalveluihin panostetaankin parhaillaan miljoonia (http://bit.ly/bromma-affärsflyg).

    Jokaisen kaupunginvaltuutetun olisi korkea aika pysähtyä katsomaan ja opastamaan myös kollegojaan siitä, mitä maailmalla tapahtuu ilmailualalla ja miten se heijastuu Helsingin seudun kilpailukykyyn ja bisneshoukuttelevuuteen tulevaisuudessa.

    5+

  17. Nyt kun Hämeentie ollaan muuttamassa pyörätieksi, voitaisiin seuraavaksi lähteä viemään eteenpäin Mannerheimintien muuttamista pyörätieksi.

    5+

    • Niin Hämeentie kuin moni muukin väylä Helsingin keskutassa rauhoittyuisi joukkoliikenteelle, pyöräilijöille ja miksei jalankulkijoillekkin jos vain toteutettaisiin saman tyyppinen ajotunneli kuin esim. Tukholmassa Sörnäisistä ennen uutta siltaa ja mahdollisesti Mäkelänkadun päästä samaan väylään Pokkalankadulle. Näin keskustan ahtaat kadut jäisivät ruuhkattomiksi, saasteettomiksi ja meluttomammiksi. Lännen ja idän poikittaisliikenne ei häiritsisi muuta liikennettä ja infran rakentamista kantakaupungissa. Pyöräilylle tulisi todellinen mahdollisuus kehittyä.

      6+

      • Mutta kun Helsingissä halutaan kieltää yksityisautoilu, ainakin keskustassa. On halu estää kulku muilla kuin polkupyörillä ja julkisella liikenteellä.

        7+

  18. Helsingin ainoan lentokentän, Helsinki-Malmin lentoaseman lakkauttaminen on sulaa hulluutta. Lentoliikenne on maailman kasvavin ala. Pienten aikatauluttomien liikelentojen määrä on jo nyt noussut valtavasti. Helsinki-Vantaalle ei ole aikatauluttomalla liikenteellä mitään asiaa, vaan slottia joutuu hakemaan vähintään 3h aikaisemmin.

    Tukholmassa on Bromman lentoasema lähempänä keskustaa kun Malmin lentoasema. Bromman liikenne kasvaa vuosi vuodelta huimasti. Sieltä lennetään myös Ruotsin sisäisiä ja kansainvälisiä reittilentoja. Bromman lentoasema helpottaa ruuhkaisaa Arlandan kenttää sekä on lähempänä keskustaa.
    Haluaako Suomi ja erityisesti sen pääkaupunki Helsinki muuttua kertaheitolla takapajulaksi, jossa lähin yleisilmailukenttä olisi 150km päässä? EU on ennustanut lentoliikenteen kaksin-kolminkertaistumista lähivuosikymmeninä. EU on myös kehottanut vaalimaan aikataulutonta kiitotiekapasiteettiä. Nyt Suomi ja Helsinki ovat tekemässä päinvastoin.
    Malmin lentokentän yhteyteen saataisiin 10 000 hengelle asunnot lakkauttamatta lentokenttää. Onko Suomen ja Helsingin saavutettavuuden romuttaminen maailmalta todella muutaman asuintalon arvoista?

    Malmin lentokenttä on Suomen toisiksi vilkkain lentokenttä ylivoimaisesti. Operaatioiden määrässä taakse jää kaikki muut lentokentät paitsi Helsinki-Vantaa. Suurin osa Suomen lentäjien koulutuksesta tapahtuu Malmilla. Malmin lentokentällä on myös miljoonien liikevaihto ja se tarjoaa työpaikkoja lukuisille kansalaisille.
    Lisäksi Malmin lentokentän maaperä on todella huonosti rakennettavissa. Maaperä on todella vetistä ja se painuu alas hurjasti. Tästä esimerkkejä ovat viereisen Falkullan n. 10 vuotiaiden asuintalojen vajoaminen ja mittaavien korjaushankkeiden käynnistyminen.

    Puhumattakaan Helsinki-Malmin uskomattomasta historiasta, maailmanlaajuisesti tunnetusta pyöreästä sylinterimaisesta lentokenttärakennuksesta ja todella hienoista ulkoilumaastoista jotka kenttä tarjoaa. Itse kenttä on toimiva ja kaunis kokonaisuus jota erityisesti kentän lähistöllä asuvat arvostavat.

    10+

    • Malmin kentän tilastoissa on mukana harjoituksiin kuuluvat läpilennot, joissa kone on laskeutuvinaan ja nousee heti uudelleen. Näitä lentoja on useita kymmeniä päivittäin ja ne käyvät kääntymässä kilometrin päässä naapurustossa matalalla aiheuttaen turhaa melua.

      Lentokentän maaperä on kaupungin selvityksen mukaan keskimääräistä rakennusmaata, ei siis mitenkään erityisen huonoa. Voisivatko lentoporukat jo lopettaa väärän propagandan levittämisen tältä osalta.

      Brommalla on rahtikoneita, jotka eivät mahdu Malmille ilman kiitotien pidentämistä.

      ”Muutaman asuintalon” tuossa tarkoittaa muutamaa sataa taloa ja niiden 20 000 asukasta. Miten muka Helsingille olisi tärkeämpää ylläpitää muutamaa kymmentä lentäjää sen sijaan että nyt voidaan luoda keskelle kaupunkia hieno uusi kaupunginosa, jolla on hieno historia.

      9+

      • Läpilennot eivät muuta malmin sijoitusta vilkkausvertailussa. Edelleen kakkosena. Eikä ne tunnu juuri ketään häiritsevän, kun valittajat on kourallinen kitisijöitä. Luultavasti samoja, jotka valittavat ruuhkasta, kassajonoista ja nykynuorisosta.

        Jos kentän maaperä on keskitasoa, on stadin maa aika huonoa. Tottakai sinne voi rakentaa, mutta se maksaa. Paljon.

        Miten kaupungilla on varaa olla kehittämättä tuottavaa liikematkailun keskusta? Sen sijaan tuhlataan miljoonia luomalla uusi jakomäki tuhotun historian raunioille.(??)

        5+

  19. Helsigin on mietittivä tarkkaan minkälaista kaupunki ollaan rakentamassa. Kaupunki bulrvardit pilaa hyvää luontoa ja muutekin pääväylät ovat ruuhkaisia, Niimpä pikaraitotiet eivät paranna ruuhkia vaan hidastava niitä, eikä kukaan usko ette hidas pikaraitoiliikenne oli nopean tapa päästä keskusttan, halvalla ei saa mitään hyvää.

    Siispä Toinen metrolinja on ainoa vaihtoehto päästä nopeasti pääväylien varsilta keskustaa ja se houkottaa enemmän autoiloijoita joukkoliikenteenee kuin pikaraitoitie.

    Joukkliikenne selvityksessänne toisen linjan metro linja vaihtoehdot hyviä siispä toteuttaa jompi niistä, mutta siitä puuttuu yksi haara hyrylästä lentokentän , kartanonkosken ,maunulan kautta pasilaan haara, mutta alku vaihteeksi on hyvä rakentaa malmin lentokentän ja viikin kautta pasilaan haara, mutta sitä on helppo jatkaa vantaan hakunilaan , jota tulevaisuudessa täydennys rakennetaan tiiviksi asuin alueeksi, jonne tulee kauppakeskus. toinen metrolinja voi olla kallis, mutta rahoitukseen kannataisi huokutella yksityisiä yrityksiä. JOs Helsinki haluaa olla kilpailukykyinen muiden maailman pääkaupunkien kaa metrolisää houkotellevuutta ja matkatekoa huomattavasti nopeammin. uusi yleiskaava tiivistää kaikkia asuin alueita ja lisää ruuhkia , pintarakentamisen kannatalta metro on paras ja nopein vaihtoehto kuin tilaa vievät hitaat pikaraitotiet, jotka eivät pääset kulkemaan yli 80km/h. pikaraitoilinjat lisäisivät autoliua , kun kulkevat todella hitaasti ja jäävät ruuhkiin ja suojatielle ja liikennevaloihin. Järki käteen rakentamissessa, miks olette rakentamassa metrovarauksia ympäri helsinkiä kalliisti , jos ette edes tee asian eteen mitään , että saataisii toinen metrolinja, sitä on suunniteltu todella monta vuotta ja niihin kin on palanut jo rahaakaliisti , joten tehkää toinen metrolinja , muuten hukkaan menee hyvät , jota olette nyt tällä hetkellä siihen laittaneet.

    15+

    • Joo, päällekkäisen ja kannattamattoman Pisararadan miljardilla saataisiin jo paljon aikaan.

      7+

  20. Helsingin tuleivaisuus ei voi olla pelkän asuntojen rakentamista, kyllä teollisuus alueita tarvitaan ehdottomasti työllistymisessä. Ei pelkkää toimistotyötä voida kaikkialle rakentaa, kun jäävät tyhjiksi muutekin vanhoilla alueilla, Helsinki on ajamassa kaikki suuret teolliset yritykset vantaalle espoon puolelle , joka todella huono juttu Helsingiläisten työllistymisessä. Nykyisiä työpaikka alueita pitää laajentaa enitistä enemmän, kun kerta ollaan muuttamassa joitakin teollisuus ja yritysalueita asuinalueiksi , että poistuville yrtyksille löytyisi hyvä vaastavat tilat Helsingin puolelta , että työllisyys ja asuttavuus olisi houkutelevaan Helsinkiin.

    7+

  21. Enemmän saaria asuntokäyttöön esim Helsingin keskustan lähellä olevat saaret ja paloluoto ja villinki.

    Paloluoto ja Villinki voisi todella hyvin soveltua pientalo ja rivitalo, t vailtaisiksi asuin alueiksi ja saisivat samalla jatkumoa jollaksesta. joukkoliikenne hoituisi aluksi liityntälinjoilla , mutta laajasalon raitoiliikenteen laajetessa , olisi helppoa jatkaa ne myös paloluotoon ja villinkiin. Villinkiin ja sen lähi saariin saisi noin 5000 asukasta.
    paloluotoon 1500 asukasta.

    Vallisaareen ja kuninkaansaareen pientalo valtainen alue , mutta suomen linnan tavoin kulttuurisaarina , asukaita 1000 mahtuisi.

    Helsingin keskustan lähellä olevat saaret ja paloluotoon ja villinkiin matkailu yritykset ja loma asutukset tietysti jäisivät ja niille voisi tehdä myös tilaa muille saarille.

    6+

  22. Yleiskaavaehdotuksessa on jäljellä samat käsittämättömyydet kuin edellisessäkin – mikä järki on pyytää kommentteja ja osallistumista kun niillä ei ole mitään vaikutusta? Taidammekin elää Pohjois-Koreassa emmekä Suomessa.

    Huvittavinta on se, että koska työpaikkoja ei näytä lisää Suomeen tulevan, taidamme uhrata viheralueemme pakolaisten asuttamiseen: sieltä se väestönkasvu meille valuu.

    Suruliputus rakkaalle kotikaupungille jonka ihanuus on perustunut monimuotoisuuteen ja mahdollisuuksiin harrastaa ulkona. Sitä ei pian enää ole. Todella masentavaa.

    23+

  23. Lauttasaaren vesitornin ympäristöstä tulisi ehdottomasti säilyttää ainakin korkeat kalliot ja jyrkänne tornin koillispuolella. Niillä on hyvä lasten kiipeillä, ja tämä on lintutornin lisäksi saaren ainoita korkeita paikkoja, joista näkee kauas. Lisäksi kerrostalojen viertä kulkeva hiekkatie on osa monen lauttasaarelaisen ulkolulenkkiä.

    Ps.
    ”Vesitornin ympäristö on kaavoitettu puistoalueeksi, ja alue säilyy virkistyskäytössä myös vesitornin purkamisen jälkeen.” (päiväys 18.9.2015) (http://www.hel.fi/www/kv/fi/ajankohtaiset-hankkeet/talot-ja-tilat/lauttasaaren-vesitornin-purku)

    2+

  24. Me keskustassa asuvat emme ruuhkauta liikennettä tai likaa kaupungin ilmaa, sen tekee satamista lähtevät rekat ja muut turistiautot. Jos Helsingistä halutaan hyvä asuinpaikka, satamat on siirrettävä kauemmaksi keskustasta. Satamien siirto on ensimmäinen edellytys puhtaaseen ilmanlaatuun ja ruuhkattomaan liikenteeseen ei pyöräilyn edistäminen lapsiperheiden autoilun kustannuksella. Pyöräilyn hyöty tässä suhteessa on mitätön verrattuna diesel-rekkojen päästöille.

    7+

  25. Rastilan leirintäalueen siirto Uutelaan on tervettä kehitystä. Metroasemien ympärille kaivataan tiivistä asutusta myös lähiöissä. Sillä tavalla säästyy oikeat retkeilymaastot vähän kauempana.

    2+

    • Rastilan leirintäalueelle rakentaminen on OK, mutta sen siirto Uutelaan ei ole. Lopetetaan ennemmin leirintäalue – miksi pääkaupungissa pitäisi olla karavaanikylä – niin saadaan sekä asunnot että säilytetään ehjä luontokokonaisuus.

      2+

  26. Täälläkin väitettiin, että Helsingissä 250 000 lisäasukasta vuonna 2050. Kaupungin tilastopuoli korostaa noin 140 000 lisäasukkaan vaihtoehtoa, joka on tieteellisiin.

    http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/tietokeskus/helsinki-kasvaa-100000-asukkaalla-vuoteen-2035-mennessa?pd=v

    Helsinki kasvaa 100 000 asukkaalla vuoteen 2035 mennessä
    05.10.2015 13:28
    Helsingin kaupungin tietokeskuksen uuden väestöennusteen perusvaihtoehdon mukaan Helsingin väestö kasvaa 650 000 asukkaaseen vuonna 2020 sekä 760 000 asukkaaseen vuonna 2050. Nopean kasvun vaihtoehdon mukaan Helsingissä olisi 866 000 asukasta vuonna 2050.

    5+

  27. Keskuspuistossa monella kohtaa, erityisesti Haagan kohdalla, on tosi meluisaa. Puiston virkistysarvo on todella paljon huonompi mitä se voisi olla.

    Tutkimukset kertovat melun lisäävän stressiä ja ihmisiä jopa kuolee epäsuorasti melun takia.

    Miksi siis emme rakentaisi Hämeenlinnanväylää (Kehä I asti?), samoin kuin Tuusulanväylää tiiviiksi kaupunkibulevardeiksi, jolloin kadun varsille tulisi yhteen rakennetuista rakennuksista tiivis meluseinä, ja puiston äänimaailma rauhoittuisi. Näihin rakennuksiin sitten kauppoja ja toimistoja kadun puolelle ja alakerroksiin. Ne myös loisivat kadunvarteen kaupunkimaista meininkiä, kun kivajalat suunniteltaisiin kutsuviksi. Molempien väylien varrella, lähellä keskustaa on nyt hukkatilaa, jossa ei melun vuoksi viihdy kukaan. Puiston alasta voisi hyvin nipistää reunoilta, kun se hiljentäisi ja parantaisi puistossa viihtymistä huomattavasti.

    Tätä ilmeisesti suurinpiirtein kaavassa suunnitellaankin?

    4+

      • Anomuumille: Metsiä ja asuntoja ei pidä asettaa vastakkain. Asuntoja ei tarvitse rakentaa metsiin, sillä ne on mahdollista sijoittaa jo rakennetuille alueille olemassa olevaan korttelirakenteeseen.

        10+

  28. Iso osa meistä pyöräilijöistä, jotka poljemme suurimman osan työ- ja asiointimatkoistamme, arvostaa fyysistä hyvinvointia, parempaa ilmanlaatua ja meluttomampaa kaupunkiympäristöä.

    Kahden ensimmäisen syyn vuoksi on epäloogista, että joudumme monin paikoin polkemaan autoteiden vällittömässä läheisyydessä.
    Terveydelle tavoiteltu hyöty jää saamatta pakokaasupilvissä ja autojen kuraroiskeet kastelee pyöräilijät ajoratojen likavesillä.

    Mikäli tavoitellaan meluttomampaa ympäristöä ja parempaa ilmanlaatua, olisi viisainta luoda pyöräilyolosuhteista sellaiset, että ne houkuttelisivat useampia jättämään autonsa kotiin.

    6+

    • Eli jälleen kerran on vain yksi ja ainut oikea liikkumismuoto?

      Ja muuten – ne pyöräilijöiden kuraroiskeet kastelevat jalankulkijat likavesillä niin pyöräväylien vieressä kuin vaikkapa suojateilläkin.

      1+

    • Viheralueille suunniteltujen joukkoliikenneväylien tarkoitushan nimenomaan on, että niiden ympäristöt rakennetaan täyteen asuntoja. Asukasmäärää jouduttiin käsittelyn aikana lisäämään, koska turvapaikanhakijoiden määrä on noussut kesän aikana yleiskaavan asukastavoitteita nopeammin.

      1+

  29. Miksei Pikku-Huopalahteen voi rakentaa? Alueen puisto on täysin rakennettu eikä luonnonmukainen. Sen sijaan Talin Golfklubin vanha ja laaja kulttuuriympäristö, joka tuottaa nautintoa kaikille alueella liikkuville, aiotaan rikkoa ja täyttää kerrostaloilla. Alue on hyvin suosittu golfareiden lisäksi myös lenkkeilijöiden, koiranulkoiluttajien ja muiden luonnossa liikkuvien kesken, ja sieltä on hyvät, vehreät kulkuyhteydet Pitäjänmäelle, Pajamäkeen ja Haagaan sekä Espooseen asti. On vain kateellisten ja kaukana asuvien puhetta, ettei alueella olisi käyttöä muille kuin golfareille. Suosittelen myös asiasta päättäville vierailua alueella, jotta saisitte totuudenmukaisen kokonaiskuvan alueen hyödyistä ja käyttöasteesta!

    3+

    • TOTUUDEN nimissä haluaisin nähdä selaisen havaintoesityksen, jossa kaavaillun LÄNSIPUISTON maa-alueesta olisi poistettu kaikki aidatut, suppealle harrastajajoukolle tarkoitetut vihreäksi merkityt alueet, kuten golf-, jalkapallo- ja tenniskentät sekä keilahallit parkkipaikkoineen, sekä sirtolapuutarhan aidattu alue.

      PALJONKO VIHREÄÄ ALUETTA jää vapaaseen käyttöön? Miten ”ruhtinaallisesti” onkaan muistettu meitä hölkkääjiä ja muita kunnostaan huolehtivia kaupunkilaisia??? Saammeko tulvaisuudessa kiertää vain muutamaa pelikenttien välissä kiemurtelevaa ulkoilutietä entistä nöyrempinä? Samaa kehää ympäriinsä, että tulisi edes puoli tuntia täyteen raittiissa ulkoilmassa.

      Karttojen vehreys jatkuu hämäävästi lähistön ns. jätemäen alueelle, joka on vuorostaan pyhitetty frisbee-golfin pelaajille. Siellä saa varoa lentäviä lautasia henkensä kaupalla (ja hevosia), ellei pysyttele aluetta kiertävällä ulkoilutiellä.

      3+

    • Kannatan 9 -reikäistä rataa ja luodinkestäviä ikkunoita ympäröiviin kerrostaloihin. Tärkeintä on saada Tarvo – Vermo – Talin Uus-Tapiola.

      Merelliseen ihannekaupunginosaan tulisi sata asuntolaivaa. Sieltä on köyhille työssäkäyville kävelymatka viherkäytäviä pitkin viidelle työpaikka-alueelle.

      1+

      • Millaisetkohan köyhät sata asuntolaivaa ostavat? Kyllähän se on niin, että ne jotka ovat kalliilla hinnalta ostaneet alueen asunnot pistävät omansa myyntiin heti kun paljastuu kuinka heidän asuinympäristönsä tuhotaan ja hakeutuvat vastaavaan ympäristöön, jos suinkin on enää varaa ja sellaista löytyy. Vuokralla asuvien on hyvä vaatia aina parempaa, kunhan yhteiskunta maksaa.

        4+

      • Stadin työntekijä
        Alueelle mahtuu asuntoja köyhille ja rikkaille. Joka tapauksessa joudumme asuttamaan satoja tuhansia muualta tulleita, jotka eivät saa työtä. Vanhoille alueille ei siirtolaisia helposti voi sijoittaa.

        0

  30. ”Helsinki olisi edelleen vihreä kaupunki, jonka vahvuuksia olisivat kaupunkimetsät ja kulttuuriympäristöt.”

    Tämä virke ei pidä ollenkaan paikkaansa Koskelan ja Veräjämäen kaupunginosien osalta. Niiden lähimetsistä jäisi uudessa yleiskaavaehdotuksessa jäljelle enää rippeet. Samoin Jokiniementien ympäristön ja Pikkukosken historiallisesti arvokkaat kulttuurimaisemat pilattaisiin lopullisesti. Miksi suunnittelijat eivät ole kuulleet alueen asukkaiden mielipidettä? Koskelan-Oulunkylän alueelta tuli lähes 400 valitusta yleiskaavasta, mikä on 38% kaikista valituksista. Tällä pitäisi olla merkitystä!

    Jokiniementie on kulkenut Vanhankaupunginkoskelta Vantaalle jo 1700-luvulla, ja Pikkukoski ollut kaupunkilaisten virkistyskäytössä ja 1800-luvulla.

    Viikinmäen lähimetsät joen vastarannalla on jo tuhottu. Mielestäni on kohtuutonta, että yksi kaupunginosa menettää kaavassa lähes kaikki lähimetsänsä. Samalla ulkosaaristosta aina Vantaan Haltialaan ulottuva Helsinki-puisto kapenisi Vantaanjoen suulla pelkäksi kulissiksi.

    Jokivarren metsät ovat asukkaille valtava voimavara ja henkireikä, tänne tullaan kauempaakin liikkumaan, ulkoilemaan, retkeilemään. Veräjämäen metsiä ei saa rakentaa täyteen!

    11+

    • Mielestäni virke pitää paikkaansa vähäväkisen Veräjämäen huvila-alueen osalta. Nyt Veräjämäen metsiin saadaan ripaus kaupunkia=kaupunkimetsä. Landella on sitten omansa.

      Joenvarsi säilyy hienona, Vanhankaupunginlahden valtavat suojelualueet ovat aivan vieressä. Muut helsinkiläiset kadehtisivat kohtaloanne!

      ”Miksi suunnittelijat eivät ole kuulleet alueen asukkaiden mielipidettä?” Ei tänne kaupunkiin mitään enää rakennettaisi jos kaikkia pitäisi miellyttää. Kyseisissä metsiköissä vierailleena voin sanoa, että parempiakin nähty. Tiivistäkää!

      2+

  31. 70’000 suomalaisten ja yli 13’000 helsinkiläisten mielestä Malmin lentokenttä on säilytettävä. Kuuluuko Helsinki?

    2+

    • Eli 614 000 helsinkiläisen mielestä kenttää ei ole säästettävä, jos säästäjiä on mitättömät 13 000.

      6+

  32. Ymmärsinköhän talouslaskelmaselvitykset ihan oikein. Menee kymmeniä vuosia ennenkuin rakentamiseen käytetyt rahat tulevat veroina takaisin. Eli alkavat tuottamaan jotain. Vielä kun rakentamiskustannukset tuppaavat kohoamaan yli arvioiden ja tulopuoli saattaa olla melkoista optimistista utopiaa…(???)

    1+

  33. Koskelan ja Veräjämäen metsät ja polut sekä Taivaskallion alue on ehdottomasti säilytettävä virkistysalueina. Niitä käyttävät tuhannet helsinkiläiset aktiivisesti ja ne ylläpitävät parempaa hengitysilmaa kaikille, myös heikompikuntoisille, astmaatikoille ym. Myös eläimille niiden merkitys on elintärkeä. Jos alueille rakennetaan vielä lisää, autoliikennekin lisääntyy ja ilmanlaatu heikkenee siinä samalla.

    Nämä metsien rippeet ovat niin henkisesti kuin fyysisesti elintärkeitä meille kaupunkilaisille. Älkää enää kajotko niihin.

    3+

    • Taivaskallion sijaan kääntäisin silmäni Kumpulan omaan ”keskuspuistoon”. Valtava metsä, johon onnistuin eksymään, ulottuu Valtiontieltä Mäkelänkadulle. Osa siitä on jopa aidattu Kumpulan siirtolan omaksi sienimetsäksi.

      2+

  34. Ajankohtainen yleiskaavaehdotus jyrää Itsenäisyyden puiston. Se on pääkaupungin ainoa itsenäisyyden nimikkopaikka ja sijaitsee Oulunkylässä Käskynhaltijantien ja Vantaanjoen risteyksen länsisektorissa kauniilla rinteellä. Puisto on perustettu itsenäisyyden 75. juhlavuonna 1992 ja rajautuu osin sotaveteraaneille perustetun saman ikäisen kuntoutussairaalan maihin.
    Kaupunkisuunnittelulautakunta aikoo tiettävästi varata puistoon alueen yli 30 000 neliömetrille asuin- ja liikerakentamista samalla rakennustehokkuudella kuin Katajanokka nykyisin. Silloin jäisi lautakunnan tärkeinä pitämien Helsinkipuiston ja Vantaanjoen vihersormen tarpeisiin joen rantaan vain alle sata metriä leveä viheralue plus 40 m vettä joessa. Ristiriita on hämmentävä.
    Taustalla lienee se, että KSV ei vielä yleiskaavaluonnosta tehdessään näytä olleen selvillä Itsenäisyyden puiston olemassaolosta. Sen nimenä on näet Oulunkylän rantapuisto ainakin Helsinkipuiston yleissuunnitelman kartoissa v:lta 2012. Viime viikolla on silti puheenjohtaja sanonut kaupunkisuunnittelulautakunnan haluavan vapauttaa pääosa Itsenäisyyden puistoa rakentamiselle.

    Itsenäisyyteen liittyy suomalaisilla tunnetusti vahvoja tunnearvoja. Olisi merkillistä, jos kasvutavoitteen sokeuttamina ei niistä piitattaisi pääkaupungin yleiskaavoituksessa.

    Helsingillä ei voi olla niin ankaraa pulaa rakentamiskelpoisesta maasta, että itsenäisyyden 100. juhlavuonna voimaan tulevalla kaavalla annettaisiin lupa tuhota 75. juhlavuonna perustettu pieni Itsenäisyyden puisto, joka on pääkaupunkimme ainoa itsenäisyyden nimikkopaikka. Lautakunnalle herätys!

    1+

  35. Kaikissa miljoonakupungeissa on useita erilaisia keskuksia: on vanhoja / historiallisia keskustoja, eri kulttuurien keskittymiä, pilvenpiirtäjien businessalueita, hallinnollisia alueita, taidetihentymiä jne.
    Miksi ihmeessä Suomessa kaikki pitää ahtaa Helsingin vanhalle niemelle? Ratojen ja raiteiden varsilta löytyy tilaa uusille taajamille, joista on nopeat yhteydet vanhaan keskustaan. Ajan oloon uudet keskukset sulautuvat yhteen muodostaen yhtenäisen miljoonakaupungin.
    Toivoisin nykyiselle epätoivoiselle tiivistämiselle pikaista loppua.

    3+

  36. Taivaskallio ja Pirunkallio ovat todella ainutlaatuisia luonnonmonumentteja kaupunkiympäristössä. Rakentamalla näille alueille tuhotaan sekä Helsingin komeimpia maisemia että alueelle muuttavan lisäväestön ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia. Tällaisten virkistysalueiden merkitys on huomattava, kun ajatellaan ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Kun lähistölle muuttaa joka tapauksessa suuri määrä uusia asukkaita, on myös heidän virkistysmahdollisuudet varmistettava lähialueella.

    3+

  37. Harvan maan pääkaupunki on alun perin rakennettu niin hienoon paikkaan kuin Helsinki Vanhankaupungin lahden rannalle. Rakentamalla Vantaanjoen rantametsät Helsinki hävittää omaa ainutlaatuista historiaansa, jota voisi esim. hyödyntää mainostamalla kaupunkia vihreänä, luontoarvot säilyttävänä modernina kaupunkina. Tulkaapa katsastamaan esim. Veräjämäen vanhat kalliot, paikka on Helsingin korkeimpia ja varmasti yksi etelän ikivanhoista asuinpaikoista. Rakentamalla tuhotaan ainutlaatuista kulttuurimaisemaa. Väki purjehti Suomenlahdelle ”Vanajan takaa”, mistä joki lienee saanut nimensä. Joki ja sen metsäiset ympäristöt tulee säilyttää, jos kaupunki ylipäänsä arvostaa historiaansa. Alue olisi arvioitava maailmanperintökohteeksi. Helsinki on nuori kaupunki, mutta jokimiljöö vanhaa, arvokasta historiaa.
    Leena Taimela-Helenius

    15+

  38. Kotiseuturakkaus… Halusin nähdä tämän sanan vielä edes kirjoitettuna. Yleiskaava tuntuu viheralueiden murhalta. Muutto muualle häämöttää.

    4+

  39. Maan hallitus vetää takaisin päätöksiään, jos huomaa että ne ovat asiantuntijoiden tai kansalaisten palautteen mukaan osoittautuneet kestämättömiksi tai epäonnistuneiksi.

    Kaupunkisuunnitteluvirasto sen sijaan on onnistunut aivan erinomaisesti yleiskaavaehdotuksen laadinnassa. Se ei ole saamansa palautteen perusteella havainnut mitään korjattavaa. Hienoa työtä virastolta.

    1+

    • Näin on, vaikka sekä Uudenmaan liitto että ELY ovat selvästi osoittaneet korjaamisen kohteita, samoin kuin 1041 mielipiteen jättäjää.

      Onko oikein kutsua vuorovaikutukseksi sellaista, joka vain sivuutetaan?

      5+

    • Ei tähän kaupunkiin mitään rakennettaisi jos jokaista vinkuvaa valivali-tyyppiä jäätäisiin kuuntelemaan. Kuokka maahan.

      0

  40. Pornaistenniemen luonnonsuojelualueen välittömään läheisyyteen ja osittain metsäänkin on osoitettu tiheää asuntorakentamista. Tämä on täysin vastoin asukkaiden ja luonto- sekä ympäristöjärjestöjen lausuntoja alueesta. Alueella sijaitsee poikkeuksellisen arvokas lintualue sekä suojeltu tervaleppälehto. Rakentaminen katkaisisi ohuen viheryhteyden Viikkin, tuhoaisi luonnonniityt jotka ovat metsän suoja-alueita ja kaventaisi metsäaluetta todella raskaasti. Rakentamismerkintä kaavoituksessa on muutettava vihermerkinnäksi.

    3+

  41. Tämä yleiskaavaesitys on etupäässä ideologista suitsutusta laatijoidensa puolelta. Toimivan kaupungin ja kaupunkilaisten toiveiden kanssa sillä ei ole paljoakaan tekemistä.

    Niinpä ehdotus sisältää muun ohella voimakasta rakentamista kaupunkilaisille tärkeille viheralueille sekä kaupunkin ja seudullisen liikennejärjestelmän tuhoamista pääväylien bulevardisoinneilla. Etenkin jälkimmäiset tuntuvat olevan todellinen utopistinen opinkappale kaavan laatijoille: bulevardien negatiivisia liikennevaikutuksia vähätellään ja pidetään jopa tavoiteltavina. Jo aiemmin on tunnettu virke siitä, että liikennesumppu ei ole stadin kaupunkisuunnittelulle ongelma, joka pitäisi ratkaista – vaan tavoite, johon pyrkiä. Virke mitä ilmeisimmin pitää paikkansa. Ihmisten arjen sujuvuudesta ja kaupungin toimivuudesta viis.

    Mutta älkää toki kuvitelko, että millään täällä esitetyllä kritiikillä mitään vaikutusta olisi. Kaikkia näitä kohtia on jo aiemminkin kritikoitu, mutta ei se mihinkään vaikuttanut ole. Ja onko joku joskus tavannut virkamiestä tai poliitikkoa, joka vapaaehtoisesti myöntäisi erehtyneensä? Tokko näette sellaista tälläkään kertaa.

    22+

Vastaa