Blogi: Maailman kaupungit

Berliinin yleiskaavoituksessa katseet ovat urbaanissa asumisessa

Berliinissä hyväksyttiin yleiskaava reilut parikymmentä vuotta sitten kesäkuussa 1994. Se oli kaupungin yhdistymisen jälkeen ensimmäinen kokonaisnäkemys kaupungin kehittämisestä. Voidaan sanoa, että Berliinissä yleiskaavoitus toimii rullaavalla periaatteella. Yleiskaavaa ei uusita kerralla, vaan se elää tarpeen mukaan.

Suunnilleen viiden vuoden välein yleiskaavasta on laadittu kokonaisarvio, joista viimeisin on laadittu tänä vuonna. Alkuperäiseen vuoden 1994 yleiskaavaan on vuosien kuluessa tehty kaikkiaan 199 muutosta.

Berliinissä tilanne on muuttunut merkittävästi alkuperäisen yleiskaavan valmistumisvuodesta. Tuolloin kaupunki oli vasta yhdistynyt ja esimerkiksi elintasoerot olivat suuret. Väestömäärä oli pitkään laskussa ja perusinfrastruktuuri vaati isoja panostuksia kaupungin yhdistymisen jälkeen. Nyt väestön määrä kasvaa ja asuntojen kysyntä on vilkastunut. Tätä kautta myös hintataso on nousussa. Berliini houkuttelee myös aikaisempaa vahvemmin kansainvälisiä yrityksiä ja opiskelijoita. Berliinistä on tullut globaalisti merkittävä suurkaupunki.

Berliinin yleiskaavan muutokset liittyvät suurelta osin asumiseen. Kaupungin keskusta-alueelle ja sen läheisyyteen on osoitettu kaavassa lisää mahdollisuuksia asuntotuotannolle. Samaan aikaan kauemmaksi kaupungin laidalle suuntautuvaa asuntokaavoitusta on vähennetty.

Myös virkistysalueisiin on panostettu ja kaupunkiin on kaavoitettu merkittäviä uusia puistoalueita. Myös sekoittuneen kaupunkirakenteen määrä on yleiskaavassa lisääntynyt. Eri puolille kaupunkia on yleiskaavaan merkitty kymmeniä paikallisia kauppakatuja, jotka toimivat alueillaan urbaaneina pääkatuina.

Berliini on monin tavoin kehittyvä kaupunki ja käynnissä on monta suurta projektia. Tunnetuin näistä on tietysti uusi kansainvälinen lentokenttä kaupungin eteläpuolella Brandenburgin osavaltion puolella sekä siihen liittyvät yritys- ja tutkimustoiminnan alueet, kuten Adlershof. Keskustassa iso investointi oli uuden päärautatieaseman rakentaminen. Myös idän ja lännen välisellä ei-kenenkään-maalla sijainneen Heidestrassen alueen kehittäminen on alkanut ja Berliinin halkaisevan Spree-joen varrella tapahtuu kehitystä. Erityisesti panostetaan keskustan itäpuoliseen entiseen teollisuusalueeseen, jonne nousee runsaasti sekä asuntoja että erilaisia palveluja ja vapaa-ajan toimintoja.

Kuinka Berliini kaavoittaa?

Kaavoitusjärjestelmä on Saksassa melko samankaltaisen hierarkkinen kuin Suomessa. Berliinissä on kaupunkitasoinen yleiskaava, joka tunnetaan nimellä Flächennutzungsplan. Yleiskaavoitus on kaupunkitasoista ja päätökset tehdään Berliinin senaatissa ja kaupunginvaltuustossa.

Tarkempi instrumentti on yksityiskohtaisempi asemakaava. Asemakaavat hyväksytään kaupunginosien valtuustoissa. Berliini jakaantuu kahteentoista kaupunginosaan, joista kullakin on oma vaaleilla valittu valtuustonsa. Nämä kaupunginosat ovat kooltaan suomalaisittain ajatellen suuren kaupungin kokoisia, vuonna 2012 asukasmäärältään pienimmässä Spandaussa asukkaita oli 219 000 ja suurimmassa eli Pankowissa noin 365 000.

9 kommenttia artikkeliin ”Berliinin yleiskaavoituksessa katseet ovat urbaanissa asumisessa

  1. Meilläkin kannattaisi siirtyä suunnittelemaan yleiskaavoitusta Berliinin tapaan rullaavalla periaatteella. Näin voitaisiin välttää esimerkiksi ylimitoitetuista vuosikymmenten päähän ulottuvista väestöennusteista aiheutuvat ylilyönnit.

    On myös vaarallista suunnitella nykyistä Helsinkiä vuoden 2050 tähtäimellä, kun muutamien vuosien päästä pääkaupunkiseudulla saattaa jo olla ihan toisenlainen kuntarakenne.

    4+
  2. Tästä voisi Helsinki ottaa oppia:
    “Kaupungin keskusta-alueelle ja sen läheisyyteen on osoitettu kaavassa lisää mahdollisuuksia asuntotuotannolle. Samaan aikaan kauemmaksi kaupungin laidalle suuntautuvaa asuntokaavoitusta on vähennetty.”
    Keskityttäisiin kunnolla olemassaolevien alueiden tiivistämiseen muutamiksi vuosiksi ainakin eikä yritettäisi samalla levittäytyä yhä uusille alueille. Tällä tavalla saataisiin nopeasti järkevää kaupunkirakennetta ja sitä kautta palveluja tietyille alueille. Sen sijaan jos kaavoitetaan koko ajan sinne tänne ja myös täysin uusia alueita päädytään siihen, että missään ei saada ns. valmista aikaan ja kaupunkirakenne pysyy hajautettuna ja palvelut tavoittamattomissa.

    9+
  3. Suurkaupunkiin sullotut asukkaat ovat suurpääoman tuotantoeläimiä.

    Vähiten vihreää luontoa sallii “Vihreä puolue” Homo sapiensin karsinoille. Ihmisen virikeympäristöstä viis. Ekologisuus ennen kaikkea.
    (Bonuksena tyytyväiset grynderit.)

    2+
  4. Tehostetaan vielä maankäyttöä, otetaan mallia tehokanaloista. Ei asuntojen tarvitse olla suuria.

    6+
    • Muutetaan takaisin metsään. Eletään luontaistaloudessa ja syödään pettuleipää. Kuollaan hammasmätään 30-vuotiaana.

      3+
      • Ei kun muutetaan Tampere uudeksi pääkaupungiksi. Sieltä löytyy paikka uudelle Guggenheim-museollekin! Lopetetaan myös Helsingin merenrantojen raiskaaminen.

        Sisämaassa olevaa kaupunkia on puolet helpompi paisuttaa joka suuntaan.

        Järki käteen.

        3+
      • Kyllä, Tampere sijaitsee sisämaassa. Tosin se sijaitsee myös kannaksella, joten “paisuttaminen” on itse asiassa vielä vaikeampaa kuin Helsingissä.

        1+
  5. Hesa on “Puumaan kivikaupunki,” kirjoittaa aiheellisesti Katarina Baer viime sunnuntain Helsingin Sanomissa. Esim. Berliinissä on 2,5 kertaa enemmän puita asukasta kohden kuin Helsingissä!

    Aiheeseen liittyvä video “Helsingin keskusta on puuton kivierämaa” löytyy: http://www.hs.fi/hstv/

    1+

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.