Blogi: Osallistu

Varjoyleiskaava valmistui

Urban Helsinki -ryhmä on julkaissut Pro Helsinki 2.0 -nimisen suunnitelman, joka on vaihtoehto Helsingin valmisteilla olevalle uudelle yleiskaavalle.

Ryhmä haluaa suunnitelmallaan osoittaa, että Helsingistä voidaan kaupunkirakennetta tiivistämällä tehdä monipuolinen miljoonakaupunki vuoteen 2050 mennessä.

Vaihtoehtosuunnitelman mukaan Helsinki voisi kasvaa vuoteen 2050 mennessä noin puolella miljoonalla asukkaalla ja 250 000 työpaikalla.

Tutustu varjoyleiskaavaan: www.urbanhelsinki.fi

65 kommenttia artikkeliin ”Varjoyleiskaava valmistui

    • Loistava ajatus boulevardeista – Tehtaankatu ja saman tien Pietarinkatu boulevardeiksi! Enemmän puita keskustaan!

      1+

    • Suunnittelu taitaa tapahtua nykyään jossain muussa kuin reaalimaailmassa. Suurin osa ihmisistä ei tule autostaan luopumaan ennen kuin julkinen liikenne toimii nopeasti ja kitkatta (joka ei ole vielä edes näköpiirissä) ja silloinkin autoa tarvitaan isompien esineiden kuljettamiseen tai jos aikataulu on tiukka. Kaavottajan pöydän ideaalit vaihtuvat pakokatkuisiin sumppuihin. Tosin jos hyvin käy, niin viisaammat kaupungit alkavat vaatia virastot ja muun infrastruktuurin itselleen, jolloin koko ydinkeskustan voi museoida pysyvästi töiden ja ihmisten kadottua. Siihenhän tällä pyritään.

      0

  1. Helsinkiin haluttaisiin houkutella puoli miljoonaa uutta asukasta. Tämä kuulemma onnistuu, koska asunnot halpenevat kunhan niitä vaan rakennetaan lisää.

    Haave asuntojen halpenemisesta ja asuntopulan hellittämisestä ei kuitenkaan toteudu, jos uusien asuntojen ovilla on taas kolkuttelemassa kaksin verroin uusia tulijoita. Tuloksena on loppumaton kierre ja pilattu Helsinki, jonka viheralueet ja merenrannat on rakennettu umpeen.

    6+

    • Kannattaa tutustua varjoyleiskaavaan ensin. Siinä nimenomaan on avain siihen, miten säästetään viheralueita: rakentamalla tiiviisti. Vaikkei asunnot halpenisikaan, muuttovirta hidastuu joskus kuitenkin, ja jos ei hidastu, tarkoittaisi se, että Helsinki jatkaisi kasvuaan, joka ei sekään olisi huono vaihtoehto. Suurkaupungeissakin viihdytään, niitä on maailmalla satoja.

      (Hieno tapa säästää moderoijalta vaivaa: kommentti ei lähtenyt, koska kuulemma kirjoitin liian nopeasti)

      25+

    • Iso kysyntä asunnolle on kuitenkin pohjimmiltaan hyvä asia. Paljon lohduttomampi tilanne olisi se, että kukaan ei haluaisi PK-seudulle/helsinkiin muuttaa

      5+

  2. Tässä vaihtoehtokaavassa on paljon hyvää. Ryhmä on ymmärtänyt, että aidolla tiivistämisellä on mahdollista saada runsaasti asuntoja ja samalla säilyttää luontoalueet.

    Peukkuja myös sen oivaltamisesta, ettei nykyistä ”metroverkkoa” kannata laajentaa sekä normien reippaasta kyseenalaistamisesta. Toivon, että vaihtoehtokaava synnyttää keskustelua, onko normeissa, jotka ohjaavat suunnittelemaan huonoa ympäristöä ja vääränlaisia asuntoja, mitään järkeä.

    37+

      • Olde ymmärtänee varmaan sen, että jos saman määrän ihmisiä asuttaa ”luontoalueita säästäen” , niin sitä luontoa kuluukin yllättäen monikymmenkertainen määrä?

        Kaupunki olkoon ihmisille ja muu luonnolle, jotta sitä luontoa säästyisi eniten.

        18+

      • Onko se luonto parempi vähän kulunut tai kadonnut kokonaan? Ollaan me ihmisetkin osa tämä ekosysteemi ja on meilläkin tarve päästää lähiluontoon, vaikka asumme kaupungissa. Lisää väkeä tarkoittaa vain lisää tarve päästä hetkeksi jonnekin hengittämään, liikkumaan ja alentamaan stressia. Tämä ’luonto jossain muualla’ idea on perustamaton tekosyy joka on käytetty ihan liikaa.

        9+

    • Minusta varjokaavassa on jätetty luontoa ja puistoa paljon enemmän paikalleen mitä hidas haulikkokaavoittaminen olisi säästänyt.
      Mutta yleisesti vallitsevien suunnittelunormien kyseenalaistamisesta suurimmat aplodit!

      9+

    • Voihan tuota vaihtoehtoyleiskaavaa katsoa myös jonkun Malmi-filtterin läpi ja kuvitella, että siinä ei olisi koskettu Malmin kenttään. Minäkään en kannata esim. Kehä I:n bulevardisointia, mutta muuten tuossa on todella paljon kannatettavia kohtia.

      3+

      • Mielestäni varjokaavassa oli vedetty yli hyvällä tavalla ottamalla kyseenalaisetkin alueet tarkasteluun ilman spekuttamista siitä, onnistuisikohan tämä poliittisesti vaiko eikö. (Malmi, P-Pasila, Kehä I, Santis jne)

        Kädenlämpöisiä varjokaavoja ei ole mieltä edes piirtää, kyllä virasto hoitaa sen puolen.

        5+

  3. Positiivista olisi saada Pasila kehittymään. Päärautatieasema siirrettäköön Pasilaan, keskustasta metro pasilaan ja pohjoisemmaksi.

    10+

  4. Todella asiallinen idea. Toki yksityiskohdissa on paljon vielä hiottavaa mutta näillä isoilla linjoilla voitaisiin saada kaupunkia eikä loputtomasti lisää Espoota. Kymmenen pistettä ja jatkoon!

    36+

  5. Todella hyvää työtä! Ei muuta kuin normit remppaan ja työn alle vaan niin nopeasti kuin mahdollista. Erittäin hyvä lähtölaukaus uudelle yleiskaavalle on tässä. Kiitos Urban Helsinki -aktiiveille!

    26+

  6. Tässä oli nyt piirretty näkyviin Katajanokan laajentaminen rakentamalla uusia kortteleita parkkikenttien päälle. Tämä idea ei välttämättä kohtaisi kovaa vastustusta, koska asukasluvun kasvu todennäköisesti parantaisi kärjen palveluja ja vahvistaisi muutenkin hyvää kaupunginosaa. Tällä tavalla aivan kävelykeskustaan saataisiin paljon lisää asukkaita valmiin katuverkon ja ratikkalinjojen piiriin. Nämä asunnot menisivät myös kaupaksi heti, koska sijainti on ideaali. Aivan heti pystyisi rakentamaan nykyisten parkkipaikkojen päälle siten, että autopaikat jäisivät kellariin ja esteetön sisäänkäynti tulisi nykyiselle korotetulle jalankulkuväylälle. Tämä ei edellyttäisi mitään muutoksia katuverkossa, eikä oikeastaan yhtään neliömetriä puistoa tai pysäköintiä katoaisi. Nykyiseltä rantariviltä lähtisi merinäköala, mutta jokaiselle halukkaalle voisi järjestää option uuteen rantariviin.

    27+

  7. Toivon hartaasti, että KSV ottaa tästä upeasta varjokaavasta oppia itselleen ja lähtee rohkeasti suunnittelemaan tiiviimpää kaupunkia. Bulevardisointi tarjoaa mahdollisuuden, jota ei pidä heittää hukkaan. Jos emme bulevardisoi, voimme heittää hyvästi monille puistoalueille ja kaupunkimetsälle.

    32+

    • Asia on juuri päinvastoin. Bulevardisointi tuhoaa puistoalueita ja kaupunkimetsiä. Esimerkkinä voisi mainita Suursuonpuiston Tuusulanväylän varrella. Alue ei ole sen vuoksi jäänyt rakentamatta,koska vieressä kulkee Tuusulanväylä. Puisto on sen vuoksi rakentamatta,koska se on PUISTO. Se on asukaskyselyissä mainittu alueen helmeksi ja sen keskellä kulkee puro. Puro sijaitsee luonnollisesti alueen matalimmalla kohdalla ja johdattaa pois ympäristön valuma ja hulevedet.
      Varjoyleiskaavassa alue on suunniteltu täyteen taloja vastoin kaikkia aikaisempia suunnitelmia,joissa tuskin muste on ennättänyt kuivua.

      9+

  8. Tässä kaavassa on kieltämättä hyviäkin ideoita – vaikka Malmin lentokenttä – koillishelsinkiläisille tärkeä viheralue, onkin uhrattu asuinrakentamiselle. Teiden ja ratojen varsia voi tiivistää, mutta viher- ja ulkoilualueita täytyy olla. Ne ovat tärkeitä ihmisten hyvinvoinnille. Toisaalta, 30 vuoden päästä tuskin on enää pääkaupunkiseudulla kuntarajoja, joten toivoisi kaikkiin näihin suunnitelmiin laajempaa näkemystä. Helsinki-keskeinen ajattelutapa tuntuu jotenkin vanhanaikaiselta.

    3+

    • Malmin kentän osalta on tietenkin pidettävä huolta, että sitä kaaheen laakeeta aakeeta ympäröivät metsät säilytetään, ja rakentaminen keskitetään sille aukealle alueelle…

      1+

  9. Kaavan pahin virhe on aliarvioida väestönkasvu. Vuonna 2050 Helsingissäkin on yli 1.5 miljoonaa asukasta. Ainoa tapa estää se on jatkaa nykyisellä linjalla, jolloin me nuoret ja koulutetut muutamme muualle. Siinä Helsinki koettaa pärjätä huoltotaseensa kanssa kun väestö vanhenee, ja maksajakato kiihtyy.

    Nyt järki käteen ja äkkiä tiiviimpää, oikeaa kaupunkia rakentamaan!

    8+

    • Lähtökohdaksi on otettava oikeaksi suurkaupungiksi tuleminen eli vähintään 5 miljoonaa asukasta. Kilpailija Pietarille. Koko Suomi voisi muuttaa Helsinkiin. Asuntojen rakentaminen voidaan rahoitaa myymällä muu Suomi, vaikka Venäjälle. Näin saadaan urbaani tiivis kaupunki.

      5+

  10. Muutama itseänikin mietiyttävä yksityiskohta tuosta varjoyleiskaavasta löytyy, mutta ottaen huomioon, että kyseessä on nimenomaan YLEISkaava ja vieläpä vapaaehtoisvoimin tehty sellainen, niin ei voi muuta sanoa, kuin että upeaa työtä!

    Kuten useampikin kirjoittaja on tänne jo kirjoittanut, täytyy vain toivoa, että Helsingin kaupunki ottaa mallia ja ideoita tästä esityksestä. Helsinkiä on viimeiset yli puoli vuosisataa rakennettu lähestulkoon vain ja ainoastaan lähiöinä, autoilijoiden ja peltomarkettien ehdoilla. Kaikesta huolimatta tiivis kantakaupunkimainen alue lyhyine etäisyyksine ja suuren asukastiheytensä mahdollistamine palveluineen ja mahdollisuuksineen aivan ehdottomasti halutuinta Helsinkiä – näkeehän sen jo asuntojen hinnoistakin. Nyt on aika kääntää uusi lehti, ja tarjota yhä useammalle halukkaalle mahdollisuus asua urbaanissa ja aktiivisessa tiiviissä kaupungissa. Ja heidän, jotka haluavat asua lähiössä tai pientalossa, ei tule huolestua myöskään – eiköhän pääkaupunkiseudulta saatika koko Suomen kokoisesta valtiosta löydy vastaisuudessakin tilaa juuri sellaiselle asumiselle mitä itse kukin haluaa.

    Ehdoton kannatus tiivistämishankkeille ja pääväylien bulevardisoinnille!

    24+

    • Pitäisikö siis kaikkien pientalossa tai omakotitalossa asuvien helsinkiläisten siis muuttaa muualle, jotta urbaania asuinympäristöä haikailevat voisivat muuttaa tilalle. Vai olisiko kuitenkin useanlaisia tapoja asua – myös Helsingissä. Vaikka se olisikin rauhallinen pientaloalue. Ja vaikka sen haluaisi sellaisena säilyttää. Kaikki eivät halua katsella kerrostaloja ikkunastaan – Helsingissäkään.

      9+

      • Jos jossain Suomessa on paikka kantakaupunkimaiselle asumiselle, se on kehä-ykkösen sisällä. Ja pääosin sitähän se kaava käsittelee, vähinkin eteenpänä olevat alueet jäävät muutamaa poikkeusta lukuunottamatta yhtä harvaksi kuin ennenkin. Kyllä Helsingissä säilyy jatkossakin monta tapaa asua, kunhan nyt saadaan sitä eniten kaivattua lisää.

        6+

      • Erinomainen visio – hatunnosto tekijöille! Tätä on kaivattu, kunhan vain esteettisyyttä vaalitaan.
        On tärkeää että yksittäiset rakennettavat tontit ovat sen verran pieniä että sen kerrostalon rakentaa pienempikin firma tai yhteisporukka. Näin annetaan mahdollisuus katukuvan monimuotoisuudelle. Suurrakennuttajia suosivam kortteli-kerrallaan oikeuksien kauppaaminen on vastoin kaupungin ja sen asukkaiden etua.

        6+

  11. Hyvää rohkeutta visioida tulevaisuuden kasvua!
    Koska nykyistä kantakaupunkia ei riitä kaikille sinne haluaville on ehdottoman kannatettavaa rakentaa sitä lisää.

    17+

  12. 5/5

    Toivon, että Helsingistä kasvatetaan urbaani ja viihtyisä, eurooppalainen suurkaupunki. Ei liikekeskusta nukkumalähiöineen ja miljoonine yksityisautoineen Amerikan tyyliin. Tämä on paras näkemäni esitys asiasta tähän mennessä. Muuttoliike PK-seudulle jatkuu, kuten koko maailman kaupungistuminen, se kertoo aika paljon ihmisten preferensseistä. Nyt vain rohkeasti kaavoittamaan ja rakentamaan!

    25+

  13. Pidin todella paljon tästä ehdotuksesta ja toivon, että asiat siirtyvät tästä varjokaavasta kaupungin viralliseen yleiskaavaan. Tärkeimpiä elementtejä tässä olivat mielestäni väylien bulevardisoinnit ja väylien ja ratojen varsille rakentaminen. Lisäksi on hienoa, että tässä tiivistetään paljon jo olemassaolevaa, eikä rakenneta kauhean kauas keskustasta (esim. Östersundomiin, joka on mielestäni huono hanke).

    Toinen merkittävä asia, joka on oivallettu, on se että kaupungin asettamaa normiviidakkoa on karsittu, eli näin on tehostettu rakentamista ja tällä olisi varmasti vaikutusta asuntojen hintoihin, kun esimerkiksi suuria määriä autopaikkoja tai tilaa vieviä ylisuuria kylpyhuoneita ym. ei tarvitsisi rakentaa. Julkisen sektorin (eli tässä tapauksessa kaupungin) tulisi mahdollistaa ja antaa vapaammat kädet kaavoissa, eikä lähteä määräämään ylimääräisiä ja turhia asioita, jotka hidastuttavat ja kallistuttavat hankkeita. Tällä olisi positiinen vaikutus ihan kansantalouteen, kun hankkeet saisivat vauhtia ja edullisemmat asunnot nostaisivat kuluttajien ostovoimaa.

    Ei ole sattumaa, että kaupungin kalleimmat asuinalueet löytyvät Töölöstä, Punavuoresta, Krunikasta, Ullanlinnasta jne. Ne ovat kauniita umpikorttelialuita kivijalkaliikkeineen ja palvelut ja työpaikat ovat lähellä. Lisää vastaavaa umpikorttelialuetta pitäisi rakentaa keskustasta ulommas, eikä toistaa samoja virheitä, joita on jo vuosikymmenet toistettu, eli rakentaa tehottomia lähiöitä yksityisautoilun varaan. Kalasatama ja Jätkäsaari ovat jo esimerkkejä paremmasta kehityksestä, vaikka niissäkin olisi parantamisen varaa (Kalasatamaan lisää kivijalkaa ja Jätkäsaareen lisää ratikkalinjoja).

    Joukkoliikennettä tulisi kehittää pidemmälle, juuri pikaratikoiden ja metrojen muodossa.

    Nyt kaavoittajat ja kaupunginisät (ja äidit) herätys!

    24+

    • Mahtaako Töölön arvo tulla etäisyydestä keskustaan, jossa ne kivijalkapalvelut on, vai jostain umpikortteleista itsestään? Eino Leinon kadun pohjoispuolella palvelut loppuvat, vaikka on umpikorttelia, kun etäisyys suurempaan keskittymään kasvaa liian suureksi – vain parturikampaamoille riittää paikallisia asiakkaita joka kuudenteen kortteliin. Bulevardisuunnitelmat eivät tuo riittävää kriittistä massaa, vaan tiivistys pitää lähteä ensin lähempää keskustaa, olemassaolevilla alueilla. Vain Pohjois-Pasilan ratapihan tilalle voidaan saada itsenäinen massa.

      4+

  14. Malmin lentokenttäalue pitää ehdottomasti säilyttää. Suunnittelijat eivät näytä ymmärtävän tämän kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi inventoidun kohteen merkitystä. Kuvaavaa on, että suojelluista rakennuksista ainostaan pyöreä terminaali on tarkoitus säilyttää kerrostalojen puristuksessa. Ilmeisesti suojeltu lentokonehalli pitäisi purkaa, vai kuinka?

    Suunnitelmassa on myös merkilistä epäjohdonmukaisuutta. Joiltakin alueilta keltaista väriä saa etsiä ja jotkut on ahdettu aivan täyteen. Jotkut olemassa olevat lähiöt saavat olla entisellään, mutta esim. Myllypuro on suunniteltu täyteen lisärakentamista. Mistä moinen epäjohdonmukaisuus?

    3+

  15. Varjoyleiskaava on kiinnostava vaihtoehto. Sen avaamilla näkökulmilla kaupunkia voisi kehittää paljon. Muutamia huomioita.

    1) Hyvin toteutettuna tiivis kaupunkirakenne voi olla viihtyisää. Viihtyisyyttä lisää, että tilaa jää myös luonto- ja virkistysalueille.

    2) Tapaa muuttaa liikkumista Helsingissä pitäisi muuttaa enemmän kuin on ollut tapana ajatella.

    3) Kun raideliikennettä kehitetään, on painotettava sujuvan kulkemisen rinnalla kustannustehokkuutta eri näkökulmista. Jos kaupunkilaiset säästävät matka-ajoissa ja asukasmäärien mitoitukset toimivat suhteessa liikenteen kapasiteettiin keskeisissä liikkumissuunnissa, niin hyvä.

    4) Maankäytössä on ylipäätään olennaista siirtyä tuhlaavasta tilankäytöstä ja kaupunkirakenteen levittämisesti viihtyisään tehokkuuteen.

    5) Kun autoilu sitoo tavalla tai toisella noin neljänneksen kaupungin maa-alasta, pitäisi autopaikkanormituksesta luopua.

    15+

  16. Hieno visio! Kaupunkisuunnitteluvirasto voisi rohkeasti ottaa tästä suunnitelmasta aineksia tehdessään uutta yleiskaavaa. Juuri tällaista kaupunkimaista kaupunkia haluan Helsingin tulevaisuudessa olevan.

    17+

  17. Varjokaava tarjoaa juuri sitä, mitä Helsingin seudulla kaivataan.

    1) Tiivis kaupunki, erilaisia vaihtoehtoja asumiseen. Suomessa on rakennettu viimeiset 50 vuotta väljää puutarhakaupunkia/”luonnonläheistä” lähiötä. Tämä pakottaa suuren osan niistäkin, jotka haluaisivat asua urbaanissa ympäristössä, muuttamaan halvemman asumisen perässä lähiöihin. Urbaania ympäristöä on taas luontevaa rakentaa sinne, missä sitä jo entuudestaan on, eli Helsinkiin. Varjokaavan toteuttaminen ei pakottaisi väljässä lähiössä tai omakotialueilla asuvia muuttamaan korttelikaupunkiin tai merkitsisi, että nyt vanhat väljät asuin- ja virkistysalueet tuhottaisiin uuden, ylitiivin kaupungin tieltä. Kaavan mukainen kehitys tapahtuisi kokonaisuudessaan Kehä I: sen rajaamalla alueella, mikä kuitenkin muodostaa hyvin pienen osan koko pääkaupunkiseudusta. Kaavan mukainen kehitys ainoastaan loisi ihmisille viimeinkin mahdollisuuden todella valita, millaisessa ympäristössä he haluavat elää.

    2) Tiivis kaupunki, ihmisen kokoinen kaupunki . Helsingin kasvaminen on suuri mahdollisuus, joka mahdollistaa todellisen suurkaupungin kehittymisen kaikkine hyvine puolineen. Helsinki kasvaa joka tapauksessa, siitä kannattaa ottaa kaikki irti. Toisena mahdollisuutena on haulikkokaavoittamisen jatkaminen ja amerikkalaistyyppisen kaikki viheralueet tieltään raivaavan nukkumalähiömaton rakentaminen.

    2) Tiivis kaupunki, omaleimainen ja eläväinen kaupunki. Helsinki on omaleimainen kaupunki nimenomaan tiiviiden ja aktiivisten korttelikaupunginosiensa vuoksi. Jos kaupungista halutaan aktiivinen ja tapahtumarikas, on ainoa vaihtoehto rakentaa tiivistä kaupunkia, jossa alueilla on riittävä väestöpohja ja tilaa luovuudelle.

    3) Tiivis kaupunki, vehreä kaupunki. Ainakin tällä hetkellä Helsinki on varsin vehreä kaupunki, jossa on paljon puistomaisia alueita. Niiden säilyminen koskemattomina taas on mahdollista ainoastaan aloittamalla välittömästi tiiviin kaupunkirakenteen rakentaminen. Helsinki kasvaa joka tapauksessa, me voimme valita kasvaako se tiivisti ja hallitusti vai väljästi pikkuhiljaa kaikkialle hivuttautuen.

    22+

    • Suomeen ei suurkaupunkia saada muuta kuin pakkosiirtämäällä koko muu Suomi Helsinkiin tai tuoimalla muutama miljoona pakoloaista tänne.

      Nukkumalähiö on hyvä paikka asua! Eiköhän tämä vuosikymmeniä jatkuntu lähiöiden mollaaminen riitä.

      9+

  18. Hieno visio! Viikin ja Lahdenväylän alueet erityisen onnistuneita bulevardeineen ja uusine pikaratikoineen. Yliopistokampukselle pitää ehdottomasti olla raiteet!

    12+

    • Miten tulevaisuudessa kuljetaan kesämökeille, jos kaupunki suunnitellaan autottomiksi.

      7+

      • Näissä visioissa on jätetty kertomasta, että kesämökit varmaan halutaan sosialisoida tarpeettomana ylellisyytenä valtiolle.

        5+

      • Ratkaisu on varmaan se, että kaupunkeja ei suunnitella autottomiksi? – eihän niin tehdä tässäkään suunnitelmassa.

        7+

    • Käytännössä peltojen lisävalloitus pakottaisi Helsingin Yliopiston kampuksen siirtymään Hyvinkäälle – no, olisihan se HY edelleen. Luonnonsuojelualueen suojavyöhyke, kulttuurimaisema ja valtakunnallisesti merkittävä lintualue eivät ole mitään toissijaisia intressejä, ihmisen on sopeuduttava niihin eikä toisinpäin.

      4+

      • Hyvä ajatus. Hyvinkäällehän on jo raideyhteys, ei tarvita uutta rataa.

        6+

  19. Liikenneväyliä haluttaisiin muuttaa bulevardeiksi, mutta ehkä kannattaisi aloittaa siitä, että olemassaolevia katuja ympäristöineen ei muuteta moottoritierampeiksi, kuten parhaillaan esimerkiksi Kivikossa.

    8+

  20. mitenhän tuo autottomuus käytännössä toimii ja toteutuu. Esim lapsiperhe, jossa on kolme harrastavaa lasta, joita kuljetellaan harjoituksiin ja kilpailuihin työpäivän jälkeen ja samalla hoidetaan kaupassa käynnit ym. Tahtoisimpa nähdä vanhemman julkisissa kuljettelemassa kolmea lasta eri puolille pääkaupunkiseutua kauppakanssien kanssa. Vai suunnitellaanko kaupunkeja nuorille n. 30 vuotiaille, joilla ei ole harrastavia lapsia vai loppuuko tämä lasten harrastaminen tulevaisuudessa.

    11+

    • Hieno visio minustakin, toteutukseen vaan. Suunnitelma, jos siihen tutustuu, ei sisällä muuten mitään autottomuutta, vaan kaikkien kulkutapojen tasapuolisempaa kohtelua sekä tietenkin lyhyempiä etäisyyksiä ja parermmat palvelut ja harrastusmahdollisuudet lähempänä yhä useammalle.
      Meillä on kolme harrastavaa lasta ja kaksi työssä käyvää aikuista mökki ym. ja ei ole tarttenut silti hankkia autoa.

      13+

      • Voisiko tässä hieman tarkentaa, sijaitseeko mökki perinteiseen tapaan haja-asutusalueella eikä esimerkiksi Kivinokassa ja jos ensinmainittu pätee, niin miten sinne matkustaminen ja kauppareissut sieltä tapahtuvat?

        1+

    • Kyllähän tässä lapsiperheet on unohdettu täysin. Bulevardit on vaarallisia paikkoja lapsille. Päiväkodeista ja kouluista ei suunnitelmissa ole lisäksi mitään mainintaa. Huonokuuloisille vanhuksille nämä katurännit sopisivat paremmin.

      4+

      • Lähipalvelut ja pikaraitio tarjoavat vanhuksille ja lapsiperheillekin paremman asuinympäristön, kuin asuinympäristö, joka pakottaa kaivamaan auton lumikinoksesta päästäkseen alepaan.

        Päiväkodeista ja kouluista ehtii kyllä päättämään, kunhan yleiskaavaa viedään asemakaavan tasolle.

        10+

      • Lapsiperheiden unohtaminen voi olla tahallistakin. Punavihreyden linkolalaisessa suuntauksessa uusien lasten synnyttämistä pidetään pahana asiana siksi, että joissakin muissa maissa kärsitään väestöräjähdyksen seurauksista tai että luonnonvarojen kulutuksen raju kasvu johtuisi pääasiassa väestönkasvusta.

        5+

      • Nyt hei ne lääkkeet..

        Jos vaikka varjosuunnittelijoiden mielestä/kokemusten perusteella lapsiperheetkin pystyvät elämään oikein hyvää elämää tiiviissä kaupungissa?

        9+

      • Tuo linkolalaisuuteen viittaava lapsiperhetoteamus oli ehkä hieman korni, mutta pysyn siinä johtopäätöksessä, että kantakaupunki on lapsille paljon turvattomampi paikka kuin esikaupunkivyöhykkeen rauhallisemmat alueet.

        Erityinen ongelma kantakaupungissa lasten kannalta ovat runsaat vilkasliikenteisten katujen ylitykset. Vilkasliikenteisiä teitä toki on esikaupungeissakin, mutta toisaalta niistä löytyy enemmän kevyen liikenteen siltoja ja tunneleitakin.

        Kannattaa katsoa huvikseen, paljonko näkee alle 12-vuotiaita lapsia kulkemassa ulkona ilman aikuista saattajaa kantakaupungissa verrattuna esikaupunkeihin.

        3+

  21. Virkistävää ajattelua! Pitäisikö kuitenkin rakentaa vielä tiiviimmin, vaikka sitten ylöspäin? Kortteleita joissa muutama 20-30 krs. torni joissa ei autopaikkavaatimuksia. Helsinkiin muuttavista ei kaikilla voi olla auto, se lienee selvää. Meillä on pääkaupunkina vielä Euroopan pienimmät ruuhkat, pidetään se niin. Työpaikkoja voi rakentaa mielin määrin junaradan varteen Helsinki-Hyvinkää. En antaisi Keskuspuistosta metriäkään mihinkään rakentamiseen, enkä myöskään lentokentästä.

    2+

  22. Pidän kaavaesityksestä. Se osoittaa että väkiluvultaan kasvava kaupunki kykenee turvaamaan viheryhteytensä ja luonnon monimuotoisuuden turvaavan Helsingin.

    9+

  23. Hyvältä näyttää ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys kommentoi tätä juuri kanssa että on lähiluonnon kannalta pääosin hyvällä pohjalla: ”Kaupunkirakenteen tiivistämiseen pohjautuvassa suunnitelmassa on pääosin otettu hyvin huomioon luontojärjestöjenkin edustama tavoite säilyttää Helsingin identiteettiin olennaisesti kuuluvat luonto- ja virkistysalueet. Kannatamme Pro Helsinki 2.0 -suunnitelman ottamista Helsingin yleiskaavoituksen lähtökohdaksi. ”. Löytyy täältä https://www.facebook.com/SLLHelsy/posts/937332922962284.

    10+

  24. Nopeasti muuttuvassa maailmassa on tulevaisuuden haasteisiin vastattava olennaisesti uudenlaisella työkalupakilla. Varjokaavassa on hyvät ainekset kaupungin kehittämiseen.

    6+

  25. Sateet ja tulvat lisääntyvät tulevaisuudessa, joten jo senkin takia on tärkeää säilyttää riittävästi viheralueita, jokia ja puroja, joihin hulevedet voidaan imeyttää. Tutkimuksissa on näyttöä, että päällystämättömät alueet ovat tässä tehokkaampia kuin päällystetyt.

    9+

    • Varmaan metsässä. Jota, kuten varmaan näet, on varjokaavassa säästetty sangen reippahasti. Kuinkahan on virallisen kaavaluonnoksen laita?

      10+

      • Näyttää olevan kopioitu suurelta osin `virallisesta`kaavaluonnoksesta. Eli lähipuistoja tuhottaisiin surutta.
        Pikaraitiosuunnitelmat on lähinnä huvittavia,esim Paloheinään menisi kaksi eri linjaa johonkin pellon reunalle. Meneehän siellä toki jokeri 2-linja,mutta asutusta siellä sangen vähän. Kannattaa pitää mielessä näitä `pika`linjoja suunnitellessa että Pasilasta pääsee junalla Järvenpään tai Kirkkonummen etäisyydelle alle puolessa tunnissa.

        4+

  26. Eikö kukaan ajattele lapsia?

    – Tuo siis kliseisenä kysymyksenä. Joidenkin kommentoijien mielestä kantakaupungissa ei ilmeisesti voi elää lapsuuttaan turvallisesti ja täysipainoisesti. Itse olen oman lapsuuteni elänyt Krunikassa ja omat lapseni Töölössä. Kyllä he mielestäni ovat turvallisesti voineet kasvaa ja elää omaa lapsuuttaan – pihalla voi leikkiä ja leikkipuistoonkaan ei ole ollut kuin maksimissaan kahden korttelin verran matkaa. Omat lapseni ovat harrastaneet, kyllä, jalkapalloa, uintia, taiteita ym., eikä näidenkän harrastusten perässä ole tarvinnut juuri autoilla, futiskenttä löytyy Töölössä tällä hetkellä 10 minuutin kävelymatkan päästä ja uimahalli noin vartin. Totta kai pelejä pelataan joskus Espoossa ja joskus Tuusulassa, ja mökillekin pitää päästä, mutta eipä näissä suunnitelmissa töölöläisten (tai muidenkaan tiiviin Stadin asukkaiden) autonomistusta ja -käyttöä olla käsittääkseni kieltämässä. Kaupunkimaiseen elämään kuuluu se, että parkkipaikan suhteen voi olla joskus tiukkaa (ja mielelläni maksaisinkin asukaspysäköinnistä vaikka nelinkertaisen hinnan, lähtisivätpä ”turhat” autot pois paikkoja viemästä) eikä kaupungin kadulla (tai bulevardilla) voi välttämättä päästellä satasta, mutta se on pieni hinta siitä, että autoa tarvitsee lähinnä em. harrastus- ja mökkimatkoihin ja satunnaisiin ikea-reissuihin. Tarvitseeko autoa siis? Jos yhteiskäyttöautopalvelut kehittyvät, niin tuskin. Tälläkin hetkellä olen jo laskeskellut, että taksin käyttö matkoihin Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla sekä auton vuorkaaminen mökkireissuille tulisi jotakuinkin saman hintaiseksi kuin auton omistaminen. Pääsisipähän vielä eroon kaikesta vaivasta ja huolesta oman auton suhteen. Nuori sukupolvi tuntuu ajattelevan aika pitkälle samoin, ainakin se kaupungissa kasvanut.

    16+

  27. Krunikka ja Töölö ovatkin aitoa kaupunkia puistoineen. Ja lähellä keskustaa,josta pääsee yleisillä kulkuneuvoilla joka suuntaan.
    Tuo maksimissaan kaksi korttelia leikkipuistoon on hyvä ohje nykyisille kaupunkisuunnittelijoille.
    Helsingin ongelma on hidas joukkoliikenne ,jota vain pahennetaan rakentamalla bulevardeja kauas keskustasta. Raitiotiet eivät nopeuta liikkumista kuten jokeri ykkösen suunnitelmistakin huomaa.
    Rakentaminen vilkasliikenteisen väylän varrelle kauas keskustasta on eräänlainen 2000-luvun hölmöläistarina.
    -Liikenne puuroutuu ja hidastuu entisestään
    -Kaupunkimetsiä ja puistoja tuhotaan
    -Ilmansaasteet lisääntyy autojen seistessä liikennevaloissa
    -liikenneturvallisuus heikkenee
    -sivukatujen liikenne kasvaa
    Bulevardien puolustajat usein sanovat,että on parempi tuhota kaupunkiluontoa kuin muualla olevaa luontoa. Rakentamisessa käytettävä sora kuljetetaan Helsinkiin nykyään 50-100 kilometrin päästä ja kyllä,ihan luonnosta kaivetaan.
    Ja mitä auton omistamiseen tulee,niin jokainen voi tehdä kuten minä eli myydä pois. Tai olla myymättä jos siltä tuntuu.

    2+

Vastaa