Blogi: Osallistu

Työpajoista kiteytyi ajatuksia suunnitteluun

Kevään neljässä Hetki suunnittelijana -työpajassa syntyi 250 helsinkiläisen voimin yhteensä 27 suunnitelmaa Helsingin tulevaisuudesta. Suunnitelmien sisällöstä on löydettävissä toistuvia teemoja, joiden ryhmittely on yleiskaavatyön kannalta kiinnostavaa. Erittäin tiivistetysti suunnitelmien ajatukset voisi kiteyttää näin:

  • Bulevardisointi on erittäin laajaa hyväksyntää nauttiva tapa kaupungin kasvulle,
  • Juna- ja metroasemien ympäristöistä toivotaan tiiviisti rakennettuja keskuksia,
  • Laajojen ja yhtenäisten viherverkostojen säilyminen koetaan erittäin tärkeäksi,
  • Yritys- ja varikkoalueille ehdotetaan myös asuinrakentamista,
  • (Pika)raitiovaunu- ja pyöräilyverkoston laajentamista toivotaan laajasti eri puolille kaupunkia

Kaupunkibulevardeiksi muutetuille moottoriväylille ehdotettiin raitiovaunuyhteyksiä ja niiden varsille sekä asemanseuduille ja väylien vieressä sijaitseville yritysalueille ehdotettiin asuinrakentamista. Tämä oli kaikkien työpajojen yhteinen kaupunkirakenteellinen ratkaisu asuinrakentamiseen. Kaupunkibulevardiajatus oli kiteytetty hauskasti yhden ryhmän suunnitelmassa: “kun tullaan kotiin, otetaan kengät pois ja kun tullaan kohti Helsinkiä, jätetään autot Kehä I:lle”.

Kaupunkibulevardit innoittivat myös varsin radikaaleihin ratkaisuihin. Yksi ryhmä ehdotti Itäväylän linjauksen kääntämistä Mekaanikonkadulle ja nykyisen väylän kohdalle asuinrakentamista.

Viheryhteyksien ja rantojen säilyminen virkistyskäytössä oli yhtä toistuva teema kuin kaupunkibulevardit. Suunnitelmissa ehdotettiin ennen kaikkea uusia vesiliikenneyhteyksiä kaupunginosista toisiin sekä saariin. Lähes kaikki suunnitelmien erityisen tärkeiksi katsotut tähtikohteet oli sijoitettu viheralueille. Varsinkin merellisillä viheralueilla, esimerkiksi Vanhankaupunginlahdella, nähtiin paljon käyttämätöntä virkistyspotentiaalia.

Yleiskaavatyössä yksi tärkeä strateginen päätös liittyy yritysalueiden tulevaisuuteen. Vision linjausten mukaan alueet tulevat pitkälti säilymään elinkeinoalueina. Yritystoiminta on oleellista kaupungin taloudellisen menestyksen kannalta ja yritykset tarvitsevat tulevaisuudessakin hyvin erilaisia tiloja. Asukaspajojen työryhmissä toistuvana teemana kuitenkin oli väljien ja rumiksikin koettujen teollisuusalueiden muuttaminen asuinkäyttöön tai vähintään nykyistä sekoittuneemmaksi kaupunkirakenteeksi. Voidaankin sanoa, että yritysalueiden tulevaisuus on asia, jossa kaupunkilaisten ja suunnittelijoiden näkemykset eroavat selvimmin toisistaan.

Yleiskaavan valmistelijat ovat pitäneet kevään työpajojen antia hyvänä ja olleet iloisia kaupunkilaisten panoksesta tulevaisuuden kaupungin suunnitteluun. Monelta osin asukkaat tuntuvat olevan samaa mieltä yleiskaavan Visio 2050:n ajatusten kanssa. Verkostokaupungin suunnitteluun liittyy olennaisena osana niin moottoriväyläympäristöjen muutos kuin pyrkimys verkostomaisen viheraluerakenteen vahvistamiseen.

Pajojen tulokset ovat kaikkien analysoitavissa täällä: http://www.yleiskaava.fi/2014/pajojen-tulokset-esilla-laiturilla/

16 kommenttia artikkeliin ”Työpajoista kiteytyi ajatuksia suunnitteluun

  1. Jaa että autot jätetään kehä ykköselle.Työpaikat pois asuinalueiden tieltä. Bulevardisointi tulee saamaan laajaa vastustusta. Taitaa olla paras,että nämä cityvihreät keskittyy vain hampun kasvattamiseen.

    2+
    • Hei Olde!
      Työpajat olivat kaikille kaupunkilaisille avoimia tilaisuuksia ja tiivistetysti tulokset ovat tämänkaltaisia. Erityisesti siinä tapauksessa, että tulokset ovat kovasti oman näkemyksen vastaisia, kannattaa osallistua tuleviin kaupunkisuunnittelua koskeviin tilaisuuksiin ja tuoda oma näkemys esiin.

      6+
      • Minusta tuntuu, että noihin työpajoihin houkutellaan sellaisia nuoria ihmisiä, joilla on vaillinainen kokemus työelämästä, jotka ovat perheettömiä ja joilla on itsellään vähän rahaa ja jotka ovat pääasiassa sosiaaliturvan tai opintososiaalisten etujen varassa.

        2+
  2. Mikko, olin paikalla erässä näistä työpajoista eikä näyttänyt siltä, että sinne olisi houkuteltu etupäässä köyhiä nuoria perheettömiä opiskelijoita. Pikemminkin työpajan osallistujat edustivat varsin kattavasti erilaisia ikä- ja viiteryhmiä. Yhteinen nimittäjä: kiinnostus oman osakaupungin tulevaisuuteen ja halu kehittää sitä elinvoimaisena ja miellyttävänä elinympäristönä.

    9+
  3. tavoite ” kävellen päivittäistavarakauppaan ja töihin, pyörällä postiin ja töihin ja ratikalla tai metrolla töihin ” eli asuntoalueille kauppoja ja työpaikkoja!

    5+
  4. Artikkeli: “Kaupunkibulevardeiksi muutetuille moottoriväylille ehdotettiin raitiovaunuyhteyksiä ja niiden varsille sekä asemanseuduille ja väylien vieressä sijaitseville yritysalueille ehdotettiin asuinrakentamista.”

    Trafin tilastojen mukaan 2012 henkilöautoja oli liikenteessä 2,56 miljoonaa, joista helsingissä oli 212 000. (Suhde on suunnilleen sama kuin väestön suhde Helsingin ja Suomen välillä)

    Trafi ennustaa, että 3 miljoonan liikennekäytössä olevan henkilöauton rajaa lähestytään vuonna 2020.

    Itse olin eräässä työpajassa paikalla ja jäi vahva kuva, että suunnittelijoita ohjaa idealismi eikä realismi.

    Mielestäni käsittämätön lause myös, että yritysalueille pitäisi rakentaa asuntoja. Jos näin tehdään, mistä saadaan rahat rakentantamiseen ja asumiseen?

    1+
    • Kaupunkibulevardeille mahtuvat samat automäärät kuin nykyisille motareille, kunhan kaistamäärät pysyvät samana. Niin kuin niiden pitkälti käsittääkseni on tarkoitus pysyäkin.

      Työpaikka-alueiden rakentamisella ei tarkoitettane peltihallien korvaamista pelkillä asunnoilla, vaan sekoittuneella kaupungilla, joissa talojen pohjakerrokset ovat liike- ja työpaikkatilaa. Eivät työpaikat ja asunnot sulje toisiaan pois.

      2+
      • Minulla on ollut sellainen käsitys, että vaikka kaistamäärät pysyisivät samoina, jotkut haaveilevat niiden laadun muuttamisesta, esimerkiksi siten, että jollekin kaistalle rakennettaisiin raitiotie (aiemmin viitattu artikkeli) tai että jotkut kaistat otettaisiin osittain käyttöön pyöräkaistoina. Jos joku ei näe tässä riskiä bulevardisoitavien moottoriteiden muuttumisesta hitaiksi ruuhkasumpuiksi autoliikenteen osalta, niin pitää olla aika kapeakatseinen.

        1+
      • Eikös nimenomaan autojen kaistamäärien ollu tarkoitus pysyä samana? Ei Tuusulanväylällä ole sen enempää kaistoja kuin Mäkelänkadullakaan. Silti Mäkelänkadun varrelle sopivat lisäksi ratikkakiskot ja pyöräkaistat – ja talot. Kyllä ne motarit vievät aika paljon tilaa.

        Eritasoristeysten korvaaminen tasoristeyksillä alentaa autoliikenteen sujuvuutta jonkin verran, mutta puheet totaalisesta liikennekaaoksesta ja maailmanlopusta ovat liioiteltuja. Ja mikäli vastineeksi saatavia (vähintään) kymmeniä tuhansia koteja ja työpaikkoja, toimivampaa ja joustavampaa kaupunkirakennetta, olemassaolevien alueiden parempaa yhtenäisyyttä ja liikenteen terveyshaittojen rajaamista ei suostu ottamaan huomioon, pitää olla aika kapeakatseinen.

        0
    • Äkkiseltään asuntojen rakentaminen puolityhjille yritysalueille kuulostaa loogiselta, koska tällöin maankäyttö tehostuisi. Tässä on kuitenkin sama vika kuin monissa perustulomalleissa, koska niissä ei tunnusteta työllisyyden heikkenemistä vakavaksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi, vaan sen edessä tavallaan nostetaan kädet pystyyn.

      Ennen kuin yritysaluetta aletaan saneerata muuhun kuntoon ja tehdä peruuttamatonta vahinkoa, pitäisi selvittää syitä, miksi yritystoiminta alueella on näivettynyttä eikä ottaa tapahtunutta suoraan vastaan hyväksyttävänä asiantilana.

      1+
  5. “… talojen pohjakerrokset ovat liike- ja työpaikkatilaa. Eivät työpaikat ja asunnot sulje toisiaan pois.”

    Konepaja, telakka, korjaamo, varikko, tuontiliike varastoineen, pientehdas, tai muu vastaava yritys, jota tarvitaan nostamaan Suomi nykyisestä taloudellisesta ahdingostamme, asuintalon pohjakerroksessa????? Realismiako???

    PS. Näkisipä vaan ne tarkemmat suunnitelmat kaupunkiBulevardeista, joihin Trafin ennustama kasvava autokanta mahtuu.

    1+

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.