Blogi: Yleiskaavaprosessi

Selvitys arvioi kaupunkibulevardeiksi muuttamisen vaikutuksia liikenteeseen

Kaupunkisuunnittelulautakunta saa 18.2. kokouksessaan tiedoksi selvityksen, jossa arvioidaan, millaisia vaikutuksia olisi moottoritiemäisten sisääntuloväylien muuttamisella kaupunkibulevardeiksi. Selvitys toteaa, että muutoksella on merkittäviä sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia liikkumiseen ja liikenneverkkoon.

Myönteisiä vaikutuksia ovat maankäytön tiivistämisestä syntyvä matkojen lyhentyminen, tieliikenteen vähentyminen seututasolla sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kasvu. Yleiskaavan näkökulmasta merkittävä välillinen hyöty on mahdollisuus tiivistää kaupunkia ja laajentaa urbaania elinympäristöä.

Bulevardiskenaariossa sisääntuloväylien välityskyky on nykyistä huomattavasti alempi, mistä aiheutuu kielteisiä vaikutuksia. Niitä ovat tieliikenteen ruuhkautuminen, liikenteessä kuluvan kokonaisajan kasvu, liikennemäärien kasvu muussa katuverkossa, liikenneturvallisuuden heikkeneminen sekä meluun ja ilmanlaatuun liittyvät ongelmat. Lisäksi skenaarion kustannukset ovat merkittävät.

Selvitys antoi myös suosituksia bulevardivaihtoehdon kehittämiseksi. Suosituksia olivat välityskyvyn parantaminen, joukkoliikenneyhteyksien kehittäminen sekä suunnitelmien tarkentaminen paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi.

Osa seitsemästä sisääntuloväylästä todettiin muutoksen kannalta liikenteellisesti vahvemmiksi, osa haasteellisemmiksi. Myös kehittämisen keinot vaihtelivat paljon käytävittäin. Selvitys katsoi, että Vihdintien ja Tuusulanväylän eteläosat ympäristöineen ovat luontevia kohteita aloittaa väyläympäristöjen muutosten jatkosuunnittelu.

Väyläympäristöjen muutoksia mallinnettiin kolmen vuoteen 2050 katsovan vaihtoehtoskenaarion avulla. Skenaarioita verrattiin vaihtoehtoon, jossa liikenne toimii pääosin Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman vuoden 2035 tavoitteiden mukaisesti. Skenaarioiden pitkä aikajänne synnytti epävarmuutta esimerkiksi asennemuutosten, liikkumisen hinnan, sekä liikenneverkon ja maankäytön kehittymisen osalta.

Selvitys on laadittu liikenneverkon kehittämisen ja yleiskaavan valmistelun tueksi. Sen tavoitteena on auttaa ymmärtämään muutosten suuntia, vaikutuksia ja suuruusluokkia jo aikaisessa vaiheessa.

Tutustu selvitykseen (pdf) >>

Lisätiedot: Ville Lehmuskoski, liikennesuunnittelupäällikkö, p. (09) 310 37079, ville.lehmuskoski@hel.fi

7 kommenttia artikkeliin ”Selvitys arvioi kaupunkibulevardeiksi muuttamisen vaikutuksia liikenteeseen

  1. Tehokkain ratkaisu olisi siirtaa Helsingin rajoja vähintäin kehä I:lle tai II:lle ja vielä parempi valtakunnan kannalta kehä III:lle ja rakentaa uusi keskus runsaine pilvenpiirtäjineen Pasilan seudulle.Monikeskusmaisuus tuo runsaasti turhaa liikennettä,joita sitten köyhä valtiokin joutuu rahoittamaan. Tietysti sitten kaikki kehien sisäpuoliset liikennealueet pitää siirtää kaupungin rakennettavaksi ja hoidettavaksi, koska kysymyksessä ovat paikalliset ongelmat ja kiinteistöjen jalostukset ym.

    57+
  2. Kannattaisi siirtää työpaikkoja, toimistoja, pienteollisuutta, palvelua, sinne missä liikenne toimii eli Helsingin rajojen ulkopuolelle. Vantaalle, Espooseen, Keravalle, Kirkkonummelle ym. Näissä kaupungeissa asuu paljon ihmisiä, jotka käyvät Helsingissä työssä. Eikö kannattaisi siirtää työpaikkoja, sinne missä ihmiset asuvat. Turha tunkea tuolle ahtaalle niemelle kun tietoyhteiskunnassa se ei ole tarpeen. Pysykööt ravintolat,yökerhot, teatterit ja leffat siellä. Urheilun massatapahtumatkin kannattaa järjestää paikoissa, jonne liikenne toimii. Raideliikenne ja autoilu.

    14+
    • Oikein ajateltu, mutta kuntarajat houkuttavat kerman kuorintaan. Metropolissa mainitsemasi asiat hoituvat automaattisesti.

      2+
    • Oikassa olet!
      Metropolissa tämä tosiaan onnistuisi, kuten toinen vastaaja sanoo, mutta kun se metropoli ei poliitikkojen pikkusieluisuuden takia onnistu …
      Ja Taliin ei kannata rakentaa asuntoja, sitä vähäistä määrääkään, pilaamaan taas yhtä kaupungin vihreää keuhkoa.

      1+
      • Keskuspuisto, Töölönlahden ja Mäntymäen tienoot jätettävä rauhaan ja jos Malmin lentokentästä on ihan kokonaan luovuttava landelta tulevan porukan asunnoiksi, niin Talin golfkenttä on myös kaavoitettava rakennuksille. Eliittikunditkin golffaamaan Paloheinään.

        2+
    • Helsingin keskustassa eli “ahtaalla” niemellä asuu ja elää edelleen parisataatuhatta helsinkiläistä. Tavallisia lapsiperheitä. eläkeläisiä ja duunareita sekä muutama tuhat ökyrikasta. Unohdatte aina, että kantakaupunki on asuttua aluetta eikä asumaton huvittelukeskus. Meidän ydinkeskustan asukkaiden olemassaolo tuppaa unohtumaan virkamiehiltäkin. Kantakaupungissa asunnot ovat monipuolisia ja kaikenkokoisia, joten täällä asuu monipuolinen porukka kaupunkilaisia.

      0

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.