Blogi: Liikkuminen

Pikaraitiotiet yhdistävät esikaupunkien keskustat

Kaupunkia tiivistetään kaikkialla, erityisesti raideliikenteen asemien ja muiden solmukohtien ympäristöissä. Esikaupunkien keskustoja kehitetään tiiviinä palvelujen, työpaikkojen ja asumisen urbaaneina keskittyminä. Raideliikenteellä hyvin saavutettavat keskustat muodostavat keskenään verkoston ja mahdollistavat siten palvelujen hyvän saavutettavuuden.

Joukkoliikennejärjestelmän perustana on koko kaupunkiin laajeneva raideliikenneverkko nopeine runkoyhteyksineen. Sen lisäksi yleiskaavan merkittävimpiä muutoksia liikennejärjestelmään ovat uudet rautatie- ja metro-osuudet, moottoritiemäisten sisääntuloväylien muutos kaupunkibulevardeiksi sekä kulkumuotojen selkeä priorisointi.

Yleiskaavan liikenneverkko perustuu pikaraitioteihin, jotka ulottuvat säteittäin keskustasta pääasiassa bulevardikäytäviä pitkin vähintään Kehä I:n tasalle. Säteittäiset linjat yhdistyvät verkoksi poikittaisten linjojen avulla. Jokeri 1 ja Jokeri 2 siirtyvät raiteille. Lisäksi Jokeri 0 ja Tiederaitiolinja parantavat poikittaisyhteyksiä merkittävästi.

Uudet joukkoliikennekäytävät Vallilanlaaksossa ja Pasila–Vallila–Kalasatama-akselilla, Lahdenväylän ylittävä Tattarisilta sekä itäisen saariston yhteen nivova saaristoraitiotie parantavat poikittaisia liikenneyhteyksiä.

Metroverkkoa laajennetaan alueilla, joilla on paljon asukkaita. Metron jatke Espooseen on rakenteilla. Östersundomin kulkuyhteydet tukeutuvat metron jatkeeseen Mellunmäestä. Metro voi tulevaisuudessa jatkua myös Vuosaaren satamaan. Yleiskaavassa varaudutaan lisäksi ns. Töölön metroon, jonka runko kulkee Pasilasta Töölön kautta Kamppiin ja mahdollisesti Länsisataman suuntaan ja Katajanokalle. Suunnitelma toteutunee ensin pikaraitiotienä.

Lentorata kytkee Helsingin keskustan ja Pasilan suoralla maanalaisella rautatieyhteydellä Helsinki-Vantaan lentoasemaan. Tulevaisuudessa myös Tallinnaan saattaa päästä raiteilla tunnelissa.

Jalankulkija ykkösenä

Jalankulkijan asemaan kiinnitetään erityistä huomiota tulevaisuuden Helsingissä. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn merkitys korostuu yleiskaavan kasvavissa keskustoissa. Pyöräilyn laatukäytävät muodostavat sujuvan verkoston pidemmille matkoille.

Liikennemuotoja priorisoidaan siten, että ensin huolehditaan kävelijöiden tarpeista ja sen jälkeen järjestyksessä pyöräilijöistä, joukkoliikenteestä, kuljetuksista ja jakelusta ja viimeisenä henkilöautoilusta. Tiivistyvä joukkoliikennekaupunki luo puitteet ekologisesti kestävämmälle yhdyskunnalle.

Teema on osa Helsingin uuden yleiskaavan luonnosta.

17 kommenttia artikkeliin ”Pikaraitiotiet yhdistävät esikaupunkien keskustat

  1. Pikaraitiovaunut ovat varmasti Helsinkiin sopiva liikennemuoto. Mielestäni kuitenkin rajoittuminen Kehä 1:n tasalle on liian ahdasta ajattelua, ja seurausta vanhasta keskustakeskeisestä kapunkisuunnittelusta. Linjat pitäisi ulottaa pidemmälle, ainakin Kontulan, Malmin ja Malminkartanon tasolle, ehkä aina Kehä III:n tasolle asti.

    17+
  2. Pyöräilyn glorifioinnin voisi jo lopettaa. Hyvät pyörätiet ovat modernin kaupungin tuntomerkki, mutta pyöräilijät ovat kuitenkin vuositasolla marginaalia verrattuna joukkoliikenteeseen tai autoihin.

    Julkilausuma että pyöräilijän etu menee jopa joukkoliikenteenkin edelle kuulostaa täysin järjettömältä.

    7+
    • Helsingissä pyöräilyn kulkutapaosuus on 6 prosenttia. Pyöräilyn vähäisyyttä selittää se, että Helsingissä ei ole toimivaa pyörätieverkkoa ja olemassaoleviakaan pyörätienpätkiä ei edes aurata talvella – paitsi hiekkateitä hiihtoladuiksi.
      Vertailun vuoksi Oulussa pyöräilyn osuus on 20%, Kööpenhaminassa se on melkein 50%.

      16+
      • Olisiko noilla kulkutavan prosenttiosuuksilla jotain tekemistä sen kanssa, miten mäkistä seutua eri kaupungit pinnanmuodostukseltaan ovat?

        1+
    • Pyöräilyn edistäminen hyödyttää kaikkia. Pyörä on nopea ja tehokas tapa liikkua paikasta toiseen ja säästää kaupungin tilaa. Pyöräväylien rakentaminen maksaa vain murto-osan, mitä esim. autoiluun tai joukkoliikenteesen investoidaan. Siksi sitä tulee edistää kaikin mahdollisin keinoin. Tämä on myös erittäin fiksua liikennepolitiikkaa, koska rahaa on muutenkin vähän käytettävissä.

      Ja kyllä, se on vielä marginaalista. Tulevaisuudessa se ei sitä tule olemaan.

      17+
      • Keskustan alle pitää tehdä perhepyöräilyverkosto, jossa on lampia ja palmuja. Rusketusta UV -valoilla.

        Verkoston ulos-/sisääntulot työmatkapyöräilyn valtaväyliltä.

        Pitää tehdä myös katettuja pyöräteitä ja pyöräilyputkia (itsekantavia ja suomalaisia).

        4+
      • Nuorisomme liikkuu paljon pyörällä töihin mikä edistää hyvinvointia. Vanhoja koiria on enää vaikea opettaa ympärivuotiseen pyöräilyyn. Mutta tulevaisuus on toimivassa joukkoliikenne- ja pyöräilyverkostossa. Lisää baanoja ja myös katettuja sellaisia uusien kalliiden teiden sijaan.

        7+
  3. Helsingin tapauksessa ei kannattaisi puhua “metroverkosta”. Kysehän on pikemminkin pitkästä viivasta, joka haarautuu itäpäässä. Lisärakentaminen metron varaan tarkoittaa, että muutenkin koetteilla oleva kapasiteetti yksinkertaisesti loppuu.

    On turha luulotella, että automatisoinnilla (jos se sattuisi onnistumaan) voitaisiin lisätä kapasiteettia loputtomasti. Raja tulee hyvin nopeasti vastaan, sillä tunneliosuuksilla voi turvallisuussyistä ajaa yhteen suuntaan kerrallaan vain yksi juna.

    4+
  4. Laajasalosta Herttoniemen metroasemalle kulkeva pikaraitiotie olisi erinomainen joukkoliikenneyhteys. Samalla voitaisiin luopua kalliista ja ympäristöä pilaavista Kruunuvuoren siltahankkeista.

    1+
    • Sekin on tarpeen, mutta ensi hätään tekisin pengersillan Kulosaaren ja Mustikkamaan luotojen kautta Sompasaareen. Kääntösilta maksaisi 2,5 miljoonaa ja pengerrys 2,5 me.

      Tulisi Herttoniemen rannan väelle ja yleensä pyöräilijöille/kalamiehille hienoja ulkoilureittejä ja nimenomaan -lenkkejä.

      1+
  5. Joukkoliikenteen uudet sillat ovat yleiskaavassa mielenkiintoisia ratkaisuehdotuksia Helsingin vanhan kantakaupungin ja itäisen saariston yhteyksien avautumiseen. Ne toisivat uusia ulottuvuuksia merelliseen Helsinkiin. Silloilta olisi hienot näköalat, mutta ei Länsiväylän tapaan autoja. Toinen vaihtoehto olisi lossit ja lauttayhteydet. Onko maailmalla esimerkkejä pitkistä ja toimivista joukkoliikennesilloista?

    1+
  6. Jos HElsinki tulevaisuudessa käsittää koko eteläisen SUomen niin onko kaikki tämä asutuksen tiivistäminen todella tarpeen. Eikä asutusta voida kaavoittaa uusille alueille esim. Sipooseen tai vaikkapa HYvinkäälle, ettei HEldinki aivan ruuhksutuisi ja slummiutuisi kaikenlaisilla “kaupunkibilevatdeilla”

    5+
  7. Yleiskaavassa varaudutaan Töölön metroon, jonka runko kulkee Pasilasta Töölön kautta Kamppiin ja mahdollisesti Länsisataman suuntaan ja Katajanokalle.

    Hyvä niin, mutta miksi sen lisäksi pitäisi rakentaa miljardi euroa maksava Pisararata, joka ei toisi Helsinkiin yhtään uutta asemaa ja olisi täysin päällekkäinen investointi metron kanssa?

    3+
  8. Toteutetaan nyt ensiksi yksi pikaraitiotie ja katsotaan, miten se toimii. Toivottavasti kaikkiin näihin sinänsä kannatettaviin hankkeisiin myös löytyy rahaa. Eivät ole halpoja hankkeita. Toivottavasti julkinen liikenne on jatkossakin prioriteettina, ikäihmiset ja monet muut ryhmät eivät kyllä voi joka paikkaan kävellä tai pääse pyörän selkään.

    6+
  9. Hyvät liikenneyhteydet tarvitsevat asiakkaita.

    Kumpulan väljä paratiisimaisuus vaikeuttaa naapurialueiden yhteyksiä ja palveluja.

    2+
  10. Helsinki tarvitsee asuntoja, Kumpulan puutalot joutaisi purkaa samoin siirtolapuutarhan tilalle tiivis kerrostaloalue, saadaan tarvaittavia palveluja. Baareja ja kebab-ravintoloita.

    1+
  11. En minäkään suojelisi koko Kumpulan maisemaa. Puoli kilometriä Limingan- ja Kymentietä kertoisi hyvin, miltä entinen näyttää. Puukerrostalot sopisivat hyvin mukaan. Suojelupäätös on sitäpaitsi jäävi.

    Siirtolan, uimalan ja taimitarhan ympärille tietysti puukerrostaloja. Muuallakin maailmassa ne ovat kerrostalojen maisemaa.

    2+

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.