Blogi: Osallistu

Nuorten viesti katujen suunnitteluun: tilaa ihmisille!

Jos nuorten liikenneaiheisen kaupunkisuunnittelun safarin toiveet toteutuisivat, Mäkelänkatu muuttuisi vilkkaaksi kävely- ja ostoskaduksi, jossa liikuttaisiin superratikalla ja metrolla ja jossa voisi myös olla ja hengailla.

Liikenne ja liikkuminen askarruttivat nuoria viimeisellä kaupunkisuunnittelun Safarilla 7.–8. maaliskuuta. Viikonlopputyöpaja aloitettiin tuttuun tapaan rakentamalla unelmakaupunki luovalla tyylillä. Osallistujat leikkasivat, liimasivat, piirsivät ja muovailivat kaupunkeja, joissa he itse haluaisivat asua. Tällä kertaa unelmakaupungeilta toivottiin kotoisuutta. ”Tervetuloa kotiin!” yksi nuorista kiteytti unelmakaupunkinsa ydinajatuksen.

Osallistujat keksivät monia liikkumiseen ja liikenteeseen liittyviä ongelmia ja haasteita. ”Julkisen liikenteen hinnat ja huono poikittaisliikenne kannustavat oman auton käyttöön”, eräs osallistuja huomautti. Metroa pidettiin erityisen hyvänä liikkumisvälineenä ja osallistujat olivat sitä mieltä, että metroverkkoa voisi laajentaa laajemmalle Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle. Kaikki yllättyivät kun liikennesuunnittelija Pihla Melander kertoi, että Helsinkiin saatiin metro vasta vuonna 1982!

Laajan metroverkon rakentaminen vie tietysti aikaa ja vaatii resursseja, mutta nuorten mielestä helsinkiläistä liikkumista voisi parantaa myös pienillä, käytännöllisillä asioilla. Turvalliset pyörätiet, kattavammat bussireitit, tiheämmät vuorovälit ja ”bussipysäkit vois olla lämpimii!” Nuoret halusivat kehittää erityisesti julkista liikennettä ja pyöräilyä yksityisautoilun sijaan. Liikkumisesta ideoitiin elämyksellisempää hauskoilla pyöräreiteillä ja liikuntapysäkeillä.

Mäkelänkadun ratikkabulevardilta Tuusulanväylän moottoritielle

Lauantaina lähdettiin Laiturilta ratikka-ajelulle kohti Mäkelänkatua. Matkaa jatkettiin bussilla Tuusulanväylälle, missä näkymä muuttui hyvin erilaiseksi. Kun Mäkelänkadun kaupunkibulevardia halkoo ratikka ja heti tien reunasta nousevat Käpylän ja Vallilan vanhat kivitalot, Tuusulanväylällä kulkee pääasiassa yksityisautoja ja asutus on rakennettu kauas moottoritiestä.

Paikan päällä pohdittiin porukalla, miten Mäkelänkatu ja Tuusulanväylä vastaavat kaupunkisuunnittelun haasteisiin niin liikkumisen, asumisen kuin viihtyvyydenkin kannalta. Onko tulevaisuuden Helsingissä Mäkelänkadun kaltaisia kaupunkibulevardeja vai Tuusulanväylän kaltaisia suuria moottoriteitä?

Takaisin Laiturilla nuoret saivat muuttaa Mäkelänkadun mieleisekseen omia toiveitaan ja ideoitaan hyväksikäyttäen. Nuoret toivoivat Mäkelänkadulle lisää tilaa ihmisille. Osa Mäkelänkatua muuttui vilkkaaksi kävely- ja ostoskaduksi, jossa liikuttaisiin superratikalla ja metrolla. Nuoret toivoivat, että Mäkelänkatu ei olisi vain kulkuväylä, vaan siellä voisi myös olla ja hengailla.

Lopuksi nuorilta kysyttiin mikä sai heidät lähtemään mukaan kaupunkisuunnittelun Safarille. ”Tästä tuli tunne, että nuoriakin kuunnellaan ja me voidaan vaikuttaa.” Ja tosiaan, nuoret ovat neljänä viikonloppuna esittäneet toiveitaan, luoneet ennakkoluulottomia ratkaisuja ja ehdottaneet hullunhyviä ideoita.

Kaupunkisuunnittelun safarin tulokset ovat esillä Laiturin näyttelyssä “#stadifotona -nuorten näkemyksiä tulevaisuuden Helsingistä” 8.–26.4.2014.

8 kommenttia artikkeliin ”Nuorten viesti katujen suunnitteluun: tilaa ihmisille!

  1. Huomauttiko kukaan siitä, että Tuusulanväylä on tärkein liikenneyhteys Helsingin keskustasta Helsinki-Vantaa-lentoasemalle?

    2+
  2. Vastauksena edelliseen: luultavasti Safarille osallistuneet nuoret olivat jo valmiiksi sen verran perehtyneitä kaupunkisuunnitteluun, että tiesivat raideyhteyden lentoasemalle olevan jo rakenteilla.

    5+
    • Ja se raideyhteys ei kaikille lentomatkustajille riitä. Jos on vähänkin isommat matkalaukut mukana, niin silloin ei ahtauduta paikallisjunaan.

      1+
      • Taksit? Harvoinpa etelänmatkan ajaksi jätetään auto Seutulaan parkkiin.

        Tuusulanväylän päivittäisestä liikenteestä valtaosa lienee ihan työmatkaliikennettä, jota Kehärata palvelee kyllä. Toki muutakin joukkollikennettä Tammiston-Veromiehen-jne. alueelle tarvitaan.

        1+
  3. On taksit ja sitten on paljon liikelentoja ja lentorahtia. Suomen suurimman lentoaseman kupeeseen on myös muodostunut suuri liikekeskuskeskittymä, johon on sitä liikennettä joka ilmansuunnalta, myös Helsingin satamista.

    Joillakin on mystisistä syistä sellainen tulevaisuudenkuva, että ihmiset jossakin vaiheessa lakkaisivat arvostamasta asumisväljyyttä, haluaisivat olla vain paikallaan omassa kaupunginosassaan etätyötä tehden tai jopa pelkän perustulon varassa, heillä ei olisi omistuksia haja-asutusalueilla tai tarpeita mennä sinne eivätkä nykyisessä määrin haluaisi myös välillä lentää pois Suomesta. Tällä tulevaisuudenkuvalla on etäisiä yhtymäkohtia siihen ideaan, miten kapitalismista siirryttäisiin sosialismiin.

    Demokraattisessa päätöksenteossa ei voi myöskään pidemmän päälle odottaa suurimman osan ihmisistä äänestävän elintasonsa ja kulutuksensa tason pysyvän laskun puolesta. Uhka siitä, että tulevat sukupolvet ehkä kärsisivät nykyihmistä enemmän ilmastonmuutoksesta tai muista väestönkasvun ja luonnonvarojen käytön lisääntymisen ongelmista, on loppujen lopuksi monille aika abstrakti.

    3+
    • “Joillakin on mystisistä syistä sellainen tulevaisuudenkuva, että ihmiset jossakin vaiheessa lakkaisivat arvostamasta asumisväljyyttä, haluaisivat olla vain paikallaan omassa kaupunginosassaan etätyötä tehden tai jopa pelkän perustulon varassa, heillä ei olisi omistuksia haja-asutusalueilla tai tarpeita mennä sinne eivätkä nykyisessä määrin haluaisi myös välillä lentää pois Suomesta. Tällä tulevaisuudenkuvalla on etäisiä yhtymäkohtia siihen ideaan, miten kapitalismista siirryttäisiin sosialismiin.”

      Olkiukot saavat kyytiä! En ole tavoittanut tällaista tulevaisuuskuvaa. Yleiskaavan yhtymäkohdat sosialistiseen järjestelmään ovat, kuten sanoitkin, _etäisiä_, ehkäpä olemattomia. En ole Marxia lukenut, mutta kaupunkisuunnittelusta ei varmaan pukahtanut samassa laajuudessa kuin pääomien toiminnasta, auto- ja lentoliikenteestä ei sitä vähäänkään. Ja jos nyt vaikkapa bulevardisoinnista puhutaan, niin maankäytön muuttaminen siitä saatavan tuoton perusteella yksistään liikennealueesta liikenne+asuinalueeksi kuulostaa ihan peruskapitalistiselta touhulta. Jos tähän nyt on mitään ismiä liitettävissä.

      0
  4. Nyt vannontaan urbaninismin nimiin. Löytyy vahvoja yhtymäkohtia 60- luvun alun visioihin, yhtä kaukana todellisuudesta. Ei tällaiseen 6 miljoonan asukkaan maahan mitään suurkaupunkia synny. Pohjolan ainoa suurkaupunki sijaitsee n. 400 km itään. Pietari, jossa asukkaita on saman verran kuin Suomessa.

    Eikä tämän kokoisessa kaupungissa vaikka Vantaa ja Espookin laskettaisiin mukaan mitään urbaania umpikortteli elämää synny 7-20 km etäisyydelle keskustasta synny. Keskusta on aina keskustassa muutaman max 5 km säteellä keskustasta. Siispä rakennetaan keskustaa ylöspäin. Ei mitään yksittäisiä taloja vaan koko keskusta ylöspäin.

    5+
  5. Ihmisten määrä kaupungissa on nykyään niin suuri että kerrostaloihin siirtyminen on pian välttämätöntä jopa lähiössä. Omakotitalot ovat kuitenkin omasta mielestäni mukavampia. Eikö olisi järkevämpää kehittää pohjoisen olosuhteita jotta sinnekin voisi kasvaa Helsingin kokoinen kaupunki? Kansa voisi hajaantua paremmin läpi koko maan ja kotiolosuhteiden valitseminen olisi vapaampaa.

    1+

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.