Blogi: Liikkuminen

Merelle ja saaristoon!

Helsingissä virkistysalueet ja meri ovat helposti saavutettavissa. Yleiskaava parantaa pääsyä merelle ja saaristoon. Puolustusvoimilta vapautuvat linnoitussaaret on varattu merellisen virkistyksen ja matkailun alueeksi. Vallisaari, Kuninkaansaari, Isosaari ja Kuivasaari avaavat kaupunkilaisille ja vierailijoille uusia mahdollisuuksia virkistymiseen.

Uudessa yleiskaavassa Helsingin saaristo on ympärivuotisen asumisen, virkistymisen, matkailu- ja virkistyspalvelujen sekä loma-asumisen mosaiikkia.

Uutta merellistä asumista esitetään kaavaluonnoksessa Melkkiin ja Ramsinniemeen. Molemmista voi kehittyä omaleimainen ympärivuotisen asumisen kohde kantakaupungin tuntumaan.

Kaupungin rannoille sijoittuva uusi asuminen sopeutuu osaksi nykyistä rakennetta. Perinteisen rakentamisen rinnalla on mahdollista kokeilla myös vaihtoehtoisia asuintapoja, kuten kelluvia asuntokortteleita tai asuntolaivoja. Kasvava asukasmäärä ja merellisten virkistyspalvelujen käyttäjät luovat edellytykset vesiliikenteen kehittämiselle. Vesiliikenteen verkostolle on hahmotettu yhteyspisteet.

Oman rantamökin vaihtoehdoksi vahvistuvat erilaiset vapaa-ajan asumisen ja yrittäjyyden ratkaisut kuten lomamajat. Virkistys- ja matkailualueet edistävät merellisiä elinkeinoja.

Saaristoraitiotielle on varattu linjaus Vuosaaresta kantakaupunkiin. Reitti huikeine korkeusvaihteluineen ja merinäkymineen tarjoaa matkustuselämyksen.

Yhteyksiä rantaan ja merelle on tarkoitus kehittää etenkin paikoissa, joissa metroasema on lyhyen kävelymatkan päässä rannasta. Meri ja metro kohtaavat yli kymmenellä metroasemalla.

Matkustajalaivojen saapuminen suoraan kaupungin ytimeen on Helsingin erityisyys, josta yleiskaavassa pidetään kiinni. Lisäksi Vuosaaren satamaan mahdollistetaan matkustajaterminaalin sijoittaminen metroyhteyksineen.

Yhtenäinen koko kaupungin kattava rantaraitti kokoaa merellisen toiminnan helminauhan tavoin yhteen ja lisää rantojen saavutettavuutta ympäri vuoden.

Teema on osa Helsingin uuden yleiskaavan luonnosta.

24 kommenttia artikkeliin ”Merelle ja saaristoon!

  1. “Oman rantamökin vaihtoehdoksi vahvistuvat erilaiset vapaa-ajan asumisen ja yrittäjyyden ratkaisut kuten lomamajat. Virkistys- ja matkailualueet edistävät merellisiä elinkeinoja.”

    Saarissa on tärkeää, että rantaa kiertää yhtenäinen rantatie- tai polku. Villinkiin voi myös rakentaa korkeasti ja syvälle, mutta rannalle myös sopiviin kohtiin loma-asuminen yrittäjien tai kaupungin toimesta. Kivinokkaan, Lauttasaareen ja Lammassaareen sopii rivimajat sekä vapaa ranta.

    Rannoille on kiellettävä koirien vienti punkkitautivaaran ja nokkosten lisääntymisen vuoksi.

    2+
  2. Tätä lisää!!!

    ks.
    Yleiskaava — Raportti 1/2014 43

    “Kansanpuistot

    Lomamaja-alueet

    Helsingin niemeä kehystävä kansanpuistojen ketju. Kansanpuistot ovat
    kulttuurihistoriallisesti merkittäviä merellisiä kaupunkilaisten virkistys- ja lomailualueita.
    1800-luvun puolivälistä alkaen, teollistumisen myötä, Helsingin niemeä ympäröiviin saariin alun
    perin erityisesti työväestölle suunnattuja vapaa-ajan alueita. Myöhemmin yleistyivät saaristossa
    yksityisluontoisemmat lomamaja-alueet. Kansanpuistot tulee säilyttää ja kehittää alueita merellisen
    Helsingin keskeisinä tukikohtina nykypäivän ”kansanpuistoina”. Alueiden virkistyspalveluja ja
    -toimintaa ja saavutettavuutta tulee parantaa. Lomamaja-alueiden julkisuusastetta tulee lisätä.”

    Olen ihan samaa mieltä selvitysten tekijöiden kanssa. Täytyy nyt kuitenkin kysyä, voisiko saada vähän konkreettisimpia ehdotuksia uusiksi kansanpuistoalueiksi ja ehkä myös kannaottoja nykyisten alueiden säilyttämiseksi (kuten esimerkiksi Uudenkylän kesämajayhteisön säilyttäminen Stansvikin kartanon kupeessa).

    Toivoo
    Kansanmetsäläinen

    2+
    • Jotkin Helsingin etuusalueet ovat onnistuneet piileskelemään omassa rauhassaan, parhaiten Uudenkylän kesämajayhteisö Stansvikin kartanon kupeessa.

      Pelkkä venepaikka maksaa Helsingin kerhoissa yli 200 e. Kuitenkin kesämajojen, siirtolapuutarhojen ja esim. Stansvikin ranta on täynnä veneitä ja jopa laitureita. Ilman lupaa ja ilmaiseksi.

      Helsingin on inventoitava etuudet ja pyrittävä tasaamaan niitä. Rivimajat ja -mökit. Vuokrausta ja myyntivoiton ottamista kaupungille.

      0
  3. Kaavan alkulause on ymmärtääkseni tällainen: “Vastavalmistunut yleiskaavan luonnos esittää, miten Helsinki voisi kasvaa 250 000 asukkaalla vuoteen 2050 mennessä.” Tämä on aivan kauhea ajatus. Seurauksena on asumisolojen kurijistuminen. Huomattavasti pienempi tavoite voisi olla hyväksyttävä. KYSYMYS: Kuka tämän on oikein päättänyt? Eli kuka ottaa vastuun? Jos tällaisia linjanvetoja ylipäänsä tehdään jonnekin, niin ainakin pitäisi ensin olla kansanäänestys nykyasukkaille joilla luulisi olevan jokin vastuu tulevaiuudestakin. Tuon lauseen keksijöillä sitä ei ole.

    2+
    • Ei tuollaista, noin suurta lisäasukasmäärää kukaan vastuuntuntoinen olekaan esittänyt. Sen on esittänyt joku kelmi, kahjo tai grynderi, joka haluaa pysytellä piilossa. Merentäyttöjä ehdottavien pitäisi tulla itse haudatuksi elävältä, kaulaansa myöten sinne, monimetristen sora- ja louhekerrostensa keskelle.

      Kaupungin rannoille ei tule rakentaa ainuttakaan asuntoa nykyistä enempää. Rannat on säilytettävä ulkoilu- ja virkistyskäytössä. Pitkät ja avarat merinäkymät, sekä rannat, tulee säilyttää vapaina mm. kaikille asukkaille.

      5+
  4. Eiköhän tuo perustu Helsingin kaupungin Tietokeskuksen väestöennusteisiin. Luku on aika lähellä heidän “nopean kasvun vaihtoehtoa”, hieman pienempi. Verkosta löytyvästä raportissa kerrotaan myös mistä tuon kasvun on ajateltu pääosin tulevan: “Koko Helsingin seudun muuttovoitosta 90% oli vieraskielisiä viimeisten viiden vuoden aikana”.

    2+
  5. Yleiskaavan pitäisi pyrkiä kaikin tavoin vaikuttamaan siihen, että Helsingissä ei vuonna 2050 ole tuollaista määrää asukkaita. Eihän Helsingin tarvitse asuttaa kaikkia suomalaisia, ulkomaalaisista puhumattakaan.

    5+
    • Helsinki on tosiasiassa rikas kunta verrattuna naapureihin. Metropoli rikastuttaisi koko seudun. Minusta Helsinkiin mahtuu aiottu väkimäärä ja alue on yhä ekologisempi (tiiveys, kerrostalot). Olisi tietysti parempi, että kasvu olisi harmoonista eikä jyrkkiä kuntarajoja olisi. Aluekeskusten väliin voisi jäädä luontoa paljonkin.

      6+
  6. Helsinkiä pitää rakentaa Helsinkiläisille veronmaksajille.
    Reunakaupungit työntävät mielellään kaikki sosiaaliavustuksia saavat nollaveronmaksajat Helsinkiin, jonne kuolleista nukkumalähiöistä mielellään lähdetään. Vain puolet “palkansaajista ” maksaa nykyään nettoveroja Helsingin kaupungille.
    Että se varakkuudesta. Meillä ei ole varaa enempää rakentaa sosiaaliavustuksilla tuettavia vuokra-asuntoja parhaille paikoillemme, pahimmillaan omistustalojen eteen.

    1+
    • Tarkoitin, että Helsingillä on valtava asunto- ja maaomistus. Kaupungin vuokra-asujat maksavat uusien talojen rakennuslainat pois noin kymmenessä vuodessa (vuokrassa on lyhennykset ja korot, ei myyntivoittoa n. 25 %). HS/Metro kertoi väärin, että nuo asunnot eivät tuota voittoa. Asunnon omaksi saaminen lyhyessä ajassa ei ole pieni voitto. Lisäksi voittoa tulee todellisuudessa 7 % (varauksia yms) ja kiinteistön myyntivoitto jää myös kaupungille.

      Espoo todella ohjaa spurgut Helsinkiin kirjoille. Metropoli poistaa senkin ongelman. Vuokratuki menee muuten pääosin yksityisiin vuokra-asuntoihin.

      0
  7. Jossain yleiskaavakartassa idässä merenrantoja pitkin kulkeva raitiovaunulinjaus oli merkitty viheraluekarttaan paksulla vihreällä katkoviivalla. Ilmeisesti raitioliikenne on niin ympäristöystävällistä, että sen voi tulkita viheralueeksi.

    1+
  8. Mistä alkaen yleiskaavaehdotuksen kaltaisissa dokumenteissa on joukkoliikenneväylistä alettu käyttää hellittelynimiä, kuten saaristoratikka?

    0
    • Minuata nurmikolla kulkeva ratikka pyörätien vieressä on hyvin vihreä asia. Ei luontoihmisetkään ratikoita vastusta, kun kerran liikkua halutaan.

      3+
    • Luontoihmiset liikkuvat Vartiosaaren ja Ramsinniemen kaltaisilla rakentamattomilla merenrannoilla ja muilla viheralueilla mieluummin ilman raitiovaunuja.

      2+
  9. Ketjun päähän otan esiin Kumpulan lobbauksen “luonnon” (so. väljyyden) puolesta.

    Kumpulan joukkoliikennevastaisuus on kummallista. Helsingin tumma alue on kuin ritsan haarukka ja Kumpula/Käpylä jää siihen väliin lähes koskemattomana. Valtaa on ja Kumpulan metsän pohjoispään uhrauksesta on varmaan salaa neuvoteltu.

    0
    • Tämä sama kommentti esiintyy jokaisen blogikirjoituksen päässä, alussa ja kaikissa mahdollisissa paikoissa siinä välissä blogin aiheesta riippumatta, joten se on varmaan jo saatu kirjattua kaupunkisuunnitteluviraston palautejärjestelmään.

      1+
  10. Ovatko Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa, uuden yleiskaavan parissa työskentelevät henkilöt ja heidän tietoisia siitä, miten vireillä olevat suunnitelmat vaikuttavat julkisiin näkymiin Helsingistä ulko-merelle ja saaristoon?

    Eikö ole aikamoinen imagoetu Helsingille jo se, että tulijat Espoosta Länsiväylää pitkin voivat havaita saapuvansa “nousevan auringon” pääkaupunkiin, kun taas kotiin palatessaan voivat todeta palaavansa “auringonlaskun maille”. (Autoiluhan ei Länsimetronkaan myötä ainakaan siltä suunnalta kokonaan lopu!)

    1+
  11. Auringon valo ja sen tulokulma, taivas ja (mahdolliset) pilvet sekä vaikuttavat näkymiin monin eri tavoin. Länsiväylällä ja sen varrella, kummallakiin puolella, esimerkiksi Koivusaaren länsipuolella, on todellakin mitä parhaat mahdollisuudet mm. tilan ja tilavuuden aistimiseen. Esimerkiksi viikonloppuisin, varhain aamulla, kun liikenteessä on vain harvoja ajoneuvoja, voi tuolla kokea ympäristöään eri etäisyyksillä monin eri aistein.

    Länsiväylällä ja kaistaleilla sen molemmin puolin on mitä parhaat, kauniit, julkiset näkymät, jotka saavutettavuutensa sekä muiden ominaisuuksiensa puolesta tekevät alueesta erään Helsingin parhaimmista paikoista pitkien ja avarien maisemien tarkasteluun. Missä muualla Helsingissä on tarjolla näin laajat, kauniit ja pitkät näkymät esim. monien työmatkan varrella?

    2+
    • On se luksusta tulla länsiväylää etenkin, jos on ilmainen ja veroton parkkipaikka ministeriön pihalla.

      2+
      • Aika moni tulee bussillakin, mutta heidät hallinto on tehokkuuden nimissä ajamassa pimeään metrotunneliin, minne päivä ei paista. Emme ole olmeja. siksi tämänkaltainen kehitys on ainakin osin suorastaan: Sairasta!

        Busseja ja muita ajoneuvoja kulkee teitä pitkin yleensä molempiin suuntiin, ja niihin kyllä riittää matkustajia, kunhan kokemuksen miellyttävyydestä ei tingitä liikaa. Sama pätee varmaankin myös työmatkapyöräilyn suosioon. Jos reitin parhaat näkymät peitetään, ja tilalle tarjotaan vain rakennusten seinämää tai katukuilua, lienee tuolla jo melkoisia sosiaalisia ja terveysvaikutuksiakin. Myös ihmisten (mielen ja kehon) päivittäisenkin hyvinvoinnin kannalta, kuten alan tutkijat ovat jo vuosikymmeniä maailmalla tienneet.

        Kuka näitä onnettomia maisemanpeittosuunnitelmia oikein panee alulle ja KSV:n luonnostelutehtäviksi asettaa?

        Mieltä virkistävät näkymät, mm. merelle ja saaristoon, kuuluvat kaikille!

        2+
      • Niin, ja unohdin tuossa aiemmin mainita, että kyllä niitä osaavia maisema-arkkitehtuuriin tai -suunnitteluun perehtyneitä arkkitehteja ja muita alan osaajia luulisi ihan kotimaastammekin löytyvän!

        Toisaalta, jos maisema on kaunis, tai peräti upea, niin mitä ihmeen suunnitelua se enää kaipaisi, näkymien umpeen rakentamisesta nyt puhumattakaan?

        0
    • Aamulla aikaisin reilusti ennen virka-aikaa kahvittelemaan, varaamaan Helsinkiläisten maksamat ilmaiset työpaikan parkkipaikat. Nämä työnsankarit voivat jo poistua nukkumalähiöihinsä hyvissä ajoin iltapäivällä ennen ruuhkia. Helsinkiläisen on turha tulla omalla autolla työpaikalle normaali työhön tulo aikaan. Tosin en tulekkaan, elleivät työajat sitä vaadi.

      1+

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.