Blogi: Kaupunkirakenne

Kolme tapaa rakentaa kaupunkibulevardin varrelle

Asuinkorttelit kaupunkibulevardien varrella  -selvityksessä etsittiin asuinrakentamisen uusia konsepteja vilkkaasti liikennöityjen väylien varsille. Tuloksena syntyi kolme erilaista korttelimallia, jotka hahmottavat, miten asuinrakentamista voidaan sijoittaa liikenteen haitta-alueille. Bulevardien varsille rakentamisessa haasteena on, miten asumiselle luodaan terveelliset ja turvalliset olosuhteet ja ympäristöstä viihtyisä ja elävä sekä ulko- että sisätiloissa.

Selvityksen lähtötietona olivat kaupunkisuunnitteluviraston tekemät arviot kaupunkibulevardien liikennemääristä ja katutyypeistä sekä suunnittelua ohjaavat nykymääräykset. Tutkittaville ratkaisuille annettiin tavoitteita myös katutilan elävyyden, rakentamistehokkuuden ja korttelirakenteen suhteen. Lähtötietojen ja tavoitteiden pohjalta suunniteltiin kolme erilaista korttelimallia, joista tehtiin melumallinnukset.

Korttelimallit “Tasku”, “Jing Jang” ja “Lohkare” ovat esimerkinomaisia ja niitä soveltamalla on mahdollista luoda monipuolista ja elävää kaupunkirakennetta. Selvitys toteaa, että bulevardin varrella olevien kortteleiden on oltava umpinaisia ja riittävän korkeita. Käytännössä tämä tarkoittaa umpikortteleita tai sen muunnelmia. Umpikortteli on kantakaupunkimainen ja tehokas korttelityyppi, jota voidaan kuitenkin varioida lukuisilla tavoilla.

Keinopaletissa ennakoiva suunnittelu ja melumallintaminen

Liikenteen haittoja vähentäviä rakentamisen keinoja koottiin keinopaletiksi, joka toimii suunnittelun apuna. Jo nykyisillä rakennustavoilla on mahdollista sijoittaa asumista vilkkaasti liikennöityjen väylien varrelle. Esimerkiksi katu-, kortteli- ja talotyyppien valinnalla sekä huoneistojen suunnittelulla voidaan vaikuttaa paljon liikenteen melun ohjearvojen täyttymiseen.

Kääntyvillä kaduilla tai sivukatua sulkevilla rakennuksilla vähennetään melun kulkeutumista syvemmälle korttelirakenteeseen. Melun puoleisen seinärakenteen on oltava massiivinen ja hyvin ääntä eristävä. Myös ulkonevat rakennusosat, kuten erkkerit estävät ääniaaltoja heijastumasta katutilassa eteenpäin.

Tärkein meluntorjuntakeino on hankkeen kokonaisvaltainen ja ennakoiva suunnittelu, jossa huomioidaan liikenteen haittavaikutukset osana asumisviihtyvyyttä ja -turvallisuutta. Melumallintaminen etukäteen lisää tietoa käytettyjen keinojen tehokkuudesta.

Haitat vähenemään tulevaisuudessa

Erityisen oleellista on vaikuttaa hiukkaspäästöjen ja melun lähteeseen, sillä asukasmäärän lisääntyessä liikennemäärät kasvavat. Yleiskaavatyön yhtenä lähtökohtana on liikenteen haittojen vähentäminen kaupunkirakenteessa.

Oletuksena on, että tulevaisuudessa teknologian kehittyminen, joukkoliikenteen painottuminen liikennemuotona sekä yhteiskunnan asettamat normit vähentävät liikenteen haittavaikutuksia. Tieliikenteen aiheuttamien ilmansaasteiden oletetaan vähentyvän tulevaisuudessa moottoritekniikan kehittyessä ja toisaalta autokannan muuttuessa hiljalleen sähkö- ja hybridiautoiksi. Myös meluntorjuntaan ja ilmanlaatuun liittyvä teknologia kehittyy jatkuvasti ja haittojen torjumiseen löytyy yhä tehokkaampia keinoja.

Tutustu selvitykseen: Asuinkorttelit kaupunkibulevardien varrella – Rakentamisen konsepteja (pdf)

17 kommenttia artikkeliin ”Kolme tapaa rakentaa kaupunkibulevardin varrelle

  1. Puhuvatko KSV:n suunnittelijat keskenään? Samaan aikaan kun tuotetaan tällaisia hienoja kaupunkibulevardisuunnitelmia, Koivusaareen ja Keski-Pasilaan ollaan rakentamassa LISÄÄ liikennemelualueita.

    Bulevardisoinnin voisi aloittaa saman tien Länsiväylästä Koivusaaren kohdalta.

    25+
    • Länsiväylä on kahdella kauaskantoisella ratkaisulla, jotka ovat Länsisatama ja moottoritien jatke Kirkkonummelle, sidottu pitkällä aikavälillä tai meidän kulttuurimme kannalta pysyvästi moottoritieksi. Länsisatamaa laajennetaan jatkuvasti sekä matkustaja-, että tavaraliikenteen osalta ja Kirkkonummen puolinen moottoritie taas on suunniteltu palvelemaan tulevaisuudessa huonojen joukkoliikenneyhteyksien päässä olevia yksityisautovaltaisia pientaloalueita. Ks.

      http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/146685-nykyiset-investoinnit-eivat-tue-lansivaylan-muuttamista-kaupunkibulevardiksi

      Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta suunnittelee nyt sellaisia asioita, jotka eivät toteudu heidän haluamassaan muodossa ikinä. Uusia kaupunkibulevardeja toki tulee, mutta niitä ei tule nykyisistä moottoriteistä tai kaupunkimoottoriteistä, vaan rakennetaan joko kokonaan uusina tai levennetään sellaisiksi ennestään kapeammista ja matalamman tieluokituksen alueellisista kokoojakaduista.

      5+
  2. “Selvitys toteaa, että bulevardin varrella olevien kortteleiden on oltava umpinaisia ja riittävän korkeita. Käytännössä tämä tarkoittaa umpikortteleita tai sen muunnelmia.”

    Kiitos. Pidetään tämä.

    16+
    • Erinomainen ja asiantuntevan oloinen selvitys! Koivusaaresta voisi tosiaan aloittaa. Säästäisi heti sen eritasoliittymään varatun 40 me, toisi lisää rakennusoikeutta ja tekisi kaupunginosasta todella paljon houkuttelevamman paikan asua. Koivusaaren kohdalla on tällä hetkellä 2+2 kaistaa 80 km/h rajoituksella (+bussikaistat, joita ei metron myötä enää tarvita). Ja kaavasuunnitelmissa (KSV:n ensi viikon lista) tätä ollaan kasvattamassa 4+4 kaistaan (3+3 keskellä sekä ramppien kautta kulkevat kaistat). Kapasiteettia ollaan siis lisäämässä yli 50%, mutta mihin se liikenne on tarkoitus johtaa? 3+3 kaistaa 60km/h rajoituksella välittäisi helposti saman liikennemäärän etenkin jos Hanasaaren liittymä säilyy ja liikennettä voidaan johtaa sitä kautta.

      7+
  3. Tämähän näyttää erinomaiselta. Näistä on hyvä jatkaa. Jatkotutkimuksissa kannattanee selvittää myös se, kuinka suuret kaartumiset ja sisemmälle korttelirakenteeseen menevien kortteleiden lomitukset riittävät poistamaan pääväylältä tulevan melun tehokkaasti myös bulevardista pois menevässä katuverkossa.

    Edelleen arvioin nopeasti, että nämä tulokset johtavat siihen että bulevardista poispäin menevät katuyhteydet eivät tule olemaan suoria, vaan kaartelevia ja ehkä myös kahdesta T-risteyksestä koostuvia. Tällöin on tärkeää miettiä miten alueelta saadaan suorat ja nopeat yhteydet jalankulkijoille. Ehkäpä joissakin tapauksissa korttelien läpi?

    8+
  4. Hienoa! Aloittakaa Länsiväylän bulevardisoinnista. Me tarvitsemme lisää kaupunkia ihmisille, helsinkiläisille, emme mottoriteitä espoolaisille.

    21+
    • Kyllä minäkin niin mieleni olen Espoolaisten autoilusta pahoittanut. Mutta eikös se ole todettu että länsiväylä ei sovellu bulevardiksi,koska meren täyttäminen on kohtalaisen kallista puuhaa.

      5+
      • Lauttasaari ja Koivusaari muuttuvat täysin ja positiivisesti. On ajateltava helsinkiläisiä eikä muualta tulevia. On havaintoni mukaan tavallista, että espoolainen tai sipoolainen virkamies ajelee ilmaiseen parkkiin ministeriön sisäpihalle (luontaisedun verotusarvo 150 e /kk), mikä selittää Pohjois-ja Etelä-Esplanaadin ruuhkat.

        2+
    • Länäri kannattaisi oikeasti ottaa mukaan bulvardisoinnin ekalle kierrokselle (muistelin, ettei yleiskaavatoimisto olisi niin tekemässä). Syynä nimenomaan Koivusaari, jota ollaan pilaamassa kalliilla ja epäkäytännöllisillä ramppi-kansi-esteillä.

      Koivusaaren lähitulevaisuus on nyt vielä epävarma, joten nämä voitaisiin saada korjattua, mikäli Länäristä voidaan tehdä katu. Jos taas pitää odottaa seuraavaa yleiskaavaa, voidaan heittää tuolla mahdollisuuksien alueelle hyvästit. Piirrätte vaan muutaman punaisen pikselin lisää Länsi-Helsinkiin.

      5+
    • Hyvä kommentti, lisää kaupunkia myös vantaalaisille mutta niin vaan seudullista tietä (etenkin espoolaisille) pidetään edelleen yleiskaavassa Kaivokselassa uusien asuinalueiden keskellä.

      0
  5. Oheisesta tiedostostakin huomaa hyvin, kuinka paljon meluhaitta vähenee kun nopeudet putoavat 60 kilometristä tunnissa viiteenkymppiin. Samalla myös onnettomuusriski ja mahdollisen onnettomuuden seuraukset vähenevät valtavasti. Mielestäni voisikin harkita bulevardien nopeusrajoitukseksi esim. 40 km/h, ruuhka-aikaan liikenne matelee kuitenkin hiljempaa (kuten käy nykyisilläkin motareilla), joten tappio ei olisi koskaan muutamaa minuuttia enempää. Luonnollisesti liikenneympäristöstä on tehtävä hiljaisiin nopeuksiin ohjaavaa, pelkkä nopeusrajoitus leveällä baanalla ei vaikuta, kun tutkiakaan ei kuitenkaan ole koskaan missään. Kapeat kaistat ja tiukka geometria sekä kenties jopa korotetut/kavennetut suojatiet myös bulevardeille!

    Samaa mieltä kuin edelliset kommentoijat – miksi ksv toisaalta suunnittelee bulevardeja ja toisaalta suunnittelee Koivusaarta 60-lukulaisin moottoritieopein?? Järki, missä pelaa?

    8+
  6. Selvityksestä voi todeta,ettei mikään malli toimi käytännössä. Jos talojen väliin jätetään rakoja,niin melu karkaa aukosta eikä vaimene 50 metrin matkalla toisin kuin selvityksessä väitetään. Jos taas rakennetaan enemmän katu umpeen,niin melu on kadulla kovempi.
    Liikenteen päästöjä ei taloja rakentamalla voi pienentää. Hakkaamalla pois nykyiset suojametsät päästöt leviävät vain pidemmälle.
    Autojen moottoreissa pienhiukkaspäästöt ovat lisääntyneet vaikka muita on päästöjä on saatu vähenemään.
    Ainoa järkevä ratkaisu on liikenteen siirtäminen tunneliin tai kannen alle. Jäisi enemmän tilaa asunnoille. Tämä bulevardimallihan lisäisi asuntojen määrää maksimissaan 40000 asukkaalle,kun tarve on moninkertainen.

    5+
  7. Oletan että tämä dokumentti tulee olemaan tulevaisuudessa referenssikäytössä. Olisi hyvä, että se ei sisältäisi viittausta vanhentuneisiin pienhiukkasiin ja meluun koskeviin ohjeisiin, vaan voimassaoleviin.

    HSY:n uudet pienhiukkasia ja melua koskevat säännöt erityisesti sallivat rakentamisen vilkkaiden katujen varrelle silloin, kun rakennetaan kaupunkia. http://www.hsy.fi/seututieto/Documents/Ilmanlaatu/Malli_ilmanlaadun_huomioonottamiseksi_suunnittelussa_161213.pdf

    5+
    • Hyvä dokumentti tuo ! Esim. kohta 3.3: Keinoja altistumisen vähentämiseksi: `Vältetään vilkasliikenteisiä kerrostalojen reunustamia katukuiluja`, Tunneli mainitaan myös sekä ìlmansaasteita sietävät`rakennukset asuntojen ja kadun välissä. Bulevardi-ideassa nyt vaan on liikaa käytännön ongelmia samassa paketissa.

      5+
    • Voiko HSY:n säännöt kävellä maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämän terveellisen, turvallisen ja viihtyisän ympäristön vaatimuuksen yli? Ja luodaanko näillä säännöillä tontteja joissa rakennushankkeeseen ryhtyvä ei voi huolehtia että rakennus “on terveellinen ja turvallinen rakennuksen sisäilmaolosuhteet … huomioon ottaen”? Johan nämä selvitykset osoittavat että hiukkaspäästöjä on liikaa ja melun puolesta kaavaillut katuympäristöt eivät sovellu asukkaiden terveelliseen elämään?

      4+
  8. Jos Helsinki haluaa muuttaa kerta kaikkipääväylät kaupunki bulevardeiksi, niin silloin on ajateltava , miten ruuhkat saataisii kuriin. Joukkoliikenne on oltava todella tasokasta nopeaa. Toinen metrolinja helpottaisi ruuhkia todella paljon jotta pääväylien auto määrät laskisivat ja että niiden tulisi asuin asuinkerrostaloja 2+2 oleva bulevardi kadut.

    3+
  9. Edellyttää vain, että Bulevardin vieressä löytyy tila uudelle korttelille. Muussa tapauksessa tila joudutaan tekemään vanhoja rakennuksia purkamalla.

    1+

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.