Blogi: Osallistu

Kenen kaupunki -sovellus kehitettynä kokeilussa

Yleiskaavan karttakyselyn tuloksia visualisoiva Kenen kaupunki -sovellus kehittyi Datademo-tuella. Rahoitusta myönnetään sovelluksille, jotka käyttävät avointa dataa demokratian edistämiseksi. Kenen kaupunki näyttää karttakyselyssä herännet kaupunginosien toiveet kartalla.

Haimme projektille Datademo-tukea, ja sovellus äänestettiinkin kuuden voittajan joukkoon. Datademon avulla kehitimme käyttöliittymän toimivuutta ja selkeyttä. Kaupungilta tuli myös toive, että sovelluksen tulisi toimia Internet Explorer -selaimella. Olimme varsin iloisia pyynnöstä, koska se osoitti että sovellusta tosiaankin haluttiin käyttää!

Paransimme vastaajien taustamuuttujien näyttämistapaa ja lisäsimme uusina ns. arvokysymykset, joiden avulla voi saada kuvan alueen, tai ainakin sen vastaajajoukon, arvomaailmasta. Lisäksi tarkasteltavan alueen voi nyt valita aloitussivulla joko kartalta tai ennustavalla tekstihaulla.

Käyttöliittymässä näkyvien muutosten lisäksi tapahtui “kannen alla” paljon muutakin. Muutosten myötä käyttöliittymä toimii sutjakkaammin ja myös mobiililaitteilla.

Hackathonin satoa

Kenen Kaupunki syntyi tarpeesta visualisoida kaupunkilaisten toiveita nopeasti ja helppokäyttöisesti. Helsingin kaupunginsuunnitteluvirasto järjesti keväällä 2014 hackathonin, jossa lähtökohtana oli yleiskaavakyselyn aineisto. Virkamiehet esittivät erilaisia skenaarioita, joissa aineistoa voitaisiin käyttää hyödyksi tausta-aineistona päätöksenteossa ja suunnittelussa.

Kolmen hengen tiimimme – Timo Tuominen, ohjelmistokehittäjä, Tero Tikkanen, graafinen suunnittelija ja Katja Virta, arkkit. kandidaatti, käyttöliittymäkehittäjä – päätti nostaa esille eri alueiden näkökantoja oman lähialueensa kehitykseen. Suuri aineisto johtaisi muuten helposti vain laajoihin yleistyksiin. Päätimme tutkia datan avulla, löytyykö vastauksista alueille erilainen profiili niiden vastaajien ja vastausten perusteella. Helsingin pienaluejaon mukaisesti asuinalueet jaettiin selattaviin kortteihin, jotka ovat helposti keskenään vertailtavissa.

Kehitysehdotuksia?

Julkaisemme nyt uudistetun version kokeiluun. Ihan kaikkia toiveita ei vielä pystytty toteuttamaan, mutta kehitys jatkunee, jos sille on kysyntää. Jos sinulle on hyötyä Kenen Kaupunki -palvelusta, niin kuulisimme mieluusti mihin sitä käytit ja miten se auttoi tehtävässäsi. Voit kertoa myös jatkokehitysehdotuksia tai kertoa mahdollisesti havaitsemistasi virheistä. Laita meille viestiä osoitteeseen
kenenkaupunki2050(at)gmail.com

Datademon avulla tuunattu uusi versio löytyy osoitteesta: http://dev.hel.fi/kenenkaupunki/

Ps. muista ladata sivu uudelleen, jos olet käyttänyt sovellusta jo aiemmin

2 kommenttia artikkeliin ”Kenen kaupunki -sovellus kehitettynä kokeilussa

  1. Ihan mielenkiintoiselta vaikuttaa. En löytänyt äkkikatsomisella karttoihin merkittyjen pienten pallojen värien symboliikkaa..(mitä eri värit palloissa tarkoittavat)

    0
  2. Oliko tuon linkin takaa löytyvän järjestelmän käyttöaika jo päättynyt, kun ei siellä voinut tehdä muuta, kuin katsella niitä mystisiä pallukoita, joiden värien merkitys ei minullekaan ihan auennut. Miksi ihmeessä värien merkitystä ei kerrota? Pelkät (kyllä/ei) pallukat lienevät myös melkoisen monivivahteisten asioiden kohdalla sangen rajusti asioita yksinkertaistava väline.

    Värien symboliikka on ainakin joissain näkemissäni vastaavissa esityksissä ollut joskus siinä mielessä harhaanjohtava, kun punaisen värisen pallukan merkitys on ollut “kyllä” (tai myönteinen) ja vihreän tai tummansinisen “ei” (tai kielteinen), eli päinvastainen esimerkiksi suhteessa liikennevalojen värien merkitykseen.

    Sinänsä kielteinen tai myönteinen kannanotto voi tulkitsijan asenteista ja motiiveistakin riippuen olla positiivinen (esim. “ei lisärakentamista tänne (koska se pilaa kauniit näkymät)”) tai negatiivinen (esim. “en piittaa pätkääkään, jos tuonne rakennatte, koska en ole alueeseen ikinä paremmin tutustunut, ja ajelen tuosta ohi vain harvoin bussilla, jossa mielenkiintoni kohde on lähes aina vain oma älypuhelimeni”). Tuoko kysely riittävän hyvin esiin kaikki vastauksen anatmiseen liittyneet taustat. Syvempi haastattelu voisi kertoa enemmän kuin pelkkä näennäisen mittava binäärinen datamäärä, jota voidaan tarpeen vaatiessa tulkita KSV:n totuttuun tapaan: “Hanketta on sekä vastustettu että kannatettu”, jättäen kertomatta asianomaisen selvityksen tai tuloksen laajempaan luotettavuuteen tai satunnaistekijöihin liittyvistä ongelmista.

    Minulle on myös jäänyt epäselväksi, miten esimerkiksi jo ainakin viitisentoista vuotta valmisteilla ollut, vielä nykymuodossaankin lähtökohdiltaan täysin ylimitoitettu Koivusaari-hanke tms. ja niitä koskeva uutisointi on vaikuttanut klikkauksiin. Lauttasaaren osalta havaitsin yhtenä kummallisena kuriositeettina, että ainakin yksi työpaikkoihin liittyvällä kartalla näkynyt pallukka oli päätynyt käsittääkseni suojellun eteläkärjen rantaniityn kohdalle. Suojelualueen vartijaako oli klikkaaja tuolla uutena työpaikkana kenties ajatellut tuon kauniin alueen niemen kärkeen ajatellut?

    Koivusaari ympäristöineen on hämmästyttävän upea paikka. Ei ehkä ihan jokaisella käyntikerralla, mutta riittävän usein, jotta alueen maisemalliset ja luontoarvot kyllä ainakin lähialueen asukkaat, jotka siellä kävellen (tai rauhallisesti pyörällä) voivat liikkua, ymmärtävät.

    Vastaavia upeita alueita ja kummallisuuksia niihin liittyvissä internet-pohjaisissa sovelluskokeiluissa löytynee paljon muitakin. Kommentit voivat riippua mm. siitä, mistä näkökulmasta havaintoja eri alueista on tehty.

    Tämänkaltainen työkalu voisi olla ihan käyttökelpoinenkin väline kerättäessä paikallista tietoa. Järjestelmän puutteellisuuksia on kuitenkin vielä nähtävästi hiottava, jotta sen avulla tuotettujen tulosten perusteella ei päädytä virhepäätelmiin ja vääriin johtopäätöksiin.

    0

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.