Blogi: Osallistu

Kaupunkilaiset löysivät Helsingistä tuhansia rakentamispaikkoja

Yleiskaavan karttakyselyssä kartalle merkittiin eniten paikkoja asuinrakentamiselle, kaikkiaan noin 8 900 kertaa. Toiseksi eniten merkintöjä, noin 4 800, tehtiin ainutlaatuisesta kaupunkiluonnosta. Vastaajat jakaantuivat urbaaneihin ja tiivistyskriitikoihin.

Karttakysely keräsi viime vuoden lopulla helsinkiläisten ajatuksia kaupungin tulevaisuudesta. Siihen vastasi noin 4 700 henkilöä ja kartalle saatiin noin 33 000 merkintää. Kyselyyn oli mahdollista merkitä esimerkiksi, minne voitaisiin rakentaa uusia asuntoja, minne tarvittaisiin parempia kulkuyhteyksiä ja missä sijaitsevat tärkeät virkistysalueet.

Runsaasti asuntorakentamisehdotuksia keräsivät jo suunnitteilla tai rakenteilla olevat alueet, kuten Jätkäsaari, Hernesaari, Kalasatama ja Pasila. Asumista ehdotettiin myös nykyisin muussa käytössä oleville alueille, esimerkiksi Santahaminaan, Vartiosaareen, Kivinokkaan, Taliin, Malmin lentokentälle, Mäntymäelle ja Laaksoon. Rakentamispaikkoja ehdotettiin paljon myös isojen sisääntuloväylien varsille Kehä I:ltä keskustaan asti.

Toiseksi eniten merkintöjä, noin 4 800, karttakyselyssä tehtiin ainutlaatuisesta kaupunkiluonnosta. Ainutlaatuista kaupunkiluontoa oli vastaajien mielestä erityisesti rantojen tuntumassa esimerkiksi Kaivopuistossa, Töölönlahdella, Kivinokassa, Vartiosaaressa ja Vuosaaressa sekä Vanhankaupungin selän ympärillä. Myös Keskuspuisto keräsi runsaasti merkintöjä luontoarvoistaan

Vastaajat jakaantuivat urbaaneihin ja tiivistyskriitikoihin

Vastaajilta kysyttiin, millaista kaupunkia he arvostavat ja miten he suhtautuvat lisärakentamiseen. Vastaajat jakautuivat vastauksiensa perusteella kahteen ryhmään: urbaaneihin ja tiivistyskriitikoihin.

Urbaanit olivat selvästi sitä mieltä, että kaupunkia on hyvä tiivistää ja että tiivistäminen luo uutta kaupunkikulttuuria. Tiivistyskriitikot eivät tyrmänneet kaupungin tiivistämistä, mutta he suhtautuivat siihen varauksellisemmin ja olisivat ohjanneet lisärakentamisen muualle kuin omalle asuinalueelleen.

Urbaaneja oli enemmän alle 30-vuotiaiden vastaajien joukossa ja tiivistyskriitikoita yli 30-vuotiaissa. Kokonaisuudessaan kyselyn vastaajissa painottui 30–39-vuotiaiden ryhmä: heidän osuutensa vastaajista oli lähes 35 prosenttia.

Parempia liikenneyhteyksiä kaivattiin

Merkintöjä uusista tai paremmista liikenneyhteyksistä tehtiin myös runsaasti, noin 4 000. Parempia joukkoliikenneyhteyksiä monet vastaajat kaipasivat mm. kantakaupungin pääväylille, Kehä I:lle, Kruunuvuorenrantaan, Hakamäentielle, Teollisuuskadulle sekä Vallilan ja Pasilan välille. Autoliikenteelle toivottiin yhteyksiä varsinkin keskustan poikki Länsiväylän ja Itäväylän välille sekä Koskelan ja Munkkiniemen välille.

Parempia pyöräily-yhteyksiä esitettiin erityisesti kantakaupungin pääkaduille, kuten Mechelininkadulle, Hämeentielle ja Mäkelänkadulle sekä eri puolille kaupunkia pääväylien ja junaratojen varteen. Kävelylle toivottiin parempia yhteyksiä keskustaan sekä mm. junaradan yli tai ali Kaisaniemessä ja Pasilassa. Kävelykatuja ehdotettiin etupäässä ydinkeskustaan mm. Kaivokadulle ja esplanadeille sekä Kallioon ja Alppiharjuun esimerkiksi Vaasankadulle.

Kyselyn tuloksiin voi tutustua myös analyysikarttojen avulla >>

Tulokset käytössä kevään työpajoissa

Kyselyn tulokset ovat työskentelyn tukena Hetki suunnittelijana -työpajoissa, jotka pidetään Laiturilla helmi–maaliskuussa. Työpajoissa kaupunkilaiset suunnittelevat, millainen oma kaupunginosa on vuonna 2050. Pajoihin voi ilmoittautua 14. helmikuuta saakka.

Karttakyselyn tuloksia esitellään yleisötilaisuudessa 10.2. klo 18 info- ja näyttelytila Laiturilla. Tulokset tullaan julkaisemaan myös avoimena datana.

Karttakyselyn avoin data -tiedostot >>

87 kommenttia artikkeliin ”Kaupunkilaiset löysivät Helsingistä tuhansia rakentamispaikkoja

  1. Alkaisiko vähitellen löytyä ymmärrystä sille, että Meri-Rastilan metsäalue on tärkeä viheralue? Se näyttää tässä kyselyssäkin erottuvan selkeästi.

    32+

    • Kuinkahan moni siellä metsässä todella käy? Tällaiset viheralueet saavat sympatiaa ja/tai väitteitä tarpeesta vasta kun niitä ajatellaan johonkin parempaan käyttöön!

      1+

      • Niin nykissäkin voisi rakentaa tällä periaatteella keskuspuiston. Kaupunkimetsiä ja metsiköitä tarvitaan, eivät kukkapenkkimäiset sterilit puiston korvaa metsiköitä.

        12+

      • Aika monihan siellä käy enkä ymmärrä, mikä voisi olla parempaa käyttöä kuin metsän säilyttäminen – luonnostahan meillä on pulaa, ei huonosti suunnitelluista asuinalueista ja lähiöarkkitehtuurista.

        Eiköhän nyt olennaista olisi suunnata rakentaminen aitoon tiivistämiseen kuten esim. väylien bulevardisointiin ja antaa säilyneiden luontoalueiden tuoda kaupunkiin viihtyisyyttä jatkossakin.

        10+

  2. Herttoniemen matalat teollisuusrakennukset (autokaupat, tyhillään olevat toimistot jne.) asunnoiksi. Kantakaupunkiin voi kyllä jättää pienteollisuutta, mutta niidenkin sekaan voi hyvin kaavoittaa asuntoja (Vallila jne.). Muutoin autokaupat jne. voi hyvin olla siellä automatkan päässä Kehä-1:en ulkopuolella. Muutama korkea toimistorakennus korvaisi valtaosan nykyisistä vaikeasti vuokrattavista kiinteistöistä, jotka voisi vapauttaa asunnoiksi. Parkkipaikat muuhun käyttöön ja pari ensimmäistä kerrosta autopaikoiksi ellei kivijalkamyymälöille ole kamalasti tarvetta.

    26+

    • Vallilan teollisuusalueelle voisi sallia vaikka loft-tyyppisiä asuntoja. Yritystoiminta ja asuminen voisivat ihan hyvin toimia rinnakkain.

      6+

      • Vallilassa toimivat tänäkin päivänä asuminen ja yritykset rinnakkain. Ovat aina toimineet. Teollisuusaluehan syntyi aikoinaan kuivatetun Sörnäisten järven paikalle, joten perustukset tulevat kalliiksi. Helsingille ominaiset luonnonmaisemat: kalliot ja lammet vuorotellen näkyvät maisemassa vielä kivasti. Harmittaa vieläkin Simonmäen louhiminen pois hotellin alta.

        1+

    • Kai niitä työpaikkojakin tarvitaan, vai mitä? Herttoniemessä on yrityksiä, joiden palveluita tarvitaan. Niitä saa sitten hakea kaukaa, jos kaikki siirrettäisiin pois. Ja sitten valitetaan, että tiet ovat ruuhkaisia.

      Kauhean monta uutta asuinaluetta on jo tulossa täyttä kyytiä. Sietää kysyä kuinka paljon asukkaita Helssingissä oikein pitää olla. Ja kuinka hyvin sitten viihdytään, kun on liikaa.

      2+

  3. Tattarisuolle asuntoja. Maapohja ongelmallinen mutta niin se on ollut ranta-alueillakin. Maapohjan kunnostus kustannuksia voi tasata rakentamalla reilusti ylöspäin. Kun alue yhdistetään Malmin lentokentän alueeseen niin asuntoja löytyy ainakin 40 000 asukkaalle. Konalasta löytyy myös iso alue asuntorakentamiseen.

    17+

    • Tattarisuo on eräänlainen yrityshautomo, muttei korvaamaton. Se on epämääräisen aineksen bisnespaikka ja rikollisuuden valtaama. Pääosan siitä voisi rakentaa ja jopa kokonaan, jos Malmin kenttä poistuu.

      4+

  4. Joo, eiköhän täällä Helsingissi ole jo muutenkin tarpeeksi työpaikkoja. Ajetaan vaan teollisuus ja palvelut maakuntiin niin pääsee ihmiset asumaan lähelle keskustaa.

    2+

    • Työpaikat maakuntiin, hyvä idea. Yksiön hinnalla saisi kaikki omakotitalon, oman koirapuiston pihaan ja lapsille pomppulinnan. Tarviiko espoolaisten ajaa aamuisin Helsinkiin töihin. Länsiväylän pyörätie!

      0

  5. Eikö se nyt vielä tullut selväksi: Myllypuroon ei kaivata ainuttakaan – siis EI YHTÄÄN uutta rakentamista. Eli jäljellä olevat metsät n säästettävä, muuten lähtee taas yksi erittäin hyvä veronmaksaja muualle ja vie mukanaan kaksi tulevaakin.
    Esim. Rautatieaseman viereen saa puolestani rakentaa vaikka millaisen pilvenpiirtäjän, alue on minulle joutomaata joka tapauksessa.

    5+

    • Olen samaa mieltä kaupunkimetsien suhteen. yhtään metsikköä ei saisi enää uhrata. Eikö muuten kannattaisi unohtaa asuntorakentaminen siihen asti, kun rakentajat ovat uudelleenoppineet tekemään laadukasta jälkeä? Hometalot, varsinkin homekoulut ja hometoimistot olisi purettava ja reilusti tunnustettava, että suunnittelussa ja rakentamisessa mokattiin vuosikymmeniä?
      Helsingin keskustan toimistoituneet asuinrakennukset on palautettava asumiseen. Mutta jonkun on vahdittava, ettei tehdä edelleen homehuusholleja. Myllypuro on kaunis lähiö. Kävin siellä kerran 1980-luvulla.

      18+

  6. Meri-Rastila ja Vartiosaari ovat viime aikoina olleet tapetilla ja puheenaiheina. Niistä on keskusteltu paljon ja se on vaikuttanut vastaajiin. Puolin että toisin.

    2+

  7. Miksi kaavoittaja jatkaa pyrkimyksiään levittää kaupunkia viheralueille, vaikka ne ovat niin luonnolle kuin asukkaillekin tärkeitä ja asukkailla on selvää valmiutta väylien bulevardisointiin?

    36+

    • Kaavoittajat eivät ilmeisesti asu Helsingissä. Eivät muista, että kaupunkimasina tarvitsee happea, jota puut ja puskat tuottavat. Kaupunkisuunnittelijat rakastavat yskiviä keuhkotautisia ja astmaatikkoja. Suunnittelivat 1990-luvulla tukkoisen kaupungin henkilöautoille, joissa istuu yksi ihminen: liikennevaloissa nenää kaivava mies tai meikkaava nainen.

      12+

  8. Alkakaa nyt * rakentamaan sinne östersundomin alueelle palveluita ja asuin-taloja. Siitä on jo yli 5vuotta kun alue muutettiin helsingiksi ja mitään muuta ei olla saatu aikaan kuin uudet bussipysäkit ! Alue on vuosaaren kokoinen pinta-alaltaan, joten hurry up pajunen ja kumppanit !

    * Toimituksen muokkaama kommentti, kirosana poistettu. ks. blogin etiketti

    14+

    • Östersundomiin ei voi rakentaa niillä suunnitelmilla, joita sinne tehtiin, koska suunnittelijoilta pääsi jotenkin unohtumaan Natura-alueet.

      Ihan vaan vinkiksi virastolle: helpompaa olisi oikeasti ottaa luontoarvot huomioon jo alkuvaiheessa.

      18+

  9. KSV:n nettikyselyyn vastasi alle 1 % lauttasaarelaista – enimmäkseen nuoria nettiaktivisteja. Suurin osa saarelaisista ei edes tiennyt kyselystä. Tulosten perusteella ei voi vetää minkäänlaisia uskottavia analyyseja.
    Lauttasaaren alueella voi olla kaupunkibulevardi Katajaharjusta länteen ja Koivusaaressa, jossa pitäisi rakentaa paljon korkeampia asuntoja mitä osayleiskaavassa on esitetty. Ei ole mitään järkeä rakentaa Koivusaareen 3-4- kerroksisia asuintaloja kuin viereen Keilalahteen suunnitellaan 33-kerroksisia taloja. Rakentamalla Koivusaari tiiviiksi kaupunkibulevardiksi Länsiväylän varrelle säästyisivät sen rannat täytöiltä ja alueen venekerhoilla olisi edellytykset jatkaa toimintaa saarella.
    Lauttasaaren keskellä kaupunkibulevardi esitetyssä muodossa ei ole hyväksyttävissä; Suunnitelmaan sisältyy runsaasti meritäyttöjä. Alueen pienvenesatama ja suurin osa puistoista sekä Pyrkän urheilukenttä poistuvat. Asukkaita tälle pienelle alueelle tulisi yhtä paljon mitä Kulosaaressa on paljon suuremmalla alueella. Lisäksi tulisi 3000-4000 työpaikkaa lisää. Kaikki tämä lisäisi autojen määrää. Länsiväylän liikenne ei vähene vaikka sen status muutetaan kaupunkibulevardiksi. Espoosta tulee ainakin yhtä paljon autoja tuleisuudessa Helsinkiin kuin nyt. Länsiväylän liikenteestä osa siirtyisi häiritsevänä Lauttasaarentielle. Kaikkea tätä ei voida hyväksyä.
    Lauttasaaren keskellä Länsiväylästä voidaan tehdä bulevardimainen puusitutuksin ja olemattomin kestannuksin vähentää liikennemelua laskemalla nopeusrajoitusta.

    4+

    • Myös Kulosaaressa Itäväylän kohdalla voisi olla kaupunkibulevardi, samoin Herttoniemessä ja Vuotiellä Vuosaaressa. Nämä olisivat järkeviä paikkoja tiivistää Itä-Helsinkiä. Idän luontoalueet tulisi ymmärtää jättää rauhaan.

      21+

  10. Helsinkiin pitäisi rakentaa kunnolla kauniita, korkeita pilvenpiirtäjiä. Muuten käy niin, että Helsinki jää tehottomaksi, historialliseksi ”vanhaksikaupungiksi” ja tehokas toiminta keskittyy lentokentän ympärille Vantaalle. Pilvenpiirtäjät kuuluvat modernin ja tehokkaan suurkaupungin keskustaan. Lähiöihin niiden rakentaminen on aivan turhaa tuhlausta ja liikennesuunnittelun kannalta tyhmää.

    20+

    • Pilvenpiirtäjä vaatii niin julmetusti parkkipaikkoja asukkailleen ja työpaikoilleen, että parkkipaikat vievät kaikki naapuritontit tai maksavat maan alla epäuskottavan paljon, jolloin koko projekti muuttuu kannattamattomaksi.

      1+

      • Muualla parkkipaikat rakennetaan talojen alimpiin kerroksiin. Ja miksi muuten Helsingissä kaupunkisuunnittelu lähtee aina autojen säilyttämisestä?

        Autojen määrä kääntyy joka tapauksessa kohta laskuun, sillä nuoret aikuiset eivät ole kiinnostuneita ajokorteista.

        14+

      • Siitähän syntyy elävää kaupunkikuvaa ja elinvoimaista kävely-ympäristöä kun on pari alinta kerrosta umpiseinää. Eikä pari riitä, tulee 5+. Kierros Itä-Pasilassa paljastaa sen ratkaisun autuuden. Ei asukkaita voi estää ostamasta autoja, ja olisi kaavoittajalta edesvastuutonta olla varaamatta niille riittävästi tilaa – ratikkakiskoilleko ne pysäköidään? Pysäköintinormi on aikoinaan valtuuston sementoima, valtuuston pitäisi ensin muuttaa se.

        5+

      • ”…sillä nuoret aikuiset eivät ole kiinnostuneita ajokorteista.”

        Ei ajokorttiin ole enää varaa. Ei näillä palkoilla ajokortti-ikäiselle autokoulua maksella. Jo tämä asuminen vie aika leijonan osan tuloista…

        4+

    • Pilvenpiirtäjä, minusta olisi erittäin hyvä, jos Vantaalle ja muualle pääkaupunkiseudulle syntyisi vahvoja ja monipuolisia aluekeskuksia. Helsingin sisälläkin tarvitaan sellaisia. Vanhat kaupunkikeskukset ovat viihtyisiä ja haluttuja. Ei niiden säilyttämistä tarvitse pelätä.

      Monikeskinen suurkaupunkialue on paljon tehokkaampi kuin yksikeskuksinen, koska se tarjoaa suuremmalle osalle asukkaista monipuolisia työn, palvelujen ja asumisen mahdollisuuksia. Ja vähemmän pakollista ruuhkaliikkumista aamulla yhteen ja illalla toiseen suuntaan.

      Monikeskuksisen kaupungin kehittäminen on myös rauhallisempaa kuin toimintojen ahtaminen yhdelle alueelle.

      5+

      • Voitko selventää, miten ihmeessä monikeskuksinen kaupunki vähentää ruuhkaliikkumista? Onko oletus, että perheen aikuisilla on molemmilla työpaikat samassa keskuksessa, missä perheen asuntokin, että työ on eläkevirka, jota ei vaihdeta ja että työpaikka ei koskaan muuta …?

        Itse ainakin aikani monikeskisessä Espoossa asuttuani olen sitä mieltä, että ei ole minun juttu tuo monikeskisyys. Arvostan tehokasta keskustaa ja kauniita pilvenpiirtäjiä.

        5+

  11. Pilvenpiirtäjiä kannatan minäkin. Pasilaan olisi ehdottomasti saatava hyvin korkeita asuintorneja (50 krs) Keski-Pasilan ”takaosaan”. Toimistotorneja voisi rakentaa myös Messukeskuksen viereen. Itä- Pasila on jotenkin erillinen saareke mm. sen takia ettei aluetta ole rakennettu kiinni Mäkelänkatuun. Velodromin vieressä on myös hyvä paikka rakentaa torneja. Stadionin ympäristö on uskomattoman tehoton vaikka alue on keskukstaa. Parkkipaikat heti pois ja asuntoa tilalle. Alppilaa olisi syytä tiivistä myös radan vierestä

    18+

  12. Jos sisääntulotiet bulevardisoidaan ja liikennealueet asutetaan, niin niiden rakentaminen ja hallinta on siirrettävä kaupungille kehä I:ltä lähtien.Täällä maalla varjellaan valtateiden varsia rakentamiselta melun, hiukkaspäästöjen ja liikenneturvallisuuden takia. Korkeintaan yksi liittymä kilometrillä. Rauhoitetaan vanhaa kaupunkia ja rakennetaan Pasilan seudulle uusi keskus ja rautatieasema sekä siirretään lähisatamien liiikenne muualle. Tietysti tornitaloja asemien läheisyyteen

    24+

  13. Pilvenpiirtäjät keskustaan. Nyt ollaan rakentamassa liian matalaksi Töölönlahti, Jätkäsääri, Hernesaari, Kalasatama ym. Näille alueille voisi rakentaa yli 20 kerroksisia taloja. Niin ja tietysti Pasilaan. Nyt Pasilan asemaa ollaan rakentamassa liian matalaksi.

    Niin ja ollaanko näissä suunnitelmissa huomioitu verkkokaupan ja etätöiden vaikutus. Ihmiset voivat asua viihtyisissä alueissa kauempana keskustasta ja tehdä ostokset verkosta ja työskennellessä etänä. Tällöin ei tule liikennettä. Silloin tällöin käydään keskustassa kulttuuri palveluissa.

    14+

  14. Sisääntuloväylien bulevardisointi on typerä idea. Jos asukkaiden määrä kasvaa,kasvaa myös liikenne. LIIKENNE ON SEN JÄLKEEN JUMISSA MYÖS KEHÄ YKKÖSELLÄ,SUOMEN VILKKAIMMALLA TIELLÄ. Liikennevalot bulevardeilla pysäyttää liikenteen heti kehä ykkösen sisäpuolelle ja jonot muodostuu myös kehätielle. Toimiva liikenne vaatii muutaman kilometrin pätkän hyvin vetävää väylää kehä ykkösen sisäpuolelle. Mutta eihän arkkitehdit ymmärrä kuin talojen rakentamisesta ja niistäkin joskus yllättävän vähän.
    Bulevardisuunnitelmissa on pikaraitiovaunuja,missä niiden päätepysäkit on? Mistä niihin tulee riittävästi matkustajia,muutamasta talosta bulevardin varrelta vai mistä?
    Miten pikaraitiovaunu voi kulkea jalankulkijoiden seassa bulevardilla? Mikä niissä on pikaista nykyisiin vaunuihin verrattuna,kun ne joutuvat pysähtelemään liikennevaloissa? Miksei nykyisten sisääntuloväylien varrella ole jo pikaraitiovaunuja,kun ovat niin mullistava keksintö?

    9+

    • Olde, kaksi kertaa päivässä ruuhkautuva henkilöautoliikenne voidaan korvata pikaraitioteillä. Niiden pitää alkaa nykyisen asutuksen ulkopuolelta. Kaikille pikaratikan pääteasemille tarvitaan pysäköintialueet, joilta on helppo kulku ratikkaan.

      Liikennevaloissa joutuvat pysähtelemään henkilöautotkin, eivät vain ratikat. Kun henkilöautot saadaan pysymään poissa kaupungista, ratikoiden kulku nopeutuu.

      Autotunnelit ovat huonoa maankäyttöä. Tunnelitiet ja pysäköintipaikat ovat kalliita ja masentavia rakennelmia. Sitäpaitsi autot eivät pysy tunneleissa, vaan pyrkivät nousemaan niistä ylös ja etsimään kulkureittejä ja pysäköintipaikkoja milloin mistäkin.

      4+

      • En ymmärrä mihin pikaraitiotietä tarvitaan. Mielestäni sanan osa pika on jonkinlainen ihmelääke, jolla luullaan olevan erinomainen vaikutus. Mielestäni tavallisella raitioliikenteellä tullaan hyvin toimeen laajenevalla keskusta-alueella. Metrolla pääsee pidemmäle. Pikaraitiotie vaatii samanlaisen eristetyn linjauksen kuin junarata tai metro, tosin kevyemmän. Jos Pisararataa ei tule, tarvitaan silmukkametroa Pasilaan.

        Sisääntuloväylillä voisi ajonopeuksia alentaa, tehdä niistä puistokatuja ja lisätä läpiajomahdollisuuksia. Tiheämpi tie- ja katuverkko kuuluvat kaupunkeihin. Nopeat moottoriväylät ovat ohitusteitä ja kuuluvat kaupungin ulkopuolelle tai sen laidoille.

        Pysäköintialueet ja -laitokset vaativat aina omia kulkuväyliään ja ramppeja. Minäkään en pidä niistä. Olisi yksinkertaisinta sallia kadunvarsipysäköintiä enemmän. Kadut voisivat olla puistokatutyyppisiä periaatteella: reunalla yksi puu, kaksi autopaikkaa, yksi puu, kaksi autopaikkaa jne….

        Joukoliikennekaduissa on oma viisautensa. Ne voidaan kuitenkin muuttaa yhdellä nuijankopautuksella yleisiksi moottoriliikenneteiksi. Kaipaisin kovasti poikittaismetroa. Kehäradan sisään mahtuisi kaksikin poikittaismetrolinjaa. Nykyisten Jokerilinjausten muuttumista joskus pikaraitioteiksi en näe kuvitelmissani. Kun kuitenkin tarvitaan runsaasti raskasta rakentamsta, miksei tehdä samantien metrolinjauksia?

        3+

      • Kati,mihin ko. pysäköintialueet tulevat? Esim. Tuusulanväylällä pitäisi pysäköintialue rakentaa jos ei tuomarinkylän pellolle,niin Vantaan puolelle. Hämeenlinnan väylällä on keskuspuisto esteenä ja nykyinen asutus menee jo pitkälle Vantaan puolelle. Itäväylällä on metro ja miksei siellä jo ole tuollaista pysäköintipaikkaa? Sielläkin pitää mennä jo naapurin tontille rakentamaan. Lahdenväylä ja länsiväylä sama juttu,asutus loppuu vasta toisessa kaupungissa.
        Tällaisten parkkipaikkojen pitäisi olla valtavan kokoisia ja siellä ne ruuhkat vasta olisivatkin! Työmatkaan pitäisi varata jo tunteja. Pikaraitiovaunut tuskin voisivat tulla viidestä eri suunnasta keskustaan asti,eli pitäisi vaihtaa toisen kerran kulkuvälinettä työmatkan aikana.
        Minun mielestäni tunnelit ovat kaikkein järkevintä maankäyttöä,tosin kallista. Mutta autotonta kaupunkia ei voi olla niin kauan kuin autoja on olemassa.

        5+

  15. Onko etätyön ja verkkokaupan lisääntyminen huomioitu väestöennusteessa vai kompensoiko muutto ulkomailta kaupunkiväestön muuttamisen lähikuntiin.

    8+

    • Etätyön ihan just kohta tulevasta räjähdysmäisestä kasvusta on nyt puhuttu ainakin pari vuosikymmentä. Samalla erityisesti suurien kaupunkikeskusten painoarvo elinkeinoelämän ja kulttuurin saralla on kasvanut kasvamistaan, ei vain Suomessa, vaan maailmanlaajuisesti. Samoin ovat muuttuneet ihmisten asumismieltymykset. Vielä pari vuosikymmentä sitten kantakaupungista sai asuntoja huokeasti suhteessa lähiöihin. Nyt kaupunkikeskusta-asumisen kysynnän kasvettua ja tarjonnan laahatessa kaavoituksen jähmeyden ja lähiöideologiaan kangistumisen vuoksi kantakaupungin hinnat ovat räjähtäneet käsiin. Asialle tarttis tehdä jotain ja uudet kaupunkisuunnitteluperiaatteet, joita uusi yleiskaavakin edustaa, ovat tässä suhteessa aivan perusedellytyksiä uudelle kantakaupunkimaiselle rakentamiselle.

      3+

  16. Rajasaareen pilvenpiirtäjiä. Tyhjä saari käyttöön. Pilvenpiirtäjiin tällä alueella muuttaisi hyviä veronmaksajia. Yli 30 kerroksia taloja.

    9+

  17. Kantakaupunkimainen rakentaminen, siis krunikkaa, töölötä ja rööperiä muistuttavaa. Tuskin toteutuu tulee umpikorttelilähiö, jossa ikkunoista voi katsella naapureita – ei maisemia. Kantakaupungin elävyys ei siirry näihin uusiin alueisiin. Keskustan tyhjille tonteille ja alueille rakennettava ns. ”pilvenpiirtäjiä” esim. Mäntymäen kenttä, Rajasaari, Merisatama, Etelä-Satama, Töölönlahden rakentamattomat tontit. Tuskin totaalinen etätyö toteutuu mutta muutama päivä viikossa muuttaa systeemejä jo paljon. Ei keskusta kovin paljoa laajene – ei lähellekään kehä 1:stä. Tämän kokoiseen maahan ei synny kovin laajaa keskustaa. Voi mennä katsomaan pohjolan ainoaan metropoliin Pietariin.

    10+

    • Miksi keskusta ei voisi laajeta kunnolla entisestään? Tahdostahan se on kiinni, ja siinä olet pessimissimissäsi oikeilla jäljillä etteivät nykyiset säännökset salli uuden krunikan rakentamista, mutta pyörä on kääntymässä – kunhan vain parkkipaikkanormista päästään joustamaan. Niin kauan kuin kantakaupungin hintataso on nykyisenlainen, paine umpikortteili-kivijalkakauppa-raitiovaunu – kaupungin lisärakentamiselle on todellinen.

      8+

      • Keskusta on keskustassa ei missään 5-10 km etäisyydellä keskustata. Rakennetaan ensin keskustaan korkeita taloja.

        18+

      • Keskusta on hyvin pieni alue. Sitä dominoi epäviihtyisä läpikulkuliikenne. Sen jälkeen tulee tehoton vyöhyke, jossa on hyvin sekalaista asumista ja paljon harrastustoimintaa.

        On siis rakennettava tämä seuraava vyöhyke kerrostalovaltaisesti niin, että harrastuspaikat ovat kerrostalojen maisemaa kuten ulkomailla on tapana.

        6+

  18. Lauttasaaren vesitornia puolustaa sitkeästi pieni vähemmistö kun taas suurin osa lauttasaarelaisista luopuisi jo siitä mieluusti turhia kustannuksia aiheuttavana. Hyvänä kompromissina ja tulevan yleiskaavan henkeen sopivana voisi kuitenkin olla vaarallisen tornin purkaminen, sen alueen kaavoittaminen korkean ja vaikkapa ylöspäin kasvavan tornitalon muotoista asuintaloa varten. Sellaista suunnitellaan esim. Berliiniin. Ei tietenkään niin korkeata meille Lauttasaareen, mutta kunnolla näkyvää kuitenkin.

    2+

    • Liikennesuunnittelun logiikka on: Mitä suurempia (alue-)keskukset ovat ja mitä lähempänä ne ovat niin sitä suurempi on niiden välinen liikenne. Myös autoliikenne. Ihmisten käyttäytymistä ja liikenne- ja asuntomarkkinoita on vaikea säädellä.

      26+

    • Onko kaikilta kysytty?

      Lauttasaaren vesitorni on yksi Helsingin kauneimmista vesitorneista. Muualla, missä niitä on, ne ovat yleensä rumempia. Se on myös kiva maamerkki sopivalla paikalla, se sopii paikalleen ja näkyy Lauttasaaren monien eri osien lisäksi jopa Munkkiniemeen ja Keilaniemeen asti. Sen avulla tunnistaa saaren, ja se on kaiken kaikkiaan kuin taideteos, kunniaksi suunnittelijalleen. On se vain kumma, jos tuon joku haluaisi purkaa.

      Olisivatko tornitalot muka sen vesitornin paikalla sitä kauniimpia? Tukholmaan laivalla tullessa on sellaisia nähty, eikä niissä ole nyt ainakaan maamerkkinä tai maiseman kaunistajina juuri kehumista. Moisia tornitaloja menee kolmetoista tusinaan! Jos rakennetaan, tulee Helsinkiä rakentaa vain hyvällä maulla ja tyylillä, mutta ei virkistysalueille laisinkaan.

      1+

  19. Pitkäkyntisiä ei saa päästää pilaamaan Kivinokkaa. Kivinokka on osa Arabia-Viikki-Herttoniemi-alueen ulkoilu- ja luonnonsuojelualueita. Itä-kollisen keskuspuisto on suojeltava.

    Miksi ne pilvenpiirtäjät ovat joillekin niin rakkaita? Onko tuulitunneli-efekti ja varjostavuus niin kiva juttu? Kadehditaanko kaupunkeja, joissa on korkeita rakennuksia? Niitä sitten pitäisi saada meillekin, että oltaisiin mekin jotakin olevinaan?

    2+

    • Kivinokka pitää ilman muuta säilyttää, mutta tornitaloja tarvitaan, ettei rakennuksia tarvtse enää levittää metsiin.

      Väitteet tuuli- ja varjostusongelmasta ovat liioittelua, jotkut eivät pidä torneista ja vetoavat sitten niihin. Käykää katsomassa korkeaa rakentamista Kivenlahdessa, parempia tornit ovat kuin vierestä löytyvät rannoille levitetyt rivitalot.

      9+

      • Korkeista taloista olen samaa mieltä, mutta Kivinokka on tärkeä rakentaa Kulosaaren hiljaisen aseman kannalta. Etenkin kun se on suuren luontoalueen vieressä.

        1+

    • Koska tiivis kaupunki täynnä ihmisvilinää on ihana! Mitä enemmän ihmisiä lähekkäin – sitä enemmän palveluita, kulttuuritarjontaa, tapahtumia, kohtaamisia, yrityksiä, töitä, mahdollisuuksia, kaikkea kivaa ja elämää! Siksi pilvenpiirtäjiä, siksi umpikortteleita, siksi tiivistä kantakaupunkia. Jotta Suomessa olisi lisää alueita asua jossa on runsaan asukastiheyden tuomat edut ja mahdollisuudet.

      5+

  20. Keskustan taloja voitaisiin korottaa 2- 5 kerroksella, jotta keskustaan mahtuisi asumaan mahdollisimman moni sinne haluava. Esim makkarataloon voisi rakentaa 5- 10 lisäkerrosta asuntoja.

    Keskustan tyhjät tontit asuntorakentamiseen pilvenpiirtäjille, Töölönlahti, Mäntymäki, Merisatama, Rajasaari ja Etelä-Satama näin aluksi.

    12+

  21. Onko suunnitellut pilvenpiirtäjät Keski-Pasilassa oikealla paikalla???
    Ehdottomasti ei. Pasila on jo nyt Helsingin turvattomin paikka asua. Syy: Siellä ovat tärkeimmät viestiliikennekeskukset ja on liikenteellisesti sumpussa jo nyt, kun Hartwall Areenalla on tapahtumia.
    Turvallisuus uhat moninkertaistuvat. Nyt KESKI- Pasilaa suunnitellaan, ihmisten ajattelematta turvallisuusuhkia. Maanalaista liikennettä tullenee kolmeen kerrokseen ja muodostavat siellä ison solmukohdan, joka sinänsä on jo suuri turvallisuusuhka. Pelastautumistilanteessa tämä yhdessä maanpäällisen liikenteen, liikkeiden asiakkaiden, asukkaiden ja myös pilvenpiirtäjistä tulisi olemaan täysin mahdotonta, koska alueelle tulisi silloin täysi kaaos sumppuisen liikenteen vuoksi ja pelastuskaluston pääseminen paikalle olisi mahdotonta.
    Pelastuskalusto yltäisi vain puoliväliin pilvenpiirtäjien osalta. Ei tarvitsisi olla edes mikään terroriteko , vaan vain tavallinen sähkökatkos, niin kaikki toiminnot pysähtyisivät Pasilassa, koska kaikki tietokoneet, jotka ohjaisivat alueen toimintoja,
    pysähtyisivät. Voitte kuvitella tilannetta sekä maanpäällisissä, että maanalaisissa osissa ilman sähköjä ja valoja.
    Jos me pystyisimme rakentamaan turvallisuustilanteen siihen tasoon, että se olisi mahdollisimman tehokas, niin tuskin kunnilla ja valtiolla on nyt varaa sijoittaa rahaa tähän yltiö-
    optimiseen hankkeeseen. Ajatelkaa, että lähes 10000 ihmistä tulisi kulkemaan tämän alueen kautta päivittäin.
    Valtion eikä kunnan tule sitoa tällaiseen hankkeeseen käsiään yhteisiä veromarkkoja kuluttamaan vuosikymmeniksi.Meidän tulee tulevassa kestävyysvajetilanteessa huolehtia siitä, että meillä riittää kaikille asuntoja, ruokaa ja terveyspalveluja.
    Radanvarressa riittää tilaa rakentaa aina Lahteen saakka.
    Lahdella on suunnitteilla suuria liikekeskuksia ja lisäasutusta, joten kannattaa tehdä yhteistyötä liikenneruuhkien välttämiseksi.
    Miksi ihmeessä kaikkien ihmisten pitäisi kulkea juuri Keski-Pasilan kautta ja moottoritie vetäisi taajamista ihmisiä keskustaa ruuhkauttamaan ja saastuttamaan, jonne pääsee hyvillä junayhteyksillä ?
    Vastauksissa oli ehdotus pilvenpiirtäjien rakentamisesta Pohjois-
    Pasilaan, mikä olisikin erinomainen paikka. Mielestäni ne voitaisiin rakentaa kohoamaan tulevaan Ylä-Pasilaan, jolloin ne olisivat nimensä veroisessa paikassa.

    0

  22. Kaavoittajien tulee muistaa, että läheskään kaikki kruununhakalaiset eivät vastusta suunniteltua siltayhteyttä, kuten esim keskustelutilaisuuksissa tai lehtien palstoilla on kerrottu. Päinvastoin suuri osa kannattaa sen rakentamista. Asiaahan ei tällä yleiskaavalla ratkaista, mutta sen etenemistä voidaan sillä edesauttaa.

    Yleisötilaisuudet aktivoivat tietenkin enemmän hankkeen vastustajia, kuten aina kaupunkisuunnittelussa.

    Myöskään asukasyhdistys ei muutaman hengen otannalla edusta mitenkään koko kruununhakalaisten sanaa.

    Siltayhteydellä olisi paljon enemmän positiivisia vaikutuksia kuin negatiivisia. Kummallista että jotkut ihmiset eivät voi sietää oman asuinalueensa ulkopuolisia ihmisiä yhtään.

    Silta kruununhakaan!!!

    4+

    • Kruununhakalainen 00170 – ettet vain satu olemaan töissä kaupungin virkamiehenä… Toisaalta eihän se sitä muuta, että kirjoitat asiaa. Olen itse aika monta kertaa joutunut pyörittämään päätäni lueskeltuani tai kuunneltuani oman asuinalueeni asukasyhdistyksen kannanottoja.

      0

  23. Yleiskaavan karttakyselyn pääasiallisena tarkoituksena näyttää olleen lypsää asukkailta merkintöjä paikoista, mihin pitäisi rakentaa, jotta niillä sitten voidaan perustella myöhempää täydennysrakentamista.

    Samalla halutaan antaa vaikutelma, että tässä nyt suunnitellaan kaupunkia asukkaiden kanssa. Se on pelkkää silmänlumetta.

    14+

    • Hei,

      Helsingin yleiskaavan eräänä keskeisenä tavoitteena on varmistaa asuntotuotannon edellytykset myös tulevaisuudessa. On siis selvä, että kaupunkisuunnitteluvirastossa ollaan asiasta kiinnostuneita. Kysely on vain yksi menetelmä kerätä tietoa. Olimme kuitenkin ilahtuneita siitä, että saimme huomattavan suuren vastaajamäärän ja runsaasti karttamerkintöjä.

      Tietenkään kysely ei ole kattava kaupunkilaisten näkemys.
      Yleiskaavaa tehtäessä joudutaan tarkastelemaan hyvin monipuolisesti erilaisia näkökohtia ja tuottamaan niiden pohjalta synteesi, joka sitten mahdollistaa kaupungin kehityksen.

      Kyselymme ei myöskään keskittynyt yksinomaan rakentamispaikkoihin. Kysyimme hyvin laajasti yleiskaavan teemoihin liittyvistä asioista, siis myös viheralueista sekä liikenneyhteyksistä.

      5+

      • Kaupungin pitää nähdä NIMBYilyn läpi ja suunnitella täydennysrakentaminen niin, että asukasmäärät suhteessa etäisyyksiiin ja palveluihin ovat tasa-arvoisia. Suojelukin on yksi NIMBYilyn keppihevonen (esim. Kumpula).

        Viherkäytävät ovat tärkeitä ja myös poikittaissuunnassa. Tarvitaan myös lisää leirintäaluita myös keskustan lähelle. Koirapuistoja on nyt liian vähän, ulosteogelmaa on kasvamassa.

        2+

    • Kyselyssä kysyttiin toki myös viheralueista. Ihan ensimmäiseksi pyydettiin merkitsemään sellainen viheralue, joka ei ole virkistykselle välttämätön, ja jonka paikalle voisi rakentaa.

      Ja jos vastaaja on merkinnyt karttaan joitain tärkeinä pitämiään puistoja tai virkistysalueita, sehän tarkoittaa kaupunkisuunnitteluvirastolle, että muut merkitsemättömät viheralueet eivät tällaisia ole.

      12+

  24. Käykää katsomassa Herttoniemenrannan tyhjiä kivijalkoja. Tätäkö halutaan.Vantaalla ollaan purkamassa entistä Anttila ja tilalle tulee kivijalkamyymälöitä. Kivijalkamyymälät pärjäävät pienellä alueella Helsingin keskustassa. Jos Anttila ei pärjännyt niin miten kuvitellaan pikkuliikkeiden pärjäävän? Nämä suunnitelmat ovat utopiaa.

    3+

  25. Käykää katsomassa Herttoniemenrannan tyhjiä kivijalkoja. Tätäkö halutaan.Vantaalla ollaan purkamassa entistä Anttila ja tilalle tulee kivijalkamyymälöitä. Kivijalkamyymälät pärjäävät pienellä alueella Helsingin keskustassa. Jos Anttila ei pärjännyt niin miten kuvitellaan pikkuliikkeiden pärjäävän? Nämä suunnitelmat ovat utopiaa. Suuri osa ostoksista siirtyy verkkoon.

    6+

  26. Suunnittelun lähtökohtana estää kaupassa käynti autolla. Voi olla hyvä tapa vähentää turhaa kulutusta. En kyllä lähtisi ostoksille julkisilla, keskustassa voisi käydä teatterissa, leffassa, syömässä, muutamalla lasillisella mutta ostoksilla kävisin omallla autolla tai sitten ostaisin verkosta ja noutaisin postilaatikosta. Mielummin asioin liikkeissä, joihin pääsee vaivattomasti autolla eikä missään nimessä keskustan suuntaan. Samalla reissulla voi hoitaa useita asioita. Kanna sitten keskustasta muiden ostosten kanssa puolen viikon maidot. Isoissa marketeissa tuotteissa pitkät myyntiajat kun kierto on suurta.

    2+

  27. Ihmettelen, kun yleiskaavan karttakyselyssä ei kysytty ollenkaan historiaan tai kulttuurimaisemaan liittyvistä asioista. Esim. siitä, mitkä paikat/maisemat ovat helsinkiläisille historiallisesti tärkeitä, mitkä rakennuskohteet tai arkkitehtooniset kokonaisuudet he haluaisivat säilyttää tai kunnostaa tai mitkä kulttuurimaisemat ovat heille tärkeitä. Vai onko niin, ettei tulevaisuuden Helsinkiin enää mahdu kultuuri- tai perinnemaisemia (huom. näitä voi olla myös keskustassa), kun kaikki paikat rakennetaan täyteen vihersormia ja pieniä kaupunkipuistoja lukuunottamatta? Ja vanhat rakennuksetkin puretaan, jos kaupungille ei ole varaa niitä kunnostaa.

    5+

    • Kyllä virasto haluaa rakentaa vihersormillekin. Se vain yrittää hämätä häivyttämällä kartoista oikeat luontoalueet ja esim. idässä nimeämällä vihersormeksi golfkentästä, vanhasta kaatopaikasta ja jätemäestä koostuvan alueen.

      Helsingin kaupungin tahtotila tuntuu olevan, että ”virkistysalueet” ovat rakennusjätteestä maisemoituja kasoja. Välillä tulee mieleen, onko noilla paikoilla edes terveellistä oleilla. Kannattaa muistaa, miten kävi Myllypurossa vähän yli kymmenen vuotta sitten.

      11+

  28. Kun Helsinkiin on tulossa seuraavan 35 vuoden aikana muualta yli 200 000 asukasta, on muistettava rakentaa riittävästi todella suurten perheiden asuntoja (10-20 henkilölle). Muualta tulevilla perhe koot voivat olla huomattavasti suurempia kuin edellisen rakentamisen aikaan 50-70 luvuilla. Lisäksi vuokra-asuntoja tulisi rakentaa täydentämään pääasiassa omistusasuntoja käsittäville alueille esim. jos keskustasta löytyy tontteja/puistoja, johon voisi rakentaa näin estetään slummiutuminen.

    3+

  29. Helsinginkatu on jo alussa suunniteltu bulevardiksi, siitä pitäisi tehdä komee sen tyyppinen alue, kiitos!! Upeeta!

    1+

  30. Nykyistä ullakkorakentamisen poikkeuslupaa voisi laajentaa koskemaan myös nykyisen vesikaton korottamista yhdellä, parilla kerroksella-sopivissa kohdissa. Ja tyhjien keskustatonttikohtien lisärakentaminen sallituksi, vaikka naapuri vastustaisi. Muutosta aina vastustetaan. Kaupunki voisi kootusti valmiiksi tehdä keskustan lisärakentamisen kaavamuutoksen, muuten siihen tuhlautuu pari vuotta aikaa joka kohteessa erikseen.

    Omakotitonteille poikkeuslupa lisärakennusoikeus +25% kaavan rakennusoikeudesta poikkeaminen, jos tällä rakennetaan erillinen uusi asunto.

    3+

  31. Kumpulassa on hehtaarikaupalla metsää ja puistoa sekä piha-/kasvimaita. Sinne mahtuu muutama katu puukerrostaloineen ja kymmeniä kerrostaloja siirtolan ja taimitarhan ympärille.

    Muualla pientalo- ja siirtola-alueet ovat kerrostalojen maisemaa.

    6+

  32. Helsinki tarvitsee lisää leirintäalueita. Esim. Vallilan laaksoon ja Hämeentien sillan alle voisi tehdä karavaanialueen.

    Myös koirapuistoja tarvitaan lisää ja tiheämmin.

    0

  33. Miten yleiskaavoituksessa otetaan huomioon, että yhteiskunta voi lähivuosikymmeninä muuttua joidenkin kaavoitukselle olennaisten seikkojen osalta paljon?

    Yksi muutoksista voi olla autoilun väheneminen. Muutos olisi monin tavoin merkittävä maankäytön kannalta. Nyt autoilu sitoo tavalla tai toisella suuren osan Helsingin maa-alasta. Nuoret helsinkiläiset hankkivat kuitenkin ajokortteja jo selvästi vähemmän kuin jokin aika sitten. Jossakin vaiheessa vanheneva väkikin saattaa vähentää autoilua. Myös yhteiskunnan omat ratkaisut heijastuvat muutokseen. Yhtenä mahdollinen siirtyminen kohti raideliikenteen verkostokaupunkia.

    Toinen mahdollinen suuri muutos voisi kohdistua siihen, millaista rakennettua tilaa kaupungissa tarvitaan ja kuinka paljon. Mitä esimerkiksi voimakkaampi tietoyhteiskuntaan siirtyminen voisi tarkoittaa toimistotilojen kysynnän kannalta? Entä kasvavan verkkokaupan ja tarvittavien liiketilojen määrän välinen yhtälö?

    Käytännössä jo rakennetusta osasta kaupunkia saattaisi vapautua paljonkin tilaa uusille asunnoille. Tämä helpottaisi osaltaan viherverkoston turvaamista osana toimivaa kaupunkirakennetta.

    Koska viheralueet tulevat monin tavoin sekä kaupungin toimivuutta että asukkaiden hyvinvointia, on hyvä löytää ratkaisuja, joilla muuttuvasta rakennetusta kaupungista löytyy luontevasti tilaa uusille asunnoille.

    9+

    • Koska viheralueet tukevat monin tavoin sekä kaupungin toimivuutta että asukkaiden hyvinvointia, on hyvä löytää ratkaisuja, joilla muuttuvasta rakennetusta kaupungista löytyy luontevasti tilaa uusille asunnoille.

      Edelliseen kommenttiini oli lipsahtanut hupaisa kirjoitusvirhe ”viheralueet tulevat”. No otetaan kirjoitusvirhe jatkojalostukseen.

      Tulevaisuudessa hyvin toimivan viherrakenteen merkitys kaupungin toimivuudelle ja asukkaiden hyvinvoinnille voi korostua paljonkin. On hyvä jos viheralueet ovat riittävän laajoja ja kytkeytyvät toisiinsa verkostoksi.

      On mahdollista sijoittaa asuminen ja kunnon viherkaistat lähelle toisiaan, jolloin vaikutukset asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin kasvavat. Tämä auttaa myös kaupungin taloutta.

      Luontaiset viheralueet kaupungin lomassa tukevat myös ilmastonmuutokseen sopeutumista. Apuja tulee vaikkapa hulevesien hallintaan. Kesäinen kaupunkitilakin pysyy viileämpänä.

      10+

      • Niin ja viheralueiden keskustan ulkopuolella ei tarvise olla keskustan sterilien puistojen kaltaisia. Pienehkö lähes luonnontilainen metsikkö polkuineen on tärkeä virkistyksen kannalta. Jos vielä tämä pieni metsikkö jatkuu polkuineen suurempaan alueeseen on hieno asia.

        9+

  34. Kaupunkisuunnitteluvirasto on nyt ryhtynyt laatimaan asemakaavaa jättimäisen kaupallisen keskittymän rakentamiseksi Pohjois-Pasilaan Ilmalan juna-aseman tuntumaan.

    Ilmalasta on junalla viiden minuutin matka keskustaan Rautatieasemalle. Sinne pitäisi rakentaa nyt niitä asuntoja, joista kuulemma on kaupungissa kova pula. Ikeat ja muut hehtaarihallit pitäisi viedä kauemmas kaupungin reuna-alueille. Muutenkin näitä kauppakeskuksia alkaa jo olla ihan riittävästi.

    3+

    • Samaa mieltä, Ilmalaan mieluummin asuntoja kuin kauppakeskus. Ihan hullua, että vaikka kaavoituksen pitäisi olla tulevaisuuteen suuntautuvaa toimintaa, edelleen suunnitelmaan kauppakeskittymiä, vaikka väki on siirtynyt nettiostajiksi.

      Haloo! Jättäkää metsät ja rannat rauhaan ja kaavoittakaa sitä kaupunkianne sinne kantakaupungin tuntumaan!

      8+

  35. Meren täyttöön suhtaudutaan samoin kuin luontoon. Sitä ei saisi pilata rakennuksilla.

    Samoin kuin Suomessa riittää luontoa niin riittää mertakin. Paljon on jo täyttömaata Helsingissä, mutta enemmänkin voi olla. Harvalla talolla on sopimus merinäköalasta.

    Esim. Lapinlahden sairaan lahtea voi täyttää ja tehdä länsibulevardin laitaan korttelit. Itse sairaalan yhteyteenkin voi rakentaa.

    1+

  36. Lasten terveydenkin kannalta on tärkeää, että ympäristöstä löytyy luontoa – myös sitä ”hoitamatonta” metsikköä. Rakentamalla kaikki metsäalueet ja tekemällä ”muovisia” rakennettuja puistoja aiheutetaan se, että ihmiset kulkevat yhä enemmän autoillaan kaupungin ulkopuolelle luontoon. Tämä lisää yksityisautoilua. Mielestäni kaupungin tulisi hyödyntää maa alueet rakentamalla korkeampia taloja sekä ottamalla käyttöön tyhjentyvät ja kurjistuvat vanhat teollisuusalueet. Näistä löytyy matalia ruppuisia halleja, joiden käyttöaste on heikko vrt. Pitäjänmäki, Herttoniemi, Konala….

    7+

  37. No just näin tässä saattoi arvata käyvän. Joku ehdottaa rakentamista jonnekin, vaikka kuinka höttöisin perustein, ja kaupungillehan tai KSV:lle tuo tietysti riittää. Mikä ihme tässä oikein on, kun koko ajan joutuu ikäänkuin puolustamaan kotikontujaan, kuin näkymätöntä tunkeilijaa vastaan?

    Turkuunko vai minne tässä pitäisi oikein muuttaa, jos haluaisi vain asua rauhassa, riittävän valmiiksi rakennetussa ympäristössään, jossa sentään löytyy vielä vähän lähiluontoakin usein hektisen työn vastapainoksi. Liittäkää Espoo, Kauniainen ja Vantaa Helsinkiin, niin silloin niitä parempiakin rakentamispaikkoja alkaa löytyä taatusti enemmän, eikä vain niitä, joita Kallion tai Punavuoren ’kuplan’ jengi kavereineen kartalle heittelee.

    8+

  38. Tänä aamuna tipahti postiluukusta päivän lehden ohella yksi (RTY:n, RT:n ja SKTY:n, mitä lienevätkään?) ilmoitusliite, jonka etukannessa oli kuva, minkä keskellä näkyi mm. Siltasaari sekä Eläintarhanlahti. Se, mikä minua tuossa kuvassa ehkä eniten hämmästytti, oli vapaan rakentamattoman tilan runsaus aivan Helsingin ydinkeskustassa.

    Tuosta heräsi mieleeni ajatus, miksei myös viimemainitun (Eläintarhanlahden) länsireunalle, radanvarteen, penkereelle, voisi rakentaa urbaanimpaa muotokieltä kaupunkimme kehitystä kuvastamaan? Nipistämällä Eläintarhanlahden länsireunalta vaikkapa 50 metrin kaistale, saattaisi tuonne sopia jopa kaksi rakennusriviä tulevia, uusia ja kiitollisia helsinkiläisiä varten.

    Venelaitureita Eläintarhanlahdella voisi varmaankin siirtää sen verran idemmäs, että ne mahtuisivat sinne yhtä pitkinä edelleen. Kapeahkon penkereen (ja alkavan ratapihan) ylittävä silta voisi myös olla tarpeen. Se parantaisi yhteyksiä, jotka nykyisin puuttuvat tai ovat huonohkot, ilmeisesti vain Linnunlaulun heppoisen sillan varassa. Junaradat ylittävä vankka silta kunnon katuineen antaisi mahdollisuuden vaikka uudelle, molemmat lahdet kiertävälle sähköä energialähteenään käyttävälle bussilinjalle.

    Itse asiassa, jonkin verran sitä pidempää venelaituria pidemmän rantaosuuden mittaisen rata-alueen osuuden tunnelointi voisi tuoda yläpuolelleen vielä reippaasti enemmän rakennuskelpoista pinta-alaa. Maankäytön hyödyntämispotentiaali kasvaisi suuresti, mikä lienee yleiskaavaluonnoksen ja kaiken tämän keskustelun eräs tärkeä tavoite. Sen vuoksi hieman ihmettelen kaavoituksesta vastaavan, uuden apulaiskaupunginjohtajan kantaa, jonka mukaan Kaupunginteatteria ympäröivä puisto- ja piha-alue tulisi suojella. Eikö tuollainen kannanotto suorastaan sodi nykyisin muodissa olevaa tiivistyspolitiikkaa vastaan, ja vieläpä ydinkeskustassa?

    Teatteriin mentäessä luulisi ihmisten mielenkiinnon suuntautuvan kuitenkin pääosin näyttämön suuntaan. Mitä siitäkään tulee, jos upea ympäristö tarjoaa kävijälleen mieleenpainuvammat elämykset kuin itse teatterin näytelmäesitys konsanaan?

    Yliopiston kasvitieteellistä puutarhaa (Kaisaniemessä) lähinnä Eläintarhanlahtea olevalle (Kaisaniemenlahden) rannalle pitäisi ehkä edes jokunen puu jättää rauhaan. Kasvitiedettähän lienee aika vaikea harjoittaa ilman kasveja …

    Uusilla, kiitollisilla asukkailla ei varmaankaan ole Helsingissä yhtä suurta tarvetta mielenosoituksiin, kuin joskus ennen. Moderni tapa ilmaista itseään on käyttää somea. Tästä syystä olisi myös syytä harkita laajan ja tyhjyyttä (ainakin ilmoitusliitteen kansilehden kuvassa) osoittavan ison aukion, eli Hakaniementorin, ottamista nykyistä tehokkaampaan hyötykäyttöön. Sen paikalle voisi rakentaa esimerkiksi Kampin kauppakeskuksen tyyliä mukaillen massoitetun umpikorttelin, jossa olisi esimerkiksi kahdessatoista tai kahdeksassatoista kerroksessa yltäkylläiset, myyntitilat niin entisille torikauppialle kuin myös asunnot sadoille, ellei peräti tuhansille, rohkeasta tiivistämisestä riemuitseville uusille ydinkeskustan asukkaille.

    7+

    • Samaa mieltä. Kaupunkia pitäisi tiivistää nimenomaan jo rakennetun maan puitteissa ja raideliikenteen varrella, ei yhä uusilla jättimäisillä aluerakentamisalueilla keskellä metsää (Östersundom).

      Kaisaniemenpuiston länsireunaan radan varteen saisi asunnot arviolta 2000:lle asukkaalle. Ydinkeskustaan, aseman viereen. Nykyinen surkea mutkitteleva tie ja parkkipaikat eivät ole tätä päivää. Puistostakin tulisi houkuttelevampi jos sitä reunustaisi talorivi (ja elämä) myös radan puolelta.

      2+

    • Ihan kannatettavaa ajattelua. Rakentaisin kuitenkin taloja radan päälle ja väliin tulisi puistokäytäviä yhdistämään viheralueita. Hakaniemen toria pitäisi myös kehittää maan alle ja muuttaa sen reunasta tarpeeton katu torialueeksi. Kamppimaista rakennusta mahtuu myös.

      0

    • Urban Helsinki-ryhmän ehdotus tuhoaa viheralueita vielä yleiskaavan ehdotusta enemmän mm. Oulunkylä-Maunula suunnalla. Ei hyvä. Tuomarinkylä olkoon nykyisellään.
      Maltillinen tiivistäminen lähempänä keskustaa on järkevämpää.
      Mm.Pasila,Ilmala,Kyläsaari,Kumpula-vai oliko siellä joku eliitti:-)
      Loput tiivistämiset naapurikaupunkeihin juna-asemien lähelle.

      2+

      • ”Kumpula-vai oliko siellä joku eliitti:-)”

        Olen väittänyt, että puutaloeliitin ydin on peräisin Kumpulasta. On myös yltiöpäinen luonnonsuojeluporukka. Sinänsä OK kunhan eivät suojele siirtoapuutarhoja ja kesämajoja ym. etuuksia.

        Viereiset kaupunginosat vaikuttavat toisiinsa mm. vahvistaen palveluja ja julkista liikennettä. Siksi kantakaupunkia ympäröivällä vyöhykkeellä ei voi olla suuria EROJA VÄKIMÄÄRISSÄ.

        1+

  39. Lähimetsät säilytettävä, keskustaa rakennettava ylöspäin. On nykyisin liian matala. Nykyisellä asukastiheydellä keskustassa ei pystytä turvaamaan palveluita. Terveysasemat ja kirjastot ym. palvelut siirtyvät kauemmas.

    2+

Vastaa