Blogi: Osallistu

Kaupunkikaava syntyy vuoropuhelussa kaupunkilaisten kanssa

Millaista kaupunkilaiskeskustelua on käyty yleiskaavan vision ja kaavaluonnoksen välissä? Kaupunkilaisten viestit ja vuorovaikutuksen vaiheet koottiin yhteenvetoon.

Helsinki laatii uutta yleiskaavaa, jota kutsutaan myös kaupunkikaavaksi. Yleiskaava ei käsitteenä ole kaikille tuttu, mutta sen vaikutukset ovat merkittävät. Se määrittelee kaupungin kehityksen suuntaviivoja pitkälle tulevaisuuteen. Yleiskaavan ratkaisut vaikuttavat jokaisen kaupunkilaisen elämään.

Helsingissä yleiskaavan tärkeä tehtävä on vastata kaupungin kasvun asettamaan haasteeseen. Yleiskaavan laadinnassa käytettävän väestöprojektion mukaan vuonna 2050 kaupungin asukasmäärä on noin 860 000. Helsinki olisi siis neljännesmiljoona asukasta nykyistä suurempi.

Kasvu halutaan kuitenkin mahdollistaa arvokkaat viheralueet säästäen ja tukeutuen toimivaan joukkoliikenteeseen. Pyrkimyksenä on luoda edellytykset raideliikenteen verkostokaupungille. Lisäksi tavoitellaan kantakaupunkityyppisen rakentamisen lisäämistä sekä haetaan edellytyksiä ottaa moottoritiemäisten alueiden varret nykyistä tehokkaampaan käyttöön.

On tärkeää, että näin merkittävää ja vaikutuksiltaan monitahoista suunnitelmaa laaditaan tiiviissä vuoropuhelussa kaupunkilaisten kanssa. Kun Helsingin uuden yleiskaavan vuorovaikutusta ja viestintää ryhdyttiin suunnittelemaan, otettiin johtoajatukseksi se, että on tärkeää aktivoida keskustelua kaupungin tulevaisuudesta.

Halusimme innostaa kaupunkilaisia ajattelemaan tulevaisuuden Helsinkiä ja sitä minkälaista kaupunkia kohti olemme menossa. Yleiskaava on väline viedä näitä ajatuksia eteenpäin. Halusimme herättää kiinnostusta, kertoa asioista ymmärrettävästi, rohkaista keskusteluun ja jopa saada helsinkiläiset innostumaan. Kaupunkilaiset ovat tässä työssä myös ylivoimainen tietolähde, sillä meiltä kaikilta prosessiin osallistuneilta saadut ideat, toiveet ja ajatukset ovat suunnittelutyössä arvokkaita.

Onnistuessaan vuorovaikutus myös synnyttää uusia ajatuksia, lisää luottamusta ja ohjaa suunnittelua oleellisten asioiden äärelle. Hyvä vuoropuhelu on myös erinomainen tapa testata ajatuksia. Miten muutoin tietäisimme olemmeko oikeilla jäljillä?

Karttakysely ja hetket suunnittelijana -raportissa kerrotaan, miten Helsingin yleiskaavaprosessin viestintää ja vuorovaikutusta on toteutettu hankkeen alusta yleiskaavan luonnosvaiheeseen saakka. Prosessi on siis vielä kesken, tässä vaiheessa on hyvä aika koota yhteen se mitä tähän mennessä on tehty.

Kiitos kaikille yhteiseen prosessiin osallistuneille kiinnostavista keskusteluista ja hyvistä ideoista!

Tutustu raporttiin: Karttakysely ja hetket suunnittelijana – Yhteenveto vision ja kaavaluonnoksen välissä käydystä kaupunkilaiskeskustelusta lokakuu 2013–lokakuu 2014

Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee yleiskaavan luonnosta kokouksessaan 25.11.2014. Joitakin luonnokseen liittyviä aineistoja on julkaistu blogissa jo ennen luonnoksen valmistumista. (Julkaisuaika päivitetty, 7.11.2014 –> 20.11.2014)

9 kommenttia artikkeliin ”Kaupunkikaava syntyy vuoropuhelussa kaupunkilaisten kanssa

  1. Vastustan Katajanokan rannan rakentamista.

    Meren täyttäminen Helsingin kauneimmalla ranta-alueella ei ole hyväksyttävää.

    Kaavoitetulle puistolle rakentaminen ja asukasmäärän lisääminen 2000 hengellä on kohtuuton haitta nykyisille asukkaille. Nykyinen asukasmäärä on 4391 asukasta (tilastokeskus). Asukasmäärä lisääntyisi 45 % nykyisestä. Nykyiset puistoalueet ovat runsaassa käytössä. Ehdotuksen mukaan puistot katoaisivat lähes kokonaan. Tilanne olisi asukkaiden kannalta kestämätön. Ihmisiä tulisi runsaasti lisää ja puistoalueet poistuisivat.

    Myös liikenne lisääntyisi Katajanokan silloilla täysin kestämättömäksi.
    Autopaikoituksen järjestäminen alueella olisi muutoksen jälkeen mahdotonta. Automäärä lisääntyisi asukasmäärää vastaavasti ja nykyiset pysöäköintialueet poistuisivat. Autoton kaupunki ei vastaa asukkaiden pääosan tarpeita. Esimerkiksi vanhusten liikkuminen kävellen ja pyörällä ei ole mahdollista. Tätä kuitenkin yleiskaavaluonnoksessa painotetaan. Tilalle tarjotaan suppeaa määrää maanalaista pysäköintiä. Siihen ei ole varaa monellakaan alueen asukkaista.

    10+
    • Katajanokan lähellä on neljä isompaakin saarta, joihin voisi asuttaa merimetron myötä yhtä paljon kuin Katajanokalle. Lisäksi saarten rannat jäisivät luonnontilaan.

      1+
    • Katajanokan itä- ja koillisrantaa ei saa rakentaa rantaan asti. Eirassa ja Arabianrannassa on onnistuneita, vapaita ranta-alueita ja niillä jopa uimapaikkoja ja kalusteita. Katajanokalle tarvitaan puistomaista, vapaata tilaa. Nyt on jo huomattu ja julkisuudessa arvioitu, että Jätkasaarta ja Kalasatamaa rakennetaan liikaa rantaan.

      Ehdotetulla Katajanokan rantarakennusalueella on myös risteilyalusten laiturialue ja koska Helsinki ilmeisesti haluaa niiden jopa lisääntyvän, tarvitaan toiminnalle tilaa. Nyt osa risteilyvieraista vaeltaa Katajanokan kärjessä ja etsii oleskelutilaa meren ääreltä (aikki risteilyvieraat eivät poistu alueelta).

      Liikenne tulisi todella lisärakentamisen myötä mahdottomaksi. Lisääntyvä lauttaliikenne aiheuttaa jo sinällään ongelmia ja sillat ja Kanavakatu eivät kestä lisäkuormitusta.

      4+
  2. Jotenkin vanhaa helsinkiläistä harmittaa tämä rakentaminen täyttömaalle vesijättömaalle. Rannat ovat pitkään rumia ja keskeneräisiä. Uudet kaupunginosat ovat ahdistavia ja kolkkoja. Jopa Merihaka Pannukakkusaarella on väljän tuntuinen. Jos minulla olisi valta ja voima, ottaisin seuraavilta sukupolvilta kunniaa ja kiitosta jatkamalla Esplanadeja Katajanokalle. Pois tarpeettomat hupihömpät, jotka eivät kuulu kaupungin historialliseen ytimeen. Kunnollisesti suunniteltu ja hoidettu puistokatu, jonka varrella voisi olla vanhan Kappelin tyyppinen kahvila. Mutta helsinkiläinen toive jää noteeraamatta kun nuoret muualta muuttaneet tytöt ja pojat tekevät karrieeria päättäjina. Historiattomuus on suunnittelijoiden heikkous nykyään.

    6+
    • Onkimiehenä kirosin Helsingin rantoja, kun suurten ruovikkojen takia ei päässyt avoimen veden ääreen. Tarvon kevyellä sillallakin onkija sai paheksuntaa. Siksi olen valmis täyttämään rantoja, mutta ennen kaikkea rakentamaan pengersiltoja ruovikoihin ja luodoille. Esim. pengersilta Kruunuvuoresta Kulosaaren ja Mustikkamaan luotojen kautta toisi ulkoilijoille/kalastajille kymmeniä luotoja ja vastaavia luonnonantoja.

      Asuinpaikkani Arabiantanta on minusta hyvä esimerkki siitä, että rantoja kannattaa täyttää. Siisti kivetty ranta on minusta parempi kuin satojen metrien ruovikko. Historiaa kyllä haluan kunnioittaa ja säilyttää, mutta ruovikothan ovatkin rehevöitymisen seurausta. Vantaakin oli oli kirkas ja puhdas joskus.

      0
      • On kiva kesäisin katsella, kun pääskyset lentää viilettävät tuulensuojaisten ruovikkojen yllä. Ruovikot tarjoavat suojaa myös pikkulinnuille ja vesilintujen poikasille. Ne antavat oman väriläiskänsä muuten melkein mustavalkoiseen maisemaan jopa talvellakin.

        1+
  3. En ymmärrä oikein tuota aikajanaa. Kuten itsekin toteatte, vuorovaikutus ei pääty kaavaluonnoksen valmistumiseen. Ainakin keskeiset elementit kuten luonnoksen ja ehdotuksen nähtävillepano, niihin liittyvät tilaisuudet sekä mahdollisuudet esittää mielipiteensä ja tehdä muistutuksen olisi syytä laittaa aikajanalle, muuten kaavoitusta tuntematon voi saada väärän käsityksen prosessista.

    1+
  4. Karttakyselyt ovat ihan humpuukia. Niissä kaupunkilaisia pyydetään merkitsemään alueita, jonne pitäisi rakentaa, ja erityisen hienoja paikkoja, jotka pitäisi säilyttää. Lopuille sitten kaupunkisuunnitteluvirasto voi tehdä mitä huvittaa.

    0

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.