Blogi: Osallistu

Karttakyselyn aineisto käytössä avoimena datana

Yleiskaavan karttakyselyn aineistoja pääsevät nyt hyödyntämään kaikki kiinnostuneet. Aineistossa riittää analysoitavaa, sillä kyselyyn vastasi noin 4 700 henkilöä ja kartalle tehtiin noin 33 000 merkintää.

– Kyselyn raportissa on yleispiirteinen analyysi aineistosta, mutta sukellukset syvemmälle eri kaupunginosiin ja teemoihin puuttuvat vielä. Nyt sekä asukkailla että asiantuntijoilla on mahdollisuus tuoda esiin uusia näkökulmia, sanoo Mapitan palvelupäällikkö Sakari Ellonen.

Avoimella datalla tarkoitetaan jalostamatonta informaatiota, joka on avattu organisaation ulkopuolisillekin vapaasti ja maksutta hyödynnettäväksi. Karttakyselyn vastausaineisto on saatavilla muodossa, joka aukeaa esimerkiksi Excelillä.

Pääkaupunkiseudun kaupungit avaavat julkisia tietovarantojaan avoimena datana Helsinki Region Infoshare -palvelun kautta. Esimerkkejä datan pohjalta tehdyistä sovelluksista löytyy HRI-palvelusta.

Lisätiedot kyselyn avoimesta datasta:
Mapitan palvelupäällikkö Sakari Ellonen, sakari.ellonen@mapita.fi

Karttakyselyn aineiston kuvaus

Aineisto sisältää kaksi tiedostoa, joista toisessa on karttapaikannukset attribuutteineen ja toisessa vastaukset käyttäjäkohtaisiin kysymyksiin.

Molemmissa tiedostoissa on jokaisella rivillä kohta user_id, jonka kautta paikannukset voidaan yhdistää käyttäjäkohtaisiin kysymyksiin. Mihinkään kysymykseen ei ollut pakko vastata. Käyttäjät on yksilöity sessioperusteisesti käyttäen evästeitä.

Liukukytkinkysymyksissä pyydettiin vastaajan mielipiteitä asteikolla nollasta sataan. Vastaukset kysymyksiin on aineistossa nimetty minimivaihtoehdon mukaan. Vastausaineistosta löytyy esimerkiksi sarake “min-koska-helsinki-kasvaa-pitaa-sita-tiiviistaa”. Tässä kysymyksessä oli kaksi ääripäätä: “Koska Helsinki kasvaa, pitää sitä tiiviistää” ja “Helsingin pitää toimia niin, että kasvu ohjataan muualle”. Arvo 0 tarkoittaa ensimmäisen väitteen ääripäätä ja arvo 100 toista.

Sarake “user-language” on vastaajan selaimen kieli ja samalla kieli, jolla hän on lukenut kysymykset.

Sarakkeet “tarkein”, “toiseksi-tarkein” ja “kolmanneksi-tarkein” liittyvät kysymykseen “Kulkumuotoni arjessa on useimmiten:”

Paikannuksissa sarake “valuename” tarkoittaa sitä piirtonappia, jonka vastaaja on valinnut, esimerkiksi “Kadunvarsi, joka kaipaa rakentamista” tai “paikka-tai-alue-asuinrakentamiselle”.

36 kommenttia artikkeliin ”Karttakyselyn aineisto käytössä avoimena datana

  1. Kannaotot liittyvät omaan ympäristöön tai vakituisten kulkureittien varteen.

    Pitäisi painottaa niiden ihmisten mielipiteitä, jotka pyöräilevät tai kävelevät pitkiä lenkkejä. Tai jotka ovat asuneet monilla alueilla.

    Kehittämisen lähtökohtana on oltava alueiden vertailu ja tasa-arvoistaminen.

    2+
  2. Helsingin pitäisi kasvaa Vuosaareen päin.Silta sinne keskustasta,ratikkaliikenne.autoliikenne ja tietty katettu jalnkulku ,pyöräily tiet.
    Sitten tulevaisuudessa Porvoo tulisi lähemmäksi Helsinkiä,noin liikkumisen kannalta.Metro voisi mennä pidemmälle ja pidemmälle
    itään.
    Jos taas Espoo ja Helsinki yhdistyisi,rakennettais länteen.
    Rastilan metsä ,Vartiosaari pitäisi säilyttää virkistyskäyttöön.
    Onneksi Kivinokka on jo saanut sen määritteen.

    1+
    • “Jos taas Espoo ja Helsinki yhdistyisi,rakennettais länteen.”

      Tässähän se on se pääongelma. Metropoli on jossittelua. Lännessä on Uusikylä ja Leppävaara rakennettu Helsingin varaan (yhteydet, ulkoilu).

      Tarvo -Vermo -Talin ihannekaupunki liittäisi Espoon metropoliin hienosti. Kivinokka pitää tietysti rakentaa jo pelkän metron takia. Idässä muutenkin tulee hyödyntää saaret, ettei tule toivottoman harvaa asutusta.

      1+
      • Metroa ei tulisi enää käyttää verukkeena yhdellekään suunnitelmalle. Sen kapasiteettirajoitusten tulisi olla jo tiedossa ja on vastuutonta suunnitella niin, että liikennejärjestelmä, josta koko Itä-Helsinki on riippuvainen menettää toimivuutensa.

        Toivottavasti kukaan ei enää lähde väittämään, että automatisoinnilla se ratkeaa. Ei ratkea, kun ei vuoroväliä voisi tihentää loputtomiin ja automatisointikin on ajautunut karille.

        4+
  3. Innokkaita kaupunkilaisia on höynäytetty tällaisella karttakyselyllä, johon on houkuteltu merkitsemään alueita, minne pitäisi rakentaa. Kaupunkilaisethan rakastavat erilaisia kyselyitä ja äänestyksiä. Ja jos johonkin paikkaan on saatu merkintöjä, sen jälkeen todetaan, että kysyelyn tulos tukee viraston suunnitelmia.

    Olisiko voitu kysyä, tarvitaanko Helsingin seudulle 600.000 uutta asukasta, halutaanko kaupunki rakentaa umpeen tai halutaanko loputkin viheralueet ja merenrannat alistaa asuntorakentamiselle?

    10+
    • No, kun kyselyissä on tullut ilmi monta keskeistä paikkaa mihin ihmiset toivovat rakentamista melko ristiriidatta, niin missä ongelma? Missä minua höynäytettiin, kun kerroin haluavani elämää tähän lähistöni tyhjänpäiväisille pöpeliköille ja asfalttikentille?

      Erikseen on sitten ristiriitaiset paikat ja paikat joihin juuri kukaan ei toivo rakennettavan. Lopultahan kaavat joka tapauksessa hyväksyy tai hylkää demokraattisesti valittu valtuusto.

      Niissä kyselyissä joihin minä vastasin, kysyttiin myös sitä, minkä alueiden ei toivo muuttuvan tai mitä pitää esimerkiksi luontoarvoiltaan arvokkaina alueina. Itse naputtelin esimerkiksi keskuspuiston eri osiin aika monta vihreää palloa.

      Helsinki ei voi kauheasti vaikuttaa siihen, onko seudulla vetoa, paitsi toki tekemällä kaupungista mahdollisimman sietämättömän paikan olla – tätä tuskin kukaan toivoo, päin vastoin. Kun seudulle tulee asukkaita, niin on järkevämpää sallia rakentaa heille asuntoja sellaisille paikoille, joihin voidaan järkevästi järjestää kunnon joukkoliikenne. Muuten asutus hajautuu totuttuun tapaan pitkin seudun peltoja ja koko alueen liikenne menee entistä pahemmin solmuun, mikä ei ole kenenkään etu.

      Vanhoilla, asukasmäärältään ja palveluiltaan supistuvilla alueilla fiksu tiivistäminen tuo asiakkaita lähipalveluille ja edesauttaa niiden ja joukkoliikenneyhteyksien säilymistä ja paranemista.

      5+
      • Näin kysely juuri toimii. Kun vastaaja merkitsee joitain erityisen tärkeinä pitämiään puistoja tai virkistysalueita, se tarkoittaa kaupunkisuunnitteluvirastolle, että muut merkitsemättömät lähimetsät ja viheralueet eivät sellaisia ole.

        2+
      • Moni kuitenkin olettaa että virkamies viran puolesta torppaa vuosikymmeniä tabuina pidetyt alueet kuten Keskuspuisto, luonnonsuojelualueet, merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt jne. ja keskittyy merkkaamaan niitä pienempiä, paikallistuntemuksella tietämiään kohteita suuntaan tai toiseen. Kyselyssä ei muuten ollut rakentamisen vastustusmerkintämahdollisuutta nykyisen toiminnan säilyttämisen takia tai virallisten suojeluperusteiden ansiosta; ei kaikkea säilytystä tarvitse perustella sellaisenaan ainutlaatuisella kaupunkiluonnolla.

        3+
      • Niin no, itse sain kyllä merkittyä kaikki minulle henkilökohtaisesti tärkeät paikat ja muutaman vähän vähemmänkin tärkeän.

        Jos joku muu pitää jotain muuta paikkaa tärkeänä, hän on varmaan merkinnyt sen sitten itse. Ja jos tuhansista vastaajista joku paikka kerää kymmeniä, ehkä jopa satoja merkintöjä ja toinen ei yhtään, niin kai se jotain todellisuudestakin kertoo. Esimerkkeinä vaikkapa Alppipuisto vs. Savonpuisto tai Humallahden kalliot vs. Paciuksenkadun varsi.

        2+
  4. Minulta saattoi mennä ohi tuo minulle tärkeiden paikkojen merkintä. Tätä karttakyselyä taisin kyllä käydä katsastamassa, mutta jotenkin sen kysymyksenasettelu ja kaavamainen vastaustapa istui kovin huonosti omaan ajatteluuni, vaikka jossain määrin ymmärrän myös kaupungin lisärakennustarpeita.

    Lähiympäristö, ja -luonto, jossa ulkoilen, on kerrassaan upea. En oikeastaan saata ymmärtää, miksi joku haluaa sen rakentamalla tuhota. Eivätkö he tosiaankaan ymmärrä, mitä ovat tekemässä?

    5+
  5. Koko karttakysely on vähän kuin Guggenheimin arkkitehtuurikilpailu. Kaupunkilaiset yritetään saada äänestämään suosituinta ehdotusta sen sijaan että kysyttäisiin, pitäisikö koko museota rakentaa.

    8+
    • Joo, tämä karttakyselyn kysymyksenasettelu on vähän samankaltainen kuin se vanha tuttu kompakysymys: “Joko olet lakannut lyömästä vaimoasi?”

      Isossa kaupungissa löytyy aina niitä, joiden mielestä viihtyisä lähiluontosi on vain ns. “parturoitavaa pusikkoa”, vaikka eivät koko aluetta edes tuntisi. Tuollainen asenne on varsin helppo ottaa, jos kyse on alueesta kaupungin toisella laidalla.

      5+
  6. Täytyy kuitenkin muistaa, että tällaisiin nettikyselyihin vastaa vain murto-osa asukkaista, esim. moni ikäihminen tai tietokoneisiin tottumaton ei tällaisia kyselyitä huomaakkaan. Liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei kaupunkilaisten kannoista kannata tehdä. Hyvä lisä tämä toki on. Ei kuitenkaan korvaa esim. asukastilaisuuksia.

    7+
    • Joo, asukastilaisuudet on ilman muuta myös tarpeen. Niissä taitaa tosin olla syystä tai toisesta eläkeläiset yliedustettuna opiskelijoihin tai työssäkäyviin verrattuna. Toivottavasti mahdollisimman moni nyt yli 60-vuotias on vielä vuonna 2050 täysissä ruumiin ja sielun voimissa, mutta eiköhän nyt tehtävä yleiskaava silti kosketa enemmän ja kauemmin nykynuoria.

      On erinomaista, että nuortenkin osallistumista yleiskaavan valmisteluun on pyritty lisäämään erityisin tapahtumin ja matalamman kynnyksen nettikyselyin, kun heidän yhteiskunnallinen osallistumisensa jää muutoin tyypillisesti aika vähäiseksi – niissäkin asioissa, jotka heitä eniten koskevat.

      3+
      • Ei pidä unohtaa, että yli 60-vuotiaat ovat yleensä kaikki aiemmat ikävaiheet läpikäyneet, jolloin heillä lienee asioihin yleensä pidemmän kokemuksen tuoma laajempi näkemys. Monella seniorilla voi olla lapsia ja lapsenlapsiakin, joiden kannalta asioita voivat myöskin miettiä.

        4+
  7. Minulle on tullut sellainen kuva, että eniten ovat äänessä maata ja asuntoja omistavat. Vuokralaiset ottavat kantaa vähiten. He joko vähättelevät itseään tai eivät lue itseään alueen vakiasukkaisiin.

    Muussa toiminnassa olen huomannut, että vuokralla asuvat ovat dynaamisempia ja luovempia kuin omistusasujat. Yhteisöllisyys riippuu paljolti heistä.

    1+
    • Vuokralaisten on helpointa vaihtaa maisemaa, jos esimerkiksi se ikkunanäkymä tai talon edusta, tai ympäristö kulman takana pilataan. Vuokralaisille ei sen tähden tuosta asuinympäristön muutoksesta välttämättä koidu suurtakaan tappiota, ainakaan yhtä suurta kuin omistajille.

      7+
      • Minun muuttamiseni on liittynyt työsudeasuntoihin ja osin haluun vaihtaa pyöräiymaisemaa (4 – 6 km riittää). Silti en väheksy vuokralaisten mielipidettä etenkin kun omistusasujan mielipiteessä näkyy aina ahneus tai huoli asunnon arvosta.

        1+
      • Tuo saattaa olla myös tulkintavirhe. En oikein jaksa uskoa, että vuokralaisen huoli asuinympäristöstään olisi ainakaan suurempi kuin omistusasujalla. Jos omassa asunnossaan asuu, miksi ihmeessä ei asunnon omistajalla kyseessä voisi olla aivan yhtä aito tai suurempikin huoli ympäristön viihtyisyydestä.

        Omistajalla on asunnossaan enemmän kiinni, hän on luontaisesti sitoutunut siihen voimakkaammin, minkä vuoksi asuinympäristöä koskevat muutokset (tai aikeet/suunnitelmat) voivat vaikuttaa siihen myös voimakkaan emotionaalisella tavalla. Näin varsinkin, jos se viihtyisä ympäristö on ollut tärkeä argumentti kyseisen asunnon hankinnassa.

        Jos vuokra-asunnon ympäristö pilataan, voi vuokralainen vain kohauttaa olkapäitään, ja siirtyä kevyemmin muihin maisemiin. Ihmiset ovat erilaisia, mutta yleensä he ovat valmiita puolustamaan kotikontujaan laajemmassakin mitassa jopa viimeiseen asti. Tietysti voi vuokralainenkin joskus kiintyä asuinympäristöönsä. Ei tuo ole ainakaan poissuljettua.

        Asunnon rahallinen arvo ja ajatukset sen mahdollisesta arvosta sitä joskus (epämääräisessä tulevaisuudessa) myytäessä tai jollekulle vuokrattaessa on toisenlainen huoli, joka on ainakin osittain toisessa, talouteen liittyvässä kategoriassa.

        5+
  8. Tällainen yleiskaavaehdotus on niin laaja suunnitelma, että kukaan ei pysty perehtymään siihen kokonaisuudessaan, eivät edes kaupungin päättäjät. Kaupunkilaisten mielipiteillä taas ei juurikaan ole merkitystä.

    Näin ollen koko ehdotus menee paljolti läpi sen mukaisena, mitä kaupunkisuunnitteluvirastossa on suunniteltu. Tämä ei ole hyvä asia, varsinkin jos myöhempiä kaavoituspäätöksiä tehtäessä vedotaan siihen, että joku alue on yleiskaavassa merkitty esimerkiksi rakennus- tai liikennealueeksi. Mitä silloin on enää tehtävissä?

    Jos tällainen yleiskaava on yhdellä nuijankopauksella sitova, silloin kokonaisuus pitäisi pilkkoa keskusteltavaksi paljon nykyistä pienempiin osiin. Ei tällaisia päätöksiä ainakaan millään satunnaisilla karttamerkinnöillä voi perustella.

    10+
    • Luotan paljolti ammattisuunnittelijoihin, mutta virheitäkin tulee, vaikka tahallista johonkin päin vetämistä ei olisikaan.

      Yksi asia, mistä joku pitäisi rangaista on se, että kolmannen kiitoradan lentoreitti on piirretty Helsingin yli. Tämä hirveä moka pitäisi nostaa käsittelyyn.

      0
  9. Kuten Kimmo Pietinen pääkirjoitussivun kirjoituksessaan lauantain Helsingin Sanomissa 24.1.15 toteaa, kyseinen karttakysely ei ole millään tavalla edustava. Vastaajien taustoja tutkiessa kyselystä löytyy myös suoranaisia kummallisuuksia. Kannattaa tutustua.

    7+
    • Mielenkiintoista olisi nähdä vastaavaa aineistoa esimerkiksi asukasiltoihin osallistujien tai mielipiteitään virastoon lähettävien taustoista. Taitaisi edustavuus olla paljon heikompaa ja vinoutumat huomattavasti suurempia 🙂

      Tämä kysely on siten varmasti edustavuudenkin osalta paras kansalaismielipidettä koskeva selvitys vuosikausiin ellei ikinä, mitä kaavoitusviranomaiset ovat suunnittelutyötä varten koko maassa tehneet. Hyvä juttu.

      Mutta eiköhän sitä demokraattisuudesta ja edustavuudesta kuitenkin lopulta huolehdi vaaleilla valittu kaupunginvaltuusto, joka aikanaan kaavan hyväksyy.

      5+
      • Voisitko Stadilainen kertoa, miten itse sait tiedon tästä kyselystä, eli miten pääsit siihen vastaamaan? Itse en tunne kuin yhden ihmisen, joka sai kyselystä tiedon sinä aikana, kun kysely oli auki. Tieto levisi kuulemma somen kautta, eli kaverilta kaverille. Itse olisin mielelläni osallistunut, mutta eihän se ollut mahdollista.

        Ja ymmärrätkö Stadilainen, mitä kyselyn tieteellinen edustavuus tarkoittaa? Se tarkoittaa, että vastaajat edustavat tasapuolisesti riittävän laajaa läpileikkausta helsinkiläisistä. Tämä “tutkimus” jäi valitettavasti sudeksi.

        KSV:n olisi pitänyt tiedottaa kyselystä mahdollisimman laajasti ja avoimesti. Niin siitä olisi saatu huomattavasti luotettavampi ja tulokset olisivat edustaneet laajemmin helsinkiläisten näkemyksiä. Olisi myös pitänyt rajata vastausmahdollisuudet lähinnä omaan kaupunginosaan.

        Nyt vastauksia oli selvästi heitelty ihan huvittelumielessä. “Tonnekin vois rakentaa, kun se on kartalla ihan tyhjää rantaa.” Ei siis väliä, vaikka kyseessä on virallinen suojelualue tai uimaranta.

        On todella ikävä havaita, että täälläkin lietsotaan ristiriitaa vanhat ja nuoret. Kaupunki on yhteinen. Useimmat vanhat tuskin haluavat terrorisoida omia lapsiaan ja lapsenlapsiaan, vaan haluavat heille mahdollisimman hyvää ympäristöä.

        Jokainen nuori voi halutessaan toimia elinympäristönsä puolesta omassa kaupunginosassaan. Eivät toimintaa vanhat estä! Mutta kun toiminta somessa on helpompaa kuin toiminta reaalimaailmassa. Siinä kun pitäisi nostaa persus irti penkistä ja silmät irti ruudulta.

        5+
      • Nuorekas Nikke. Kommenttisi on asiaa. Tavallaan olisi asiallista, jos kyselyssä vastattaisiin vain oman alueen osalta. Kyselystä en minäkään tiennyt, vaikka olen seurannut kaava-asioita.

        Toisaalta ihmiset muuttavat ja eri kaupungin osia täytyy voida myös verrata. Olen tuonut jo esiin, että tasapuolisuus ontuu Kumpulan osalta.

        2+
      • Hei Nikke! Karttakyselyn avulla haluttiin koota kaupunkilaisten näkemyksiä yleiskaavan valmisteluun. Pyrimme tiedottamaan kyselystä mahdollisimman laajasti ja avoimesti – mm. medialle ja esimerkiksi kaupunginosayhdistyksille tiedotteella, verkkouutisilla kaupunkisuunnitteluviraston ja Helsingin kaupungin nettisivuilla, täällä yleiskaavan blogissa, uutiskirjeellä sekä sosiaalisessa mediassa. Kyselystä oli myös netti- ja mobiilimainokset Helsingin Sanomien sivuilla. Karttakyselyyn vastasi noin 4 700 henkilöä ja kartalle saatiin noin 33 000 merkintää. Kyselyyn liittyviä juttuja blogissa: http://www.yleiskaava.fi/tag/karttakysely/

        4+
    • Onneksi en kuulu mainitun epäaineksen joukkoon, heh. Olen nimittäin asunut eri puolilla Helsinkiä aina Puu-Pasilasta alkaen, pitkin Suomea ja naapurikuntiakin. Tehtäväni onkin tasapuolistaa “etuuksia” eri alueiden välillä.

      Vartiosaarta luonnosteli kuusi kansalisryhmää. Yllättäen kaikki halusivat sinne asutusta, mutta ei autoja. Villi luonto sai niin paljon arvostusta, että huviloiden rannat lunastettiin ja lemmikeille pantiin kielto. Olen huomannut, että suunnittelevat kansalaisryhmät ovat kaikkea muutakuin huu haata.

      0
    • Tuo Kimmo Pietisen “Merkintöjä”-palstan kirjoitus otti esille tärkeitä pointteja. Karttakysely ei todellakaan voi olla edustava, eikä se voi mitenkään tuoda esiin kaikkia relevantteja asioita, varsinkaan, kun kyselyyn osallistumista ei liene järjestetty minkään erityisen systemaattisen, läpinäkyvän ja avoimen periaatteen mukaan, kuten joissakin aiemmin raportoiduissa SoftGis-periaatetta käyttäneissä selvityksissä.

      Satuin äskettäin lukemaan wikipediasta yhdysvaltalaisen filosofin ja psykologin John Dewey’n kirjoituksista aikoinaan, vuodelta 1927 (ks. “http://en.wikipedia.org/wiki/The_Public_and_its_Problems”): “… Unfortunately, Dewey does not give a solution to the problem of technology taking away from interest in political affairs. However, Dewey does have hopes that society can someday use its technology to improve communication and thus improve public interest in politics.

      Furthermore, he asserts that local community is where democracy must happen so that people can become active and express issues of public concern. In this way, the local community can become the “Great Community.” He writes, “Without such communication the public will remain shadowy and formless…”

      Vaikuttaa siltä, että yli 600 000 asukkaan Helsingissä ei tuo lähidemokratia nähdäkseni toimi vieläkään, kun uutta rakentamista voi vapaasti heitellä vaikkapa keskimäärin (!) mainitun 18 kilometrin etäisyydelle.

      Etäisyydellä ei ehkä sinänsä ole ihan yhtä paljon merkitystä kuin käytetyillä argumenteilla ja motiiveilla. Jotkin alueet voivat silti todellakin olla esteettisessä mielessä kauniita, mutta ongelmaksi voivat silloin koitua ihmiset, jotka eivät jonkin alueen tuosta ominaisuudesta ole ehkä edes olleet tietoisia, kun karttapohjalle ehdotuksiaan klikkailivat. On nimittäin alueita, joista on jo etukäteen kirjoitettu, että tänne kaupunki suunnittelee rakentamista. Mikä onkaan monelle sen jälkeen sen helpompaa kuin yhtyä lammaslauman kuoroon: Sinne, sinne! (vrt. G. Orwell: Eläinten vallankumous)

      Kaavoittajan tulee todellakin pitää pää kylmänä. Tämä karttakysely ei todellakaan saa olla mikään huutoäänestys siitä, minne rakennetaan. Korkeintaan se voi ehkä tuoda esiin uusiakin näkökulmia, kuten K. Pietinen lauantain Hesarin kirjoituksessa totesi. Näin toteutettuna se vaikuttaa jopa valtuutuksena rakentaa melkeinpä minne hyvänsä.

      Kaavoittajan voi olla myös hyvä muistaa vanha sanonta: “Kellä aarre on, se aarteen kätkeköön.” Kun nykyisiä asukkaita pelotellaan ja hätyytetään (aiheetta?) osoittamaan tilaa liian isolla pensselillä maalailluille 600 000 lisäasukkaalle, voi moni myös katsoa paremmaksi vaieta omista ‘mansikkapaikoistaan’, etteivät grynderit, kaavoittajat, tai ‘Kallion kuplaan’ pesiytynyt aktiivinen joukkio niitä äkkäisi, elleivät jo niin ole tehneet!

      7+
  10. “edustavuudesta kuitenkin lopulta huolehdi vaaleilla valittu kaupunginvaltuusto” – Eli puutaloeliitti.

    Metropoli olisi siitä hyvä, että syntyisi suurisuuntaisia ja selkeitä ratkaisuja EIKÄ KAIKENLAISET KUPPIKUNNAT voi vaikuttaa niin paljon kuin nykyään.

    3+
    • Kaupunginvaltuusto syntyy kunnallisvaalien tulos. Sen kokoonpano saattaa heijastella jossain suhteessa asukkaiden alueellista jakautumaa, mutta vain, mikäli eri kaupunginosien äänioikeutetut ja tuota oikeuttaan vaaleissa käyttävät. Ns. “nukkuvien puolue” saattaa ehkä yllättäen olla puolueista suurin.

      Valtuutettujen äänestyspäätöksiin (yleiskaavasta, osayleiskaavoista tai kaavoista) voivat vaikuttaa eri tavoin mm. asianomaisen itsensä arvomaailma, puolueen linjaukset sekä puoluekuri.

      Kovin suuressa kaupungissa osa valtuutetuista saattaa tulla vaaleissa valituksi äänillä, joiden antajien asuntojen keskimääräinen etäisyys äänestyksen kohdealueesta voi olla hajallaan, ympäri kaupunkia tai keskittyneempi. Jälkimmäisessä tapauksessa voi kuitenkin ryhmäkuri ja moni muukin seikka vaikuttaa yllättävänkin paljon.

      Olisiko lähidemokratia kuitenkin oikea tapa kaavoitusasioiden hoitamiseen yli 600 000 asukkaan, ja yhä suuremmaksi kasvamaan pyrkivän, pinta-alaltaan laajan kaupungin päätöksenteossa? Vaan millä saataisiin kaikki osallistumaan tuohon päätöksentekoon. Karttakyselyn alle prosentin edustavuus (Helsingin asukkaista) ei todellakaan vaikuta kuin yhdeltä muruselta.

      3+
  11. Pari asiaa auttaisi puolueettomampaan käsitelyyn.
    1. Kaikki kaavan ja maan käytön etuudet inventoidaan ja pyritään sen jälkeen tasaamaan.
    2. Tehdään joitakin normeja kuten esim. puisto/metsä per asukas tai väen tiheys verrattuna naapurialueisiin (etäisyys keskustasta ja palveluista).

    Eikö esim. Stansvikin Uusikylä ole posketon etu ilmaisine venepaikkoineen? Sama kuin Nuuksioon tai Sipoon korpeen olisi tehty luvaton lomakylä ilman asiaan puuttumista.

    0
  12. Valtion päätös luopua lentotoiminnasta Malmilla tuli minulle lentokentän asukkaana suurena helpotuksena. Alkaako Koillis-Helsingin aluekeskuksen lähialueella vihdoinkin tapahtua jotain, vaikka jotkut Koillis-Helsingin valtuutetut vastustavatkin Malmin kehitystä ja toimivat aktiiviesti Malmin lentokentän ystävissä. Helsingin yleiskaavassa ja julkaisussa Mahdollisuuksien Malmi http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2014-21.pdf on Malmin kehittämiseen paneuduttu kiitettävästi,

    ”Kumpi on arvokkaampaa, lentokentän säilyttäminen/kehittäminen vai Helsingin kaupungin yhdyskuntarakenteen kestävä kehittäminen. Lentotoiminnan jatkaminen olisi estänyt elävän ja palveluiltaan monipuolisen Malmin aluekeskuksen kehittämisen, aiheuttanut edelleen terveys- ja ympäristöhaittoja sekä taloudellisia menetyksiä. Malmin Kuvalehti (2014) on valaissut asiaa Malmin kehittämisen ja laajemminkin Helsingin kannalta ja kertoo, mitä mahdollisuuksia tämä arvokas alue tarjoaa niin asumiselle kuin muulle toiminnalle.”

    Olen kolmannen polven malmilainen ja joutunut pakostakin seuraamaan Malmin kehitystä. Veronmaksajana ihmetyttää, että kaupungilla on ollut varaa antaa ilmaiseksi maata Malmin lentokentän toimintaan sadaksi vuodeksi ja valtio on jatkanut monta vuotta tappiollista toimintaa Malmilla. Toinen ihmetyksen aihe on ollut, että lentokenttä rakennettiin silloin Helsingin taajaväkisimmälle liitosalueelle vanhan asutuksen viereen. Lentokenttä aloitti toimintansa vuonna 1938 ja se muutettiin Seutulaan 1952.

    Kaupunki osti 1930 luvulla paljon maata Helsingin maalaiskunnan talonpojilta ja Vanda-Parkstad-Puistokylä -yhtiöltä. Tapaninkylän ja Suutarilan pellot sekä Malmi-Tapanilan tehdas- ja rata-alueet on jo kaavoitettu asumiseen. 1980-luvulla uusittiin Malmin keskustaa joten kehtasin muuttaa Malmille takaisin asumaan vuonna 1990 ja koska lehdistössä oli jo 1980 luvulta puhuttu lentokentän muuttamista asuinalueeksi.

    Malmin lentokentän osa-alueella http://fi.wikipedia.org/wiki/Malmin_lentokentt%C3%A4, joka kuuluu Malmin peruspiiriin, asuu nykyisin noin 2 500 henkeä. Lentokentän lisäksi siihen kuuluu myös sen länsipuolella oleva pientaloalue, joka 1920-luvulta saakka on tunnettu myös nimellä Malmin Sunnuntaipalstat. Malmin lentokentän raja kulkee Tullivuorentiellä ja alueeseen kuuluu myös Fallkullan uusi asuinalue eli entinen Helluntaipalstat. Tattarisuo kuuluu Puistolaan eli Suurmetsän alueeseen. Malmin lentokenttäalue on samanlaista savipeltoa kuin useimmat Uudenmaan tai länsirannikon alueet ja vanhoissa kuvissa Fallkullan kartanon väki keräsi alueelta heiniä. Lentokenttäalueen vapauttaminen mahdollistaa myös melualueiden rakentamisen eikä vain aidattua aluetta. Suunnitelmissa alue on piirretty samanlaiseksi tiiviiksi asuntoalueeksi kuin muuallakin Pohjois- ja Koillis-Helsingissä.

    Lentokenttäalue vapautuu Helsingin käyttöön viimeistään 1.1.2017. Ylen alueuutisissa näin, että Paula Risikko olisi myöntänyt lentoluvan vuoteen 2018 saakka. Mustaa valkoisella en ole nähnyt, mutta onhan Malmin lentokentän ystävät organisoituneet aktiiviseen kampanjointiin kentän puolesta ja esittäneet jopa yhden kiitoradan säilyttämistä, jotta sama rumba jatkuisi edelleen Malmin lentokentän, Puistolan ja Latokartanon asukkaiden ympärillä meluna ja saasteena. Myös Kiitotie 9/27 tulee poistaa käytöstä eikä harrasteilmailu saa jatkua Helsinki-Malmilla vuoden 2016 elokuusta vuoden 2018 loppuun.

    Helsingissä on ollut asuntopula jo sata vuotta joten rakentakaamme tuleville stadilaisille uusi edullinen puutarhakaupunki lentokentän alueelle. Kaupunki kerää nytkin hyviä vuokratuloja omistamistaan tonteista joten tulevaisuudessa alueen kehittäminen oikein tuo myös vero- ja vuokratuloja Helsingille. Sepänmäen metsät tulisi kuitenkin säilyttää vai eikö Museovirasto enää suojelekaan ensimmäisen maailmansodan aikaisia maalinnoitteita Malmilla?

    2+
    • Leena Koivu esittää aika kummallisia näkemyksiä Malmin lentokentästä. Muutamia kommentteja:
      – Lentomelu ei häviä mihinkään Malmin alueelta, jos Malmin lentokenttä katoaa sieltä. Helsinki-Vantaan lentokoneet saavat vain entistä vapaamman suunnan laskeutua myös etelän suunnasta. Tämä pelkästään lisää melua, jota Malmin lentokentältä ei muutenkaan ole tullut kuin satunnaisesti päivisin. Helsinki-Vantaan melu tulee yötä päivää.
      – On kummallista kuvitella, että 25000 ihmistä tuo jotakin helpotusta koillisen Helsingin elämään. Tämä päinvastoin hävittää koillisen alueen viimeisiäkin viheralueita ja hävittää 200-300 työpaikkaa alueelta.
      – Mitäköhän iloa on lentomuseosta? Muutenkin museoita karsitaan nykyään kovalla kädellä. Lentokentän päärakennus varmasti säilytetään, mutta tuollaisen rakennuksen käyttö tulee olemaan enemmänkin ongelma.
      – Kehottaisin tutustumaan MLY:n tekemään vaihtoehtoiseen suunnitelmaan lentokentän alueesta. Säilytetään yksi kiitorata, rakennetaan 12000 ihmisille asunnot, säilytetään Tattarisuon teollisuusalue, mottorirata ja keskitetään Suomen lentokoulutusta ja lentoliikenteen firmoja Malmin lentokentälle. Sinne mahtuu myös rajavartiosto, Patrian lentokoulutus, pelastusasema jne. Kyllä vaihtoehtoja on mietitty ja tutkimusta on tehty. Nyt olisi vaan mukavaa, että eri tahot ottaisivat vakavasti sen, että Malmin lentokenttä ei ole korvattavissa, vaikka yritetty on. Uusi yleiskaava ei ratkaise Malmin lentokentän ongelmaa vaan päinvastoin luo lukuisia uusia ongelmia sen tilalle.
      – Kolmannen polven helsinkiläisenä pelkään, että Malmille ollaan rakentamassa sosiaalista katastrofia.

      1+
  13. Malmin ainutlaatuisen historiallisen elävän lentokentän säilyttäminen on paljon tärkeämpää kuin muutaman talon rakentaminen sata vuotta saastuneelle soiselle maalle. On hirvittävä virhe tuhota yksi harvoista merkittävistä kulttuurihistoriallisista monumenteistamme, koska sitä virhettä ei koskaan enää pysty muuttamaan.

    Suomeen ja Helsinkiin mahtuu kyllä paljon uusia asuntoja muuallekin. Tuskinpa Malmin arvo asuinalueenakaan nousee, jos tämä maamerkki sieltä poistuu. Mitä sinne sitten jää? Puretaanko seuraavaksi Suomenlinna, koska sielläkin on hyvää tonttimaata ja vieläpä lähellä merta?

    1+
  14. Lentokentän ystävät voisivat keskittyä suojeltujen rakennusten uusiokäytön suunnittluun eikä aina puhua suosta. Nykyisin pystytään huonommat rakennusmaat rakentamaan kuten Ormuspellon uusi asuntoalue osoittaa. Seuraavaksi on kaavoitettu Tullivuoren eteläpuoli asuntoalueeksi jne. Suunnitelkaa Malmille uutta lentomuseota ym. järkevämpää toimintaa kuin jatkuva pörrääminen asuntojen päällä.

    2+
  15. Lentoaseman arvokas funkisrakennus on kuulemma tarkoitus suojella, mutta eihän yksittäisellä ympäristöstään irrotetulla rakennuksella keskellä jotain uutta asuntoaluetta ole mitään arvoa.

    Suojelun merkitys on siinä, että suojellaan suurempia kokonaisuuksia, alkuperäisiä miljöitä ja niihin liittyviä perinteitä. Parasta suojelua on pitää kenttä alkuperäisessä käytössään eli ilmailukäytössä.

    3+

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.