Blogi: Yleiskaavaprosessi

Yleiskaavan luonnos näyttää kasvupolun Helsingille

Yleiskaavan luonnos esittää, miten Helsinki voisi kasvaa 250 000 asukkaalla vuoteen 2050 mennessä. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli luonnosta 25. marraskuuta.

Merkittävä osa Helsingin kasvusta kohdistuisi laajentuvaan kantakaupunkiin. Tilaa uusille kantakaupunkimaisille kaupunginosille saataisiin pitkällä tähtäimellä moottoritiemäisten väylien varsilta muuttamalla ne kaupunkibulevardeiksi Kehä I:n sisäpuolella.

Vihdintien ja Itäväylän bulevardit jatkuisivat kaupungin rajalle saakka, sillä ne ovat liikenneratkaisuiltaan jo nykyisin katumaisia aina kaupungin rajalle asti. Länsiväylällä ja Itäväylällä voisi olla myös katettuja osuuksia.

– Kaupunkituottavuuden parantamiseksi tarvitaan lisää tilaa yrityksille läheltä ydinkeskustaa ja lisää asuntoja vastaamaan urbaanin kaupunkiasumisen lisääntyneeseen kysyntään, sanoo yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta.

Kantakaupungin lisäksi uutta rakentamista on luonnoksessa osoitettu erityisesti Malmin lentokentän ympäristöön sekä raideliikenteen solmukohtiin ja merkittävien asemien ympäristöihin.

Esimerkiksi Malmi, Itäkeskus, Herttoniemi ja Kannelmäki kasvaisivat uusiksi keskustoiksi, joissa olisi monipuolisesti asumista, palveluja ja työpaikkoja. Näissä pikkukaupungeissa palvelut olisivat helposti saavutettavissa kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä.

Raiteet luovat verkostokaupunkia

Raideliikenneverkostolla on tärkeä rooli kaavaluonnoksessa. Metro, junat ja poikittaiset pikaraitiotiet yhdistävät kaupungin keskukset verkostokaupungiksi. Nykyisiä raiteita täydentämään luonnokseen on merkitty pikaraitioteinä Jokeri 1 ja Jokeri 2, Otaniemen ja Kumpulan välinen Tiederatikka sekä kantakaupungista Vuosaareen ulottuva Saaristoratikka. Lisäksi pikaraitiotiet kulkisivat säteittäisiä kaupunkibulevardeja pitkin.

Pikaraitioteiden lisäksi varaudutaan metro- ja rautatieverkon laajentamiseen, kuten Töölön metroon ja Lentorataan. Toimivaa ja kestävää liikkumista tavoitellaan myös jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantamisella.

Suuri osa Helsingin viheralueista säilyisi jatkossakin viheralueina. Merkittävin muutos koskee Keskuspuiston länsireunaa, jossa moottoritien ramppi- ja melualueet on osoitettu rakentamiseen. Se mahdollistaisi Hämeenlinnanväylän muuttamisen kaupunkibulevardiksi, mutta myös suojaisi Keskuspuistoa liikenteen melulta. Uusia merkittäviä virkistys- ja matkailualueita kaavaillaan puolustusvoimilta vapautuviin saariin.

– Yleiskaavan tavoitteena on Helsinki, jossa on tarpeeseen vastaavasti asuntoja, monipuoliset palvelut lähellä asukkaita ja toimiva joukkoliikenne. Tavoiteltavassa Helsingissä on myös viheralueita virkistykseen sekä elävää kaupunkikulttuuria, yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen kiteyttää.

Yleiskaavan tarkkuustaso on hehtaari

Yleiskaavakartassa ei esitä tarkkoja aluerajauksia, vaan se näyttää kaupungin kehittämisen painopisteet. Kartta koostuu ruuduista, jotka vastaavat 100 x 100 metrin aluetta. Kullakin ruudulla on pääkäyttötarkoitusta kuvaava merkintä, mutta esimerkiksi asuntovaltaiseksi alueeksi merkityssä ruudussa voi olla myös muun muassa työpaikkoja, palveluja ja virkistysalueita. Kaavaan liittyy teemakarttoja, joissa esitetään yksityiskohtaisempia ratkaisuja esimerkiksi liikenteestä tai viheralueista.

Uudessa yleiskaavassa ei ole enää jakoa pien- ja kerrostalovaltaisiin alueisiin, vaan rakentamista ohjaa tavoiteltavaa rakentamistehokkuutta määrittelevä mitoitus. Mitoitus antaa aiempaa tarkemmat välineet kaupungin rakentumisen suunnitteluun.

Keskustelua verkossa ja tilaisuuksissa

Keskustelu yleiskaavasta jatkuu alkuvuodesta info- ja näyttelytila Laiturilla järjestettävissä tapahtumissa. Tapahtumat pidetään 19., 21., 26. ja 29. tammikuuta. Keskusteluun voi osallistua myös yleiskaava.fi-sivustolla. Yleiskaavan luonnos on nähtävänä 7. tammikuuta–28. helmikuuta. Lisätietoa osallistumisesta

Yleiskaavan luonnosta tarkennetaan lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta yleiskaavaehdotukseksi niin, että se on kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä arviolta syksyllä 2015 ja kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa vuoden 2016 aikana. Ehdotukseen valmistellaan myös toteutussuunnitelma, jossa esitetään järjestys ja aikataulu yleiskaavaa seuraavalle asemakaavoitukselle.


Katso video YouTubessa

Yleiskaava on pitkän aikavälin maankäytön suunnitelma, jolla ohjataan kaupungin yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Se vaikuttaa siihen, millainen Helsinki on vuosikymmenten kuluttua. Uusi yleiskaava tarvitaan mm. siksi, että Helsingin on pystyttävä tarjoamaan kohtuuhintaisia asuntoja kasvavalle väestölleen. Yleiskaavan lähtökohtana on ollut väestöennuste, jonka mukaan vuonna 2050 Helsingissä on noin 860 000 asukasta.

Päivitetty: jutun ingressi 3.3.2015.

459 kommenttia artikkeliin ”Yleiskaavan luonnos näyttää kasvupolun Helsingille

  1. Hei

    Uudessa yleiskaavaluonnoksessa kehä 1 on Länsi-Pakilan kohdalta merkitty A3-alueeksi. Kuitenkaan kehää ei ole tuossa merkitty tunneloitavaksi. Miten tuo pitäisi oikein tulkita?

    5+
    • Lentoharrastajat ovat aktiivisia, ja heistä lähtee määräänsä suurempi ääni. Kuitenkin yleisen edun vuoksi olisi syytä toivoa, että he näkisivät mahdollisuutensa muilla kentillä, jotta Malmille päästään rakentamaan asuntoja mahdollisimman pian.

      46+
      • Myös puutaloeliitti on aktiivista ja kovaäänistä. Kumpula säilynee harvaan asuttuna jatkossakin!?

        14+
      • Lentoharrastajia Malmilla on vain pari tuhatta, saisivatkin mennä pois ammattilaisten jaloista. Toiminnasta 80% on koulutusta ja siitä suurin osa ammattikoulutusta. Kenttä on siis ensi sijassa koulutuskenttä, vaikka sieltä lennetäänkin lähes puolet Suomen yleisilmailusta. Asia tulee erikseen valtuustoon, https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/983

        9+
      • Lentoharrastajat eivät ole todellakaan ainoita, jotka eivät halua Malmin lentoaseman aluetta rakennettavaksi. Kyselyn tuloksista vain 15% asukkaista haluaa sinne asuntoja. Mistähän näkökulmasta Kunto haluat sinne asuntoja? ko. viheralue palvelee vähintään seitsemän viereisen lähiön ihmisten virkistyskäyttöä, eli liikuntaa ja luontoharrastusta. Missä liikkuvat lähialueen esimerkiksi autottottomat asukkaat sen jälkeen, jos alueesta tulee samantyyppinen kuin Tikkurilan asemasta ollaan tekemässä, eli “Finnjet” siihen keskelle palvelemaan pelkästään liikennettä ja asunnot ihan kylkeen vieri viereen ja viheriöt matalaksi? Ja vielä: Asuntoja mahtunee muuallekin kuin Helsinkiin……?

        21+
      • Muualla Euroopassa tehdään uusia kenttiä keskustaan ja Helsinki aikoo tärvellä toimivan tulevaisuuden syöttökentän Berliinin mallin mukaan (jonka lopputulos on vielä epävarma!). Vantaan kentälle ei tule mahtumaan kaikki liikenne tulevaisuudessa ja Malmi antaa mahdollisuuden tuoda lyhyet lennot lähemmäs keskustaa.

        Muutenkin kaava on hajanainen. Puhutaan kaupungin kasvusta, mutta missä on se kaupunki? Puuttuu täydellisesti rohkeus oiekasti kasvattaa kantakaupunkia.

        4+
      • Kunto Kalpa, missähän nämä “muut kentät” sijaitsevat?
        Eri työryhmät ovat yrittäneet etsiä Malmille korvaavaa kenttää parinkymmenen vuoden ajan, eikä ole löytynyt! Veronmaksajien rahoja on palanut tähän valtavia määriä, ja aivan turhaan.
        Jos lentokoneiden “melu” häiritsee, niin sillä periaatteella pitäisi siirtää myös kaikki moottoriveneet pois Helsingin rannoilta ja saaristosta!

        3+
      • Tiikeri, hyviä paikkoja on löytynyt (vain kaksi taloa melualueella), mutta ei ole käytetty pakkolunastusta.

        0
      • Taliin asuntoja, Nythän oli kysymys siitä ettei ole olemassa muita kenttiä mihin Malmin nykyiset käyttäjät voisi siirtyä.

        Jos jostain sattuisi löytymään paikka mihin voitaisiin rakentaa täysin uusi kenttä Malmin tilalle, niin kuka sen maksaisi? Silläkö tavalla saadaan ihmisille kohtuuhintaisia asuntoja että tuhotaan ensin toimiva lentokenttä, rakennetaan tilalle asuntoja ja sitten vielä rakennetaan uusi lentokenttä jonnekin läheisyyteen?
        Nyt järki käteen!

        3+
    • Kyse ei välttämättä ole vain lentoharrastajista. Avaria näkymiä ihailevat monet muutkin, kuin vain lentoharrastajat.

      Kaupunkinäkymät eroavat usein, ainakin kaupungin rakennettujen osien keskellä, avarista näkymistä. Rakennukset rajaavat katutilan näkymiä, paikoin aika paljonkin. Esimerkiksi Laivanvarustajankatu on esimerkki katutilasta, joka on joka puolelta rakennuksin rajattu, ja sen vuoksi vähemmän viihtyisä, kuin moni muu, avarampi katutila sen lähistöllä.

      Jos ihmisen tila on joka suunnalta suljettu, alkaa monia jo pelkkä ajatus moisesta ahdistaa. Sen vuoksi on tärkeää säilyttää myös Helsingissä riittävän paljon sellaisia JULKISIA paikkoja (, raitteja ja reittejä), joissa upeaa avaruuden tunnetta voi jokainen kulkija tai paikalle varta vasten tullut kokea. Se antaa asukkaille enemmän kuin merinäkymät yksittäisten, tai vähän useampienkaan asuntojen ikkunoista. Jälkimmäisten maksimointi julkisten maisemien kustannuksella ei voi olla oikein yhteisessä kaupungissamme. Julkinen tila on kaupungin kaikkien asukkaiden (myös vierailijoiden) käytettävissä.

      Tänään, Berliinin HS-kirjeenvaihtaja T. Rajamäki toi tekstissään (HS/22.2.2015/sivu B2) esiin ehkä sen olennaisimman seikan: “Juuri avaruus on Tempelhofin viehätyksen ydin.” ja tuodessaan esiin leijalautailija Pascal Engelin sanat: “Tämä on Berliinin merenranta ilman merta. Silmänkantamattomiin jatkuva tyhjyys luo vapauden tunteen”.

      Vastaavan tunteen voi kokea ulkoilija, pyöräilijäkin vielä nykyisin Helsingissä, mm. Länsiväylän eteläreunalla, Koivusaaren länsipuolella, jos vain ehtii tuota julkista, vielä kaikille avointa maisemaa, avomerinäkymää kaakkoon, siellä kulkiessaan hetken ihailla.

      Helsingistä ei pidä tehdä liian tiivistä, katutiloiltaan ja muilta julkisilta maisemiltaan liian suljettua. Pidetään Helsinki mielummin avoimena kaupunkina!

      9+
      • Juuri näin. Tiivistyvän kaupunkirakenteen sisään onneksi jääneet viheralueet ja aukiot ovat tiloja hengittää, ajatuksen virrata, kiurujen lennellä, pikkueläinten temmeltää ja mielen rauhoittua. Tästä on tieteellistä tutkimusta metrikaupalla.

        On tutkittu paitsi vaikutusta mielentilaan myös terveyteen: mikäli ikkunasta näkyy vihreää ja maisemaa, rakennetun vastapainoksi, se nopeuttaa paranemista.

        Jätetään nämä arvokkaat hengähdyspaikat rakentamatta. Yhteys luontoon on taattava muuallakin kuin merenranta-asunnoissa. Esimerkiksi Fallkullan alueella, josta tulevat nauttimaan monet muutkin kuin alueella asuvat.

        8+
    • Tiikeri, Malmin kentän tuki on ollut huikea johtuen juuri siitä, että se on kerran rakennettu. Kuitenkin kaikkien harrastusten on maksettava itsensä ja esim. maan vuokra kokonaan. Tosin Talin kentän maanvuokraa on alennettu yli puoli miljoonaa. Mutta ei ollut Malmin kentälläkään maan vuokraa.

      3+
      • Taliin asuntoja, Huomaan ettet ole ollenkaan perillä siitä paljonko Malmin kentän käyttäjät joutuvat maksamaan erilaisina maksuina kentän käyttämisestä. Tämä koskee myös ns. lentoharrastajia, joita on ainoastaan n. 40% kentän käyttäjistä.
        Mutta nyt oli kysymys siitä että vaihtoehtoisia paikkoja Malmin kentälle ei yksinkertaisesti ole.

        3+
  2. Ehdotus, joka toteutuessaan lisäisi viihtyisyyttä ja kaupungin ilmettä: Älkäähän enää istuttako enempää lehtipuita, jotka 80% vuodesta näyttävät ankeilta risuilta. Istuttakaa mielummin kuusia ja mäntyjä, jotka näyttävät hyviltä ympäri vuoden.

    19+
    • Kontulankaaren keskikaistallahan noita kuusia on, eivät ainakaan itseäni oikein vakuuta.

      Lehtipuut antavat kesällä varjoa ja vihreyttä, mutta talvella eivät synkistä jo muuten varsin pimeätä ympäristöä suotta. Mäntyjä ja kuusia ovat metsät täynnä.

      25+
      • Katson tästä ikkunastani juuri kontulankaareen enkä näe keskikaistalla kuin valotolppia. Tässä Ostoskeskuksen lähetttyvillä puut ovat tien reunoilla ja pidän kyllä näkemästäni. Kuusia ja koivuja on kivan tasa-arvoisesti. Mielestäni sekalaiset puulajit ovat komeita yhdessä ympäri vuoden. Pelkkä havumetsä tai kuusikko olisi tosiaan aika synkkä mutta toisaalta koivukko ilman havupuita olisi talvella aika kuolleen näköinen. T. Carlos

        2+
    • Viherihminen on katsonut karttaa väärin. Helsinki makaa 60:lla leveysasteella, ei 70:llä

      6+
    • Tarvitaan sekä lehtipuita että havupuita. Monipuolisuus takaa osan viihtyisän kaupunkiympäristön edellytyksistä sekä vuodenaikojen vaihteluiden tuoman elävyyden ja rikkauden kaikille kaupunkilaisille, joilla on aistit näitä, hyvinvoinnillemme tärkeitä asioita havainnoimaan.

      6+
    • Vihreä ei kuulu kaupunkiin, ei ainakaan nykyisessä määrässä. Kaupungin päävärit ovat tiilen punainen, asfaltin musta ja betonin harmaa. Helsingistä on kasvanut risukkoinen epäkaupunki, jonka viheralueet eivät ole kaupunkipuistoja.

      Jotenkin tuntuu, että kaavoittajat ovat maalta tulleita. Haetaan arvoja, jotka eivät kuulu kaupunkiin. Jos osaaminen ei riitä kaupungin kaavoittamiseen, niin palatkaa Kainuuseen tai Espooseen.

      1+
      • Etkö ole nähnyt Helsingissä lainkaan rapattuja seiniä?

        Esimerkiksi Huvilakatu (ks. vaikka googlesta sen numeron 12 talon julkisivua!) on ihan kiva osa Helsinkiä. Jos tuonkin kadun varrelle voisi saada vielä muutamia puita (sitä vastapäistä taloa edes hiukan verhoilemaan), niin sehän olisi melkein täydellinen.

        0
      • Puut ja metsä eivät kuulu kaupungin, rakennetaan myös keskuspuoisto. Olen ollut tilaisuudessa, jossa näytettin ilmakuva Helsingistä. Rakentajat puhkesitvat nauramaan vihreän määrälle, heidän mielestä tämä oli maankäytön tuhlausta. Jätetään Helsingin rakentajille ja metsien hävittäjille sekä puiden kaatajille. Muutetaan lähi kuntiin, joita ei tiivistetä hengilta.

        Nämä tiivistäjät perustelevat tiiviyttä palvelujen parantamisella. Niin mitkä palvelut? Terveys- ym. yhteiskunnan palvelut keskitetään kauas suur yksikköihin. Kivijalkakaupat eivät pärjää nettikaupan kanssa. Tilasin juuri huonekaluja keski-euroopasta – tuli kolmanneksen halvemmaksi kuljetuskustannuksin, eikä tarvinnut kaupuoissa pyöriä ja tuhlata aikaa. Kivijalkakaupat eivät elä edes keskustassa miten sitten jossain 5 km etäisyydellä?

        1+
  3. Huhhuh, materiaalia riittää! Kiitos näistä, tässä menee ainakin viikko.

    Alustavasti vaikuttaa pääosin oikein hyvältä, joskin taloudellisesti epärealiselta vaikuttavien tunnelivarausten säilyttäminen pistää ensimmäisenä silmään. Toisin kuin kaupunkibulevardien kohdalla, tunnelien rakentaminen useimmissa tapauksissa ei tuota sinällään suoraan mitään tuloja tai asuntorakentamismahdollisuuksia ja vaikuttaisi siltä, että tulevaisuudessa niiden kannatus äänestäjien ja poliitikoiden keskuudessa on yhä vähenemään päin. Haittoja varauksista kuitenkin on, kun ne asettavat ympäristöjensä ja ympäröivän katuverkoston suunnittelulle merkittäviä reunaehtoja.

    No mutta jääköön purnaus toistaiseksi siihen, aivan upealta vaikuttava luonnos kaiken kaikkiaan!

    18+
    • Materiaalia on niin paljon, ettei tuota aineistoa todennäköisesti kukaan jaksa kunnolla läpikäydä. Ja vaikka jaksaisikin, kuka jaksaa pitää mielessään niin monet asiat, joita uuteen yleiskaavaluonnokseen liittyy? Ehkä se on tarkoituskin ettei kykene, sillä onhan tuo tavoitteeksi otettu satojentuhansien uusien (ulkomaalaisten?) asukkaiden asuttaminen Helsinkiin melkoisen hankala ja monisyinen ongelma, varsinkin lukuisine seurausvaikutuksineen.

      Tuon hankalan ongelman ratkaisun (tai ratkaisujen) monista seurausvaikutuksista ei kukaan pystyne sanomaan mitään täysin varmaa, tietyistä nykyisten asukkaiden menetyksistä kylläkin! Ne viimeksimainitut pitäisi kyetä välttämään parhaimman taidon mukaan, kunhan sellaista taitoa vain löytyisi. Ei pitäisi kaavoittajankaan yrittää mahduttaa viittä täysikasvuista elefanttia (, virtahepoa tai sarvikuonoa) yhteen pieneen folkkariin …

      5+
      • Ensimmäinen kaiken ottaa. Nyt ei ajatella nuoria ja uusia tulijoita. Moni alue on kuitenkin odottamassa rakentamista, mutta koiraväki varsinkin pitää niitä saavutettuna luontoetuna.

        Täydennysrakentaminen on harvassa Helsingissä tosi ongelma ja vain asuntojen arvonnousu ja palvelujen saanti siihen houkuttaa. Olin mukana Maunulan kehittämisessä ts. rikollisten kokouspaikka ostarin muuttamisesta Jokerin hot spot -pysäkiksi.

        0
  4. Hei Marko. Merkinnällä on haluttu varmistaa, että mikäli Kehä I:n tuntumaan tultaisiin tulevaisuudessa rakentamaan, on se mahdollista tehdä taloudellisesti kannattavalla tehokkuudella. Erityisesti kehittyvän Pakilantien risteys Kehä I:n kanssa on sijainniltaan hyvä ja soveltuisi osin jo nykyisellään hyödynnettäväksi entistä tehokkaammin.

    11+
  5. Keskuspuisto on arvokas ja helsinkiläisille tärkeä virkistysalue, joka ulottuu pohjoisesta Vantaanjoen maisemista Töölönlahdelle saakka.

    Puistoa kuitenkin nakerretaan jatkuvasti eri puolilta milloin rakentamiseen, milloin liikenneväyliksi. Keskuspuistolle pitäisi laatia yhtenäinen suojelukaava, jotta jatkuva puistoalueen kaventaminen ja valtaaminen rakennusmaaksi saataisiin pysäytettyä.

    43+
    • Nimenomaan suojeltava! Tällä kertaa tekosyynä puistoon rakentamiselle käytetään rakennusten toimimista meluesteenä, ei mene kellekään moinen teeskentely läpi.

      29+
      • No kyllä se melu ihan todellinen ongelma on Hämeenlinnanväylän varrella. Yksi korttelirivi tai pari vaikkapa limittäin sijoitettua kapeaa umpikortteliriviä myös keskuspuiston puolelle olisi kyllä parannus nykytilaan. Sen sijaan esim. Lääkärinkadun varrelle rakentamista en edelleenkään voi hyväksyä.

        T. vielä pari vuotta sitten välittömästi Hämeenlinnanväylän länsipuolella ja nyt Mannerheimintien pohjoispään itäpuolella asustava.

        14+
      • Rakennukset tuovat turvaa. Kerrostalo on puiston reunalla parempi kuin omakotitalo. Omakodit valtaavat AINA puistoa kompostilla ja jätelaudoilla yms.

        Keskuspuistoa ei saa nirhiä, mutta kapeat kerrostalot hyväksyn Hämeenlinnan tien itäreunaankin.

        13+
    • Ei pidä unohtaa, että keskuspuisto on Helsinginkeuhkot, meidän oma “sademetsä”. Pitää muistaa keskuspuiston mittavat hyödyt monessa asiassa Helsingille. En kohta tiedä missä voin ulkoilla ja virkistäytyä, jos Malmin lentökenttä menetetään ja keskuspuistoa jatkuvasti nakerretaan. Pikku puistot siellä täällä ei korvaa laajaa metsää. Lehdissäkin on ollut viime aikoina paljon juttuja, kuinka tärkeä luonto on terveyden kannalta.

      18+
    • Keskuspuisto on asemakaavassa merkitty puistoksi. Sillä vaan ei ole yleiskaavan laatijoille merkitystä. Hämeenlinnantien varteen ei suunnitella kapeaa taloriviä melumuuriksi, vaan kolmen umpikorttelin levyistä asuntoaluetta. “Kulissikaupunkia emme rakenna” totesi suunnittelija. Hämeenlinnantien varressa virtaa Haagan puro. Katuun rajoittuvia umpikortteleita ei synny, ellei puroa laiteta kulkemaan putkessa.
      Metsäläntien varteen Keskuspuiston puolelle on myös merkitty rakentamista. Paikalla kasvava komea kuusikko on jo leimattu kaadettavaksi. Yleiskaava etenee…

      14+
      • On todella pelottavaa, jos kaupungin luonnonhoidossa tehdään isoja toimenpiteitä yleiskaavaluonnoksen perusteella.

        Mikä tätä kaupunkia oikein vaivaa?

        17+
    • Kannatan keskuspuistoa, mutta nyt sellainen puuttuu. Se mitä kutsutaan keskuspuistoksi on lähinnä pusikkoa ja joutomaata. Sellainen ei kuulu kaupunkiin. Nykyisestä pusikosta voi hyvin lohkaista isoja alueita rakentamiselle ja laittaa sen jälkeen loput kuntoon.

      0
  6. Utopistista roskaa. Rakentaminen on sinänsä OK, mutta mitenkäs ne uudet asukkaat täällä liikkuu? Julkisen liikenteen varassa ei tällaista asuttamista kannata suunnitella, valtaosa ihmisistä liikkuu tulevaisuudessakin omilla kulkuneuvoilla. Pahin paikka syntyisi nykyisen Helsinki-Malmin Lentoaseman alueelle, mikäli se jostain käsittämättömästä syystä päätettäisiin rakentaa täyteen asuntoja. Lisäksi, en löytänyt alueelta lainkaan ilmaliikennepaikkoja? Kaavan voi palauttaa samantien takaisin valmisteluun, ei jatkoon.

    34+
    • Tällaista asuttamista nimenomaan pitää suunnitella julkisen varaan. Kouvolan kokoiset kaupungit voivat ehkä toimia vielä niin että jokainen kuljettaa itseään autolla. Suuremmissa kaupungeissa tarvitaan tilatehokkaampia ratkaisuja.

      35+
      • Julkinen liikenne vaatisi toimiakseen pajon tiiviimmän kaupunkirakenteen. Helsinki on ja kaavan mukaan siitä halutaan tulevaisuudessakin hyvin hajanainen, joten julkinen liikenne ei ole kannattavaa ja kuolee lopulta pois ihan kantakaupunkia lukuunottamatta. Eli tällä suunnitelmalla ainoa mahdollisuus on henkilöauto ja polkupyörä.

        2+
    • Ampujille luvattiin korvaava rata, kun Viikinmäki muuttui rakennusmaaksi. Ampujia on paljon enemmän kuin lentäjiä. Etuudet pitää suhteuttaa.

      2+
  7. Haluammeko todella tehdä stadista betoniviidakon, josta kaikki kaunis, vanha ja vihreä on tuhottu? Tyhjää, jo rakennettua toimitilaa on valtavasti. Miksi ei enemmässä määrin keskustella näiden vanhojen, toimitilakäyttöön kelpaamattomien rakennusten muuttamista asuntotarvetta palveleviksi?

    Stadia pitäisi kehittää niin, että kulttuurihistoriallisesti merkittävät alueet suojellaan, slummiutuminen estetään ja varmistetaan, että ihmisillä on tilaa liikkua ja hengittää. Järjetöntä olisi tuhota Malmin lentokenttä, joka on toimiva ja joka voisi olla kehittyvä ilmailun, kulttuurin ja luonnossa liikkumisen kehto.

    54+
    • Juu ei tänne tarvita paria sataa tuhatta asukasta lisää – töitä ei ole kaikille nytkään. 90-luvun lopun taso oli aivan riittävä.

      36+
    • Luonnossa liikkumisen kehto? Tuonne ei ole mitään asiaa sellaisella, joka ei itse harrasta lentämistä.

      se on todellisuudessa pienen piirin leikkikenttä, joka Talin golfkentän tavoin pilaa kaupunkimaisemaa ja vie arvokasta rakennusmaata.

      19+
      • Talin golfkenttä takaa upeat kartanomaisemat ja hienot ulkoilumaastot ympäristön asukkaille.

        13+
      • Luonnossa liikkuja sitten haluaa ulkoilla slummissa jos lentoaseman tienoo rakennetaan 30000 ihmiselle?

        2+
      • Väärin, monet alueen lapsiperheet käyvät hesarissakin kehutulla brunssilla Malmin lentoaseman Gate1-ravintolassa. Lapset ja aikuiset pääsevät tutustumaan myös moniin mm. historiallisiin lentokoneisiin alueella. Kannattaa käydä katsomassa vielä kun voi!

        12+
      • Ei vitsi mun vastaus meni väärään osoitteeseen. Minun piti Sanoa “Aivan” Sanna Tiaiselle eikä nimim. Luonnossa liikkujalle.

        0
    • Keskustan toimitiloille olisi paljon kysyntää pk-yrityspuolella, mutta hinnat ovat joko katossa tai tilat ovat 2000 neliöisiä hirviöitä. Kysyntää on, mutta mieluummin näitä pidetään tyhjillään.

      Vaikka kevytseinillä jaoiteltuja 20-80 neliöisiä tiloja, vaikkapa 12 eur/neliö. Pilkkoo tilaa sitä mukaa kun kysynytää tulee, toiveiden mukaisesti.

      1+
  8. Missä se Malmin lentokenttää kiertävä kuntoilupolku, joka suunnittelijoiden mukan säilyy, on? En löytänyt sitä ehdotuksista selkeästi merkittynä, enkä haluaisi ylittää lenkkeillessäni tai hiihtäessäni kovin montaa tietä. Kuten monet ovat jo todenneetkin näytti suunnitelma täysin utopistiselta ja suunnitelma myös tuhoaa hyvin tehokkaasti luontoarvot.

    17+
    • Käy Tuomas lenkkeilemässä ja hiihtämässä kantakaupungin kerrostalokortteleissa, niin saat esimakua millaista on lenkkeillä tulevaisuudessa Malmin entisen lentokentän alueella.

      23+
  9. Äkkiseltään katsottuna tuossa ei ole keskitytty juuri mihinkään muuhun, kuin Malmin lentokentän alueen pakkomielteiseen rakentamiseen ja moottoriteiden muuttamiseen bulevardeiksi. Mikä ihmeen idiotismi Helsingin suunnittelijoihin on iskostunut? Jonkinlainen cityvihreän aatteen megalomaniako? Mitäs jos me asukkaat emme haluakaan kerrostaloja Malmin hetteikölle ja moottoriteiden varsille? Ja mistä löytyy ne 250 000 asukasta, joilla on varaa asua näissä kalliissa taloissa? Ulkomailtako ne tuodaan?

    Ja miksi yleiskaavassa on raja Helsingin ja Vantaan välillä? Vantaan pelloille ja metsiin rajennetaan jo uutta radanvarsikaupunkia. Miksi kaikkien ihmisten pitäisi ahtautua Helsingin muutenkin vähissä oleville viheralueille? Miksei asumista ja rakentamista suunnitella pääkaupunkiseudulla metropolitasoisesti? Olisiko Helsingin suunnittelijoilla ja päättäjillä edes jotain järkeviä ideoita ja vastauksia näihin kysymyksiin?

    56+
  10. @Sanna, tiivis kaupunkirakenne nimenomaan takaa sen että viheralueita voidaan säilyttää jatkossakin laajoina ja yhtenäisinä. Puoli vuosisataa kestänyt lähiörakentaminen sen sijaan on ruiskinut pistetaloja sinne tänne tehottomasti eikä mahdollista toimivan joukkoliikenteen vaatimaa asukastiheyttä.

    36+
    • Muutamalla yksinäistalolla voi pilata hehtaarikaupalla luontoa ja viheralueita.

      Laittomasti aidattu (kartassa viheraluetta) siirtolapuutarha vie tuhansilta puistoa/luontoa.

      Tiivis kerrostaloalue on ekologisin asumismuoto (lämmitysenergia, huolto, liikenne …). Luonto on silloin myös helpoin järjestää lähelle (vanha väki ei pääse kauas).

      16+
      • Samoin esim. Lauttasaaren rannat ovat muutamien kymmenten ihmisten kesämökkialueina. Alueet tulee ottaa yleiseen virkistyskäyttöön poistamalla majat. Lauttasaari on tiivistynyt majojen perustamisesta. Lisäksi lähialueelle on rakennettu tiiviitä asuinalueita Ruoholahti, Jätkäsaari ym., joiden virkistyskäyttöön tarvitaan Lauttasaaren rannat.

        16+
      • Kesämajat ovat olleet hampaissani kohdatessani niitä ensiksi Lauttasaaressa. Kahinoinnin jälkeen paraatipaikalla olleet pantiinkin ruotuun ja kasvi-/kukkamaat ym.poistettiin.

        Lauttasaaren kauniilla niemellä oleva majayhdistys vie loistavan ulkoilu- ja grillipaikan. Ne voisi korvata rivimajalla ja jättää niemen kärkialue ulkoiluun.

        Lammasaaressa majailu on saanut prameat mittasuhteet. Koiton johtajilla on isot rantahuvilat ja lähes kaikilla yli 15 neliön terassit. On laitureita,siltaa, kukkapenkkejä, pensasaitoja, ulkokeittiöitä, grillisysteemeitä ja toimivia/lahoja veneitä. Kassialman “tontille” on tuotu kaikki mahdollinen tavara ja romu. Rantatie on sentään luvattu vuodeksi 2017.

        Rivimajat (lev 2 m x pit. 4 m) sopisivat myös Kivinokkaan, osa vuokrattavaksi.

        9+
      • Taliin tullaan ulkoilemaan ympäri Helsinkiä katsomaan upeaa vanhaa metsää ja jokilehto maisemia.
        Nyt ylimitoitetulla lisärakentamisella tuhotaan kaikki alueen vanhat lintumetsät. Pelto-/ golfkentillä ei ole samaa luontoarvoa kun nyt tuhottavalla vanhalla monipuolisella metsällä. Talin alue on yleisesti vesijättömaata joka on syytä edelleenkin rakentaa vain rajoitetusti koska Itä- Helsinkissä on runsaasti hyvää ja halvemmin perustettavaa rakennusmaata.
        Jotain hyvää Espoostakin. Liito-oravat ovat lehtitiedon mukaan levittäytyneet Länsi- Helsinkiin ja alueellemme Talin vanhaan metsään. Täytyypä lähteä koiran kanssa etsimään papanoita.

        18+
      • “Itään asuntoja” ei huomaa, että Helsingillä on ongelma kalliomassan sijoittamisessa. Tarvo -Vermo – Taliin saa ihannekaupungin Uus-Tapiolan, jossa on yli sata asuntolaivaa.

        Vanhat puut varmaan säilyvät, kun harrastuspaikkojen (9-rekäinen golf ja siirtola) ympärille rakennetaan kerrostaloja, tarvittaessa myös luodin kestävin ikkunoin.

        1+
      • Ei taida Talin vesijättömaan perustaminen onnistua pelkällä kalliomaan siirrolla, ilman 10 vuoden maaperän kuivatusta. Esimerkkinä Pikku-Huopalahti. Tänä kymmenenä kuivatusvuotena maa-alueet ovat järkyttävän näköisiä ja vailla virkistyskäyttöä. Itä- Helsingissä on hyvää valmiiksi kaavoitettua rakennusmaata heti rakennettavissa. Liito-oravat pelastavat arvometsämme.

        8+
      • “Itään asuntoja” Arabianrantakin kuivattu, myrkyt poistettu ja liejumaa nostettu ilmastomuutoksen odotuksen mukaan.

        Asuntojen hinnat täällä ovat sitä luokkaa, että gryndaaminen kannattaa vaikka avomerellä, jos rakennuslupa heltiää.

        Kelpaa täällä köyhien työssäkäyvien piehtaroida.

        2+
      • Pienten mökkien alueet esimerkiksi Kivinokassa tai Lauttasaaressa eivät mielestäni estä niiden käyttöä muidenkaan Helsingin asukkaiden virkistyskäyttöön, kunhan huolehditaan siitä, että alueella on riittävä verkosto kulkuteitä sekä penkkejä mukavilla pysähdyspaikoilla ja ehkäpä edellisten lisäksi vielä joitakin keittokatoksiakin. Näitä käsittääkseni löytyy, joten itse olen ihan tyytyväinen, vaikkei minulla tai tutuillani mökkiä tuolla ole.

        En oikein ymmärrä, mitä majojen poistamista ehdottava oikein tavoittelee? Olisikohan vain kyse kateudesta mökkiläisiä kohtaan vai peräti gryndereitten etujen ajamisesta? Nuo mökkialueet somine pikku mökkeineen, kävelyteineen ja polkuineen ovat paljon mukavampaa ympäristöä liikkua ja ulkoilla kuin ns. rakennettu ympäristö.

        10+
      • Juuso. Vaikea liikkua, jos on aitaa, laituria, terassia, istututkisia, veneitä jne kuten Lammassaaressa ja Kivinokassa. Muistaakseni näin on Lautasaaressakin.

        Omarantainen kesämaja on todella kateuden arvoinen.

        0
    • Kyllä tästä tiiviistä mielikuvituksettomasta kaupunkirakenteista on jo karmeita esimerkkejä kuten Ruoholahti ja Jätkäsaari. Keitä tällaiset slummiutumiset palvelee? Karmeita betonirakenteita ja Jätkäsaareen alue näyttää lähinnä leegopalikoista kootulta epämääräiseltä betonikolossilta.Päinvastoin tuntuu yleisesti yhä enemmän olevan niin, että ihmiset hakeutuvat väljempiin ympäristöihin Espooseen ja Vantaalle. Onko pakko kehittää pakolla jonkinlaista teennäistä suurmetropolia, joka saa ihmiset hakeutumaan muualle väljempiin ympäristöihin. Onko tätä yhä lisääntyvää muuttotrendiä tutkittu kun yleiskaavan lähtökohta on päinvastainen?

      38+
      • Yksi tutkimus on ainakin Turun yliopiston nuorten tulevaisuuskuvia käsittelevä kysely. Siinä kysyttiin 18-30 vuotiailta unelmatulevaisuutta.
        Kaupungissa halusi asua 25% vastanneista.
        Kaupunkien läheisellä maaseudulla halusi sen sijaan asua 55% vastanneista.
        Mutta Helsinki näyttää perustavan muuttoliikkeen ulkomaalaisten varaan.

        21+
      • Höpö höpö. Pitkästä aikaa Helsinkiin rakennetaan lisää kantakaupunkia, hyvä niin. Väljää lähiötä on ympäri Suomea halukkaille ihan riittämiin.

        16+
      • Vieraskielisten osuus Helsingin väestöstä oli vuoden alussa 12,8 prosenttia. Yli puolet Helsingin vuoden 2013 väestönkasvusta tuli vieraskielisistä.

        11+
      • Kantakaupungin liepeiden tiivistäminen tapahtuu hitaasti ja epätasaisesti. NIMBY -porukat ovat aktiivisia. Suurin väljyys näytää säilyvän Kumpulassa ovelan puutaloeliitin avulla.

        3+
      • Jopa Kamppiin erinomaiselle paikalle on rakennettu slummitasoisia asuntoja todennäköisesti sosiaalisin perustein. Mistä löytyy työpaikat kaikille Helsingin kasvu-utopian edellyttämille asukkaille.

        1+
    • Eipä vaan näytä uusi yleiskaava antavan paljon arvoa niille viheralueillekaan. Karmivia merkintöjä löytyy mm. kotinaapurustostani Itä-Helsingistä. Todella hienoja lähiluonto- ja virkistysalueita on kaavassa merkitty rakennettaviksi alueiksi. Kaupunkisuunnittelijoiden puheet ovat kauniita mutta todellisuus ihan toista. Yleiskaavan merkinnät muuttavat toteutuessaan satoja hehtaareita helsinkiläisten lähimetsiä betoniviidakoksi.

      Rakennusliikkeet ovat hoitaneet lobbauksensa jälleen kerran esimerkillisesti. 🙁

      31+
    • Tiivis rakentaminen ei takaa viheralueiden säilyttämistä. Tiivis rakentaminen takaa tiiviin rakentamisen. Tiivis rakentaminen ei takaa lähi viheralueiden säilyttämistä.

      Lähiössä on hyvä elää, on rauhallista eikä tarvitse ikkunasta katsella naapuritalon seinää muutaman kymmenen metrin päässä. Lähi virheralueet ovat tärkeitä. Ei Nuuksio, etäällä sijaitseva keskuspuisto tai Lappi korvaa lähimetsää tai- metsikköä.

      29+
  11. Hienoa, että Malmin lentokenttäalue saadaan vihdoin ja viimein hyötykäyttöön! Nythän tuo valtava maa-alue keskellä kaupunkia on vain muutaman Cessna-harrastajan käytössä ja vieläpä ilmaiseksi! Mikä on ollut lennellessä kun valtio (Finavia) ja H:gin kaupunki ovat maksaneet harrastuksen kustannukset. Lentäjät vieköön pörisevät kotteronsa muualle. Helsinkiläiset haluavat Malmille uusia asuntoja ja elämää!

    38+
    • Kyllä siellä Malmin lentokentällä muutakin toimintaa on, kuin muutama cessna-harrastaja. Tuolta voi Malminkin asukkaat tutustua oman lentokenttänsä toimintaan: http://malmiairport.fi/

      20+
    • Muutama Cessna-harrastaja, siis puhut nyt Suomen toiseksi vilkkaimmasta kentästä. Finavia kustantaa Malmin toiminnot liiketoiminnallaan. Lentokoulut ja kentät muualla Suomessa sen sijaan toimivat valtion tuella. Kalliiksi tulee veronmaksajille Malmin kenttäalueen rakentaminen. Ei pelkästään se, että Malmin toimintojen siirtäminen johonkin uuteen paikkaan rakennettavalle kentälle mutta talojen rakentaminen Malmin savimaalle ei ole ihan halpaa, mikäli edes löytyy rakennuttajia rakentamaan. Todennäköisesti kaupungin kontolle jää maaperän puhdistamiset, paalutukset ja kuten muukin infra ja asuntojen hinnat senkun nousevat.

      14+
    • Ei pidä paikkansa. Aluetta käyttää kaikkien viereisten lähiöiden asukkaat virkistyskäytössä. Sinä luultavasti asut kauempana, kun näkemys on noin kapea.

      6+
    • Malmin lentokenttä soveltuu tarvittaessa myös sotilaskoneiden käyttöön jotka voivat puolustaa Suomen pääkaupunkia. Mikä pakkomielle sinne on haluta joku ghetto rakentaa?

      16+
      • Malmin lentokenttä soveltuu tarvittaessa myös ufojen käyttöön..Miksei asuntoja, joista on pula?

        11+
      • Mikä on tuo paljon puhuttu asuntopula? Etuovi.com kertoi juuri äsken, että Helsingissä on myytävänä 4047 asuntoa. Haluaako joku ostaa niitä peräti 4048?

        9+
      • “Oikotie”, jonka eilen jätin tarkistamatta, kertoi puolestaan äsken, että niitä asuntoja on tarjolla peräti jo 4367! Ei tämä tilanne asuntopulalta vaikuta. Sitäpaitsi, eivätkös firmat pyri koko ajan tehostamaan toimintojaan, jolloin ylimääräistä toimisto- yms. tilaa jää myös tyhjilleen. Taitaisi olla järkevämpää muuttaa niitä (kysynnän perusteella, väliaikaisesti?) asunnoiksi, kunnes niitä ehkä joskus taas tarvitaan.

        12+
      • Helsingin kaupunki on rakennuttanut veronmaksajien rahoilla mm. Viikinmäkeen edelleen tyhjillään olevia asuntoja. Tällä hetkellä vain sijoittajat ostavat uusia asuntoja.

        4+
  12. Kun Helsingistä nyt ollaan metropolia tekemässä, niin luulisi että tällaiseen kaupunkiin yksi pienlentokenttäkin mahtuisi. Moni kaupunki olisi ylpeä toimivasta pienlentokentästä.

    Malmin vanha perinteikäs kenttä pitäisi säilyttää toimivana lentokenttänä, joka antaa arvon omalle historialleen. Kaupungin suunnittelijat eivät näytä tällaisia arvoja lyhytnäköisessä rakentamisvimmassaan ymmärtävän!

    24+
      • Mitäs jos lukisit tuolta Malmin kentän nettisivuilta, mitä eroa on Malmin kentällä ja Helsinki-Vantaalla. Mitäs luulet olevan syynä, että yleensä lähes kaikissa isoissa kaupungeissa on iso kansainvälinen lentokenttä sekä pienempi kaupunkikenttä, kuten vaikka Tukholmassa on Arlanda ja Bromma.

        15+
  13. Miksi Malmin lentokentän paikalle rakennettavan lähikeskustan nimi on kaavassa “Malmin lentokenttä”, vaikka siellä ei silloin enää ole lentokenttää?

    5+
    • Ei ole enää tykistöä Töölön Tykistönkadulla, ei eläintarhaa Eläintarhassa, ei Månsia Maunulassa, …

      7+
  14. Toivottavasti suunnitelmat vehreästä, ekologisesta puutarhakaupungista, joka pitää sisällään myös matalampaa rakentamista vars. nykyisen pientaloalueen lähettyvillä myös toteutuvat jos/kun päästään tarkempaan kaavoitukseen. Aina jossakin vaiheessa kaavoitusta taloihin tupsahtaa lisäkerroksia ja tehokkuutta nostetaan. Lentokentän menettäminen tulee kyllä olemaan suuri surutyö monelle – jos niin käy.

    8+
    • Malmin kentän alueen yleiskaavassa oli varattu rangasmainen viherväylä, ilmeisesti kentän kiertävä kuntopolku jää puineen päivineen ennalleen. Sen puustohan on kasvanut rauhassa mahtavan isoiksi. Kivikossa ja Laajasalossa on vastaavia puita.

      4+
      • Ei yleiskaavaluonnoksessa ole mitään kuntopolkuja. Lentokentän alue on suunniteltu täyteen taloja ja katujen linjaukset vain myötäilevät entisten kiitoratojen ja muiden väylien sijainteja. Kestää vuosikymmeniä ennenkuin alueet on kaavaluonnoksen mukaisesti rakennettu täyteen, mikäli niitä edes rakennetaan. Ja ympäristö on käytännössä asumiskelvotonta rakennustyömaata koko tämän ajan. Ihmettelen myös, mistä ne kaikki työpaikat syntyvät joita lentokentän, Malmin ja Tattarisuon lopettamisen jälkeen näille alueille kaavaselostuksessa ennustetaan. Alueen keskukset ovat jo nyt tulvillaan tyhjiä liiketiloja.

        13+
  15. Olen iloinen, että Malmilta vihdoin häädetään nuo turhaan Helsingin yllä pörräävät pienlentokoneet, ne ovat kuin prätkäjengi omakotialueleella eli toteuttavat vain omia mielihalujaan meluten ja häiriten asukkaiden korirauhaa. Meluavat harrastetoiminnot voi hyvin ohjata tarpeeksi kauaksi citystä.

    29+
    • Mopopojat! – Melu on kaupungin ongelma suuresta pienimpään mittakaavaan. Esim. lasiseinäinen talo naapurina takaa, että roska-auto kaikuu kunnolla siitä. Kaupunki päästää läpi näitä lasipintoja kapeisiin katukuiluihin!!!

      4+
    • Samalla on ensi tilassa ajettava alas myös kentän kainaloon rakennettu kartingrata. Ratamelun takia osa lentokenttää kiertävästä ulkoilureitistä on ollut jo pitkään kelvoton ulkoiluun, ellei käytä kuulosuojaimia, ja lähimmät asuinalueet ovat nyt nousseet muutaman sadan metrin päässä radasta. Jostain syystä kaupunki on silti ollut sitä mieltä, että huvin vuoksi meluaminen on jotenkin hyväksyttävää ja sitä pitää vain suvaita, mutta meluajien ei tässäkään tapauksessa tarvitse välittää mistään muusta kuin omasta mielihyvästään. Tässä suhteessa Helsingin olisi aika sivistyä: Möykkääminen ei ole mikään ihmisoikeus, ja tässä tapauksessa sille on jopa Helsingissä muitakin paikkoja, joissa se ei häiritse ulkopuolisia.

      7+
    • Pahinta on että koko Koillisen vihersormi on leikattu ehdotuksessa. Lentokenttä ympäristöineen on vielä alueemme vihersormi. Miksi Helsinkiin pitää hankkia isoja määriä asukkaita lisää? Asukkailta ei ole asiaa kysytty. Tilaa on vaikka missä Uudellamaalla. Varsinainen melu tulee Lahdenväylästä, Kehä III:sta ja Vanhasta Porvoontiestä sekä illemmalla Seutulan kentälle menevistä koneista.

      7+
    • Häädetäänkö myös liikematkustajat jotka tulevat ostamaan telakoita Suomesta ( Esim STX:n neuvottelijat ), tulevatko myös muusikot jatkossa turistiluokassa Helsinki-Vantaalle. Saattavat jäädä tulematta? Tukholmassa kiitetään, kun säilyttävät Bromman kentän aivan kaupungin keskustassa liikelennoille.

      6+
  16. Kovasti mietityttää, miten kaikki logistiikka pitäisi hoitaa tulevaisuudessa. Liikennemäärät tuskin nykyisestä vähenee, saadaan korkeintaan pysymään nykyisellään kasvun sijasta, mikäli Helsinki oikeasti aiotaan pitää elinvoimaisena. Nykyiset kaavailut tarkoittaisivat nykytason liikennemäärillä täysin tukossa olevia väyliä, joten logistiikka hidastuisi ja kallistuisi. Samalla on toki muistettu pohtia purkua ja lastausta vaativa logistiikka pysähtymismaksun alaisuuteen. Logistiikkaan kuuluu lisäksi muutakin kuin purkamista ja lastaamista vaativaa liikennettä, minkä toimintaedellytykset hidastuvat.

    Logistiset kustannukset ydinkeskustassa tulevat nousemaan huimasti ja merkittävää kustannustason nousua tulee myös Kehä I:n sisäpuolelle ja sen varrella.

    Näitä perusteista vasten ihmettelen kovasti, millä tavoin nämä kaavailut auttavat pitämään Helsingin keskusta-alueen elinvoimaisena? Yritysten kulut tulevat nousemaan huomattavasti ja nämä kulut viimekädessä veloitetaan asukkailta. Asuntoja siis saadaan lisää, mutta vuokrataso ei todellakaan laske näiden kaavoituksen aiheuttamien kustannusten nousun takia.

    19+
    • Asunnot voivat olla halvempia, jos halutaan. Nyt hinta on paljon rakennus/tonttikuluja suurempi, koska se määritetään alueen maineen/tason mukaan. Tosin kaupungin tontinvuokra saisi olla max 2,5 % maan arvosta.

      1+
  17. Kaksi asiaa:

    1. Malmin lentokenttä on säilytettävä ja sitä kehitettävä lentoasmeana. Asunnot muualle!

    2. Sisääntulomoottoriteitä ei pidä muuttaa bulevardeiksi. Esimerkkinä jos Länsiväylä muuttuu kaduksi Kehä I:n sisäpuolelta keskustaan, pitenee jo nyt 45 minuutin ruuhkatyömatka noin tuntiin. 150.000:lla päivittäisellä matkalla edes takaisin tämä merkitsisi 25.000 tunnin lisäaikaa istua autossa, joka on pois ihmisten vapaa-ajasta. Ei kiitos!

    Minä nostaisin Länsiväylän nopeusrajoituksen alkuosalla 100:een ja vastaavasti korottaisin muidenkin sisääntuloväylien nopeusrajoituksia. Auto on ihmistä varten! Ja tulevaisuuuden autot ovat niin ympäristötstävällisiä, ettei tätä puolta tarvitse ajatella. Oman auton käyttö on yksi yksilönvapauden merkki!

    16+
    • Nyt teit diplomaattisen virheen, kun Malmin puolustajana vielä haluat laajamittaista autohurjastelua!

      14+
    • Pitääkö asua Espoossa ja tulla ruuhkauttamaan Helsingin keskustaa ja pakokaasuttelemaan, kulttuurimenoihin jos maksaa verot yms. Espooseen? Ihan hyvin voi asua Helsingissä, käydä töissä, ja viettää lomatkin ilman autoa eli kehä 1 sisäpuolella koko elämä.

      6+
    • Miksi Helsinkiläisten pitäisi ylläpitää moottoriteitä ympäristön loiskaupunkien asukkaille? Helsinkiläiset eivät niitä tarvitse. Loiskaupunkien autoilijat tukkivat kaupunkimme liikenteen ja parkkipaikat. Imevät Helsingistä kaiken hyödyn, maksavat veronsa loiskuntaan ja autoilevat illaksi nukkumalähiöihinsä. Illalla “kulttuuripalveluistamme” autoillaan mahdollisimman nopeasti taxilla moottoritietä pitkin, – joka on tietysti valtion maksama, mamman viereen

      16+
      • Moottoriteitä ylläpitää valtio. Jos moottoritie muutetaan kaduksi,niin sen jälkeen ylläpidon maksaa Helsinkiläiset. Helsingissä on yli 200000 autoa ja määrä on kasvanut viimeiset 20 vuotta. Isoja ja turvallisia väyliä tarvitaan jatkossakin. Nopeutta voisi tosin pudottaa melun vuoksi.

        16+
      • OLDELLE
        Me Helsinkiläiset saamme moottoritien maa-alasta moninkertaisen hinnan nykyiseen moottoritie käyttöön verrattuna. Loiskaupunkien autoilijoiden melusaasteet saadaan pois. Parkkiongelmat Helsingissä vähenee, kun Helsingissä työskentelevät voivat asua Helsingissä. Helsinkiläisille veronmaksajille asuntoja ja viihtyisä asuinympäristö. Ainoina häviäjiä ovat loiskuntien autoilijat, jotka voivat jatkaa amerikkalaista autoilu-unelmaansa omien kaupunkinsa moottoriteillä.

        14+
    • Olit huolissasi työmatka-ajan pitenemisestä. Mielestäsi sisääntuloväyliä ei saisi muuttaa bulevardeiksi ja sisääntulovälien rajoituksia tulisi nostaa.

      1. Nopeuksien nosto ei auta työmatkaruuhkan aikana – nopeuksien alentaminen voi parantaa välityskykyä. Esimerkiksi nopeudella 40 km/h tie vetää huomattavasti enemmän autoja kuin nopeudella 80 km/h , siitä yksinkertisesta syystä, ettävoidaan ajaa paljon lähempänä (esim. jarrutusmatka 80 km/h:sta on 4 ketaa niin pitkä kuin 40 km/h:sta.) Nopeuksia alentamalla useampi on npeammin perillä!

      2. Julkisen liikenteen parantaminen vähentää henkilöautojen tarvetta. Esimerkiksi, jos työmatka tehdään oman auton sijaan (, jossa on keskimäärin 1,3) matkustajaa) bussilla (jossa on 50 matkustajaa) tulee tilaa tielle kummasti (38 henkilöauton + niiden välin verran).

      3. Bulevardeiksi muuttaminen antaa mahdollisuuden rakentaa huomattavan määrän asuntoja, jolloin työmatka-ajot vähenevät.

      4+
  18. Bulevardit on hyvä idea ja tilanne ei heikkene nykyisestä liikenteen kannalta lainkaan. Työmatkalaisena seison päivittäin samoilla samoilla paikoilla jonossa jo nyt, aivan sama onko rajoitus 100 vai 40 km tunnissa.
    Ajotietokoneen mukaan viikottainen keskinopeus moottoritietä keskustaan on 40 km tunnissa.

    24+
    • Juuri näin. Kaupunkiin tullessa 50 nopeus ei hidasta matkaa lainkaan ja lähtiessäkin vain pari minuutia.

      12+
      • Ei se nopeusrajoitus vaan ne valoristeykset, joilla tuntikapasiteetti leikataan murto-osaan.

        24+
      • Henkilökapasiteetti päinvastoin kasvaa koska suurempi osa kulkee joukkoliikenteellä. Raitiovaunukaista kuljettaa yli 7000 henkilöä tunnissa, siinä missä leveämpi motarikaista vetää vain n. 2000 autoilijaa.

        1+
    • Hyvät liikenneyhteydet ovat minkä hyvänsä kaupungin elinehto. Jos liikenne ja liikennemelu sen myötä kasvavat, kuten on jo tapahtunut, pitänee harkita, mikä on järkevin tapa pienentää haittoja. Meluesteet, ja sellaisina toimivat rakennusrivistöt ovat keinoja muiden joukossa, mutta niin on myös nopeusrajoitusten alentaminen.

      Mikäli kyseessä on valtion ylläpitämä moottoritie, jonka aiheuttama haitta lähistön asukkaille (ja muillekin siellä ulkona ilman äänieristystä liikkuville) on kasvanut liikenteen kasvun ja kehittymisen takia, pidän tärkeänä, että ajonopeuksiakin on tarvittaessa voitava pudottaa, riippumatta siitä, kenen hallinnassa tuo ajoväylä on. Eri asia sitten on, miten todellisia ajonopeuksia kyetään moottoriteillä hillitsemään, siellä missä ja milloin se olisi aiheuttamiensa haittojen takia tarpeen. Pitäisi löytää keinoja, joiden avulla paksukaan lompakko ei kannusta ylinopeuksiin.

      6+
  19. Malmi on ajankohtainen masinointi ja se näkyy tässä. Minusta on tärkeämpää katsoa Kumpulan roolia asumisen tiivistämisessä. Asun yhtä kaukana keskustasta kuin Kumpulan asukas, mutta minun parvekkeelle näkee sadasta ikkunasta kun taas kumpulalaista ympäröi puisto, kasvimaa, autio katu ja vehreä piha.

    Näitä jäävejä suojelualueita ovat virkamiehet hankkineet etuutensa ja oman rauhan turvaksi. Luulisi puukerrostalon sopivan Kumpulan maisemiin.

    8+
    • Miksi jokaisessa Kumpulaa koskevassa kommentissa argumenttina on, että jollakin mystisellä “puutaloeliitillä” ei saisi olla puutaloa? Kuulostaa vain puhtaasti kateudelta Kumpulan hienoa aluetta kohtaan.

      16+
      • Esim. Kivinokan siirtolapuutarhan tai Kumpulan kulttuurimaiseman ja rakennusten suojelu herättää tulevien polvien puolesta kateutta, koska se sementoi määrätyt etuudet.

        Kumpula on ihan OK ja kävelen siellä usein, mutta haluan sinne muutaman puukerrostalon lisää.

        Kummallista, että luontoharastus voi olla laajan puiston keskellä (esim. Talin kenttä ja siirtola, Vallilan ja Kumpulan siirtolapuutarhat jne).

        1+
  20. Metropolihallinto kuntoon ja kehä III:lle hitaasti toimivat tietullit. Loppuu turhat ruuhkat ja saadaan liikennevirtaan tilaa uusille kaupunkibulevardien asukkaille.

    8+
  21. “Vuosaareen tullaan ulkoilemaan joka puolelta pääkaupunkiseutua.”

    Koko Kallvikin niemi on esitetty vihersormeksi ja se on jo Natura-aluetta. Siinä valossa Paavo Nurmen huvilan “uudistaminen” on hyvin arveluttavaa. Kyseinen Porsassaari on enemmän kansallismaisemaa kuin Koli, jos ajatellaan arkipäivän katsojamäärää.

    4+
  22. “kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä arviolta syksyllä 2015 ja kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa vuoden 2016 aikana.”

    Jatkuuko kantakaupungin rakennuskielto vielä 2-3 vuotta ?
    Alunperin asunnoiksi rakennettuja piilokonttoreitä voisi muuttaa takaisin asunnoiksi jo aiemmin, kysyntää olisi.

    5+
  23. “viheralueilla
    selkeä hierarkia
    ja jatkuvuus”

    Näin luki yhdessä periaatepallukassa. Jatkuvuus tulee esiin etenkin rantapoluilla/-teillä. Liian usein tulee kuitenkin kalamiehellä kyltti tai aita eteen.

    Ihmiset ulkoilevat ylivoimaisesti mieluiten rantaväylillä. Pitää siis lunastaa omarantasiinkin tontteihin rantapolku. Riittää kun se merkitään ja sallitaan oleskelu MAX 5 MIN.

    2+
  24. Mielestäni on uskomatonta että kaupungissa, jossa on muka pulaa rakennusmaasta, pidetään yllä parempiosaisten leikkikyliä siirtolapuutarhojen muodossa. Mikäli kaupunkiin halutaan todella kaupunkia, tilaa vievät kesäasunnot alueineen pitäisi siirtää kaupungin alueelta sinne minne kuuluvat, eli kaupungin todellisille rajoille.

    http://siirtolapuutarhat-net.directo.fi/

    Golfkentät, kuin myös lentokenttäkin, ovat sentään yleisessä käytössä, kun taas siirtolapuutarhoista pääsee nauttimaan murto-osa kaupungin väestöstä.

    11+
    • Minustakin siirtolapuutarha on pinta-alaan nähden suurin uhraus muutaman ihmisen hyväksi.

      13+
      • “alueen keskeisimmät virkistysalueet tarjoavat myös tulevaisuudessa laadukkaita
        virkistyspalveluita laajenevan kaupunkikeskuksen toimijoille. Alueella sijaitsevat
        Vallilan ja Käpylän siirtolapuutarhat katkaisevat nykyisen kaupunkirakenteen
        tehokkaasti. Julkisen, kaikille avoimen, virkistysympäristön sijaan niiden tilallinen
        luonne on kuitenkin yksityistä. Siirtolapuutarhojen toiminnallisuutta tulisi jatkossa
        kehittää julkisemman tilan suuntaan, jos edellytyksiä alueiden käyttötarkoituksen muuttamisen ei ole.”

        Lohduttavaa tekstiä tulevaisuutta ajatellen. Siirtolat katkaisevat todella tehokkaasti jopa Marjaniemen kohdalla olevan kevyen sillan yhteydet meren rantaan. Se siirtoloiden aitahan on laiton, koska kartassa on avoimen viheralueen merkki.

        2+
    • Siirtolapuutarhojen alueella saa kulkea kuka tahansa vapaasti. Toisin on lentokentän siis kenttäalueen kohdalla. Eipä huvittaisikaan sillä puutarhat ovat paljon kauniimpia kuin lentokentät.

      8+
      • Tätä veruketta kyllä jauhetaan. Määrättyinä aikoina voi mennä sinne kävelemään, mutta läpi ei pääse. Esim. Marjaniemessä itäväylän ylittävä kävelysilta päättyy siirtolan porttiin, joka on kiinni. Marjaniemen rantaan ei pääse vaan saa palata takaisin pääväylille.

        Siirtolassa kävelevä kokee yhtä paljon mulkoilua kuin Kivinokan majan terassia ohittaessa.

        26+
      • Tiesitkö, että Malmin lentokentän ympäri kulkeva ulkoilutie on yksi parhaista ellei jopa paras Malmin alueen luontoreitti, jota saa ihan kuka tahansa kulkea. Kun alue rakennetaan täyteen kantakaupunkimaista asumista, voit enää vain haaveilla vastaavista luontoreiteistä.

        19+
    • Onhan nämä siirtolapuutarhat nykyisessä laajuudessaan erikoisia pääkaupungille, mutta nimenomaan parempiosaisten leikkikyliä nämä eivät ole. Niissä käydessä olen lähes poikkeuksetta vieraillut tavallisten ihmisten luona, joilla on jopa minua heikompi tulotaso, joka itselläni ei ole mitenkään kovatasoinen.

      Olisin voinut itsekin saada mökin, mutta en minä mökeissä viihdy. Sadalla eurolla olisin saanut tontin, jonka rasitteena olisi ollut sen hetkisen tönön purkaminen ja velvoite rakentaa uusi tilalle.

      Tuntemani parempiosaiset puolestaan vuokraavat mökin tai huoneen tällaisilta alueilta.

      4+
      • Mökkien hinta on tosiaan naapurikuntien mummonmökin luokkaa. Uudet mökkeilijät ovat parempiosaisia. Eivät viljele muuta kuin alkoholia.

        6+
  25. Tämä yleiskaavaluonnos on surullinen näyte siitä, millaisiin arvoihin kehitys nykypäivänä perustuu. Jo nykyään asuntojen neliöhinnat nousevat Helsingin rajalla tuhannella eurolla verrattuna Vantaan puolelle, vaikka molemmin puolin rajaa on ihan samanlaista lähiötä. Että ihan tosissaan levitettäisiin kantakaupunkimaista rakentamista moottoriteiden päälle ja sitten ihmiset kulkevat baanoja pitkin sähkötakseilla ja polkupyörillä töihin. Suomi on täynnä rakentamatonta peltoa, mutta Helsingissä pitää rakentaa kerrostaloja jokainen nurmikonkaistale täyteen. Yllättäen Sipoolta kaapatut metsät eivät kuulu tähän kokonaisuuteen, sinne kun aiotaan rakentaa ökyrikkaille bungaloveja.

    41+
    • Perustelet hyvin metropolin tarpeen. Se toisi “tasaiset” asuntohinnat. Malmin kentällekin voisi olla rooli, kun toinen kiitorata muutetaan ampumaradaksi.

      2+
  26. Malmin lentokentän vieressä asuvana olen ollut viimeisen puolen vuoden ajan suunnattoman masentunut ja surullinen tästä Malmin kentän yksipuolisesta ja oman järkeni vastaisesta ajojahdista, jota etenkin kaupunkisuunnittelijat ovat harrastaneet.

    Järkeni vastaiseksi asian tekee se, että Helsingissä hyvillä paikoilla on täysin tuottamattomassa käytössä isoja peltomaita. Esim. Viikin 350 hehtaarin suuruinen koetila Helsingin maantieteellisessä keskipisteessä, jonka läpi on linjattu Jokeri-rata, jätettäisiin kaavaehdotuksen mukaan miltei täysin koskemattomaksi.

    Malmilla kovassa käytössä olevan kuntoradan sisään jäävältä 140 hehtaarin lentotoiminta-alueelta lähtisi lähes 500 työpaikkaa (osa erityistehtäviä), ilmailualan koulutusta, ilmayhteys Helsingistä muualle ja paljon muuta.

    Helsingin kaupunki on järjestelmällisesti estänyt alueen kehittämistä viimeisinä vuosikymmeninä, joten alueen toiminta ei ole päässyt kehittymään sille tasolle, että jokainen ymmärtäisi alueen merkityksen ja ennenkaikkea tulevaisuuden mahdollisuudet.

    Ilmaston lämpenemisestä ja muista ihmiskuntaa uhkaavista tekijöistä huolimatta, ilmaliikenne tulee kehittymään, paitsi ei ehkä Helsingissä, mikäli stoppia ei tehdä tälle järjettömyydelle.

    Kaavaehdotuksen mukaan saisin kentän vierellä asuvana valtavasti lisää häiriötä tuottavaa liikennettä ympärilleni, ison suorakennustyömaan ja vihdoin joskus kivikylän sosiaalisine ongelmineen, joita nyt näkyy Malmin keskustassa.

    Kaavaehdotuksen mukaan menettäisin hienon asuinympäristön, jossa olen viihtynyt loistavasti aina viime kevääseen asti. Menettäisin hienon viheralueen, jonka kuntorataa on ollut mukava käyttää. Ja mikä pahinta menettäisin suuren sosiaalisen verkoston, sillä olen päässyt tutustumaan kentän toimijoihin. Menetän ilmatien kotialueelleni, jota toisinaan käytän.

    Minneköhän voisin lähteä pakolaiseksi, jos tämä huono suunnitelmaehdotus Malmin osalta syytä tai toisesta saadaan päätökseen?? Olisko Uusi-Seelanti riittävän kaukana?

    21+
    • Viikin peltoja hyödyntää päivittäin opinnoissaan ja työssään 6500 opiskelijaa ja 1800 työntekijää. Helsingin Yliopisto on maan arvostetuin tieteellistä tutkimusta tekevä ja koulutusta harjoittava instanssi, jonka häätäminen lopettaisi yhteiskunnan kehityksen tutkimuksen näivettyessä. Viikin pellot ovat myös valtakunnallisesti tärkeä lintualue ja osa alueesta oli mukana jo maailman ensimmäisessä kosteikkoalueiden suojeluverkostossa. On ihmeteltävää yhteiskunnan juurien ja hyväksytyn tieteellisen totuuden unohtamista vaatia näitä luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeimpiä alueita turmeltaviksi lyhytkatsanteisen tiivistystalousvimman riivaamana. Tiivistämiseen löytyy paikkoja, ja hyvä tiivistys lähtee alakeskuksista sisältäpäin, mutta tärkeimmät alueet täytyy säästää tuholta ja kulutukselta.

      18+
      • Lainaus Helsingin yliopiston sivulta liittyen edellä esitettyihin lukuihin:

        ”Viikin opetus- ja tutkimustila on Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan alainen yksikkö. Maantieteellisesti maatila sijaitsee keskellä Helsinkiä. Tilan päärakennukselta on Helsingin päärautatieasemalle matkaa yhdeksän kilometriä.
        Tilan kokonaispinta-ala on 353 hehtaaria, josta peltoa on 157 ha ja metsää 72 ha. Tilan navetassa on 60 ayrshire-rotuista lypsylehmää nuorkarjoineen. Vakituisia työntekijöitä on 11, jonka lisäksi 5–10 maa- ja metsätalousopiskelijaa tulee vuosittain tilalle harjoittelemaan tai tekemään opinnäytetöitään.”

        Ei kukaan ole häätämästä koulutusta muuta kuin lentokoulutusta Malmilta. Koetila on varmasti tärkeä, mutta pakkoko sen on sijaita Helsingin maantieteellisessä keskipisteessä?

        Malmikin on muuten tärkeä lintualue, jossa lintujen lisäksi voi tarkkailla vaikka kettujen toimintaa.

        9+
      • Maa- ja metsätieteellinen voisi muuttaa Hyvinkäälle, sinne on hyvä raideyhteys. Opiskelija-asunnot tulisivat Hyvinkäällä huomattavasti halvemmaksi. Yliopisto voisi rahoittaa siirroon myymällä rakennukset ja maa-alueet asuntokäyttöön. Näille pelloille mahtuisi 50 000 asukasta.

        18+
    • “Jokeri-rata, jätettäisiin miltei täysin koskemattomaksi. ”

      Jokeria kuormittaisi Hallainvuoren rinteen uusi asuntoalue, mutta jotain lisäasutusta sen varteen voisi keskelle Viikin suoraa sijoittaa: esim. metsäsaarekkeen viereen neljä pistetaloa. Itse peltoaukio on kauneudessaan luksusta ulkoilijoille. Kantani muuttui, kun muutin lähistölle.

      3+
      • Nimbyilijä.!
        Olet rakennuttamassa hienot Talin ulkoilumaastomme , mutta omiin peltoihin ei saa koskea??

        3+
      • Niin, on se tietty helppo miettiä itsekkäästi ja huudella “Taliin asuntoja”, kun se ei liippaa itseään.

        Talin läheisyyteen mahtuu niin paljon asuntoja, Suomen vanhin kenttä säilyttäen, ja sitä myötä lisää asukkaita, että heille Talin alueen arvo liikuntapaikkana, golf mukaan lukien, vain lisääntyy.

        6+
      • Tårta på tårta eli puisto puiston keskellä. Näin ovat kaikki luontoharrastukset (siirtolat, palstat, kentät). Muualla ne ovat kerrostalojen maisemaa.

        Taliin jättäisin 9 -reikäisen kentän ja sen ympärillä oleviin kerrostaloihin luodinkestävät ikkunat. Siirtolan ympärille myös kerrostaloja (pysäkit vieressä).

        Tarvo -Vermo – Talin Uus-Tapiola olisi ihannekaupunki, jossa olisi sata asuntolaivaa ja PALJON PUISTOA. Ulkoilu ei kärsi lainkaan.

        Tali symbolisoi etuuksia, joita on vanhemmalla polvella mutta ei nuorilla. Olen siis köyhien työssäkäyvien puolella.

        2+
    • Suosittelen muuttamaan Tukholmaan Bromman kentän lähelle tai Lontoon City-airportin lähelle. Molemmat kaupungit ovat aivan eri luokassa houkuttelemassa ulkomaisia sijoituksia kuin Helsinki. Merkittävät sijoittajat eivät lennä Suomeen turistiluokassa Vantaalle.

      5+
  27. Miksi esittelyssä kirjoitataan, että lentoaseman osalta RKY-merkintä koskisi vain rakennuksia? Koko lentokentän alue on merkitty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, ei Helsinki voi jyrätä tällaista! Siis merkintä koskee myös kiitoteitä, korjaattehan tekstin välittömästi.

    8+
    • Mahdollisuuksien Malmi -selvityksessä s.21 on kerrottu, että Malmin lentokenttä on listattu RKY (2009)-kohteeksi. Sivulla 25 on ote maakuntakaavan yhdistelmästä, jossa on näkyvissä tällä hetkellä voimassa oleva RKY-alueen rajaus.

      5+
    • Todennäköisesti apinat ja gorillat menisi tosiaan torille,eivät fiksuina luontokappaleina ainakaan bulevardille menisi.
      Kaupunginsuunnitteluvirasto voisi nyt jo muuttaa esimerkkinä muille vaikkapa Hämeentielle katutasoon. Samalla voisi muutkin kaupungin virastot siirtää yhteen riviin johonkin vilkasliikenteisen väylän varrelle. Nykyisin virastot hajallaan ympäri kaupunkia. Jotkut jopa aivan paraatipaikalla keskustassa. Se on tuhlausta.

      13+
  28. Malmin lentoaseman arvokas funkisrakennus on kuulemma tarkoitus suojella, mutta eihän yksittäisellä ympäristöstään irrotetulla rakennuksella keskellä jotain uutta asuntoaluetta ole mitään arvoa.

    Suojelun merkitys on siinä, että suojellaan suurempia kokonaisuuksia, alkuperäisiä miljöitä ja niihin liittyviä perinteitä. Parasta suojelua on pitää kenttä alkuperäisessä käytössään eli ilmailukäytössä.

    13+
    • Tietääkseni asema on tarkoitettu lastentarhaksi, jossa on väljää ympärillä ja leikkikiitoradat. Lennokkitouhuilla innostetaan tulevia lentäjiä. Maisemataulut lavastavat kiitoradan ja sen risteyksen.

      2+
  29. Tuomarinkylää on kohdannut tyrmistyttävä kulttuurihistorian tuhoamisyritys. Yleiskaavoittajat voisivat jalkautua keskustakorttelistaan katsomaan Helsingin kauneinta, vuosisatoja säilynyttä arvomaisemaa, jonne tullaan virkistäytymään ympäri pääkaupunkiseutua. Kulttuurihistoriallinen arvoalue peltoineen on säästettävä gryndereiden tuholta. Helsingin aiemmat päättäjät ovat tämän tajunneet, toivottavasti se järki otetaan taas käyttöön!

    35+
    • Arvomaisema tarkoittaa käytännössä avointa ja väljää. Onkin mietittävä, miten laajoja aukeita metropolissa on vara järjestää.

      Tuomarinkylän reuna on joukkoliikenteen varrella, joten sinne ainakin lisää asumista. Joen puoli on muutenkin viheraluetta. Hieno metsä on ainakin kaistaleena säilytettävä.

      1+
  30. Juuri niin, avointa ja väljää, ne ovat mittaamattoman tärkeitä arvoja, joita on vaalittava! Tuomarinkylä on kaikkien sinne tulevien ulkoilijoiden yhteinen lottovoitto, jossa Helsinki antaa asukkailleen sanoinkuvaamattoman hienon tilaisuuden olla osa reaaliaikaista luontodokumenttia, ja paikka, jossa voi ammentaa voimaa jaksaa tätä muuten niin hektistä nykypäivää. Tuomarinkylän upea miljöö on säilytettävä virkistyskäytössä, koska jos kaupunki kasvaa, tulee Tuomarinkylästä yhä tärkeämpi paikka, jonne voi siirtyä urbaanista sykkeestä latautumaan.

    26+
    • Monille muille Tuomarinkylän alue on täysin tuntematon, mutta oma seutu yhtä tärkeä kun väljyys sinulle.

      Tuomarinkylä on hyvin lähellä Haltialan lakeuksia ja aarniometsää. Myös Nuuksio ja Sipoon korpi ovat kaikkien yhteistä luontoa.

      Ymmärrätkö yhtä hyvin Kumpulan väljyyden säilyttämistä? Siellä ei jakseta edes hoitaa pihoja vaan kaupungin on tehtävä se verorahoilla.

      3+
      • En tunne Kumpulaa niin hyvin, että voisin ottaa kantaa. Puhun Tuomarinkylästä. Asukkailla/alueen käyttäjillä on paras tietämys omasta lähipiiristään. Suunnitelmista näkee, että yleiskaavaosastolla ei tiedetä eikä ymmärretä, miten tärkeä virkistyskeidas Tuomarinkylä on. Myös Vanhan Tuusulantien varren pellot kuuluvat kokonaisuuteen, jota ei saa rikkoa. Se olisi anteeksiantamaton virhe vielä syntymättömiäkin sukupolvia ajatellen. Nuuksioon ja Sipoon korpeen en autottomana pääse. Täältä pohjoispäästä Helsinkiä matka joukkoliikenteellä kestäisi niin kauan, että ei niissä tule käytyä. Siksi noin kolmen kilometrin päässä kotoa oleva Tuomarinkylä on hyvin tärkeä, liki päivittäinen ulkoilukohde. Olen muuttanut tänne kantakaupungista juuri luonnon, raikkaamman ilman ja yhteisöllisyyttä luovan asujaimiston takia, enkä ole ainoa. Emme kaipaa tänne bulevardeja, niitä voi tehdä Pasilan ympärille.

        19+
      • ” Tuomarinkylän tuhoamiselle stop!”

        Tässä jaetaan niukkuutta eli kaupunkiluontoa. Autolla ei mielellään lähde etsimään luontoa vaan edes jonkinlaista pitää olla lähellä. Vanha väki tuntee puiston puut.

        Onko itsekästä vatia, että asuinympäristö pysyy samanlaisena, kun nuoret haluavat kävelymatkan päähän töihin.

        Käy kerran Kumpulassa niin huomaat, että se on metsien keskellä oleva kolmen kadun omakotialue pihoineen ja kasvimaineen. Viereisessä Arabianrannassa asuu yli 6000 ihmistä ja alue on vain 17 % Kumpulasta.

        3+
      • Koska muutan 3 – 4 vuoden välein uusiin pyöräilymaisemiin, niin en kanna huolta vain yhdestä alueesta. Yritän vertailla alueita pääsääntönä demokraattinen asenne, että yhtä kaukana keskustasta olisi asukastiheys ja määrä per puistot oltava samaa tasoa.

        Kuusisaari ja Kulosaari ovat väljiä, mutta Kumpula on väljyyden huippu. Tärkeintä on saada kaikkien Helsingin saarien rannat kaikille avoimiksi. Lammassaari ja Kivinokkakin ovat vasta saamassa rantatien “omarantaisten” majojen paikalle.

        1+
      • Tuomarinkylän ja Haltialan peltomaisema antaa avaruutta Vantaan varrelle ja jatkuvuutta Keskuspuiston metsille. Se tarjoaa aika laajalle joukolle helsinkiläisiä mahdollisuuden pitkiin hiihto-, pyörä- ja kävelyretkiin joko suoraan kotoa lähtien tai kaupungin busseja käyttämällä. Vantaan Pakkala on jo rakennettu täyteen ja pakkalalaisillakin on hyvät mahdollisuudet käyttää tätä laajaa yhteistä ulkoaluetta. Suomalaisille metsät ja avarat järven- ja merenselät ovat tärkeää sielunmaisemaa metsien lisäksi, ja pellot varmistavat sen, että taivasta näkee Vantaan rannoillakin niin laajasti, että huonoillakin ilmoilla mieliala nousee.

        Lisäksi toivoisin, että sellaiset erityiset paikat kuin Itä-Pakilan Lystikukkula, Toivolanmäki ja ynnä muut kaupunginosissa vielä jäljellä olevat kukkulat voitaisiin säilyttää. Kaikkea ei tarvitse edes muuttaa puistoiksi. Olisi hyvä, jos me kaikki Helsinkiin töitten perässä päätyneet ja lapsemme ja lapsenlapsemme näkisimme vielä metsää ja ja muuta luonnonmukaista ympäristöä tarvitsematta matkustaa polttoaneita tuhlaten ja saastuttaen kauas maalle. Kaikki Helsinki ja lähikunntakin voisivat säilyttää omaa suomalaista ilmettä.

        4+
  31. Onneksi tiedelinja vanhaa rataa pitkin Kumpulanlaakson kautta on tulossa. Nykyinen Hämeentien pitkä silta Kumpulassa tulee lyhentää ja sen ympärille sekä Pasilan suuntaan tehdä leirintäalue karavaaneille ja teltoille. Valmiina on kaksi aitaa: laiton siirtola-aita ja Kasvitieteellisen puutarhan eli Kumpulan kartanon aita.

    Leiriytyvät toisivat turvaa ulkoilutiellä käveleville ja päin vastoin. Heillä olisi kävelymatka Pasilan asemalle ja Arabian kauppakeskuksiin.

    1+
  32. Eri asuinalueista on tehty omat suunnitelmat. Esim. Käpylään tulee hyvinkin tiivistä aseman ja entisen postin lähelle.

    Kumpulasta – ainoa alue – ei sen sijaan ole mitään suunnitelmia vaan rauha metsien ja laidunten keskellä säilyy ennallaan.

    7+
    • Kommentoinnin ongelma on se, että n. 70 % asukkaista kulkee vain yhtä reittiä päivittäin eikä tiedä koko Helsingistä mitään. Oma alue korostuu mielessä ja se mitä reitillä näkee. Esim. itse kirosin Vallilan siirtolapuutarhaa, jonka ohi menin päivittäin edestakaisin ja tunsin sen pidentävän matkaani keskustaan.

      Tarkoitan, etä demokraattinen näkemys on harvoilla. Se kehittyy kun asuu joka puolella kaupunkia aina muutamia vuosia. Vuosikymmenien aikana on tullut suuria eroja “etuuksissa”. Esim. nykyihmistä järkyttää, kun miltei koko Marjaniemen ranta on omarantaisia tontteja. Uimarantakin kuin puristettuna ökytalon aitaan. Enää ei rantoja kaavoiteta muutaman ihmisen käyttöön.

      6+
  33. Kunhan Anni Sinnemäki politikoidaan kaupunkisuunnittelusta vastaavaksi apulaiskaupunginjohtajaksi, niin saadaan heittää viimeinenkin toivo väljistä viheralueista ja autoilulle sopivasta liikennesuunnittelusta. Tervetuloa ns. tiivis kerrostalorakentaminen, pyörätiet, bulevardit ja tietullit. Tervemenoa kehätiet, lentokentät ja puistoalueet.

    17+
    • Luulen, että Penttiläkään ei aja autoilijoiden asiaa. Kantakaupunkiin ei mahdu lisää autoja ja on sovittava se raja, minkä takana on normaali autosta riipuvainen Suomi.

      Ongelma on se, miten työtön voi ajaa autolla, jos pelkät vakuutukset ja muut pakolliset tekevät 11 c/km.

      Tiivis joukkoliikennekaupunki on viihtyisä, hiljainen (ratikan mentyä), ekologinen, yhteisöllinen, monikulttuurinen, tuottava ja tarjoaa ihmisarvoisen elämän niile, jotka putoavat oravanpyörästä.

      4+
      • Miten “monikulttuurinen” liittyy joukkoliikennekaupunkiin, muutoin kuin että jo nyt paikallisjunissa on jatkuva monikulttuurinen härdelli päällä ja tavalliset työssäkäyvät veronmaksajat muuttavat mieluummin pois slummiutuvista kaupunginosista ja liikkuvat omilla autoillaan, koska joukkoliikenne ei ulotu heidän työmatkoilleen.

        6+
      • Jos kaupungista tehdään yhä monikulttuurisempaa, pitäkää nyt edes huoli siitä, että ääriliikkeiden kulttuuri eivät leviä tänne Helsinkiin, ja sen eri osiin, kuten on jo ilmeisesti käynyt muualla Euroopassa, esimerkiksi Belgiassa (Verviers), Ranskassa (Pariisi, eräine esikaupunkeineen) ja Saksassa (Berliini).

        Ihmettelen myös nykyisten “vihreiden” tavoitteita, jotka vaikuttavat suuntaan, jossa asukkaille tärkeä lähiluonto ja vehreys pyritään pala palalta hävittämään. Ns. vihersormet yleiskaavaluonnoksessa eivät riitä!

        5+
      • Juuso. Minustakin maahanmuutto pitää jakaa ja pakottaa tasaisemmin ympäri Suomea eikä keskittää sitä pelkästään Helsingin riskiksi. Ainakin tukea pitää saada vain jos asuu sovitussa paikassa.

        Viherverkosto ja -sormet on ok, mutta lähiluontoa tarvitaan etenkin vanhalle väelle. Sitä ei ole jaettu tasapuolisesti. Esim. Kumpulan valtava metsä on yleiskaavassa merkitty entistä isommaksi, vaikka se ei ole edes viherverkostoon kuuluva eikä Kumpulan väkimäärä kasva lainkaan (ei täydennysrakentamista).

        6+
  34. Oli erittäin viisas teko säätää yleiskaava nykyisellään käynnissä olevien osayleiskaavojen kohdalla toteavaksi, jolloin mahdolliset (todennäköiset?) oikeuskäsittelyt eivät koske jo kertaalleen tapeltuja alueita – etenkin kun rakentaminen on jo alkanut Jätkasaaressa, Kalasatamassa, Kruunuvuorenrannassa ja on kohta alkamassa Pasilassa.

    Kuitenkin Koivusaaren kohdalla yleiskaavan voisi muuttaa määrääväksi. Tämä siksi, että nykyinen yleiskaava pakottaa kalliisiin ja todennäköisesti huonosti toimimattomiin kansiratkaisuihin Länsiväylän ympäristössä. Kaikki nämä asiat ratkaistaisiin Länärin bulevardisoinnilla, joka on tulossa uuteen yleiskaavaan. Koivusaaren kaavoitus seisoo jo nyt, eikä se ole kaupungin mittakaavassa erityisen suuri asemakaavavarantoalue, joten se voisi ihan hyvin odottaa uutta yleiskaavaa. Huonot maankäyttöratkaisut kun kuitenkin jäävät riesaksemme vuosikymmeniksi.

    4+
    • Kerralla hyvää länteen? – Pientä Koivusaarta EI KANNATA TÄYTTÄÄ KIERTOLITTYMILLÄ.

      Muutenkin juuri länsiväylä sopii parhaiten ensimmäiseksi bulevardiksi. Risteyksiä on vähän, jolloin espoolaisten matka-aika ei muutu juuri lainkaan. Lauttasaari muuttuu ihan toiseksi kertaheitolla kuten laadituista kuvista ilmenee.

      11+
    • On muuten ihan kummallista, että jopa kaupungin rajalle sijoittuva, nykyisin ulkoilu- ja virkistysalueena (ja metrotyömaana) toimiva Koivusaari luetaan, ilmeisesti joidenkin kaupunkisuunnittelijoiden toimesta, “kantakaupunkiin” kuuluvaksi. Ei Vuosaarikaan ole kantakaupunkia, vaikka sinne metrolla pääsee. Hyviä liikenneyhteyksiä Helsinkiin tarvitaan joka suunnasta, ei vain rannoilta. Ainoa hyvä asia, joka nyt esillä olevassa yleiskaavaluonnoksessa tuohon Koivusaareen liittyy, taitaa olla se rantaraitti. Siitä voi olla monille iloa.

      Koivusaari ympäristöineen pitäisi rauhoittaa nykyisiltä, raskaasti yliampuvilta suunnitelmilta. Ei niin, että alue jäädytetään ja jätetään rämettymään, vaan niin, että kehitetään sitä, sen parhaat puolet kaikkien helsinkiläisten (ja miksei turistienkin ja naapurikaupunkien asukkaiden) iloksi säilyttäen. Sieltä voisi päästä merelle vaikka vesibussilla ihan metroaseman vierestä. Sinne voisi sopia nykyisten toimintojen lisäksi myös muutama hieno ja hillitty käyntikohde, esim. jokin upea näyttelytila tai museo kahviloineen, tms.

      Luonto ja maisemat ovat siellä Koivusaaressa ja sen ympärillä upeat kaikkien rantaraitin jalankulkijoidenkin ihailla. Senkään vuoksi tuosta ei pitäisi tehdä mitään ökyasujien reservaattia!

      Ei tuollaista kaupungin “helmeä”, kuten Koivusaari, pidä rakentaa raskaasti, vieläpä parhaat julkiset merinäkymät peittäen (kuten suunnitelmissa valitettavasti ehdotetaan).

      1+
    • Ei Koivusaari mitään Helsingin kantakaupunkia ole. Sehän on aivan kaupungin reunalla!

      Miksi muuten Koivusaareen ja sen ympärille suunnitellaan merentäyttöjä? Vast’ikäänhän valtuutettu Maija Anttila totesi viime keskiviikkoisessa kaupunginvaltuuston kokouksessa käyttämässään ensimmäisessä puheenvuorossaan (muistaakseni se oli 7. puheenvuoro ao. kokouksessa, ks. Helsinki-kanavan video “Kaupunginvaltuuston kokous 1/14.1.2015”), sen toisessa kohdassa, että tehtyjen selvitysten mukaan siellä Koivusaaressa maa nousee.

      En itse tunne kyseisiä selvityksiä, mutta jos näin todellakin on, eli Koivusaaressa (ja sen ympärillä) maa kohoaisi, ei kalliita merentäyttöjä nähdäkseni tarvita. Odotellaan vain, että se maa siellä kohoaa. Sitten, jos/kun se maa (ilmeisesti myös merenpohja) on kohonnut rakennusmääräysten edellyttämälle, riittävän korkealle tasolle, voitaneen kaavoitusta ja rakennustöihin ryhtymistä harkita uudelleen. Näin kaupunki voisi kerrankin säästää, ja käyttää rahat vakaammalle maapohjalle suunniteltuihin, rakentamiselle otollisempiin hankkeisiin, mikä lienee kaikkien kannalta toivottavaa.

      3+
  35. Sana on tietysti vapaa, mutta ei kai ole ihan pakko kommentoida kaikkea mikä liikkuu? Palstalla on muitakin lukijoita.

    7+
    • Toivottavasti on ja alueiden eroja ruoditaan. Yllättävän harva tietää mitään koko Yleiskaavan teosta. Radio Suomenkin toimittajat puhuivat puuta heinää eli ei hajuakaan asiasta.

      2+
  36. Mikähän tuosta Käpylästä tekisi niin mahtavan liikenteen solmukohdan? Saahan siellä nytkin hypätä bussista pois ja mennä junaan. Eikä tarvitse laittaa euroakaan rakentamiseen. Tosin sieltä ei pääse kuin etelään ja pohjoiseen,mutta eipä pääsisi näiden massiivisten suunnitelmien toteuttamisen jälkeenkään. Jokeri ykkö nenkin on kilometrin päässä ja maalta päin tullessa jäädään jo edellisellä pysäkillä pois jos jokeriin haluaa.
    Pasila on sen sijaan merkittävä solmukohta ja vieläpä lähellä Käpylää.

    8+
    • Ratikat ovat merkittävä liikennemuoto tulevaisuudessa. Esim. Käpylän ratikka jatkaa Käpylän asemalle ja siitä eteenkinpäin. Nykyiseen kääntöympyrän saa viisi pistetaloa.

      3+
      • Ei ratikkalinjan 1 jatkaminen pohjoiseen päin tee Käpylän asemasta mitään merkittävää. Linjalla ei nytkään kulje juuri kukaan. Eikä auta vaikka laitettaisiin 6 taloa liikenneympyrän keskelle. Lisäksi bulevardi tulisi omakotitalojen viereen. Lisäksi pitäisi voimalinja hävittää jollain taikatempulla pois.

        8+
      • Minä veikkaan, että vuonna 2050 kaikki kaupunkibussit ovat sähkökäyttöisiä. Silloin kummastellaan miksi kaduille on rakennettu kiskoja ja sähköjohtimia hankaloittamaan muuttuvien tarpeiden toteuttamista.

        9+
  37. Jotenkin tämä kaupunkisuunnittelu on niin puusilmäisen ideologista, että sitä ryhtyy jo miettimään, onko tämä Helsinki poliittisine virkanimityksineen se kaupunki, jossa haluan asua.

    29+
    • Olisi mielenkiintoista tietää, missä Helsingin nykyiset kaupunkisuunnittelijat asuvat ja kauanko he, vuosina per suunnittelija, ovat Helsingissä asuneet ja missä he nykyisin asuvat? Moniko kaupunkisuunnittelijoistamme on syntynyt Helsingissä? Minkälainen on KSV:n kaupunkisuunnittelijoiden jakautuma edellämainituin osin?

      Moniko heistä on tänne ehkä vasta opiskelun tain työpaikan myötä muualta muuttanut? Moniko heistä asuu kaupunkimme rajojen ulkopuolella ja miten he kulkeva työmatkansa? Minkälainen on heidän kulkutapojensa kirjo? Moniko kulkee esim. Länsiväylää tai sen viertä, vaikkapa pyöräilee trikoissaan aamuin illoin (ai niin, ehkä pikemminkin iltapäivisin) kaupungin rajan yli? Katselevatko he työmatkoillaan kaupunkiympäristöä vai keskittyvätkö yksin älypuhelimensa käyttöön?

      Mikä on Helsingin kaupunkisuunnittelijoiden sitoutuneisuus hyvän kaupungin kehittämiseen kaikille sen asukkaille?

      5+
      • Olisi mielenkiintoista tietää, missä KAUPUNGINOSISSA Helsingin nykyiset kaupunkisuunnittelijat asuvat ja kauanko he, vuosina per suunnittelija, ovat Helsingissä asuneet? Onko heillä riittävää näkemystä siitä, mitä hyvä asuminen eri alueilla kultakin alueelta edellyttää?

        6+
      • Hei!

        Kiitokset kiinnostavasta kysymyksestäsi!

        Yleiskaavatyötä tekee Helsingissä varsin moninainen joukko strategisen maankäytön ja kaupunkikehityksen asiantuntijoita. Yleiskaavatyötä tekevien asuinpaikat vaihtelevat mukavasti kantakaupungista esikaupunkialueille ja koska PKS on yhtenäinen työssäkäyntialue, asuu jokunen yleiskaavoittaja Helsingin rajojen ulkopuolellakin. Asumisen tapa vaihtelee kerrostaloista omakotitaloihin, omistusmuoto vuokra-asumisesta omistusasuntoihin. Koulutukseltaan kyseessä on varsin monialainen porukka ja ikäjakauma vaihtelee hiljattain koulupenkiltä tuoreine ajatuksineen työelämään siirtyneistä vuosikymmenten kaupunkisuunnittelukokemuksen omaaviin kuusikymppisiin.

        Sattumalta juuri allekirjoittanut kulkee usein työmatkoja trikoissaan pyöräillen, maisemista nauttien, mutta välillä myös bussilla älypuhelinta näpläillen 🙂

        6+
      • Kiitos Alpo Tanille vastauksesta, vaikkei tuosta nyt oikein kovin selkeää käsitystä saanut. “Suattaapa olla, suattaapa olla olemattakin” sanoisi varmaan savolainen.
        Sitä, että kysyttäessä vastataan, arvostan kuitenkin.

        Itse pidän kyllä silmät auki bussissakin, sillä huolella suunniteltua kaupunkia ja sen monipuolisia näkymiä, pikku metsiköineenkin, on monin paikoin kiva katsella.

        5+
      • Miten kaavoittajat saavat Lontooseen mahtumaan City-kentän pienemmille koneille kun Helsinkiläiset kaavoittajat eivät saa? Lontoossa lienee vielä pahempi “asuntopula”. Saako ideologia sumentaa järkiargumenttien käytön päätöksenteossa?

        4+
  38. Kaavasta puuttuu varaukset joka-aamuista “turistiautoilua” vähentäviä tietulleja varten. Ei Helsingillä ole velvoitetta varmistaa ja ylläpitää toisille paikkakunnille veronsa maksavien joka aamuista työmatkaliikennöintiä omilla autoillaan. HSL:n joukkoliikenne on sitä varten.

    Helsinkiläisten tasa-arvoisen kohtelun vuoksi ja ruuhkien vähentämiseksi pitää Helsingin kaupungin rajoille, suurimpien sisäänajoväylien yhteyteen, pystyttää tietullit yksityisautoilijoille. Se maksaa, joka käyttää. Helsinkiläinenhän maksaa teiden käytöstä jo kunnallisverossaan. Tietulleilla maksu otetaan myös toispaikkakuntalaisilta.

    8+
    • Ja mitäs sitten ne helsinkiläiset, jotka käyvät töissä muualla kuten esim. Espoossa tai Vantaalla? Pitää maksaa lisämaksua Helsingin vihreille, että saa käydä töissä…just näinhän se menee, kiitos.

      14+
      • Loiskunnat maksavat hurjia työmatkavähennyksiä omalla autollaan Helsinkiin tuleville veronmaksajilleen. Helsingin kaupungin työntekijöiden palkkauksessa oli helsinkiläisyys etusijalla vielä 80- luvulla. Ei enää. Ulkokuntalaiset päälliköt palkkaavat sukulaisia omasta kunnastaan . Viraston pihan parkkipaikat ovat jo klo 7 täynnä kun ei helsinkiläiset työntekijät kiirehtivät kilpailemaan vähistä pysäköintipaikoista. Samaiset työntekijät ovat jo klo 15 autoillaan kiirehtimässä nukkumalähiöihinsä.
        Kaupunkibulevardeilla saamme älytöntä edestakaisin surffailua vähemmälle ja työntekijät asumaan lähelle työpaikkaansa.

        5+
  39. Malmin lentokentän luontoarvot tulee säilyttää!
    En ainakaan itse halua sinne luonnon tilalle tavanomaisia nurmikenttäkaistaleita, joissa on “starndardipensaita”. Lentoasema on mahdollistanut hoitamattoman, villin luonnon säilymisen alueella: kasvisto on vaihteleva ja ympäristön luonto luonnoaikojen mukaan muuttuva. Puut varjostavat mukavasti lenkkipolkua siten, että koiranomistajat ym. voivat liikkua siellä helteelläkin. Matkalla on lähteitä ja linnoistusten kohdalla ennen mäennyppylää tulee vastaan mm. viileä ilmavirtaus, vaikka lämpötila on lähes 30 astetta! Kaikkea tätä elämystä tarjoaa kenttää ympäröivän lähiöiden ihmisille ja muillekin tuo lentokenttää ympäröivä luontokaistale lenkkipolkuineen:http://www.lahitieto.fi/2014/08/20/soile-haluaa-herattaa-keskustelua/

    18+
    • Vähän villiintynyt luonto on kuin kirosana rakennusvirastolle. Se ei ikäänkuin ole heidän hallinnassaan.

      11+
    • Tätä Malmin lenkkiä on moni kehunut minulle. Ilmeisesti siellä ei ole ollut edes koiraongelmaa.

      Suunnitelmissa tuo luontopolku säilyy ja miksi puitakaan kaadettaisiin, elleivät ole vaaraksi. Kaikin puolin ideaalinen alue on tulossa ja toivottavasti neliöt maksavat n. 2000 – 3500 e.

      1+
      • Sulta tuntuu löytyvän sanottavaa jokaiseen kommenttiin täällä ja saahan sitä olla optimisti eikä 2020-luvun asuntomarkkinoista tietenkään kukaan vielä tiedä. Mutta neliöhinnat näillä Helsingin uusilla asuinalueilla lähtevät tällä hetkellä 4000 eurosta ylöspäin aina Jätkäsaaren yli 10 000 euron neliöhintoihin. Hämmästyttää todella, kenellä on varaa asua näissä nykyisisä ja tulevissa asunnoissa.

        12+
  40. Alueen tarkempaa suunnittelua varten tarvitaan yksityiskohtaiset lajisto- elinympäristöselvitykset. Mysö maaperätutkimukset tarpeen ennen kuinRakentamisen suunnittelua kohdennetaan tarkemmin. Kenttää ympäröivät metsiköt tulee säilyttää niitä pirstomatta ja ulkoilu ja viheryhteudet on jo yleiskaava vaiheessa turvattava. Alueella on arvokasta lähdeluontoa jota rakentamisella ei saa pilata. Rakentamisen mitoitus on liian suuri ja toteutuessa se tuo mukanaan monia ongelmia. Kulttuurihistorialliset kohteen myös ympäristöinenen on varjeltava. alueen monimuotoisuutta pystytään lisäämään Longinojan avaamisella kentän alueeelle (nyt osa putkissa) ja luomalla pienkosteikoita ja muyös avoimeksi jääviä alueita. Liikenneradan meuongelmat on ratkottava jos asuntoja kohdennetaan sen läheisyyteen. Viheryhteydet tulee näkyä jo yleiskaavassa Puistolan, Kivikon, Falkullan ja Longinojan suuntaan ja siihen tulee varata myös aukeita rakentamattomanan säilyettäviä alueita virkistyskäyttöä varten.

    5+
    • Suomi on pelkkää luontoa ja en uhraisi suuria summia luontoselvitykseen. Luonto onneksi korjaa ja sopeutuu miltei mihin vaan. Itse pidän kivikosta ja hietikostakin, koska Lappi -tyyppiset kasvit valtaavat sen nopeasti eli karua kauneutta, sano.

      5+
  41. Malmin lentoaseman ympäri menevän luontopolun sisälle, kun ahdetaan 25 000 ihmistä, niin sen kyllä tietää missä käytössä tämä “luonto” siellä sen jälkeen on. Vihreät tekee Helsingistä monikulttuurista slummia, jossa kukaan ei käy töissä ja kaikki vaan ajelee onnellisena polkupyörillä ja haaveilee maailman parannuksesta.

    15+
      • Niin, Arabianrannan välittömässä läheisyydessä sattuu sijaitsemaan vanhankaupunginlahti ja Viikin luonnonsuojelualue.

        14+
  42. Ei asuntoja tärkeille viheralueille! Tällainen on mm. Talin liikuntapuiston metsä Munkkivuoressa. Ympärillä on golfkenttä ja monta muutakin kenttää mutta ne eivät korvaa asukkaille tärkeää lähimetsää. Koko Munkkivuoren ympäristö on kaavoitettu asunnoille, metsikön osalta on löydettävä jokin muu ratkaisu. Kyse ei ole mistään ryteiköstä vaan hoidetusta ulkoilualueesta.

    18+
    • Viheralueet ovat tärkeitä, mutta ne on suhteutettava etäisyyteen keskustasta. Luontoa on siis Ilaskiven sormimallissa sitä enemmän, mitä kauempana keskustasta ollaan.

      Talissa voisi esim. siirtolan ja golf -kentän rakentaa, jolloin puistoalue jäisi ennalleen. Munkkivuoren metsää voisi saartaa muutamalla pistetalolla.

      Kumpula ja osin Käpyläkin pelkkää puistoa, kasvimaata ja metsää ja niiden tulisi olla yhtä tiiviitä kuin esim. kauempana oleva Veräjälaakso ym.

      4+
  43. Talin golfkentän alueelle rakentamista ohjaa ja on ohjannut jo vuosia vasemmiston ja vihreiden ideologia, ei järki. Golfkentälle voi sen mukaan rakentaa koska kyseessä on eliitin harrastus.

    Samoin on toistuvasti esitetty mm. Osmo Soininvaaran blogeissa että kenttä suljettu ja sinne ei pääse muut kuin jäsenet. Tämähän ei pidä paikkaansa.

    Nyt on ehdotettu että osa Talin golfkentän alueesta muutetaan asuinalueeksi ja jäljelle jää yhdeksänreikäinen kenttä.
    Jos suunnittelua ohjaisi järki ja haluttaisiin alueelle runsaasti asuntoja niin tokihan koko kenttä muutettaisiin asuinalueeksi ja samoin tietysti Talin siirtolapuutarhan alue.
    Siirtolapuutarhaan ei tietenkään saa koskea vaikka se on liikenteelisesti loistavalla paikalla asuntorakentamista ajatellen.

    Siirtolapuutarha se vasta suljettu yhteisö onkin. Ei tarjoa ulkopuolisille mitään palveluja tai tapahtumia.

    Talin Golfkentälle pääsee kuka tahansa harjoittelemaan, kartanoon pääsee kahvittelemaan ja ruokailemaan, pelaamaankin pääsevät kaikki joilla on asiaankuuluva golfin tasoitus ja greencard. Opetusta järjestetään samoin kaikille halukkaille.

    6+
    • “Siirtolapuutarha se vasta suljettu yhteisö onkin. Ei tarjoa ulkopuolisille mitään palveluja tai tapahtumia.”

      Kiitos terveestä kommentista. Liian moni siirtola on joukkoliikenteen tai jopa metroaseman vieressä.

      Minäkin olen ehdottanut Rauramon iloksi 9 -reikäistä golf -rataa, josta tulee kerrostalojen maisemaa. Talin alue on yhdessä Pajamäen, Tarvon ja Vermon kanssa kävelymatkan päässä viidestä työpaikka-alueesta. Myös kaupan ja liikunnan palvelut ovat ihan vieressä.

      5+
    • Helsinki on sen kokoinen kaupunki jo nyt, että siellä pitää olla myös eliitille alueita, jotka sopivat eri harrastuksiin. Onhan se eliittikin yksi asukasryhmä muiden joukossa. Golf voi tosin kai olla myös ihan keskituloisenkin harrastus, kuten veneily tai purjehdus. Purjehdusta ja moottoritonta veneilyä voisi ehkä kaupungissa jopa edistää. Ei tämän Helsingin pidä olla mikään tuppukylä, joita riittää Kehä I:n ja III:n takana. Golf-kenttää tarvitaan myös, jos siellä kävijöitä riittää. Malmin lentokentällä voi olla tarvetta ihan vain lentokenttänä myös tulevaisuudessa.

      Miten muuten sen Hernesaaren kärjen kopterikentän kanssa kävi? Onko siellä sellainen jatkossakin, vai ei?

      4+
    • Golf- ja lentokentät kuuluvat suurkaupunkeihin. Niitä ei pidä hävittää hetkellisen betonihuuman vallassa.

      4+
  44. Kuusi ryhmää luonnosteli Vartiosaaren rakentamista tänään.

    Tuli esiin: koirat (plus punkit), maastopyöräily, soutuveet, kapulalossi, kulkuoikeus kaikilla rannoilla (huvilan kohdallamax 5 min. viipyminen), ulkoilun rajoitukset, grillipaikat, saaria yhdistävät pengertiet jne

    Kallvikinniemi haluttiin testipaikaksi ennen kaavoitusta. Huvilat, rantapolut, koirat jne

    1+
    • Autoton ja Punkkitauditon Vartiosaari vaikuttaa paljon Ramsinniemeen. Lemmikkikielto ja 21 m korkea silta.

      Saaristoratikka ja pyöräbaana saariketjun läpi Laajasalosta Granööseen.

      2+
      • HÖPÖ HÖPÖ ,VARTIOSAARESSA ON PUREVIA PUNKKEJA,MONI SAIRASTUNUT,OTTAKAAPA KAIKKI KÄVIJÄT HETI ROKOTE !!

        1+
  45. Metsä itsessään on paras melumuuri, ja ilmainen sellainen. Eikä se ole pelkkä melumuuri: se on myös hiilinielu, joten Keskuspuiston itäreunan talorivi on älytön. Sitäpaitsi se rikkoo viime yleiskaavan yhteydessä Keskuspuistosta päätetyn Keskuspuiston osayleiskaavan kirjainta ja henkeä, jonka mukaan Keskuspuistoon ei pidä suunnitella mitään paitsi liikuntaa ja ulkoilua palvelevia rakennelmia.

    18+
    • Omakotitalo on pahin puiston reunassa, koska puistoon ilmestyy kompostia, tikapuita, kukkapenkkejä, kottikärryjä jne.

      Hyväksyn Hämeenlinnan tien reunan kapeat asuinkorttelit Haagan kohdalla, mutta en Pirkkolan/Kannelmäen kohdalla.

      1+
    • Vai että metsä melumuuri! Et ole tainnut asua tai paljoa oleilla ulkosalla esimerkiksi Hämeenlinnanväylän lähistöllä? Jos ei henkilökohtainen käytännön tutkimus metsien toiminnasta melumuurina onnistu, niin suosittelen tutustumaan vaikkapa tähän karttaan: http://www.hel.fi/hel2/ymk/meluselvitys/tiedostot/Liite_6.pdf

      Vertaa Hämeenlinnanväylän keskuspuiston puolta ennen kehä I:stä vaikkapa Mannerheimintien länsipuoleen tai Mäkelänkadun alkupäähän. Mannerheimintiellä jo ensimmäisen talorivin jälkeen on huomattavasti hiljaisempaa kuin yli puolen kilometrin päässä Hämeenlinnanväylästä keskuspuistossa. Se metsästä melumuurina.

      Töölöntullin jälkeen keskuspuiston puolella oleva talorivi on muuten aika onneton juttu niiden takaa usein kävelevänä ja pyöräilevänä. Talojen avonaisen sijoittelun vuoksi Mannerheimintien melu kuuluu muuten todella hienossa ympäristössä olevalle polulle. Voisiko niiden talojen väliin vaikka rakentaa uusia taloja muurimaisesti Mannerheimintien varteen?

      Ja että maa kehä I sisällä on ilmaista?

      Jos tuohon ei rakenneta, niin jonnekin muualle rakennetaan, todennäköisesti väljemmin, jolloin metsää kaadetaan vielä enemmän – se hiilinieluista. Hiilidioksidipäästöt myös kasvavat huomattavasti enemmän, jos asutus ja työpaikat hajoavat kauemmas pitkin Uudenmaan metsiä ja ihmisten matkat tehdään siten pidemmiksi ja vaikeammin joukkoliikenteellä tai jalan/pyörällä kuljettaviksi.

      16+
      • Pitäisikö ihmisten mennä asumaan melumuuriksi keskuspuiston oraville? Jos ei Mannerheimintien melua kestä,niin miksi jonkun muun pitäisi asua kadussa kiinni?

        Hiilidioksipäästöjen kannalta voi olla parempikin,että ihmiset asuvat juna-asemien lähellä ja kulkevat junalla. On tehokkain liikenneväline ja radatkin ovat jo valmiina.
        Pyöräily on hyvä liikkumismuoto,mutta pyörää ei uskalla jättää mihinkään vartioimatta. Siitä kiitos kaikille lahopäille,jotka ostavat varastettuja pyöriä.
        Näissä bulevardisointisuunnitelmissa kannattaisi muistaa,että jos liikenne ruuhkautuu pahemmin kuin oli tarkoitus niin asiaa ei voi enää sen jälkeen korjata.

        12+
      • OLDE: Kyllä Mannerheimintien varteen pikemminkin päästään asumaan, ei jouduta.

        Täysin vailla nykyaikaisia melulta suojaavia rakennusratkaisuja olevista ja vain Mannerheimintielle avautuvistakin asunnoista maksetaan Meilahdessa ~5000-6000€/neliö.

        Jotkut arvostavat asuntoa hiljaisella paikalla, toiset vaikkapa hyviä julkisen liikenteen yhteyksiä. Ihmiset ovat erilaisia, joten tarvitaan erilaisia asuntoja erilaisissa paikoissa. Myös niitä Mannerheimintien varren asuntoja.

        10+
      • Oho! Täällä oli näköjään käynyt toinenkin Juuso, mitä en aiemmin huomannutkaan.

        Talorivistö toiminee tehokkaampana melumuurina kuin metsä, mutta jos vaikka Porkkalankadulla katsoo, miltä sellainen talorivistö saattaa näyttää, ei tuollainen kovin korkeana ainakaan mitään kehuja ansaitse, päinvastoin. Mielummin katselen bussin ikkunasta vaikka hautuumaata kadun toisella puolella.

        Miten niistä bulevardeista saisi inhimillisen oloisia? Tiedetäänkö edes katumeluun vaikuttavista tekijöistä tarpeeksi, jotta niistä bulevardeista ei muodostu melun täyttämiä katukuiluja, missä äänet heijastuvat eri pinnoista, puolin toisin, kamalaksi kakofoniaksi?

        Nizzassa taisi olla joku Promenade du Anglais (tai sinnepäin!), joka on aika hieno ja tyylikäs rantabulevardiksi. Sellainen, toiselta puolen avoin, saattaisi olla tyylikäs ratkaisu Helsingissäkin, pitkin julkisin näkymin avomerelle. Älkää hyvät kaavoittajat antako Maija Anttilan peittää ja yksityistää julkisia merimaisemia!

        Liikennemelun aiheuttamat haitat saadaan vähenemään, jos ja kun nopeuksia alennetaan tarpeeksi. Miksei tuota muuten ole jo tehty, kun liikenteen määrä ja sen aiheuttama melu on kaiken aikaa vain kasvanut?

        9+
      • Juuso, “Tiedetäänkö edes katumeluun vaikuttavista tekijöistä tarpeeksi, jotta niistä bulevardeista ei muodostu melun täyttämiä katukuiluja, missä äänet heijastuvat eri pinnoista”

        Naapuritalooni tuli 10 kerrosta pelkkää ikkunaa. Se heijastaa äänet nurkankin takaa meille. Pitäisi arkkitehtien ottaa huomioon tuo heijastusvaikutus.

        3+
      • Muistaakseni jossakin kaupungin sivuilla julkaistussa liikennemeluselvityksessä oli tutkittu pelkästään eri muotoisten rakennuslaatikoiden estevaikutusta melun etenemiselle, miten äänet leviävät poikkikatujen kautta ja talorivistön yli, mutta niissä ei taidettu lainkaan ottaahuomioon tuota äänen (äänten) heijastumista rakennusten seinistä. Voisi kuvitella, että sellainen pinta kuin lasi, heijastaa kaikki äänet. Taloja ja niiden ulkoseinämiä ei varmaankaan voi rakentaa mistään ääntä heijastamattomista “Akusto”-levyistä, jotka saattavat imeä myös kosteutta ja likaa. Talojen kosteusongelmiakin on tässä maassa ihan tarpeeksi, kun rakentajat eivät ole niidenkään syntyä kyenneet (halunneet?) alunalkaen estää.

        Toivottavasti nämäkin asiat (ongelmat) otetaan myös kaavoituksessa huomioon, ennenkuin mitään lupia rakentamiselle (alkuvaiheen perustuksillekaan) annetaan. Isoimmat virheet tehdään usein jo suunnitelmien alkuvaiheessa. Silloin niiden synty on myös edullisinta välttää tai eliminoida.

        5+
      • Tuli mieleen vielä sekin seikka, että mahtavatkohan kaupunkisuunnittelijat edes tietää, miten ääni etenee sileitä pintoja pitkin? Esimerkiksi tyyni veden pinta ei tietääkseni vaimenna ääntä (tai liikennemeluakaan) juuri lainkaan, minkä jokainen ranta-alueilla vähääkään enemmän aikaansa viettänyt tietää. Vastarannan äänten kiirimisen veden pintaa pitkin, pitkällekin, luulisi olevan ainakin kaikille suomalaisille tuttu ilmiö. Samanlaisesta ilmiöstä voi olla kyse, jos tarkastelun kohteena on lasiseinäinen rakennus.

        10+
      • “Liikennemelun aiheuttamat haitat saadaan vähenemään, jos ja kun nopeuksia alennetaan tarpeeksi.”

        Valitettavasti ajonopeuksien huomattava alentaminen koskee sitten myös bussi- ja katuverkkoon tukeutuvaa raitiovaunuliikennettä, eli kauempana asuvien matka-ajat keskustaan pitenevät entuudestaan. Tämä tulisi siis osaltaan vähentämään niiden alueiden vetovoimaa, joista on jo nyt melko hidas tulla keskustaan ja toisaalta heikentämään keskustan liikkeiden ja palveluiden elinvoimaa ja kiihdyttämään kehänvarsi-ostoskeskusten kasvua.

        4+
    • Liikenteestä aiheutuva melu on epämiellyttävää, mutta vielä epämiellyttävämpää se on, jos metsätkin hävitetään.

      30+
      • Kaikesta päätellen on lähiluonto kaupunkilaisillekin tärkeä asia. Ns. Vihersormet ovat aika kaukana monen kotoa, jotta kaupungin asukaana voisi niitä päivittäin ulkoilu- ja virkistystarkoituksiin.

        Vinkki kaupunkisuunnittelijoille: pidetään lähiluonto Helsingin houkuttimena jatkossakin! Kaikkien ei tarvitse kaupungin (nykyisten) rajojen sisälle mahtua, jos liikennejärjestelmiä riittävästi kehitetään.

        18+
  46. Malmin lentokentän tapauksessa taas ollaan onnistuttu harvinaisen hyvin sekoittamaan pienen harrastajaryhmän ja yleinen etu, ja perustelemaan tämä milloin luonnolla, silloin kulttuurihistorialla. Lienee selvää, että jos Malmin lentokentän ympäristöllä on virkistysarvoa, se tulisi nykyistä useamman nautittavaksi kuin nykytilanteessa, jossa lentoliikenne melu- ja saastuttaa sitä. Toiseksikin, lentokenttärakennuksesta voisi nauttia nykyistä useampi esim. kirjastona tai uimahallina kuin nykykäytössä.

    12+
    • Malmin lentoaseman kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta asemakennuksesta pitäisi tosiaan tehdä uimahalli. Täytyyhän 400.000 uuden helsinkiläisen uimaan päästä!

      4+
  47. Keskustan rakennuksia voisi korottaa usealla kerroksella. Näin mahdollistetaan tiiviiseen keskustaan haluaville lisää asuntoja. Ei keskusta missään kehä 1:llä ole. Uudet keskustaa lähellä olevat alueet rakennettava yli 10 kerroksisiksi. Mäntymäen kentälle yli 40 kerroksinen rakennus.

    20+
    • Neljä-, viisi- tai kuusikerroksiset talot riittävät. Jos kerroksia on enemmän, alkaa ihminen kokea olevansa liian pieni ja mitätön, mistä saattaa seurata monenlaisia, ikäviäkin lieveilmiöitä. Asuinympäristön sosiaalisia vaikutuksia ei pidä unohtaa.

      1+
  48. Perusidea rakentamisesta “moottoritiemäisten väylien varsilta muuttamalla ne kaupunkibulevardeiksi Kehä I:n sisäpuolella” on hyvä – otetaan tilaa autoilta asunnoille.

    MUTTA siinä sivussa yritetään rakentaa myös kaupunginosapuistot. Tätä ei kehdata sanoa ääneen esim. tämän blogin johdannossa mutta tarkemmasta kaavatekstistä ja kuvista se näkyy: Yleiskaava s. 87- “Vihealueiden supistuminen on pyritty pitämään mahdollisimman vähäisenä, mutta kaavan tavoitteiden mukaisten toimintojen sijoittaminen vähentää viheralueiden pinta-alaa…”

    Logiikka ontuu pahasti.
    Ei kaupunkibulevardit vaadi kaupunkiosapuistojen rakentamista. Sillä tekosyyllä vain yritetään tiivistää kaupunkia puistojen kustannuksella. Rakennetaan bulevardit, Malmin kenttä yms. moottorialueet mutta säästetään *kaikki* puistot – pienet, suuret, keskuspuisto ja myös liikuntapuistot.

    13+
    • Kuitenkaan en säästäisi Kumpulan valtaisaa “keskuspuistoa”, joka ulottuu Valtimontieltä Mäkelänkadulle. Metsää jäisi paljon, vaikka sen reunaan tulisi pari katua ja siirtolan aidan sisäiseen metsään ja sen ympärile rakennettaisiin puukerrostaloja.

      3+
      • Helsinki on saanut ja saamassa valtavasti uutta tonttimaata: Vuosaaren satama avasi Järkäsaaren, Kalasataman ja osin Pasilan, Laajasalon öljysatama, Sipoon liitosalueet, Malmin lentokenttä, kaupunkibulevardit. Pitäisi riittää!
        Ei tarvita enää puistoja – ei Kumpulasta eikä mistään muualtakaan.
        t. Eero
        p.s. Talin liikuntapuistoon rakentamisen todellinen “perustelu” on kosto kuvitellulle golf-eliitille. Samalla kuitenkin vietäisiin alueen asukkaiden rakastama puisto.

        7+
    • Juuri näin. Tuomarinkylässä kaupunki aikoo hakata nurin suojellut metsät ja kääntää museoviraston valtakunnallisestikin kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi määrittelemän peltomaiseman ympäri – bygatakseen kerrostaloja. Millään ei tunnu olevan enää mitään väliä.

      14+
  49. “kosto kuvitellulle golf-eliitille. Samalla kuitenkin vietäisiin alueen asukkaiden rakastama puisto” – Kenttä ja siirtolat ovat laajan puiston keskellä. Uus-Tapiola säästäisi puistoa ja rannat. Tarvo -Vermo -Talin voi rakentaa korkeaksi.

    1+
  50. Miksi pitäisi Helsinki pilata kasvattamalla lopullisesti. Helsinki on tällä hetkellä eräs maailman turvallisimmista ja viihtyisimmistä kaupungeista. Ei kaikkia tulijoita voida tänne sijoittaa. Tällä hetkellä suuntaus on huono. Mikä itseisarvo on suuruudella?? Uusien suunnitelmien lähtökohta on väärä.

    34+
  51. Karmein ehdotus on Katajanokan itärantaan merta valtaamalla kasvatettava asuinkortteleiden rivistö. 2000 asukasta. Niiltä joilla nyt on merinäköala se viedään pois. He saavat katsella uusien talojen seinää. Nettomääräisesti merimaisemat eivät lisäänny. Koko nykyinen rantapuisto halutaan tuhota, sillä mitään ei ehdoteta tilalle.
    Merenpinnan nousuun jouduttaisiin varaurumaan valtavalla maan korottamisella, sillä nykyinen ranta on noin 1-1,5 m merenp. Yläp.Kalasatamaankin on hyväksytty tuoksi rakennusten alimman k. tasoksi vähint. 3,5 m. Maan korottaminen ja meren valtaaminen on hyvin kallista rakennusmaan luomista.
    Mutta ennen kaikkea: Miksi nykyinen kaunis ja viihtyisä Katajanokan kärki halutaan tuhota?

    12+
    • On ikävää että Katajanokan ranta-alueen kaavoittamisen eräs perusteista on erään poliitikon kommenttii. Hitas asukkaat eivät ole maksaneet merinäköalasta. Kyllä tavallaan ovat ja pienestä palkastaan. Onko niin että vähemmän varakkaalla ei ole oikeutta muuhun kuin naapuriseinän tuijottamiseen ja pienipalkkaiseen työhön? Katajanokkaa ympäröivä puistomainen ranta on suonut asukkaille “lenkkipolun”, nyt sekin otetaan pois. Satama kyllä joutaa pois. Jos rannat rakennetaan rakennettakoon niin korkeita taloja että Hitas asukkaille ei aurinkokaan paistaisi.

      11+
    • Katajanokan etelä/itärantaa ei pidä täydennysrakentaa. Moni asia tulisi huonommaksi eli liikennekaaos pahenisi, vähäinenkin ulkoilualue poistuisi ja merellisyys pienenisi ellei osaltaan poistuisi.

      Kaupunki haluaisi suosia risteilyaluksia ja lisätä niiden määrää. Risteilyvieraille tarvittavaa tilaa pitäisi yhdistää puistoalueisiin ja alueelle tulisi varata merellistä aktiviteettia.

      Jos rantoja halutaan sulkea lisää, löytyy Helsingistä väljempää aluetta, jossa liikenneolosuhteet ovat paremmat. Toisaalta rantoja/puistoja ei saisi enää kantakaupungissa poistaa.

      7+
    • Kyllä ne parkkipaikat hyvin voi rakentaa. Useammat saavat merinäköalan kuin menettävät, eivätkä ne asfalttikenttänäkymät mitään niin hääppöisiä näkymiä olekaan.

      Puiston suhteen olet ihan oikeassa, mutta voisiko uuden puiston tehdä samalla tavoin kuin Katajanokkaa on perinteisesti kasvatettu, eli täyttämällä merta? Maa-ainestahan kaupungilla on käsittääkseni ylimäärin ja niille olisi hyvä löytää käyttötarkoitus. Samalla voidaan korottaa rantaa merenpinnan nousuun varautumiseksi.

      Tai sitten uudet talot voisi tehdä meritäytölle nykyisen puiston rannan puolelle, jolloin puistosta saataisiin tuulelta suojatumpi. Ja talojen rannanpuoliseen katutasoon kahviloita ja ravintoloita, eikä autotietä rantaan!

      1+
  52. Tarkasteltuani karttaa luonnos näyttää yllättävän onnistuneelta. Virkistys- ja asuinalueet kohdillaan. Noin minäkin olisin sen suunnitellut. Kantakaupunki vahvistuu ja vihreää on juuri oikeilla paikoilla riittävästi. Helsingin saaristo myös huomioitu.

    20+
    • Kaikkea muuta kuin onnistunut. Miksi pitää rakentaa ahtaasti siten että joka asunnosta näkee vaivatta lukea naapurin teksti-tv:n? Tuollainen rakentaminen tekee alueista epämiellyttäviä asua.

      21+
  53. Luonnos kaikkea muuta kuin onnistunut! Suomessa on tilaa rakentaa kohti pohjoista ja avara merimaisema on säilyttämisen arvoinen asia. Siitä voivat nauttia kaikki kaupunkilaiset. Liika tiivistäminen tekee ankean asuinalueen.

    “Katajanokan kaakkoisrannalla voidaan tiivistää sataman nykyisiä ajo- ja pysäköintijärjestelyjä.
    Ranta-alueelle voitaisiin sijoittaa asuinrakentamista hieman yli 2000 asukkaalle, jonka yhteydessä
    rantojen virkistysalueita voitaisiin edellen kehittää. (Tomi Jaskari)”

    28+
    • Etelä-Helsingin erityispiirteenä on merellisyys. Merellisyyteen liittyvät laivat, veneet ja etenkin vapaat näkymät. Nämä pitää Katajanokallakin säilyttää ja varata kaikille.

      Taloja mielummin rannalle tulee varata tilaa oleskeluun, pelaamiseen ja kävelyyn, kalastuspaikkoja/laitureita en uskalla toivoa. Eiranranta on rakennettu puistoineen ja uimapaikkoineen viihtyisäksi ja käytettäväksi, miksei Katajanokkaakin voisi tehdä samoin.

      Katajanokan ympäri pitää päästä helpolla ja rantaan tulee varata tilaa satamalle, risteilyaluksille ja vesibusseille. Olisiko Katajanokan ranta oikea paikka vapautuvien saarien vesibusseille. Näitä varten tarvitaan oikeasti pysäköintitilaakin.

      Kaupungin rannoilla tulee olla tilaa kaikille, ei vain talollisille.

      5+
  54. Yleiskaavassa halutaan kaupunkibulevardien varjolla vallata asuinrakentamiseen alueita Keskuspuistosta ja muilta viheralueilta, ja kuitenkin samaan aikaan esimerkiksi Ilmalaan muutaman kilometrin päähän keskustasta erinomaisten raideliikenneyhteyksien päähän oltiin suunnittelemassa huonekalukaupan ja muun tilaa vievän kaupan keskittymää.

    Hanke näyttää taantuman takia kuivuvan kokoon, mutta silti herää kysymys, kenen ehdoilla kaupungin keskeisiä alueita ylipäänsä suunnitellaan.

    22+
  55. Suunnitelmat Katajanokan rannan lisärakentamisesta ovat ns. hätävarjelun liiottelua! Ensimmäinen edellytys olisi tietty sataman siirto pois alueelta- mutta mikä imagotappio tämä taas olisi Helsingille, jossa risteilyalukset nyt pääsevät aivan Kauppatorin maisemiin ja matkailijat suoraan ostoksille tärkeimpiin liikkeisiin. Noin 2000 lisäasukkaan takia? On aivan eri asia, jos satama on jossakin Vuosaaressa tai Inkoossa- puhdas imagokysymys Helsingille jo sinänsä, jos haluaa kehittyä Tukholman tai Tallinnan rinnalla matkailussa! Toinen seuraava juridinen kysymys on, miten kaupunki järjestää nykyisten asukkaiden pysäköinnin kohtuuhintaisesti? Vai takavarikoiko se autot tai antaa 50 000e rakennussetelin kullekin maan alle rakennettaviin halleihin- autoja on asukkailla alueella useita satoja. Ja meren välitön läheisyys asettaa omat rajoituksensa maan alle rakentamiseen. Ja kolmas on nykyinen virkistys-ja ulkoilukäyttö- rantapuisto on yhtenäinen ulkoilualue aina Terminaalista Kruunuhakaan ja ainoa lenkkiyhteys asukkaille kiertää keskustaa liikuntamielessä. Täysin tarpeeton ja huono ajatus-toivottavasti Rautava ja Sinnemäki ymmärtävät tilanteen!

    11+
    • Kaikki kaupunkilaiset+turistit saavat nauttia Katajanokan kaakkoisrannan laajasta ranta-alueesta. Merellinen ja kaunis kaupunginosa, jota ei kannata tuhota liialla tiivistämisellä. Me elämme Suomessa, jossa on tilaa rakentaa kohti pohjoista eikä tarvita luonnon väkisinmuokkaamista täyttömaalla. Rantabulevardi ja ranta-alue ovat kaksi eri asiaa. Sen tietää jokainen, joka on istunut penkillä/katsellut merelle/levittänyt kesällä viltin nurmikolle/ leikkinyt rannalla lasten kanssa yms. Miksi näitä pitää lähteä etsimään kaukaa, kun ne ovat lähellä.
      Lainaus Osmo Soininvaaran sivulta:”Katajanokalle iso pysäköintiluola ja Luotsikadusta saisi hienon pihakadun”. Ostavatko yritykset työntekijöilleen näitä parkkipaikkoja vai myydäänkö niitä katajanokkalaisille ja mihin hintaan? Koko Katajanokka on arkkitehtien ihailun kohteena eikä vain Luotsikatu, jota OS ehdottaa pihakaduksi. Perusteluksi ei riitä, että Soininvaaran asuintalo on kyseisen kadun risteyksessä.
      Mihin tuo valtava väkiluvun kasvu Helsingissä perustuu ja onko ko. tilastoa kukaan kyseenalaistanut?

      Onko pohdittu, että Oikeusministeriön rakennukset voisi ottaa asuinkäyttöön? Jos Katajanokalle siis halutaan lisää asukkaita, pitää ensin katsoa olemassaoleva rakennuskanta.

      6+
      • täsmennys:Katajanokan etelärantaan rakennettava uusi korttelirivi (katu Katajanokanranta) kaavaluonnoksessa. Mutta maantieteellisesti Katajanokan etäläkärjessä on terminaali ja Katajanokanranta on kaakkoisrantaa.

        2+
  56. Mielestäni Katajanokalle ei tulisi rakentaa ollenkaan. Sinne voisi sen sijaan tehdä ison puistoalueen näille viherpiipertäjien ja autovihaajien inhoamille parkkipaikoille.

    10+
    • Ei lisää ruuhkaa Katajanokalle eli uusia taloja, eikä 1000 autoa lisää. Katajanokan ympäri kiertävä viherkaista tulisi säilyttää, mutta siistiä. Kunnon pyörätie ja kävelykaista erikseen. Pensaikkoja voisi siistiä ja valaistus asialliseksi. Auto tarvitaan Katajanokalla siksi, ettei täällä ole enää nykyään palveluja ja 1-2 marketmatkaa tehtävä saadakseen ruokaa. Maailman pyörän tilalle tarvittaisiin Katajanokkalaisille palvelukeskus, kauppoineen. Maailman pyörä kansalaistorille ja uima-altaat rakentaa Töölönlahdelle. Rannoille laivaravintoloita kuten Turku, Tukholma ja muut merelliset kaupungit. Rahtilaivaliikenteen voisi siirtää Vuosaareen.

      10+
      • Olen asunut Katajanokalla vuodesta 1976. Silloin ilma oli raikasta ja autoliikenne sujui hyvin siltaa ja sen pohjoispuolella (nykyisin jalankulkusilta) olevaa maapengertä pitkin. Parkkipaikkoja oli tarjolla runsaasti. Ruokakauppoja oli parhaimmillaan 4 kpl, pankin konttoreita 2 kpl.

        Vuosi vuodelta tavallisen asukkaan elinolosuhteet ovat huonontuneet. Lähipalvelut ovat vähentyneet ja liikenne on kasvanut oman arvioni mukaan yli viisinkertaiseksi. Syynä liikenteen lisääntymiseen on kasvanut satamatoiminta ja myös UM:n muutto Katajanokan Merikasarmiin. Vielä 15 vuotta sitten oli mahdollista löytää sellainen kellonaika, jolloin ulkoilulenkille voi lähteä tarvitsematta pelätä liikennesaasteen aiheuttamia allergiaoireita. Nyt ei. Ilman laatu on yötä lukuun ottamatta ala-arvoinen. Jos Helsingin uudessa yleiskaavassa ei kyetä vähentämään satamaliikennettä, Katajanokan asukkaiden määrää pitäisi pienentää, ei lisätä! Oman arvioni mukaan vielä 20 vuotta sitten uusi Katajanokalle muuttanut perhe toi mukanaan yhden henkilöauton, aina ei sitäkään. Nyt – ainakin vanhalla alueella – uusi perhe tuo mukanaan vähintään 2 henkilöautoa. Pysäköintitilasta on pulaa, asukaspysäköintitunnus (maksoi se mitä tahansa) ei auta, jos tilaa ei ole.

        Yleisemmin ottaen kantakaupungin liikenneongelmat pitäisi ratkaista ensin ja vasta sitten lähteä selvittämään, onko mahdollista lisätä asukasmäärää. Nyt hälytysajoneuvoilla on vaikeaa päästä Katajanokalle satamaliikenteen tukkiessa molemmat sillat. Tämä tapahtuu kaksi kertaa päivässä, kesällä jopa kolmesti. Kullakin kerralla tukoksen keston on vähintään 45 minuuttia, kesällä jopa lähes 2 tuntia! Vastaava satamaliikenteen aiheuttama häiriö on Jätkäsaaren ympäristössä. Jos itselläni on pakottava syy päästä henkilöautolla Espooseen (lääkärikäynti), joudun ottamaan huomioon sekä Katajanokan että Jätkäsaaren satamaliikenteen. Satamien aiheuttamat liikennehuiput heijastuvat luonnollisesti koko kantakaupungin liikenteeseen.

        7+
      • Rahtilaivat voisi tosiaan laittaa kulkemaan Vuosaareen ja ravintolalaivat erittäin tervetulleita, mutta muuten vähän ihmetyttää näkemys, että “ruuhkaa” eli uusia ihmisiä ei saisi tulla mutta lisää palveluita tulisi saada…? Eiköhän marketit pysy paremmin pystyssä kun tulee asiakkaita nurkille.

        Eikä 2000 asukkaalle varmasti rakenneta 1000 parkkipaikkaa kantakaupungissa.

        3+
  57. Liputan Tattarin peltipajojen puolesta. Niissä käydään kauempaakin. Ydintä saa jossain määrin muokata. Sehän on kaupunkia.

    1+
  58. Koska kyseessä on vasta luonnos, niin oletan että kaavan suunnittelijat ottavat näitäkin kommentteja huomioon muokatessaan luonnosta? Koska some-kanavat ovat nyt käytössä, niin olisi mukava myös kuulla suunnitteluviraston/asiantuntijoiden vastauksia asukkaiden kommentteihin. Eikö tarkoitus ollut “käydä dialogia”?

    Koska asukasmäärän oletetaan kasvavan räjähdysmäisesti, niin minkä takia viheralueiden määrää ei lisätä vaan pikemminkin karsitaan? Missä ihmisten pitäisi virkistäytyä ja hoitaa työkuntoaan sekä mielenterveyttään (jotka taitavat olla sosiaali -ja terveyspuolen prioriteetit tällä hetkellä)? Eikö kaupungin tulisi tukea ihmisten hyvinvointia?

    Olisin kiitollinen suunnittelijoiden kommentista, niin ainakin tietäisin että joku lukee näitä postauksia..

    16+
  59. Kiitos kysymyksestänne, blogissa käytävä keskustelu otetaan huomioon yleiskaavaehdotusta tehtäessä ja on todella hienoa, että aihe herättää runsaasti keskustelua.

    Viheralueiden osalta voidaan sanoa, että yleiskaavaluonnoksessa esitetty kaavaratkaisu vähentää hieman kaupungin viheralueita, mutta kuitenkin niin, että kaupungin keskeisten viheralueiden arvot säilyvät ja viheralueet voivat osaltaan tuottaa hyvinvointia kasvaneelle väestölle myös tulevaisuudessa.

    4+
    • Jos asukkaiden määrä lisääntyy, viheralueiden tarve lisääntyy vastaavasti. Ei kai johtopäätös silloin voi olla, että nykyisiäkin viheralueita kavennetaan?

      24+
      • Samaa puistoa voi ihan yhtä hyvin käyttää 100 tai 200 ihmistä. Kun Korkeasaaren eläintarha perustettiin asui Helsingissä 50 000 ihmistä. Nyt meitä on yli puoli miljoonaa, emmekä me silti tarvitse yli kymmentä Korkeasaarta eläintarhatarpeen täyttämiseksi.

        8+
      • Kaupunkisuunnittelijat ovat Helsingissä tottuneet siihen, että kaupunginvaltuusto päättää esityksen mukaisesti silmär ummessa kaupunkilaisasukkaita kuulematta mitä tahansa. Suunnittelijat ovat tottuneet pitämään puistoja, metsiköitä, niittyjä ja peltoja rakennusmaareservinä. Virkamiehistähän suurin osa ei asu Helsingissä ja päättäjistäkin melkoinen määrä on muuttanut muualta eikä heillä ole sitä sukupolvien muistojen ja kokemusten rakentamaa tunnesidettä jopa kantakaupungin “pöheikköihin”. Itse kaipaan sitä korttelikokoista tuoksuvaa “hoitamatonta” apilaniittyä, joka oli isoisoisäni, isoisäni, äitini ja poikani lapsuuden leikkipaikka, jossa lapset vapaasti keksivät ihmejuttujaaan. Nyt siellä on upea ja kallis leikkipuisto, jota vastaan minulla ei ole mitään, mutta kuitenkin sväitän sen köyhsyttävän pienten poikien elämää entiseen verrattuna. Tosin pienet pojat eivät enää ole vapaita ihmisiä, jotka kehittäisivät erikielisten poikien keskinäisen kielenkin, jota siskot ja äidit ja maikat eivät ymmärrä. Kun luonto ängetään urbaaniin järjestykseen tapahtuu laajempikin muutos.

        15+
      • Mikäli Helsingin väkiluku kasvaa niin, että vastaavasti työpaikkojen määrä lisääntyy tarvitaan yhä enemmän kakkoskenttää Helsinki-Vantaan rinnalla. Onko kaupunkisuunnitteluvirastossa otettu huomioon Helsinki-Vantaan kapasiteetin rajallisuus? Tukholman Arlandan kentän rajat ovat jo lähellä – myös tästä syystä monet asiantuntijat kannattavat Bromman säilyttämistä. Helsinki sai pahan kolauksen menetettyään MTV Awardsin heikon saavutettavuuden vuoksi. Saavutettavuutta ei saa enempää heikentää. Onko KSV myös ottanut huomioon EU:n ohjeen yleisilmailukenttien säilyttämisestä?

        4+
    • Kiitos Alpo vastauksesta, vielä pyydän tarkentamaan sitä miten keskustelu täällä blogissa otetaan huomioon. Onko esim niin, että jos enemmistö täällä sanoo ettei rakenneta X:ään vaan rakennetaankin Y:hyn, niin teettekö työtä käskettyä?

      2+
      • Aivan noin suoraviivaisesti ei blogi-keskustelu suunnitteluun vaikuta. Blogi on osa yleiskaavatyöhön liittyvää julkista keskustelua, joka kokonaisuudessaan on merkittävä yleiskaavatyötä ohjaava tekijä.

        Blogin pyrkimyksenä on avata yleiskaavasuunnitelua ja sen tavoitteita kaupunkilaisille ja muille kiinnostuneille tahoille ja toisaalta kommentoinnin kautta mahdollistaa myös yleiskaavoituksesta kiinnostuneiden kaupunkilaisten keskinäinen ajatuksenvaihto. Mielestäni kommenttien monipuolisuus tuo hyvin esille sen, kuinka laaja ja usein ristiriitaisuuksiakin sisältävä näkökulmien sekä tavoitteiden kirjo yleiskaavatasoiseen suunnitteluun liittyy.

        4+
    • Yleiskaavaluonnos poistaisi Katjanokan itäreunan ainoan puistoalueelnm, vaikka Katajanokalla on paljon asukkaita ja lisää tulee jo nyt Satamakadun/Kirkkohallituksen uuisttaviin tiloihin. Puistomaista ulkoilualuetta ei löydy lähimailta.

      5+
    • Yleiskaavassa ehdotettu täydennysrakentaminen on periaatteessa paikallaan, mutta jos jo tässä vaiheessa todetaan, että vähäisistä viheralueista “joudutaan” nakertamaaan paloja, mitä se sitten onkaan rakennusvaiheessa! Keskuspuisto tuntuu olevan jatkuvasti tulilinjalla ja kävelymatkan päässä kauppatorista oleva Katajanokan ranta halutaan vain rantatalojen asukkaiden iloksi. Rantarakentamisesta on Helsingissä onnistuneita esimerkkejä, joissa rannat on jätetty kaupunkilaisten virkistyslalueiksi, ja jopa parannettu niiden käytettävyyttä ja eri ihmisryhmille paremmin soveltuviksi, esim. Eiranranta ja Merikadun alue, Arabian ranta sekä Herttoniemen ranta.

      7+
      • Kivinokan ranta vapautuu hyvin hitaasti eikä ehkä ollenkaan, vaikka se on nyt virallisesti kaikkien virkistysaluetta. Lammassaarenkin omarantaisten majojen siirto tapahtuu vasta ensi vuonna.

        Kivinokan ranta on täynnä majalaisten laittomia veneitä ja laitureita. Venepaikka maksaa muille n. 200 e vähintään. Tuleeko veneale?

        1+
    • Kaava katsoo, että rakennettu alue on pikselein rajattu. Viheralueen rajaa ei sen sijaan ole lainvoimaisesti määritelty. Viheralue on se kärsivä osapuoli.

      Reunoilla olisi hyvä pääsääntöisesti olla ehdotamani “herkkä reuna-alue”- käsittely.

      0
  60. Jos asukasmäärä tuplaantuu, niin lenkkipoluilla alkaa olla ruuhkaa. Sitä en ainakaan itse toivo. Korkeasaari oli harvinaisen huono vertauskuva. Sen kun on kerran nähnyt, niin toista kertaa ei tarvitse kun taas puistot ovat jatkuvassa kulutuksessa…

    6+
    • Toki puistojen ja muiden virkistysalueiden arvo on suuri. Sitä en kiistä lainkaan. Mutta ruuhkat lenkkipolulla ovat kyllä hyvin kaukaa haettu ongelma. Itse juoksen päivittäin, ja mielelläni näkisin paljon enemmänkin ulkoilijoita lenkkipoluilla, jotka nyt ovat pääsääntöisesti hiljaisia niin kantakaupungissa kuin esim Keskuspuistossakin. Itse asiassa koen puistojen ja lenkkipolkujen kulutuksen lisääntymisen niiden virkistysarvoa lisäävänä tekijä.

      Näin sivuhuomiona voisin mainita, että Bangkokissa miljoonille ihmisille on lenkkeilyä varten pyhitetty käytännössä yksi 50 hehtaarin Lumpini park, ja siellä on silti pääsääntöisesti mukavasti tilaa käydä lenkillä. Jos puistossa/lenkkipolulla ei halua nähdä yhtään vastaantulijaa, niin ehkä Helsinki ei ole oikea paikka ulkoilla.

      7+
  61. Lenkkeilin tänään Viikin pelloilla. Ihmettelin samalla, miten on mahdollista, että keskellä Helsinkiä on maaseutumaisia peltoaukeita, vaikka kaupungissa on huutava pula asunnoista. Miten on mahdollista, että tuhlataan rakennusmaata ja käytetään miljoonia kunnallistekniikan rakentamiseen, jotta aluetta halkovan pääväylän varrella saisi kasvaa vain horsmaa ja heinää?

    No nyt ihmetyksiini on vastattu. Uusi yleiskaava antaa mahdollisuuden rakentaa umpeen Viikintien ja Tilanhoitajankaaren pellot. Kaupunki levittäytyy myös Viikintien eteläpuolelle ja lopultakin peltoja halkovasta maantiestä on tulossa kaupunkimainen katu umpikortteleineen. Tosin tämä suunnitelma ehkä harmittaa asukkaita, jotka asuvat pellon reunan pientaloissa. Heiltä katoaa avoin peltonäkymä ja tilalle tulee tiivistä kerroskorttelia jäte- ja autokatoksineen.

    9+
    • Enpä haluaisi asustella Viikin suoran varrella peltojen tilalle rakennetuissa taloissa. Peltojen päällä leijuu usein sankka usva ja pakkasmittarikin näyttää siinä kohdassa kylmempää kuin vähän matkan päässä.
      Ei koko Suomen tarvitse pakkautua Helsinkiin. Ennemminkin työpaikkoja pitäisi saada lisää ympäri maata, jotta suomalaiset voivat asua kotiseuduillaan ja käydä töissä kotinsa läheisyydessä. Suuntaus vain näyttää olevan se, että työpaikat eivät lisäänny. Päinvastoin. Ei edes täällä pääkaupungissa tai sen lähiympäristössä riitä töitä kaikille. Kaikki eivät edes haluaisi muuttaa, pakon edessä joutuvat näin tekemään. Miksi kaikki paikat pitää rakentaa täyteen taloja, joihin ei kohta kenelläkään ole varaa.

      8+
    • Samoja jäte- ja autokatoksiahan sitten tuijottelevat ikkunoistaan nekin, jotka niihin umpikortteleihin muuttavat. Jos ylipäänsä muuta ikkunoistaan näkevätkään kuin vastapäisen talon.

      2+
  62. Miksi Helsingin pitäisi kasvaa näin voimakkaasti? On jokseenkin mahdottoman utopistinen ajatus, että suunniteltujen asukasmäärien logistiikka hoidettaisiin raitiovaunuilla ja polkupyörillä. Kaikille ei synny työpaikkoja Helsinkiin. Ja ssuminen tulee olemaan niin kallista, ettei siihen ole varaa kuin rikkailla ja sosiaalisesti tuetuilla erityisryhmillä. On surullista, että ikänsä Helsingissä asuneilla ei ole kohta varaa asua kotikaupungissaan. Helsinki täyttyy muualta tulleista ja uusista kaupunkikeskuksista tulee slummiutuvia nukkumalähiöitä. En haluaisi kuulostaa pessimistiltä, mutta merkit tästä kehityksestä ovat jo ilmassa. Suomi on vähäväkinen maa, jonka koko väestö ei voi asua pääkaupunkiseudulla. Olisi luonnon, kestävän kehityksen ja ihmisarvon mukaista, että ihmisillä olisi varaa asua lähellä työpaikkojaan. Ei tunnu järkevältä, että Helsingin kaikki viheralueet ja kaikki kulttuurisesti arvokas ja monimuotoinen kaupunkiympäristö rakennetaan täyteen kerrostaloja. Ja samaan aikaan naivisti kuvitellaan, että purkamalla tiet lopetetaan autoilu.

    27+
    • Hyvin kirjoitettu Realisti, olen kanssasi samaa mieltä. Kaikkien ei tarvitse asua pääkaupunkiseudulla.

      Yleiskaavaluonnos on järjettömän korkealentoinen katettuine kaupunkibulevardeineen.

      Surullisena katson yleiskaavan suunnitelmia rakentaa hieno Vantaanjoen varren Helsinkipuisto; Upea Pirunkallio ja sen lähellä oleva Koskelan ja Veräjämäen alueella oleva hieno metsä. Samoin ihanat metsä ja puistoalueet Toivolan pusto, töllinmäki ja Itsenäisyyden puisto.

      5+
      • Kyllä Oulunkylään täydennysrakentamista mahtuu ja kaivataankin esim. Käskynhaltijantien varteen, mutta Pirunkallion alue tulisi TODELLAKIN jättää rakentamatta. Vantaanjoen varren näkymä on jo oleellisesti muuttunut Viikinmäen rakentamisen myötä. Mitä Koskelan ja Veräjämen metsiin tulee, niin luulisi tosiaan, että esim. Viikin pelloista voisi lohkaista em. metsien kokoiset alueet ja säästää ainutalaatuiset ja kauniit kallioiset metsät Koskelassa ja Veräjämäessa tai tosiaan kaavoittaa hieman Kumpulankin väljää aluetta. Tuntuu jotenkin täysin järjettömältä katsoa kaavasuunnitelmaa ja havaita, että osa alueista jää täysin ennalleen ja muutamille alueilla on tupattu uusia alueita hehtaaritolkulla. Mä toivon näkeväni sen päivän, kun Talin elitistinen golfkenttä häviää kartalta, Tuomarinkylän vinttikoiraradan viereen rakennetaan asuntoja ja Viikin pellot otetaan asumiskäyttöön niiltä osin kuin se on mahdollista luontoarvoja kunnioittaen.

        6+
    • Metropoli ratkaisisi lähes joka ongelman. Heikot hallitukset eivät saa vaan sitä aikaan. Helsingin on pärjättävä omillaan ja pidettävä yllä kilpailukykyä.

      1+
  63. Suunnitelma vähentää paitsi helsinkiläisten virkistysmahdollisuuksia niin myös harrastusmahdollisuuksia. Sekä Talissa, Tuomarinkartanossa että Malmilla on merkittäviä harrastuskeskuksia: golf, ilmailu, hevos- ja koiraharrastus. Puhumattakaan kaupunkilaisten ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksista. Nämä kaikki viedään pois tai ainakin supistetaan niin että harrastaa ei voi enää kaupungin alueella vaan on lähdettävä maakuntiin. Se taas vaatii ehdottomasti oman auton joten autoilu kasvaa. Helsingistä tulee käytännössä vain paikka jossa käydään töissä ja nukkumassa? Siirtolapuutarha-alueitakin voisi kehittää, mutta ne pitäisi olla kaikkien ulottuvilla. Nyt esim. Marjaniemen “mökeistä” saisi pulittaa älyttömiä hintoja ja alue on käytännössä muilta kuin mökkiläisiltä suljettu. Alkuperäinen ajatus siirtolapuutarha-alueista on kadonnut.

    18+
    • “Siirtolapuutarha-alueitakin voisi kehittää”

      Jos laiton aita poistetaan ja ympärille tehdään kerrostaloja niin ne ovat mukavaa maisemaa ja ulkoilualueita. Nyt ne ovat sitä vain ulkoilukartassa.

      Metroasemien lähellä olevat siirtolat pitää korvata rivimökeillä ja siirtää osa muualle. Helsinki on varannut kaikille yhdeksälle siirtolalle korvaavan paikan naapurikunnista.

      0
    • Marjaniiemeen johtava kevyen liikenteen silta itäväylän yli ei johda mihinkään muuhun kuin siirtola aitaan. Tuhlausta.

      On ollut tarkoitus, että porteista voi kulkea siirtoloiden läpi. Aita on laiton ja portti varsinkin. Virkamiehillä on oma lehmä ojassa! Siksi kesämajoissakin on laittomat terassit, kesäkeittiöt, aidat, istutukset, veneet ja jopa laitureita.

      2+
  64. Kenen tahdosta näitä suunnitelmia oikein tehdään? Asukkaiden? Tuskin. Liike-elämän? Onko todellakin niin että tietyt rahapiirit haluavat tunkea Helsinkiin lisää porukkaa jotta saataisiin halpaa työvoimaa ja jengiä ostamaan turhakkeita? Missä on järki näissä suunnitelmissa? Kaupunki ei nytkään pysty tarjoamaan palveluja kaikilla asukkailleen, miten muka jatkossa? Helsinki on aina vaan turvattomampi paikka asua, terveyskeskuslääkärille saa ajan kuukausien päästä, julkinen liikenne on joissain paikoissa vitsi (automaattimetro, heh) Miksi asukkaita ei kuunnella? Jos asukkaat haluavat turvallisen ja luonnonläheisen asuinympäristön, niin miksi Helsinkiin rakennetaan slummeja?

    26+
  65. Rikhard Manninen ja Helsingin Sanomat toimittajineen esittävät, että Urban 2.0 ryhmän ja heidän omat visionsa ovat jotain enemmistön mielipiteitä ja jättävät heidän linjojaan kritisoivat kirjoitukset valtamediassa julkaisematta.
    Rakennusliikkeet nauravat matkalla pankkiin, kun ylitiivistä (ahdistavaa) umpikorttelia aletaan väkisin tupata kaikkialle. Kyllä on kiva asua Hämeenlinnnan tiessä kiinni ja nauttia jatkuvasta “urbaanista” liikenteenmelusta ja maisema on suoraan vastapäisen betonikolossin seinä ja ikkunoista sisään. Ympärille sitten jätetään isot alueet metsää. Siellähän sitä cityihminen viettääkin ison osan elämästään, eikä omassa asunnossaan.
    Täytyy olla tyytyväinen, että sai suuren osan elämästään elää Munkkivuoressa, jossa sentään on aikoinaan otettu ihminen ihmisenä huomioon rakentamisessa ja jätetty ainakin osittain väljyyttä talojen välille, mutta Sinemäki, Manninen ja muut haluavat nyt sinnekin ängetä umpikorttelia koko Ulvilantien pätkälle.
    Suunnitelkaa nyt ihmeessä Kalasataman ja Keski Pasilan lisäksi vielä 10 muutakin uutta kauppakeskusta, niin saatte sitten kätevästi uusia asuintiloja, kun ne kauppakeskukset liikkeineen eivät tule kannattamaan ja tyhjää liiketilaa jää käsiin.
    Sama typeryys ja ihmisten ahdistusta lisäävä typeryys on jo levinnyt esim.Röykan keskustaan. Parin metrin päähän toisistaan väkisin ängetyt omakotitalot ängetty samalle kentällä. Ihana “urbaaninisuus” levinnyt jo maaseudullekin. Kiva, kun ei tartte tehdä lumiötitä ja kesällä ikkunoiden ollessa auki naapuritalon Ellikin kuulee mitä radiokanavaa kuuntelet säleverhojesi takana.

    17+
  66. Pakko vielä lisätä, että olen jo pidempää ihmetellyt, miksei umpikorttelimallia talojen sijoitteluineen enemmän kyseenalaisteta ?
    Itsellä ei mitään uutta asumisrakentamista vastaan periaattellisesti, mutta niitä uusia alueita ja vanhojen tiivistämistä voitaisiin todellakin tehdä niin, että taloja sijoiteltaisiin esim.limittäin, eikä suoraan vastakkain.
    Ihmisen henkiselle ja sitäkautta fyysiselle hyvinvoinnille tekee hyvää, jos voi asua vapaasti ilman, että päivälläkin täytyy olla verhot alhaalla joka ikkunassa, jos ei halua, että naapuritalosta näkyy suoraan sisään omaan asuntoon.
    Kalasatama ja Jätkäsaari on jo ehditty ikävä kyllä mokata näiltä osin.
    Ihmettelen myös puheita viheralueista. Jos nyt vaikkapa Keskuspuistoon tai Talin golfkentille tehtäisiin juuri edellä mainitun kaltaista väljempää asumista tarkoita, että ne alueet poistuisivat virkistys ja ulkoilukäytöstä.

    7+
  67. Tuomarinkylä kaavoitettiin vain muutamia vuosia sitten hevosurheilukeskukseksi, mikä rohkaisi alueella toimivia yrityksiä ja yksityishenkilöitä tekemään erittäin mittavia investointeja mm. Tallirakennuksiin. Nyt kaupunki onkin nirhaisemassa naisten ja tyttöjen harrastusalueesta ison osan jopa 6000 ihmisen asuntorakentamiseen. Miettikääpä vielä. Kaupungin aiempi lupaus ratsastuskeskuksesta ei tällä yleiskaavalla toteudu. Alueen parisataa hevosta tarvitsevat tilaa ympärilleen. Myös Hevostrailerit on mahdutettava johonkin, kilpailutoimintaa varten tarvitaan parkki- ja muutakin tilaa…ja turvallisinta kaikille on, etä hevoset ja ihmiset ulkoilevat jatkossakin omilla väylillään. Tuomarinkylä on kaunis ja toimiva nyt ja tarjoaa elämyksiä hevos- ja koiraharrastajien ohella kaikille kaupunkilaisille. Kehitetään sitä nykyisen kaavan pohjalta kaikkien ulkoilu- ja virkistysalueena.

    19+
    • 100% Totta !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! olen sitä mieltä että tuomarinkylä tulee säilyttää entisellään !

      7+
  68. Kaikki Helsingin sisääntuloväylät muutettava Helsingin rajalta saakka
    keskustaan päin kaupunkibulevardeiksi ja niille 40 km:n nopeus-
    rajoitus ja 30 metrin välein hidastetöyssyjä.
    Ulosmenokaistoilla nopeusrajoitus voisi olla 60 km tunnissa.
    Ehkä tällä saataisiin hillyttyä Helsingin ikuisia kuppaajia jättämään
    kulkupelinsä kotiin. Tarkoitan näillä kuppaajilla Espoota, Kauniaista, Vantaata ja muita ympäryskuntia.

    5+
    • Juuh, kielletään autoilu kaikilta tai ainakin rajoitetaan sitä kaikin mahdollisin keinoin sitä , niin sitten tulee “viihtyisää” joukkoliikennettä, kun jokaikinen ratikka ja bussi ovat tupaten täynnä matkustajia. Ulos jäävät mummot ja kaikki muut voivat sitten ajaa matkansa kätevästi polkupyörillä.

      9+
      • Auto on hyvin vastenmielinen elementti keskustassa parkissakin. Etenkin, jos haltija ei ole helsinkiläinen.

        3+
      • Rauhallisilla kävelyteillä (ja mm. auraamattomilla poluilla) vastaan ja liian läheltä ohitse suhahtelevat, mustiin pukeutuneet ninjapyöräilijät vilkkuvine tai voimakkaine, päähän kiinnitettyine valonheittimineen, tai kokonaan ilman(!), ovat valitettavan usein myös ikävä ilmiö. Vastaantulevat valot kirkkaat ja vilkkuvat valot ovat liian häiritseviä.

        Sitä tuntee itsensä aika turvattomaksi, jos kovin suuria ajonopeuksia käyttäviä pyöräilijöitä liikkuu väylillä tai alueilla, missä haluaa ulkoilla jalan. Pitäisikö pyöräilijöiden ajonopeuksien hillitsemiseksi kehittää kaupunkiin edes kaikille kriittisille paikoille omat tärinäraitansa pyöräteille? Yhteinen, kevyen liikenteen väylä ei saa olla mikään pyöräilijöiden kilparata. Kaupunkia tulee kehittää jalankulkijan ehdoin!

        4+
      • Kaupungissa jalankulkija tulisi todellakin olla yleisesti liikennesuunnittelun ykkösprioriteetti. Sitten pyörät, joukkoliikenne, huoltoliikenne ja viimeisenä muut autot. Etenkin vilkkailla reiteillä on tärkeää erotella jalankulkijat ja pyöräilijät toisistaan selkeästi.

        Muut parannukset menevät sitten tieliikennelain puolelle. (Nopeiden) pyöräilijöiden pitäisi saada käyttää ajorataa niissä monissa paikoissa missä se on jalankulun kannalta pyörätien tai yhdistetyn väylän käyttöä turvallisempaa.

        Mitä valonkäyttöön tulee, niin valottomuudesta tulisi jakaa sakkoja rittävän usein, kunnes käyttö opitaan. Joidenkin pyöräilijöiden jostain kumman syystä suosimien vilkkuvalojen käyttö puolestaan pitäisi kieltää lailla, ellei se olekin jo ole kiellettyjä.

        8+
      • Juuso. Enemmistö ry on pian 50 vuotta ajanut esittämiäsi asioita. Annamme juuri nyt lausuntoa liikenneturvallisuudesta kaupungissa. Näkyy pian http://www.enemmisto.fi -sivuilla.

        Omasta puolestani sanon, että taksit ovat rutiniimaisen ja nopean ajonsa takia pelottavia. Vaatisin kovempaa rankaisua pienestäkin ylinopeudesta. Taksien pitää olla myös sähkökäyttöisiä muutaman vuoden päästä.

        4+
  69. Kun metro valmistuu, Koillis-Lauttasaari ja Pohjoiskaaren-Pajalahdentien alue tulee jäämään ilman keskustaan menevää bussia. Päästäkseen metroon vanhainkotiasukkaat Merikaaresta Lauttasaaren sillan kupeesta joutuvat lykkimään rollaattorinsa 400 metriä ylämäkeen.
    Voisiko linjan 21v Rautatientorille Kampin terminaalin kautta säilyttää?
    Näin vältyttäisiin myös useiden uusien kakkosautojen hankinnalta lauttasaarelaistalouksiin.

    3+
  70. Suomalaiset eivät valitettavasti ole mitään kaupunkisuunnittelun maailmanmestareita. Päättäjät puhuvat metropolista mutta ovat aina rakentaneet maaseutua, ja täälläkin jotkut esittävät että edelleen jatkettaisiin sitä leväperäistä autoilulähiöiden rakentamista joka on tehnyt Helsingin seudusta kansainvälisen malliesimerkin tehottomasta ja epäonnistuneesta kaupunkirakenteesta. Huomauttaisin niille jotka haluavat asua “väljästi” jossain keskellä metsää ja saastuttaa ympäristöä autoilemalla sata kilometriä joka päivä, että Suomessa ei todellakaan ole pulaa harvaan asutuista alueista ja maaseutumaisemista. Siinä mielessä tilaa kyllä riittää, joten aivan vapaasti voi muuttaa vaikka Kainuuseen. Mutta jos haluaa asua kaupungissa lähellä palveluita ja tapahtumia ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien lähellä (vieläpä kohtuuhintaisesti!), niin siihen Suomessa ei ole paljon mahdollisuuksia.

    Mitä joukkoliikenteeseen tulee, Suomessa on Länsi-Euroopan alikehittynein joukkoliikenne eikä tämä yleiskaava osoita vähäisintäkään kiinnostusta tilanteen parantamiseksi. Kansa rakastaa autoilua eikä sitä saada vähennettyä jos autoilulle ei tarjota kunnollista vaihtoehtoa, ja parin hassun pikaraitiotien väsääminen seuraavien 40 vuoden aikana ei ole tarpeeksi suuri edistysaskel surkeaan nykytilaan nähden. Pisararata taas on täysin idioottimainen idea joka kertoo vain siitä, että Suomessa ei ymmärretä edes joukkoliikenteen perusperiaatteita.

    Yksi suomalaisten monista ongelmista on lyhytnäköisyys: ei kerta kaikkiaan osata ajatella tulevaisuutta. Tämä yleiskaava näyttää raakaversion siitä, miltä Helsingin olisi pitänyt näyttää noin 30 vuotta sitten; eikä sitä, mikä olisi hyvä malli Helsingille vuonna 2050.

    Helsinki ja koko pääkaupunkiseutu on niin harvaan ja heikosti rakennettu, että vielä olisi mahdollista pelastaa tilanne ja rakentaa kunnollista kaupunkia jossa olisi tiivistä kantakaupunkimaista asutusta, kaunista arkkitehtuuria, lukuisia kaupunkipuistoja ja toimiva joukkoliikenne, mutta kun osaamista ei täällä vain ole. Ehdotankin että Suomen kaupunkisuunnittelu delegoidaan saksalaisille, heillä kun on taitoa tällä alalla.

    7+
    • Suomi on harvaan asuttu maa. Lisäksi monilla heistä, joilla on varaa korkeatasoiseen asumiseen pääkaupunkiseudulla, on myös haja-asutusalueella merkittävää maaomaisuutta, kuten kesämökkejä tai metsätiloja. Tämä ei päde suurimpaan osaan Länsi- ja Keski-Euroopan valtioita.

      4+
    • Muuta vaain Berliiniin. Ihana väljä Suomi! Se tulee olemaan viimeinen valtti täällä muualla yliikansoittuvassa maailmassa.

      5+
  71. Olen pääsääntöisesti tyytyväinen yleiskaavaan. Yleiskaavaan mielestäni kuitenkin kuuluisi ehdottomasti Malmin lentokentän säilyttäminen. En ole ilmailuharrastaja, mutta minäkin tajuan, että lentokentän tuhoaminen tulee olemaan niitä suuria virheitä, joita tämä aika teetti ja niitä sitten kadutaan myöhemmin kun tehtyä ei saada enää tekemättömäksi. Viheralueita on onneksi säilytetty kohtuullisesti. Mielestäni se, että alueita rakennetaan ei ole välttämättä se pahin ongelma vaan se, miten niitä rakennetaan. Olen kävellyt lähes kaikki Helsingin alueet läpi myös uudet ja suurin osa on sellaisia, että niissä ei ole mitään järkeä kävellä, koska ne ovat rumia eikä niissä ei ole mitään katsottavaa. Pientä kehitystä on Kalasataman ranta, missä on näköjään ranta kivasti laatoitettu. Myös Vuosaaren rannat, osa lauttasaaren uusistakin rakennetuista ranta-alueista on käveltäviä ja ns. ok. Mutta sisämaassa rakentaminen on usein yhtä järkytystä jos kävelee Herttoniemessä rannasta poispäin uudella alueella siellä vaan tuuli vinhuu kalseilla kaduilla ja myös yksi Rastilan probleemi on mitään sanomaton talojen ulkonäkö ja huonolaatuisesti rakennetut ns. kylpyhuonelaattatalot.. Kaupungissa rakentamisen pitää kestää aikaa. Kaupungissa pitäisi rakentaa joko teollisen modernin rouheasti tai aavistuksen pikkusievästi niinkuin kantakaupungissa Töölössä, Eirassa, Meilahdessa ja myös vanhassa Haagassa tai vanhassa Herttoniemessä , Kumpulassa, Käpylässä jne. Ihmisen silmän pitää saada visuaalista ärsykettä ja pihoille tulee voida kurkistaa ohi mennessään. Kadulle päin pitää olla kaunista porttia ja pensas-, puu- ja kukkaistutuksia ja siellä täällä pikku toria ja minipuistikkoa tai sitten selkeätä kivilinjaa, kuten esim. Mäkelänkadun ja muiden isojen vanhojen katujen varrella. Jostakin syystä siellä ei tule kalsea olo. Isoihin kaupunginosiin pitää varata tiloja kahviloille ja kukkakaupoille. Kiitän esim. uusia metroasemia, niiden suunnittelijan pitäisi saada kultamitali. Esim. Siilitien asema on kuin kirkko, missä kallion ja lasin kontrasti on upea.

    8+
    • Erittäin hyvin sanottu nykyisten rakennusten (ja alueiden) ulkonäöstä – ne ovat järjestään kamalia. Luettelemasi kauniiden kaupungin osien lisäksi Vantaan Kartanonkoski on sellainen, jonka tyyppistä toivoisin Myös Helsinkiin rakennettavan. Jostain syystä Helsingissä harrastetaan kokeellista arkkitehtuuria, joka tuottaa toinen toistaan rumempia taloja. Helsinki voisi järjestää kyselyn helsinkiläisille millaisista rakennuksista he pitävät. Kaupunkihan on helsinkiläisten eikä arkkitehtien.

      0
  72. Raideliikenne on erinomainen suurten ihmismäärien liikuttamismuoto. On ollut tätä jo vuosikymmenien ajan. Tästä huolimatta, yleiskaavaan piirretyt lukuisat pikaraitiotiet eivät varmasti tule toteutumaan eikä niiden pidäkään toteutua. Raideliikenne kyllä on hyvä asia tulevaisuudessakin, mutta jotta ne palvelisivat asukkaita hyvin, täytyy asukasmassaa olla riittävän paljon jotta liikennetiheys on riittävän suuri. 5 minuutin välein kulkeva metro, juna tai raitiovaunu palvelee asukkaita hyvin; puolen tunnin välein kulkeva ei.
    Yleiskaavan suunnittelijat eivät ole oivaltaneet, millainen muutos liikkumisessa on tapahtumassa ja kuinka se vaikuttaa kaupunkisuunnitteluun. Vuoteen 2050 mennessä meillä on itsestään liikkuvia yleiskäytössä olevia autoja joilla pääsee mistä vaan mihin vaan. Vähän niinkuin nykyinen Kutsu plus, mutta pienemmässä koossa ja itsestään kulkien. Näillä pääsee yhtä hyvin kuin omilla autoilla nykyisin ilman että autosta tarvitsee huolehtia tai että sille pitää olla parkkipaikka. Tämä vähentää uusien raitiolonjojen rakentamisen tarvetta.
    Raitiolinja Kruunuvuorenrantaan on kyllä hyvä idea. Samoin kun pisararata, joka on ensimmäinen mitä pitää tehdä.

    2+
  73. Helsingin asukkaana minua ihmetyttää uusissa yleiskaavasuunnitelmissa, mm. aineiston runsauden lisäksi, muutama muukin, nähdäkseni tärkeä seikka.

    Yksi laajan aineiston uutta, ehdotettua yleiskaavaa, tai luonnosta, ja sen suunnitelmia esittelevistä julkaisuista, nimittäin: “Meri-Helsinki yleiskaavassa rannikko, saaristo, meri ja satamatoiminnot, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:15” toteaa sivulla 11: “Helsingin uuden yleiskaavan myötä uusia ranta-alueita on mahdollista asemakaavoittaa asumisen ja työpaikkarakentamisen käyttöön. Käynnissä oleva Koivusaaren asemakaavoitus muokkaa kaupungin läntistä rantaviivaa sitä täyttämällä.”

    Kysymys: Miten on mahdollista, että Koivusaaren asemakaavoitus voi olla käynnissä, vaikka Koivusaaren osayleiskaavaa ei ole kaupunginvaltuusto (tietääkseni) vielä hyväksynyt? Ovatko valtuustoryhmät tehneet asiasta sopimuksia, joista ei ole kaupunkilaisille kerrottu?

    Onko yleiskaava-aineistossa maisemallisia tarkasteluja? En sellaisia löytänyt, vaikka aineisto on runsas, ja yleiskaava ja osayleiskaavakin vaikuttavat maisemaan ja näkymiin käsittääkseni hyvinkin paljon, mm. julkisten kulkureittien varsilla. Kiinnittäisin enemmän huomiota mm. meriluonto- ja muihinkin maisemiin. Julkinen maisemallinen ympäristömme on tärkeä. Julkisia merimaisemia ei pitäisi ainakaan peittää!

    On aika uskomatonta, että esimerkiksi Helsingin länsipuolella
    sijaitsevaan Koivusaareen ja sen ympärille (osayleiskaava-
    luonnoksessa suunniteltujen) merentäyttöjen ja rakentamisen
    aiheuttamien muutosten maisemallisista vaikutuksista ei tahdo
    saada juuri mistään kovin selkeää näkemystä. Esimerkiksi Koivusaaren havainnekuvat (asianomaista osayleiskaavaluonnosta esittelevissä dokumenteissa), joiden luulisi päätöksentekijöitä kiinnostavan, on tehty ilmeisesti vain taivaalla liitelevien lokkien, ei ihmisten näkökulmasta. Kumpi näkökulma on tärkeämpi (ennen päätöksiä)?

    Rakennukset siinä Länsiväylän eteläpuolella (ks. “Helsingin keskeisimmät maankäytön muutosalueet. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:43”, sivu 58) näyttäisivät merkitsevän sitä, että yksi Helsingin rantaraitin upeimmista merimaisemista, Espoon rajan tuntumasta etelään ja kaakkoon, korvattaisiin rakennusten seinämillä. Kerrassaan uskomatonta ja aivan käsittämätöntä!

    Miten ihmeessä saadaan houkuteltua esim. espoolaiset polkupyörillä Helsinkiin, jos Helsingin rantaraitin läntisimmästä osasta tehdään ruma kuin Porkkalankadun eteläreuna? Missään ei ole nähdäkseni esitetty, minkälainen olisi tuollaiseksi suunniteltuna tämä Helsingin läntinen sisääntuloväylä, jos sitä kulkevilta (mm. autoilijoilta ja PYÖRÄILIJÖILTÄ) peitetään julkiset näkymät Helsingistä avomerelle, Suomenlahden ulapalle.

    Olen kulkenut tuolta usein, ja Koivusaarikin on minulle varsin tuttu, kun ulkoilureittini ao. seudulla olen sen kautta monasti sovittanut. Mm. auringonnousut ja -laskut ovat siellä usein kauniimpia kuin moni voisi arvatakaan. Koivusaari ympäristöineen on (Länsiväylän läheisyydestä ja vaikutuksesta huolimatta) paljolti kuin luonnon aikaansaama taideteos.

    Koivusaaren rakentaminen pilaisi siellä Helsingin rantaraitin eteläiset näkymät. Eikö Guggenheim-museo, tai jokin muu meriluonto- ja taidekeskus sopisi tuonne, purjeveneilijöiden kerhojen lisäksi, nyt kaavailtua asuinaluetta paljon paremmin? Silloin luontokin kiittäisi, kun ikävät merentäytöt voitaisiin jättää tekemättä, ja vaikuttava merimaisema edelleenkin toivottaisi kaikki tervetulleiksi Helsinkiin!

    4+
    • Oli mukava tutustua laajohkoihin selvityksiin esim. (2014:15 ja
      2014:17) koskien merta , rantoja ja kulttuurimaisemia.

      Kuitenkin jäin myös kaipaamaan arviointia upeista rantamaisemista ( ks kommentti 11.1., rantamaisema kuuluu kaikille), joiden säilyttäminen tuleville sukupolville vielä kohtalaisen suurina kokonaisuuksina on mielestäni tällaisen laajan yleiskaavan tärkeimpiä asioita.

      Näissä osaselvityksissä tuli osittain viitteitä näihin “Topeliaanisiin maisemiin”. Kuitenkin osaselvitykset kukin jätti toiveita ilmaan: esim. nähdäkseni kumpikin y.m. selvitys ei tarkastellut alueita esim. rauhoitettujen luonnonsuojelualueiden ja maiseman näkökulmasta lainkaan, vaikka juuri usein näillä jo suojelluilla alueilla ja niiden läheisyydessä on valtavia maisemallisia ja kulttuurihistoriallisiakin arvoja. Kokonaisuudet luovat tunteen harmoonisesta ympäristöstä , eivät pirstaleet.

      Tuntuu myös siltä, että selvitysten laatijat pyrkivät konfliktittomaan käsittelyyn osa-alueellaan siten, että eivät sohaise – eivätkä mainitse- alueita, joiden rakentamisesta tai kaavasta tiedetään, että ei ole yhteisymmärrystä kaavoittajien, rakentajien ja kansalaisten kesken.

      Vähän kyllästyttää tämä selvitysten tekijöiden kiltteys. Jos halutaan hyvä ja kaunis Helsinki , pitää erityiskysymyksiin perehtyneillä selvityksen tekijöillä olla kanttia osoittaa myös ongelmakohtia nykyisissä kaavailuissa, joita mielestäni on tehty osittain vähän hätäisestikin. Mutta kaikkea ei vielä ole ajettu puskutraktorin alle, joten toivoa on.

      Esimerkkinä tästä on Stansvikin rantametsä Laajasalossa, jonka arvo kulttuurihistoriallisesta, maisemallisesta, luonnonsuojelullisesti ja helsinkiläisten virkistyksen näkökulmasta ( eritoten jos Kruunuvuoren silta toteutetaan) on monipuolisuudessaan vertaa vailla. Rantametsässä uinuu tällä hetkellä kesämajayhteisö, joka pysyy siinä yhtä kauan kuin luonnonkaunis metsäkin ja koskematon merimaisema (kutsuttu Topeliaaniseksi kaupunginmuseoviraston nettisivuilla), joka on nyt kaavoituksessa ajateltu hävittää ( ks. Stansvikin nummi).
      Kulttuurimaisemaa koskevassa selvityksessä jäin kaipaamaa myös tietoa Helsingin vanhimmista rakennuksista, joita löytyy myös Stansvikin kartanon alueella, jotka kertovat tavallisen elämän menneisyydestä.

      Rohkeutta nuorille arkkitehdeille! Teidän lapselapsennehan tulevat nauttimaan laajakatseisuudestanne, samoin kuin me nautimme viisaan kaupunginarkkitehdin ajatuksesta kaavoittaa Helsingin halki keskuspuisto!

      Merja S

      4+
      • Stansivikin alue on yhden etuusryhmän kähminnän tulos. Eikä ainoa. Nyky-Helsinki ei voi näitä enää hyysätä.

        Maisema on tosiaan tärkeä. Oli suuri virhe antaa uudisrakennslupa Paavo Nurmen entiselle huvilalle ja sen valtavalle laiturille. Kyse on koko Aurinkolahden perinnemaisemasta.

        0
  74. Kaupunki unohtaa kaksi vuotta sitten asemakaavassa antamansa lupaukset hevos- ja koiraharrastajille. Asemakaavan mukainen alueen kehittäminen pääkaupungin arvolle sopivaksi kansainväliset mitat täyttäväksi urheilukeskukseksi ei todellakaan yleiskaavassa toteudu. Isot investoinnit tehty, ja nyt tämä. Ei näin!

    11+
    • Kaupunki ei myöskään järjestänyt luvattua kenttää Viikin ampujille. Kaavailtu paikka kolmen melun alueella olisi ollut hyvä.

      2+
    • Keskustaan tarvitaan kansainvälinen leirintäalue esim. Kumpulan laaksoon siirtolan ja tutkimuspuutarhan aitojen väliin.

      1+
  75. Sen sijaan, että nakerretaan luonnonalueista sekä harrastuksilta ja virkistäytymiseltä tilaa (keskuspuisto, tuomarinkylä, malmin lentokenttä, viikki), voitaisiin hyödyntää “turhaa maata” siellä täällä, mitä kyllä löytyy. Näin voitaisiin myös rakentaa pikku hiljaa, jolloin asunnot saadaan oikeasti myytyäkin.

    Kalasatamassakin odottaa vielä paljon asuntoja myymättä ja pasilaan ym. tulossa paljon asuntoja juuri sille “hukkamaalle” viemättä mitään useimmille arvokasta vihreää kultaa. Lisäksi on epäreilua, että esim. viikkiin on tulossa pellolle taloja, talojen eteen, joista ihmiset ovat maksaneet sievoisen summan juuri siksi, että siinä on pelto eikä betoniviidakko.

    10+
    • Merikadullakaan ei ole luvattu merimaisemaa. Rantaa voisi täyttää näkökulmassa parin kilometrin päähän kahtena niemenä niin, ettei lupaamaton merimaisema muutu.

      0
    • “viikkiin on tulossa pellolle taloja, talojen eteen, joista ihmiset ovat maksaneet sievoisen summan juuri siksi, että siinä on pelto eikä betoniviidakko.”

      Tietääkseni kyse on energiakoetaloista, joista hyvitettiin kokeilun takia ja muutenkin olivat halpoja. Siksi ovat niin rumia. Näitä erityisryhmien erityisjuttuja on muitakin.

      0
      • Ekoviikin rakennusratkaisuissa piti olla jokin ekologisen asumisen elementti. Näitä totetutettiin kautta linjan ja vaiktukset todennettiin ja rapotoitiin. Ryhmärakentamisen aalueen vuokratontit jaettiin rakentamisehdotusten mukaan. Tonttivuojkrat ovat samalla tasolla kuin muuallakin ja rakentamisen ratkaisut vaikuttivat suoraan asuntojen hintaan.

        3+
  76. Kaupunkirakenteen monipuolinen kehittäminen ihmislähtöisellä ajattelulla on ensiarvoisen tärkeää. Ei tulisi priorisoida suurten massojen asuttamista kehä I:n sisäpuolelle vaan viihtyisän ja monipuolisen asuin- ja työympäristön kehittäminen.

    Ilmasta käsin huomaa oitis Helsingin olevan hyvin väljästi rakennettu, kaupunkimaisuutta voi hyvin lisätä. Monipuolisella ja ihmisen mittakaavaan rakentamisella luodaan kestävää ja viihtyisää ympäristöä. Rakentaa voi hyvin muualle kuin liikennealueille “kaupunkibulevardein”. Viihtyisyyden kannalta pientalot, kerrostalot ja kaikki niiden välimuodot ovat tervetulleita, me kaupunkilaiset kun arvostamme ja tarvitsemme eri elämäntilanteissa erimuotoista asumista.

    Liikkumisen on myös toimittava kaikissa eri muodoissaan. On turha syyllistää yksityisautoilua, sen sijaan autoilustakin tulee tehdä sujuvaa ja ympäristöystävällistä esimerkiksi lisäämällä tunneleita ja maanalaista pysäköintiä. Joukkoliikenteen tulisi olla houkutteleva vaihtoehto mukavuuden ja nopeutensa ansiosta, nykyinen suunnitelma runkolinjoineen lisää vaihtojen tarvetta ja matka-aikoja, liityntäliikenteelle tuskin saadaan 5 minuutin vuorovälejä.

    Kaupunkisuunnittelija Mannisen mielestä liikenneolosuhteita ja likenteen välityskykyä heikentämällä ja samalla asukaslukua sadoilla tuhansilla lisäämällä päästään eroon ruuhkista – mielenkiintoinen ajatus. lasten ja omiin harrastuksiin kun vain ei realistisesti pääse kävellen ja pyörällä, autoakin tarvitaan.

    18+
  77. Asuntopula koskee lähinnä vuokra-asuntoja,ja varsinkin pieniä sellaisia. Helsingin kaupungin asuntojonossa oli viime vuonna yli 20000 hakemusta.
    Asuntopula koskettaa erityisesti kotoa pois muuttavia Helsinkiläisiä nuoria,joilla ei ole varaa ostaa täältä asuntoa.
    Tilanne on jatkunut jo vuosikymmeniä,joten voidaan todeta että poliitikot eivät asiaa kykene hoitamaan. Tontteja on kaupungilla näemmä riittänyt omistusasumiseen.

    9+
  78. Kalle Isokallio kertoi Iltalehdessä joulun alla, että puolet Helsinkiläisistä “palkansaajista” on nolla veronmaksajia kun huomioidaan sosiaalituet. Mielestäni Helsinkiläisille veronmaksajille on tärkeää tieto kuinka paljon varaa meillä on varaa ottaa loiskuntien työntämiä elättejä Helsingin vuokra-asuntoihin. Tulokkaita on loputtomasti vuokra- asuntoihin, jotka muut veronmaksajat kustantavat.

    3+
    • Vuokra-asuminen on niin kallista, että loisväkeä ei niihin pääse. Helsingin kaupungin asunnotkin ovat kalliimpia kuin omistusasunnot.

      Kaupungin vuokralainen maksaa rakennuslainojen lyhennykset ja korot sekä kaikki muut kulut. Kaupunki saa asunnot velattomaan omistukseensa alle kymmenessä vuodessa ja lisäksi n. 7 %:n tuoton.

      Tontin vuokrakin kaupungin asunnoissa on lähes sama kuin muissa. Siksi kaupungin asunnoissa asuukin väkeä, joka hyvin harvoin saa vuokratukea. Vuokratuki menee pääasiassa yksityisiin vuokra-asuntoihin.

      Tästä näkee, että yksitynen sijoittaja saa huikeat voitot. SATOn ja VVOn näytetty voitto on n. 25 %.

      6+
  79. Kirjoitin loiskunnista, en asukkaista. Kirjoitin Helsingin vuokra-asunnoista yleisesti, en Helsingin kaupungin vuokra-asunnoista. Jos mainitsemasi kustannukset kaupungin vuokra-asuntojen rakentamisessa pitää paikkansa, on rakentaminen niissä terveellä pohjalla. Sato mm. Pitäjänmäelle on rakennuttanut vanhalle korttelitontille uusia vuokrataloja sekä omistustaloja. Vuokrataloissa on kymmeniä vuokraamattomia asuntoja, joita nyt näkyy sosiaalitukien avulla täytettävän. Kaavaesitys taas tuo omistustalojen eteen, ahtaaseen viherkulkuväylään (liito-oravametsään) uudet reunatalot. Kenenkähän esityksestä?

    3+
  80. ”Kansanpuistot

    Lomamaja-alueet

    Helsingin niemeä kehystävä kansanpuistojen ketju. Kansanpuistot ovat
    kulttuurihistoriallisesti merkittäviä merellisiä kaupunkilaisten virkistys- ja lomailualueita.
    1800-luvun puolivälistä alkaen, teollistumisen myötä, Helsingin niemeä ympäröiviin saariin alun
    perin erityisesti työväestölle suunnattuja vapaa-ajan alueita. Myöhemmin yleistyivät saaristossa
    yksityisluontoisemmat lomamaja-alueet. Kansanpuistot tulee säilyttää ja kehittää alueita merellisen
    Helsingin keskeisinä tukikohtina nykypäivän ”kansanpuistoina”. Alueiden virkistyspalveluja ja
    -toimintaa ja saavutettavuutta tulee parantaa. Lomamaja-alueiden julkisuusastetta tulee lisätä.”

    Olen ihan samaa mieltä selvitysten tekijöiden kanssa. Täytyy nyt kuitenkin kysyä, voisiko saada vähän konkreettisimpia ehdotuksia uusiksi kansanpuistoalueiksi ja ehkä myös kannaottoja nykyisten alueiden säilyttämiseksi (kuten esimerkiksi Uudenkylän kesämajayhteisön säilyttäminen Stansvikin kartanon kupeessa).

    Toivoo
    Kansanmetsäläinen

    0
    • Ilman lähiasukkaita ei julkisuusastetta voi nostaa. Satunnainen kävijä harvoin tietää oikeuksistaan ja ensimmäinen mulkaisu karkottaa heti.

      Stansvikin Uusikylä on uskomaton luontokaappaus ja osoittaa Helsingin karmeaa löperyyttä kuppikuntien suhteen. Kylä on heti purettava. Veneranta on myös pantava ruotuun. Venepaikka maksaa vähntään 200 e/v muille.

      0
  81. Malmin lentokenttä on valtakunnallisesti tärkeä osa liikenneinfrastruktuuria. Sitä eivät näy ymmärtävän kaupunkisuunnittelijat eivätkä poliitikot. Tässä näkökohtia, joita heidän lisäkseen jokaisen muunkin suomalaisen olisi syytä miettiä huolella.

    1) Malmi on ainoa vapaalla aikataululla palveleva kansainvälinen kenttä 150 km säteellä. Helsinki-Vantaalla on pyydettävä lupa kiitoteiden käyttöön kolme tuntia etukäteen jo nyt (bit.ly/vantaa-slot), vaikka liikelento esim. Tukholmaan tai Pietariin vie vain noin tunnin.

    2) Lentoliikenne EU:ssa kasvaa tuoreiden ennusteiden mukaan 2-3 -kertaiseksi vuoteen 2050 mennessä (bit.ly/eu-lentoliikenne-2050 s. 20). Tämä vie Helsinki-Vantaalta loputkin edellytykset palvella aikataulutonta liikennettä.

    3) Aikataulutonta yleisilmailua palvelevan lentokenttäkapasiteetin riittävyys tulevaisuudessa on EU:n strateginen huolenaihe. EU-parlamentti on päätöslauselmassaan P6_TA(2009)0036 kehottanut jäsenmaita vaalimaan ja vieläpä lisäämään yleisilmailua palvelevaa kenttäkapasiteettia (bit.ly/eu-ilmailun-tulevaisuus, erityisesti kohdat B,D,E,9,10,13-16,27,32).

    4) Kansainvälinen liike-elämä tukeutuu kasvavassa määrin pieniin, joustavasti palveleviin paikallislentokenttiin ruuhkaisten suurkenttien sijasta. Mm. Meyer-Werftin edustajat saapuivat pelastamaan STX:n Suomen telakat juuri Malmin kautta. Kansainvälisten liikematkustajien aika on rahaa, ja heitä palveleva kevyt liikelentokalusto on huikeassa kasvussa (http://malmiairport.fi/harhaluuloja/#16).

    5) Kaikkein nopeimmin kasvava lentoliikenteen osa-alue Euroopassa ovat kevyen kaluston liikelennot. Niille vapaalla aikataululla palveleva Malmin kenttä on ideaalinen, ja voisi pitää tulevaisuudessakin aikatauluttomat pienkoneet poissa Helsinki-Vantaalta isojen jaloista. Yksi suurlentokenttä ei yksinkertaisesti riitä Suomen ainoalle metropolille, vaikka maakuntakaupungit yhdellä kentällä pärjäävätkin.

    6) Suomi on Euroopasta katsoen saari meren takana. Pääkaupunkiseudun saavutettavuus on olennaisen tärkeää maamme menestykselle tulevaisuudessa. Malmin kenttä on myös Suomen maakuntien ainoa vapaan aikataulun ilmatie Helsinkiin, joten kysymyksessä on myös niiden sujuva saavutettavuus kansainvälisen liike-elämän näkökulmasta.

    7) Helsingin kaupungilla on oman ilmoituksensa mukaan asuinrakentamisen tonttivarantoa 2030-luvulle asti nopeimmankin väestönkasvun skenaariossa. Mm. Östersundomissa on käytettävissä olevaa maata yli 17 kertaa niin paljon kuin Malmin lentokentällä (http://malmiairport.fi/harhaluuloja/#8). Tämän vuoksi yhden betonilähiön asettaminen pika-aikataululla valtakunnallisesti tärkeän lentoliikenneinfrastruktuurin edelle on mieletöntä.

    8) Helsingin kaupunki on ajanut Malmin kentän lakkauttamista ilman minkäänlaista omaa asiantuntemusta mm. yllä mainituista asioista. Valtakunnallisen tason poliitikot, joilla ei liioin ole ilmailualan asiantuntemusta, on saatu hämätyksi mukaan hävitykseen puheilla “70 harrastelijasta”, ja kaikki 2000-luvulla hankkeesta tehdyt asiantuntijaselvitykset on sivuutettu. Liikenneministeri Kyllösen perustelut kehysriihessä 2014 olivat puhtaasti asuntopoliittiset, siis hänen oman mandaattinsa ulkopuolelta. Asiantuntijat on vaiennettu: mm. Suomen lennonjohtajien yhdistys sai Finavian johdolta haukut 15 minuuttia sen jälkeen, kun oli julkaissut tiedotteen jossa totesi kentän lakkauttamishankkeen olevan ilmailulle merkittävä turvallisuusriski (bit.ly/sljy-tiedote).

    9) Malmin kenttä on maan väkirikkaimman seudun ainoa paikka, jossa koulutetaan ilmailuun ja ilmailuammatteihin. Lentokoulut ovat myös tehneet lausunnoissaan selväksi, ettei niiden toiminnalle ole liiketaloudellisia edellytyksiä maakuntakentillä. Kaikki tulevatkin sukupolvet pääkaupunkiseudulla menettävät Malmin kentän myötä mahdollisuuden päästä lentäjäkoulutukseen kotiseudullaan. Helsinki leikkaa iäksi siivet lapsiltaan.

    Liikenneinfra- ja koulutusmerkityksensä lisäksi Malmin kentällä on useita muita arvoja, jotka ovat jäämässä sanoinkuvaamattoman kiireen jalkoihin.

    9) Malmin lentokenttäalue kokonaisuutena on valtakunnallisesti merkittäväksi rakennettu kulttuuriympäristö (bit.ly/rky-malmi). Valtioneuvoston päättämien alueidenkäyttötavoitteiden mukaan tämä RKY-merkintä tulee ottaa huomioon kaavoituksessa ja merkinnän tulee näkyä kaavakartoissa. Tämä näyttää unohtuneen täysin sekä poliitikoilta että kaupunkisuunnittelijoilta.

    10) Ylivoimainen kansalaismielipide haluaa lentokentän säilyvän. Ammattimaisesti toteutettujen lukuisien gallupien mukaan jokaisen puolueen äänestäjistä suuri enemmistö on tällä kannalla (malmiairport.fi/kansalaismielipide). Kentän kiireellistä hävittämistä edistäessään Helsingin kaupunginvaltuusto ja -hallitus samoin kuin kaupunkisuunnittelijat halveksivat pääkaupunkiseudun kansalaisia päin naamaa.

    11) Luonnonsuojelulaki ja -asetus kieltää äärimmäisen uhanalaisten lajien pesimä- ja levähdyspaikkojen heikentämisen ja hävittämisen. Malmin lentokenttä on juuri tällainen, mm. äärimmäisen uhanalaisen heinäkurpan johtava syyslevähdyspaikka Suomessa (http://www.etv-systeemit.fi/mbs/Lentokentta.htm). Tämäkin on unohdettu täysin, eikä jo kauan sitten luvattua ympäristövaikutusten arviointia ole tehty.

    10+
    • Olenkin yllättynyt, että pääkaupunkiseudun asukkaiden enemmistön tahdon vastaisesti poliitikot ovat puhtaasti poliittisin perustein päättäneet lahdata ainoan vaihtoehdon Helsinki-Vantaalle. Kansan tahdon vastainen toiminta näkynee vaalituloksissa. Malmin kentän päätökset on peruttava viimeistään vaalien jälkeen!

      5+
    • “Ylivoimainen kansalaismielipide haluaa lentokentän säilyvän.”

      Jos asia todella selvitetään niin voisi olla alivoimainen mielipide.

      6+
  82. Kaavoituksessa on rakennusmaaksi suunniteltu alueita jotka ovat valtaosaltaan kaupungin tulvastrategian vastaisia. Helsingissä alin rakentamiskorkeus on 280 cm joka kattaa mm. Viikissä suuren osan kaavoitetusta alueesta. Alavien merenranta-alueiden rakentaminen vaatii järeää perustamista stabilointia ja paalutusta ja näillä alavilla alueilla runsasta maantäyttöä. Silti rakentaminen jää matalaksi. Kuinka tämä tukee kaavoituksen tavoitteita mm. rakennusten hinnanmuodostuksen osalta. Kokonaan toinen asia on Viikin peltojen kaavoituksen dramaattisilla vaikutuksilla Helsingin yliopiston maailmanlaajuisesti korkeatasoiseksi arvostetulle maataloustutkimukselle.

    5+
  83. Malmin lentokenttä voisi jatkossa toimia yksikiitorataisena kenttänä Lontoo-Cityn ja Tallinan kentän tavoin. Näistä löytyy netistä hyvät tiedot! Lontoo-Cityn matkustajamäärä on n. 3 miilj. ja tallinan 1,5 milj. Lontoo on hyvä esimerkki kentän riittävälle metoitukselle.
    Ylimääriset maat Malmin keskustan puolelta asunto- ja työpaikkarakentamiseen. Toiselta puolelta kehitetään ja laajennetaan Tattarisuon teollisuusaluetta mm tulevien 200000 asukkaan työpaikkatarpeisiin. Terve kaupunkirakenne vaatii lähelä olevat tukipalvelut yhteiskunnan toiminnoille, logistiikalle, tuotannaolle, kiinteistöjen rakentamiselle ja ylläpidolle ym.!

    6+
    • Olen ehdottanut, että Malmille jää yksi hyvin lyhyt (450 m), kovera kiitorata, jonka molemmat päät nousevat noin 15 metrin korkeuteen ja sen alla on ampumarata ym. HARRASTETILOJA.

      Melualue pienentyy kolmannekseen ja rakennusmaata saadaan paljon. Ampumaradan ym. tilat on kaupunki luvannut kustantaa eikä sen katto maksa paljon.

      Kenttä palvelisi vain pienkoneita, mutta ei yli neljä paikkaisia eikä ultrakeveitä.

      1+
  84. Malmin vanha perinteikäs lentokenttä pitäisi säilyttää toimivana pienlentokenttänä, joka antaa arvon omalle historialleen. Kaupunki ei tällaisia arvoja näytä lyhytnäköisessä rakentamisvimmassaan ymmärtävän!

    10+
  85. Pahoittelen aluksi sitä, että olen provosoitunut ja turhautunut suunnitelmista ja liikennejärjestelyistä vastaavasta toiminnasta. Kaupunkibulevardit alennettuineine nopeuksineen ja kapasiteetteineen on täysin aivoton hanke ja niitä ei tulee edistää ellei suunnitelmia järkeistetä merkittävästi. Sujuva ja vapaa liikenne erilaisine liikkumismuotoineen tulee olla kaupunkisuunnittelun keskeisin lähtökohta. Tuntuu että suunnittelijat eivät ole perehtyneet kovinkaan laajasti ihmisten tarpeisiin vaan olettavat tietämättömästi että kaikkien elämä pyörii kokonaisuudessaan Kehä I:n sisäpuolella, julkinen liikenne tai pyöräily ovat riittävät liikkumismuodot ja autoilijan odotusajalla ei ole mitään kustannuksia ja liikenteen hidastaminen on jopa tavoitteellista. Ei voi olla, että kaupunkisuunnittelu tehdään yksittäisten Vihreiden poliitikkojen sekä pienen, mutta äänekkään, pyöräilijän lähtökohdista ja hiljainen verot maksava enemmistö unohdetaan kokonaan ja maksatetaan vieläpä törttöilyn kulut heillä.

    Suunnitelmissa todetaan, että kaupunkibulevardit vähentävät autoliikennettä, koska kapasiteetti vähenee. Ainakaan minä en tule vähentämään autolla liikkumista mistään hinnasta enkä minkään ohjauksen seurauksena, ehkä lopullisesti nurkkaan ajettuna lopetan työni ja siten verojen maksun ja jättäydyn hyvinvointivaltion hoidettavaksi. Toistaiseksi voin kävellä työmatkani, mutta tarkoituksena on muuttaa pois kantakaupungista (kiitos osittain asukkaiden pysäköintiongelmista piittaamaattomien virkamiesten) ja siirtyä autoilemaan töihin. Tarvitsen autoa harrastuksiin, kuka voi rehellisesti sanoa että murtomaahiihtämään voi oikeasti mennä muulla kuin autolla kantakaupungista. Puhumattakaan golfista, suunnistamisesta tai vaikkapa vaeltamisesta. Auto on tärkeä ja osin välttämätön myös lähimmäisten kohtaamiseen (esim. naisystäväni asuu tällä hetkellä yli 100 km päässä ja auto on ainoa toimiva kulkuväline päästä häntä tapaamaan). Auto on myös kuljetusmahdollisuuksien ja joustavuuden takia moneen liikkumiseen täysin ylivertainen. Miksi autoilua tulee vastustaa ja hidastaa kaikilla mahdollisilla keinolla? Katsoisin että veronmaksajana ja alueen asukkaana olisi kohtuullista, että monien peräänkuulumattomaan suvaitsevaisuuteen kuuluu kaupunkisuunnitelun näkökulmasta myös autoilun mahdollistaminen ja pitäminen hyväksyttävänä liikkumismuotona. Päästöt eivät ole pitävä peruste siihen vetoavien keskuudessa, miksei muuten tehtäisi Suomen Euroopan vanhimmalle autokannalle jotain tai tuettaisi kunnolla (kuten esim. Norjassa) sähköautojen yleistymistä. Päästönäkökulmasta ei liene myöskään kestävää pahentaa liikenneruuhkia tarkoituksella tai olla ratkaisematta asukaspysäköintiin liittyviä ongelmia kantakaupungissa. Tarkastelussa tulisi huomioida myös pitkittyneistä matka-ajoista aiheutuvat kansantaloudelliset vaikutukset sekä vaikutukset ihmisten mahdollisuuksiin viettää vapaa-aikaa ja aika lähimmäisille.

    Kaupunkisuunnittelussa olisi tärkeää panostaa runkoväylien toimivuuteen. Itäväylä toiminee lyhyiden etäisyyksien ansiosta toistaiseksi välttävästi, jos Kulosaaren silta ei ole kokoajan remontissa. Sujuva pääsy muille valtaväylille on vähintään tarkoituksella tukittu. Lahdentien ja Porvoontien suuntaan jokainen voi muistella mitä Rantatielle on tapahtanut viime vuosina. Nopeus on laskettu 60 km/h –> 50 km/h ja Kalasataman kohdalla on tällä hetkellä joku käsittämätön liikenneratkaisu. Hämeentien osuuden kehityksestä lienee edes turha mainita mitään, 30 km/h nopeusrajoitus ei kuulu runkoväylälle. Seurauksena todella merkittävästi pidentynyt matka-aika. Hämeenlinnanväylälle on aivan turha yrittää ajaa Mannerheimintietä pitkin edes yöllä, kaikki valot palavat punaisena ja vihreä palaa jalankulkijoille joita ei ole. Osa busseista tulisi siirtää raitiovaunujen kanssa keskelle ja muut kaistat sitten tasapuolisesti autoille, takseille ja busseille ja toisaalta valojärjestelmä tulisi optimoida sujuvoittamaan liikennettä Mannerheimintiellä. 30-60 minuuttia keskustasta vaaralliseen risteykseen on täysin käysittämätön ajoaika. Ei liene kenenkään etu että liikenne siirtyy Kallion kaduille yms. Nyt kaavailtu kaupunkibulevardi pidentäisi entisestään aivan liian pitkiä ajoaikoja Hämeenlinnanväylän suuntaan kulkijoille. Vihdintie on jo käytännössä tuhottu liikenteen näkökulmasta kaikkine valoineen ja alhaisine nopeusrajoituksineen sekä keskustasta lähtevän täysin luokattoman ajoväylän takia. Sama koskee Turuntietä kantakaupungista lähestyttäessä. Länsiväylälle on kilometreissä lyhyt matka ja ns. Stockmannin parkkihallin tunneli on lähes ainoita hyviä muutoksia viime vuosina. Vastineena on sitten tukittu mm. Esplanadia Länsiväylälle päin ja toisaalta Länsiväylän ja keskustan välisiä katuosuuksia. Mitä muuta voisi odottaa. Toiveissa olisi tietenkin yksi toimiva reitti ja muiden katujen rauhoittaminen lähinnä asukasliikennettä varten. Länsimetron valmistuttua on hyvä mahdollisuus parantaa Länsiväylän toimivuutta vapauttamalla bussikaista kaikelle moottoriliikenteelle. Runkoväylien liikenteen sujuvuuden parantaminen parantaisi kaikkien viihtyvyyttä, jopa vannoutuneimmankin autoilun vastustajan (autot eivät tupruttelisi valoissa odottamassa ja ehkäpä pyöräilijöihinkin suhtauduttaisiin vähän myönteisemmin jos hekin olisivat edes vähän avarakatseisempia).

    Mitä sitten ratkaisuksi kaupunkibulevardien tilalle? Jos joku alue on tärkeä saada asutuskäyttöön, on riittävän kapasiteetin omaavan tunnelin rakentaminen ainoita vaihtoehtoja, maksoi mitä maksoi. Lisäksi joissakin tapauksissa parannetut meluvallit ja hiljaisempi asfaltti voivat auttaa, jotta nopeusrajoitukset ja liikenteen sujuvuus voidaan pitää vähintään nykytasolla myös liikennemäärän kasvaessa nykytasoltaan. Yksi keskeisimmistä muutoksista nykysuunnitelmiin olisi rakentaa ylöspäin. Uusille alueille ja tietyille nykyisille alueille sopisi arkkitehtuurisesti harkittuja (=ei halvimmalla budjetilla tehtyjä betonitorneja) tornitaloja. Alueille jonne tornit eivät sovi, voisi tavoitteeksi ottaa esim. yhden, kahden lisäkerroksen rakentamista nyt suunniteltuun. Unohtaa ei kuitenkaan sovi viheralueita, Kalasatama/Sompasaari lienee karmeimpia suunnitteluvirheitä viheralueiden vähyyden ja urbanisaation ihannoinnin näkökulmasta. Lisäksi tulisi käydä läpi mahdollisuudet purkaa nykyisiä teollisuuskiinteistöjä ja toimistorakennuksia ja rakentaa tilalle asuintaloja, tai muuttaa nykyiset kiinteistöt asunnoiksi. Hankkeet joissa 60-70 luvun kerrostaloja puretaan ja rakennetaan tilalle uusia, toivottavasti isompia ja rakennusteknisesti sekä arkkitehtuurisesti hienompia uusia asuintaloja ovat myös kannatettavia. Joidenkin saarten ottamista asuinkäyttöön esim. toimivan lauttaliikenteen turvin tulee selvittää. Paljon on ollut keskustelua Malmin lentokentän tai Talin golfkentän kohtalosta. Samaan keskusteluun tulisi sisällyttää muutkin harrastuspaikat. Jokunen jalkapallokenttä, yleisurheilukenttä ja jäähalli lienee kohtuullista uhrata myös asuinrakentamiselle jos kerta maasta on pulaa. Pala Keskuspuistosta liikenee myös, mutta suuret puisto-/viheralueet tulee säilyttää ja niitä mahdollisuuksien mukaan lisätä.

    Lopuksi lienee syytä tunnustaa, että nykyinen tavoite siirtää yhä enenevä määrä asukkaita tiiviiseen urbaaniasumiseen ei ole tavoiteltava. Pitääkö lähes miljoona ihmistä pakkautua niin tiivisti. Suomessa ja jopa pääkaupunkiseudun tuntumassa riittää maata. Pääasia että pidetään runkoväylät avoimena ja liikenne, kaikissa muodoissaan sujuvana, myös Kehä I:n ulkopuolelta tulijoille. Ehkä kallis ja häiriöille todella altis, mutta joillekin sopiva, raideliikenne on joillekin alueille mahdollinen vaihtoehto edesauttaa kulkua esim. Klaukkalan tai muun kasvukeskuksen suunnalta kantakaupunkiin on tutkimisen arvoista. Toivon että Helsinki ympäristöineen olisi tulevaisuudessa onnellinen paikka elää ja asua. Siinä nämä asiat ovat keskeisessä roolissa ja nykyiset suunnitelmat vaikuttavat todella huolestuttavilta.

    7+
    • Kannattaisi käyttää lyhyempää kappalejakoa. Noin pitkiä yhtenäisiä tekstinpätkiä vain harva jaksaa lukea.

      1+
    • “Ainakaan minä en tule vähentämään autolla liikkumista mistään hinnasta enkä minkään ohjauksen seurauksena, ehkä lopullisesti nurkkaan ajettuna lopetan työni ja siten verojen maksun ja jättäydyn hyvinvointivaltion hoidettavaksi.”

      Aikalailla erilainne asenne kuin meillä enemmistöläisillä. Autoliikenteen rajoitus johtuu melusta ja ilman saastumisesta. Tunnelistakin pakokaasut pääsevät asutuksen keskelle.

      Viihtyisässä kaupungissa autonkäyttö pitää minimoida. Sähköautokin on tilaa vievä häiriötekijä.

      5+
  86. Valtion päätös luopua lentotoiminnasta Malmilla tuli minulle lentokentän asukkaana suurena helpotuksena. Alkaako Koillis-Helsingin aluekeskuksen lähialueella vihdoinkin tapahtua jotain, vaikka eräät Koillis-Helsingin valtuutetut vastustavatkin Malmin kehitystä ja toimivat aktiiviesti Malmin lentokentän ystävissä. Helsingin yleiskaavassa ja julkaisussa Mahdollisuuksien Malmi http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2014-21.pdf on Malmin kehittämiseen paneuduttu kiitettävästi,

    ”Kumpi on arvokkaampaa, lentokentän säilyttäminen/kehittäminen vai Helsingin kaupungin yhdyskuntarakenteen kestävä kehittäminen. Lentotoiminnan jatkaminen olisi estänyt elävän ja palveluiltaan monipuolisen Malmin aluekeskuksen kehittämisen, aiheuttanut edelleen terveys- ja ympäristöhaittoja sekä taloudellisia menetyksiä. Malmin Kuvalehti (2014) on valaissut asiaa Malmin kehittämisen ja laajemminkin Helsingin kannalta ja kertoo, mitä mahdollisuuksia tämä arvokas alue tarjoaa niin asumiselle kuin muulle toiminnalle.”

    Olen kolmannen polven malmilainen ja joutunut pakostakin seuraamaan Malmin kehitystä. Veronmaksajana ihmetyttää, että kaupungilla on ollut varaa antaa ilmaiseksi maata Malmin lentokentän toimintaan sadaksi vuodeksi ja valtio on jatkanut monta vuotta tappiollista toimintaa Malmilla. Toinen ihmetyksen aihe on ollut, että lentokenttä rakennettiin silloin Helsingin taajaväkisimmälle liitosalueelle vanhan asutuksen viereen. Lentokenttä aloitti toimintansa vuonna 1938 ja se muutettiin Seutulaan 1952.

    Kaupunki osti 1930 luvulla paljon maata Helsingin maalaiskunnan talonpojilta ja Vanda-Parkstad-Puistokylä -yhtiöltä. Tapaninkylän ja Suutarilan pellot sekä Malmi-Tapanilan tehdas- ja rata-alueet on jo kaavoitettu asumiseen. 1980-luvulla uusittiin Malmin keskustaa joten kehtasin muuttaa Malmille takaisin asumaan vuonna 1990 ja koska lehdistössä oli jo 1980 luvulta puhuttu lentokentän muuttamista asuinalueeksi.

    Malmin lentokentän osa-alueella http://fi.wikipedia.org/wiki/Malmin_lentokentt%C3%A4, joka kuuluu Malmin peruspiiriin, asuu nykyisin noin 2 500 henkeä. Lentokentän lisäksi siihen kuuluu myös sen länsipuolella oleva pientaloalue, joka 1920-luvulta saakka on tunnettu myös nimellä Malmin Sunnuntaipalstat. Malmin lentokentän raja kulkee Tullivuorentiellä ja alueeseen kuuluu myös Fallkullan uusi asuinalue eli entinen Helluntaipalstat. Tattarisuo kuuluu Puistolaan eli Suurmetsän alueeseen. Malmin lentokenttäalue on samanlaista savipeltoa kuin useimmat Uudenmaan tai länsirannikon alueet ja vanhoissa kuvissa Fallkullan kartanon väki keräsi alueelta heiniä. Lentokenttäalueen vapauttaminen mahdollistaa myös melualueiden rakentamisen eikä vain aidattua aluetta. Suunnitelmissa alue on piirretty samanlaiseksi tiiviiksi asuntoalueeksi kuin muuallakin Pohjois- ja Koillis-Helsingissä.

    Lentokenttäalue vapautuu Helsingin käyttöön viimeistään 1.1.2017. Ylen alueuutisissa näin, että Paula Risikko olisi myöntänyt lentoluvan vuoteen 2018 saakka. Mustaa valkoisella en ole nähnyt, mutta onhan Malmin lentokentän ystävät organisoituneet aktiiviseen kampanjointiin kentän puolesta ja esittäneet jopa yhden kiitoradan säilyttämistä, jotta sama rumba jatkuisi edelleen Malmin lentokentän, Puistolan ja Latokartanon asukkaiden ympärillä meluna ja saasteena. Myös Kiitotie 9/27 tulee poistaa käytöstä eikä harrasteilmailu saa jatkua Helsinki-Malmilla vuoden 2016 elokuusta vuoden 2018 loppuun.

    Helsingissä on ollut asuntopula jo sata vuotta joten rakentakaamme tuleville stadilaisille uusi edullinen puutarhakaupunki lentokentän alueelle. Kaupunki kerää nytkin hyviä vuokratuloja omistamistaan tonteista joten tulevaisuudessa alueen kehittäminen oikein tuo myös vero- ja vuokratuloja Helsingille. Sepänmäen metsät tulisi kuitenkin säilyttää vai eikö Museovirasto enää suojelekaan ensimmäisen maailmansodan aikaisia maalinnoitteita Malmilla?

    4+
    • “kaupungilla on ollut varaa antaa ilmaiseksi maata Malmin lentokentän toimintaan sadaksi vuodeksi ja valtio on jatkanut monta vuotta tappiollista toimintaa Malmilla”

      Vastaavia etuuksia on siirtolapuutarhat ja Talin golf -kenttä.

      3+
      • Vain yksisilmäiset (poliittiset päättäjät) toteavat, ettei kaupungissa voi olla 18-reikäistä golfkenttää!
        Sopu sijaa antaa. Entä jos tuo golfkenttä on mitä mainioin jokamiehen ulkoilumaisema?
        Talissa lenkkipolut kiertävät ristiin rastiin kauniita golfviheriöitä. Golffaajat ovat siistejä ja
        hiljaisia harrastajia (!!!), eivät he ainakaan minua häiritse kävellessäni, hölkätessäni tai pyöräillessäni
        perinnemaiseman halki tai ympäri. – Ja talvella hiihtäessään voi kuvitella olevansa maalla tai Lapissa,
        koska pienet metsiköt peittävät näkyvistä taloja. Puistattaa ajatus, että nurmikenttien sijalla olisikin taloja.
        Nykyinen Talin ulkoilualue riittää nippa nappa puolen tunnin terveysliikuntalenkille, jossa sielukin lepää.

        Joku taannoin mainosti näillä sivuilla, että yli 10 miljoonan asukkaan Bangokissa riittää kaikille yksi Lumphini-puisto.
        Kahden Bangokissa viettämäni viikon aikana en saanut aikaiseksi matkata puistoon ilmajunalla ja sitten metrolla.
        Yksinkertaisempaa oli paeta Pohjois-Thaimaaseen, kun Bangokin hässäkkä kävi ylivoimaiseksi.
        (Ja tuskinpa ne liikenneruuhkien keskellä elävät loputtomat katukauppiaat ja ikuisen ravintolapäivän viettäjätkään sitä
        Lumphini-puistoa kansoittavat.)

        Jos joku nyt kuvittelee, että olen golffaaja tai suurituloinen, niin tiedoksi myös, että olen pienituloinen ja autoton.

        1+
    • “Helsingissä on ollut asuntopula jo sata vuotta joten rakentakaamme tuleville stadilaisille uusi edullinen puutarhakaupunki lentokentän alueelle.”

      Missä toimii sen jälkeen pääkaupunkiseudun aikatauluton lentoliikenne, joka on vapaan saavutettavuuden selkäranka kansainvälisessä bisnesliikenteessä? Koko Helsinki-Vantaan kapasiteetti menee lähitulevaisuudessa paisuvan aikataulutetun reittiliikenteen palvelemiseen.

      Suomen johtavalla talousalueella ei ole varaa kääntää selkäänsä kansainvälisen liike-elämän tarpeille, jotka ovat vielä reittiliikennettäkin voimakkaammassa kasvussa. Lähiseudun muut metropolit, kuten Tukholma ja Pietari, tekevät kaikkensa edistääkseen saavutettavuuttaan.

      7+
    • Kun Helsingistä nyt ollaan metropolia tekemässä, niin luulisi että tällaiseen kaupunkiin yksi pienlentokenttäkin mahtuisi. Moni kaupunki olisi ylpeä toimivasta pienlentokentästä.

      5+
    • Malmin lentokentällä toimii useita satoja työntekijöitä. Tässä taloustilanteessa ei ole varaa heittää heitä työttömiksi. Rakennusmaata on ilmakuvistakin ( katso Google ) nähtävissä runsaasti. Malmin työntekijät tuovat verotuloja. Malmilla liikelentokoneilla käyvät sijoittajat ( esim. STX telakka ) saattavat tuoda verotuloja tuhansien asukkaiden edestä. Tukholmassa sijoittajat käyvät aktiivisesti Bromman kentällä. Häviämme kilpailussa naapurimaille, jos keskustan lähellä ei ole kunnollista kenttää. Jopa Tallinnassa on keskustan lähellä liikelennoille sopiva kenttä.

      5+
  87. Helsingin liikenteen sujuvuutta ei saa huonontaa pilaamalla selkeät ulosmenoväylät kaupunkibulevardeiksi naamioiduilla suunnitelmilla.. On todellisuudesta vieraantunutta romantiikkaa kuvitella että Helsingin talous ja siten koko maan veturi toimisi ilman sujauvaa autoliikennettä. Jo nyt on pilattu ja ruuhkautettu Mannerheimintien ja Mechelininkadun liikenteen sujuvuutta huonoilla kaista- ja liikennevalomuutoksilla. l

    Länsisataman liikenne vain kasvaa kun Balttiasta tulevat laivat tuovat rekkoja, busseja ja henkilöautoliikennettä, jonka on purkauduttava sujuville ulosmenoväylille eli Hämeenlinnan, Länsiväylän ja Itäväylän suuntiin. Lisäksi jätkäsaareen ja lauttasaareen lisätään paljon asutusta, joka lisää ulosmenoliikennettä.
    On järjetöntä tukkia nuo väylät pätkivillä liikennevaloilla ja poistamalla eritasoliittymät jotka jo on olemassa.

    Yleiskaavan suunitelmat polkupyöräkaistojen sijoittamiseksi keskeisesti Mechelinkadulle ja Mannerheimitielle sekä Hämeentielle poistamalla tilaa muulta liikenteeltä ratkomaan kaupungin kilpailukykyä Itämeren metropolina on romanttista hölynpölyä. Pyöräilylle on jo uusi keskustabaana ja töölönlahden sekä hietaniemen hyvät väylät, mutta autoliikenteelle ei ole muita väyliä. olisi takaperpoista purkaa ruuhkia sivukaduille. Helsinki näivettyy ja tuottavat työpaikat siirtyvät muualle helsingin ulkopuolelle tai Balttiaan jos tuollaiset liikenteenestäjät päästetään tukkimaan kaupunkiliikennettä. Kyllä Helsinki tarvitsee veronmaksukykyisiä yrityksiä ja työntekijöäitä eikä vain verorahoilla elätettäviä toimintoja.

    Asumisen ihanteena suunnittelijoilla tuntuu olevan pienet cityboxit. Helsingissä asutaan jo nyt selvästi ahtaammin kuin useimmissa Euroopan kaupungeissa vaikka maata kyllä riittää ja koleassa ilmastossa on tarve olla sisälläkin omassa asunnossa. Asumisväljyys vaatii myös sujuvat pääväylät.

    6+
  88. V. 2050 Helsingissä on tätä menoa mieletön määrä koiria. Koiraongelma on otettava huomioon jo ajoissa.

    Herkkä merenranta on punkkien mielimaastoa. Koirat ovat nyt jo tuoneet ja lisänneet punkkitautien määrän hälyttäväksi. Media on ruokamainosten vuoksi hiljaa Oulun YO:n tutkimuksista.

    Nokkoset, haisevat käytävät ja hissit jne ovat myös jo ajankohtainen ongelma.

    Koiraverotuksen ja rajoitusten kautta on jo vaikutettava tulevaan tilanteeseen. Tarvitaan merkinnät koirille sallituista alueista ja on harkittava rantojen taloihin koiran pitokieltoa.

    0
    • Millainenkohan olisi koirat kieltävä kaavamerkintä ja miten kuvittelisit sen toimivan? Entä nokkoset, haisevat hissit ja käytävät kieltävä kaavamerkintä?

      Saisipa yleiskaavaan vielä rannoille kalastuskieltomerkinnän, niin sitten olisi hyvä… ; )

      10+
      • Yleiskaavan on syytä ottaa huomioon herkät luontoalueet ja punkkitaudit. Kaavassa voisi olla ko. luontoalueiden herkkyyttä kuvaava merkki, joka tulkitaan niin, että rakentamisesta neuvotellaan lisänäkökohdat huomioon ottaen.

        Eiköhän Viikinlahden lähellä asuvat halua siitä punkkitautivapaata. Koirasta irtoava punkki lisääntyy heti verta saatuaan ja mahdollinen tauti siirtyy heti satoihin jälkeläisiin. Rannalla ulkoillut naapurini kärsii juuri nyt pitkiä ja raskaita hoitoja punkkitaudin takia.

        Pornaisten niemeen tulisi suunnitelman/kokemuksen mukaan vähintään 200 koiraa. Ihan luontopolun viereen. Punkit eivät vaella metriäkään muuten kuin koiran mukana jopa lentäen vaikka Ahvenanmaalta.

        0
      • “rannoille kalastuskieltomerkinnän” – Parempi olisi, että esim. Viikinniemen Leppäniemessä tai Vartiosaaressa olisi huviloiden rannassa kalastajille merkintä rantapolusta, jossa saa viipyä max 5 min.

        Nyt esim. Vuosaaressa kalastaja saa palata tielle 300 metrin matkan 50 metrin välein kallion yli kalastaakseen yleisellä rannalla. Vuosantakin rähjää, vaikka se on kaupungin yleisellä maalla.

        1+
  89. Melko erikoinen linjaus, että Viikin avarasta ulkoilu- ja virkistysalueesta yritetään tehdä väkisin Viikin “keskusta” rakentamalla se ainoa pelto ahtaasti täyteen toinen toisissaan kiinni olevia korkeita kerrostaloja..
    Tilaahan olisi viereisellä kampuksen alueella paljon enemmän.

    Hyvästit voi heittää Eko-Viikille, jos tämä toteutuu. Alue on ollut ulkomailta tulevien arkkitehtienkin nähtävyytenä vuosia. Koko alkuperäinen linjaus yhtenäisestä Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueesta, joka saumattomasti yhdistyy Eko-Viikkiin, on täydellisesti hylätty ja heitetty romukoppaan. Samalla häviää Viikinojakin. Kaipa sekin on varaa näköjään menettää.

    7+
  90. On vaikea ymmärtää miksi tällaista suunnitelmaa edistetään. Kaupungissamme on runsaasti tyhjiä toimistorakennuksia, rakennetaan ne vaikkapa ensin asunnoiksi ennenkuin aletaan miettimään niitä ainoita kahta kohdetta, Suomenlinnaa ja Tuomarinkylän kartanon aluetta, jotka ovat päässeet valtioneuvoston päätöksen mukaiseen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden luetteloon.

    Vaikka kaavaprosessin aikana on puhuttu tiivistämisestä, luonnos viittaa pikemminkin kaupunkirakenteen levittämiseen.

    Kyseessä näyttäisi olevan varsinainen uudisraivauskaava, sillä toteutuessaan se tuhoaisi 300 hehtaaria metsää Helsingistä. Suunnanmuutos vanhanaikaisesta uudisraivauksesta aitoon tiivistämiseen olisi mahdollinen, sillä Helsingin jo rakennettuja alueita pystyisi tiivistämään. Tätä on havainnollistettu esimerkiksi Urban Helsinki -ryhmän tuottamalla Pro Helsinki 2.0 -vaihtoehtokaavalla.

    Tuusulantie, Kehä 1 ja Tammiston liittymät, vanha Tuusulantie, Malmin ja Pitäjänkirkon suunta jne. ovat jo nyt äärimmäisen ruuhkautuneita ja liikennettä suuntautuu mm. Paloheinän ahtaille pienteille. Suunnitelma ei huomioi Pohjoisen Helsingin koko tieinfrastruktuuria joka ei kestä lisää autoja. Raide- ja joukkoliikenneratkaisu ei auta tässä sillä omakotitaloasujilla on joka tapauksessa 1-2 autoa per perhe. Onko alueelle suunniteltu myös riittävästi sosiaali- ja koulutuspalveluita kasvavalle henkilömäärälle?

    Yleiskaavaluonnos on ristiriidassa maankäyttö- ja rakennuslain ja yleiskaavan sisältövaatimusten kanssa muun muassa seuraavasti:
    – Luonnos ei vaali rakennettua kulttuuriympäristöä, maisemaa ja luonnonarvoja (MRL 39 § 8). Alueella on muun muassa muinaismuistolailla suojeltu alue.
    • Luonnos ei ota huomioon alueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä (MRL 39 § 6)
    • Luonnos ei ole ekologisesti kestävä (MRL 39 § 1), esimerkiksi:
    Kaavaluonnoksen mukainen asuntorakentaminen aiheuttaisi suuren kuormituksen ja ekosysteemin häiriön Lystikukkulalle, joka on asemakaavan nojalla suojeltu ja luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi metsäluontoalueeksi. Alueella elää mm. useita EU:n luontodirektiivin liitteen IV mukaisia rauhoitettuja lepakkolajeja.

    Luonnos on Tuomarinkylän alueen osalta tuoreen vuonna 2013 vahvistetun asemakaavan vastainen. Suojellun Tuomarinkylän kartanon alueen asemakaavamuutosta valmisteltiin vuosina 2008 – 2012. Työhön ryhdyttiin, koska ratsastuskeskuksen tallien karsinat tuli saattaa Maa- ja metsätalousministeriön määräysten mukaisiksi. Tämä vaati kaikkien rakennusten laajentamista, eikä se ollut vanhan kaavan puitteissa mahdollista.

    Ratsastus- ja koira-alan toimijat osallistuivat suurella työpanoksella asemakaavan aikaansaamiseksi kaupungin virkamiesten kanssa. Erinomaisessa yhteistyössä luotiin kaavan muodossa puitteet sekä ratsastus- että vinttikoirakeskuksen toiminnalle ja kehittämiselle.
    Kaavaan liittyen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto on julkaissut kaavaselostuksen, joka tarkasti selostaa työn lähtökohdat sekä mm. koko typistämättömän kaava-alueen suojelunäkökohdat.

    Hyvin valmisteltu, kaikkia osapuolia tyydyttävä asemakaava eteni hyväksymisprosessiin vuoden 2012 lopulla. Tuolloin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilän vaatimuksesta Riihi- ja Uusipelto irrotettiin kaavasta. Typistetty ‘ratsastuskeskuksen’ asemakaava sai vuoden 2013 alussa lainvoiman. Vahvistettu kaava ei vastannut valmistelussa ollutta laajuutta ja siitä irrotettujen alueitten mukana poistuivat tapahtumia varten koira- ja ratsastuskeskusta varten varatut suuret paikoituskentät ja -nurmet.
    Penttilän esityksestä alueen käyttöä asuinrakentamiseen tuli tutkia. Näin on yleiskaavaluonnoksessa tehty. Yleiskaavaluonnos rikkoo hevos- ja koiraharrastajille sekä alueen ulkoilijoille asemakaavoitustyössä annetut lupaukset.

    Yleiskaava tulee muuttaa Tuomarinkylän osalta siten, että kartanon valtioneuvoston vuonna 2010 vahvistamaa RKY-aluetta sekä sen lounaispuolella sijaitsevaa, asemakaavan nojalla suojeltuja metsäaluetta, Siliuksenmäkeä, voidaan jatkossakin kehittää kaikkia kaupunkilaisia palvelevina ulkoilu- ja virkistysalueina.

    Turvallinen, monipuolinen ja kulttuurihistoriallisesti arvokas ulkoilu- ja virkistysalue, jolla sijaitsee myös ratsastus- ja vinttikoirakeskus, vaatii kehittyäkseen nykyiset pelto- ja metsäalueet ympärilleen. Vain näin voidaan tuottaa yhä monipuolisempia palveluita ja suuria tapahtumia jatkuvasti kasvavalle joukolle kaupunkilaisia ja harrastajia.

    Tuomarinkylän alueenkäytön suunnittelussa ei ole noudatettu Suomen kunnallishallinnon perusperiaatteita, joilla tulisi taata avoimuus ja julkisuus sekä avoimet osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet: Helsingin kaupunki käytti 2012 valmistuneeseen asemakaavoitukseen huomattavat määrät verovaroja selvitysten teettämiseen ulkopuolisilla konsulttiyhtiöillä. Asemakaavassa tavoiteltiin valtakunnallisesti, jopa kansainvälisesti merkittävää ratsastuskeskusta, jolle kaavassa osoitettiin rakennusoikeus pääkaupunkiseudulta nyt puuttuvan, hallikilpailukäyttöön soveltuvaan maneesiin ja riittäville pysäköintialueet. Tuomarinkylän suojellun RKY-alueen kulttuuriympäristön ominaisluonne ja erityispiirteet tulivat tarkasti huomioiduksi täydennysrakentamisen lähtökohtina.
    Paikalliset ratsastuskoulu- ja täysihoitotalliyhtiöt sekä maneesiyhtiö ja Suomen Ratsastajainliitto käyttivät paljon aikaa ja ratsastuskeskus investoi 2008-2013 omaan konsulttiarkkitehtiin tukeakseen parhaalla mahdollisella tavalla näitä selvityksiä. Asemakaavatyötä tehtiin avoimuuden periaatteella, uskoen, että osallistumalla ja tuottamalla täsmällisiä selvityksiä ja raportteja päätöksenteon pohjaksi, voidaan kaavatyön onnistumiseen vaikuttaa sivistyneen demokratian keinoin.
    Ratsastuskeskuksen asemakaavatyössä todettiin hevos- ja koiraharrastuskeskuksen läheisen sijainnin hyödyttävän molempien toimintaa. Molemmat tarvitsevat laajat yhteiset parkkialueet. Todettiin myös, että molemmat toiminnot sopivat suojelualueelle erityisen hyvin.
    Toteutuessaan yleiskaavaluonnos olisi suuressa ristiriidassa tehtyjen selvitysten ja Tuomarinkylän ratsastuskeskuksen suojelutavoitteet huomioonottavien kehittämismahdollisuuksien kanssa.

    Kaupungin toiminta kaavasuunnittelussa on epäeettistä alueen yrittäjiä kohtaan: Kaupunki on asemakaavan muodossa luvannut kehittää Tuomarinkylän aluetta hevosurheilukeskuksena. Asemakaavavalmistelussa kaupunki on todennut Tuomarinkylän olevan Helsingin ainoa alue, jossa ratsastustoimintaa voidaan kehittää. Liikunta-, kaupunkisuunnittelu- ja rakennusvirasto ovat julkaisseet MA-arkkitehdit Oy:n raportin ‘Tuomarinkylän ratsastuskeskuksen yleissuunnitelma’. Tästä löytyvä dokumentaatio on varmasti hallussanne.

    Alueen kaksi talliyhtiötä ovat jo toteuttaneet asemakaavaa ja yleissuunnitelmaa investoimalla yhteensä yli 3 miljoonaa euroa yksityisiä varoja tallien laajennuksiin. Näiden investointien edellytys oli, että alueelle oli vahvistettu sen kehittämisen ja toiminnan laajentamisen mahdollistava kaava. Mikäli yleiskaavaluonnos toteutuisi, miljoonainvestointien tarpeellisuus on kyseenalainen, sillä esimerkiksi asemakaavan ja yleissuunnitelman mukaista, toiminnan laajentamisen ja kehittämisen mahdollistavaa uutta maneesia ei aiotussa, kansainväliset mitat täyttävässä laajuudessa kannata toteuttaa.

    Yleiskaavaluonnos asettaa toteutuessaan alueen harrastajat ja tulevat asukkaat vaaraan: Alueen liikkujat ja asukkaat pakotetaan ahtaalle alueelle, mikä vaarantaisi kaikkien alueella liikkuvien turvallisuuden.
    Tuomarinkylässä on jo noin 150 hevosta ja asemakaavan mukaan 168 hevospaikkaa. Hevonen on biologisesti pakoeläin ja sen ensimmäinen reaktio yllätyksiin on lähteä nopeasti pakoon. Ratsastaja tai taluttaja ei välttämättä pysty tätä pakoreaktiota edes jarruttamaan, saati estämään. Hevoselle yllättäviä asioita voivat olla esimerkiksi koirat, lastenvaunut, mopot, autot, pyöräilijät ja leikkivät lapset. Pillastunut hevonen on hirvieläimeen verrattavissa ja voi olla hengenvaarallinen paitsi ratsastajan, myös ympärillä olevien ihmisten kannalta. Siksi sekä ratsastuksen harrastajien että alueen asukkaiden turvallisuuden vuoksi on oleellisen tärkeää, että Tuomarinkylän hevosilla on riittävästi tilaa ympärillään. Tällä hetkellä tämä toteutuu erinomaisesti ja ulkoilijoiden ja ratsukoiden kohtaamiset ovat turvallisia.

    Toteutuessaan yleiskaavaluonnos huonontaa nais- ja lapsi, sekä vammaisvaltaisen lajin harrastusmahdollisuuksia:
    Vastoin kuin muita urheilulajela, ratsastusta ei jostain syystä juurikaan tueta julkisella rahalla huolimatta sen suuresta, kaikki yhteiskuntaluokat ja ryhmät tavoittavasta luonteesta (ratsastus ei ole eliittilaji).

    Ratsastusharrastustoiminnan näivettäminen vie sekä jatkuvasti kasvavalta että yhdeltä Suomen eniten harrastetuista urheilulajeista hyvin julkisilla liikennevälineillä saavutettavissa olevan harrastus- ja kilpailupaikan. Ratsastuksen harrastajia on Suomessa noin 160 000 joista suurin osa pääkaupunkiseudulla ja heistä naisia ja lapsia noin 95%. Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan ratsastus on neljän nopeimmin kasvavan urheilulajin joukossa Suomessa. Tuomarinkylässä on tarkoitus kehittää sellaiset puitteet, että junioreilla on mahdollisuus kehittyä lajissa myös kansainväliselle tasolle.

    Helsingin kaupungin nais- ja lapsivaltaista harrastusta syrjivä yleiskaavaluonnos on räikeässä ristiriidassa Helsingin kaupungin liikuntastrategian tavoitteiden kanssa (Dokumetti Liikuntastrategia 2013 – 2017, Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010)

    Koiraharrastajille annetut lupaukset rikotaan:
    Vuosittain noin 65 000 koiraharrastajaa palvelevaan koirakeskuksen alueeseen on investoitu talkootöin satojatuhansia euroja ja aluetta on ylläpidetty kaupungin antamien ohjeiden mukaisesti. Jos koirakeskus siirretään kaavaluonnoksen mukaisesti, kaikki nämä investoinnit mm. rakennuksiin ovat olleet turhia ja joudutaan tekemään uudestaan.

    Helsingin kaupunki näivettää koiraharrastustoiminnan Helsingissä.
    kaavaluonnoksen toteutuessa talkoovoimin toimiva laaja ja monipuolinen koiraharrastustoiminta päättyy Helsingissä. Tuomarinkylän koirakeskus on ainoa ulkonäyttely- ja vinttikoiratoiminnan mahdollistava koiraharrastajien iso keskus Helsingissä.

    Tuomarinkylän alueen virkistys- ja ulkoilukäyttö ei kehity asemakaavan tarkoittamalla tavalla yleiskaavaluonnoksen Riihi- ja Uusipellolle esitettyjen asuinkorttelien toteutuessa:
    Alue ei ole pelkästään koira- ja hevosharrastajien käytössä, vaan palvelee laajalti helsinkiläisiä ja vantaalaisia ulkoilu- ja virkistysalueena. Alue yhdistyy pohjoisessa Haltialaan muodostaen ainutlaatuisen kokonaisuuden Vantaanjoen laaksossa. Hoohtpharrastajia liikkuu alueella valtavasti talvisin ja jo nyt havaittavissa oleva “laturaivo” ei varmasti vähene mikäli aluetta pienennetään.

    Yleiskaavaluonnos katkaisee toteutuessaan yhden Helsingin keskeisistä vihersormista. Kaupunkisuunnitteluviraston selvityksessä ”Helsingin yleiskaava – Luontovaikutusten arviointi todetaan mm. että ”Viherrakenteen kannalta erityisen tärkeitä vihersormien yhtymäkohtia ovat Vanhakaupunginlahti sekä Haltialan ja Tuomarinkylän laajat pellot ja metsät käsittävä kokonaisuus.”

    Yleiskaavaluonnos estää toteutuessaan eettisen eläintenpidon Helsingissä. Yleiskaavan visioiden toteutuessa Tuomarinkylän n. 5 kilometrin maastoreitit jäisivät asuinrakentamisen ja raidejokerilinjan alle. Ainoastaan ratsastuskentällä ja –hallissa tapahtuva hevosten liikuttaminen ei vastaa yleistä käsitystä eettisestä eläintenpidosta.

    ympäristön kannalta on tärkeä asia saada asutuksen lähellä sijaitsevat tallit pysymään paikoillaan ja uusia talleja syntymään sinne, missä ihmiset elävät ja harrastavat. Päättäjiltä vaaditaan hevosalan tarpeiden tuntemusta. Jo uusien tallien kaavoitusvaiheessa on huomioitava esim. maastoreittien tarve. Erityisesti nuorten liikkumista ajatellen tallien pitäisi olla julkisen liikenteen reittien varrella. Hevosharrastus sitouttaa nuoria työntekoon ja kantamaan vastuuta.

    Yleiskaavan Tuomarinkylän alueen tuhoava suunnitelma olisi toteutuessaan oikeusmurha.

    12+
    • Minusta edes maisema ei kärsi, jos tien viereen tulee muutama talo. Pitkä vuodatus on lapsellinen ja epäkiitollinen. Nautitte suurta etuutta kaupungilta.

      Rastastus on kultakaivos, koska hinnoissa ei näy kaupungin tuki. Kaupungin pitää tarkastaa tilit ja rajoittaa voitto 7 %:iin.

      9+
      • kummallinen kommentti. Nautitte etuuksia? Pitkä kommentti lapsellinen? Näiden kommenttien joukossa tämä Taliin asuntoja-kommentoijan kommentti on varsinainen mätä helmi.

        4+
    • Yllä olevassa kommentissa on monta kohtaa joista näkyy päättäjien ja poliitikkojen kyky kääntää takkinsa ja unohtaa lupaukset. Näiden lisäksi voi kertoa tämän tarinan: 03/2012 kun kaikelle lumelle piti löytää paikka, päätettiin se kipata Tuomarinkylän Köyhänmiehenpellolle. Tämän jäkeen rakennusvirasto edisti asiaa että paikasta tehtäisiin vakituinen lumenkaatopaikka. Poliitikot kumosivat ehdotuksen sillä perusteella, että pellot ovat osa Tuomarinkylän kulttuurimaisemaa.

      Nyt kun ehdotetaan toisen puolen peltoläntin päälle rakentamista (ja siis koirakeskuksen päälle rakentamista), sanotaan että koirakeskus voi siirtyä Köyhänmiehenpellolle. Nyt saa sitten tuhota peltopläntit molemmin puolin?

      Kyllä on meillä pelkkiä tuuliviirejä päättäjissä, niin virkamiehissä kuin poliitikoissakin. Oikein hävettää heidän puolestaan, itse en kehtaisi noin paljon valehdella.

      5+
  91. Käpylän, Kumpulan ja Oulunkylän lähimetsät tulee säilyttää sekä luonnollisesti Keskuspuiston alue. Metsät eivät ole pelkästään virkistysmielessä tärkeitä, vaan niillä on erittäin tärkeä merkitys ihmisten terveyteen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Lukemattomat tutkimukset korostavat niiden tärkeyttä. Yleiskaavaluonnoksen valmistelussa tulee turvata lähimetsien säilyminen.

    17+
    • Oulunkylän metsästä olen samaa mieltä. Sehän on paljon kauempana kuin Käpylä ja Kumpula. Oulunkylän metsän “säännöstelty” suo on korvaamattoman hieno.

      4+
    • Lähimetsiä on paljon. Osa niistä on ryteikköä, jossa kukaan ei käy. Niistä joutaa suuri osa lisärakentamiseen.

      2+
      • Paljasjalkaisena hesalaisena en pysty katsomaan Pajamäen metsien tuhoa.

        Muualla Suomessa vanha sukutalo odottaa minua, suuren joen rannalla.

        Vapautuu Pajamäestä yksi asunto lisää.

        2+
      • Olen täysin erimieltä. Nämä tyhjät “ryteiköt” kuuluvat lähiöihin. Lähiöt eivät kaipaa sterileitä keskustan puistoja. Sterilit puistot kuuluvat keskustaan. Lähiöissä ja laitakupungissa tulee olla luonnon tilaisia alueita.

        6+
  92. Metsäläläisenä neljän lapsen isänä olen huolissani pohjois- ja länsipuolisten ulkoilualueiden suunnitelmista. Metsälän lapsilla tulee olla mahdollisuus jatkossakin oppia hiihtämään ja pyöräilemään lähellä kotiaan. Jokaisella asuinalueella tulee olla leikki- ja puistoalueensa lasten ympäristökasvatuksenkin vuoksi. Metsälä rajautuu itä- ja eteläpuolelta erittäin raskaan liikenteen väyliin. Lisäksi julkiset liikenneyhteydet ovat juuri päättymässä bussilinjan lopettaessa. Ajatus yksityisautoiluun perustuvasta uudesta asutuksesta keskelle Helsinkiä tuntuu uskomattomalta. Näkevätkö suunnittelijat Metsälän ilman puita ja lapsia tulevaisuudessa?

    7+
  93. Yleiskaavaan tule lisätä uusi lainvoimainen käsite: “erityisherkkä reuna-alue”.

    Se tulkitaan niin, että esim. koirien kieltoa voidaan soveltaa esim. punkkivaarallisten luontoalueiden reunaman rakennuksissa. Tai että koirien vienti määrätyille rannoille on kielletty.

    0
  94. Nimimerkille Taliin asuntoja; eiköhän Tuomarinkylässä toimivat yrittäjät maksa kaupungille vuokraa käytössään olevista maa-alueista siinä missä muutkin. Toivoisin että avaat hieman tarkemmin, mitä kaupungin “tukea” konkreettisesti tarkoitat.

    7+
  95. TALIN KENTÄN MAAN VUOKRAA TUETAAN YLI PUOLELLA MILJOONALLA VUOSITTAIN. En tiedä tarkkaan Tuomarinkylän asioita muuta kuin parkkipaikkoja on tehty kuten Ruskeasuon halleille ja Taliin. Jos maan vuokra on samaa tasoa kuin kansainvälisen konsernin hallinnoima Paloheinän jokamiesgolfilla, niin tukea on hyvin paljon eikä se näy hinnoissa alennuksena.

    Juuri epämääräisen tilanteen takia kaupungin pitää sopia ja mieluummin pienyrittäjien kanssa, miten voittoa saa tehdä. KYLLÄ RATSASTUSREITTI KESKUSPUISTOSSA tai Tuomarinkylässä MAKSAA aikalailla. Espoossahan yksi reitti hinnoiteltiin. Kaupungin pitää siis tarkastaa tilit.

    2+
    • TALIN GOLFKENTÄSTÄ KAUPUNKI SAA VUOKRATULOJEN OHELLA ILMAISEKSI HYVINHOIDETUT, AINA SIISTIT JA MELUTTOMAT VIHERALUEET KAIKKIEN ULKOILIJOIDEN KÄYTTÖÖN: alueen monet ulkoilutiet nimittäin palvelevat riittävän hyvin kunto- ja virkistysliikkujia. Talvisin golfkentillä voi lisäksi esim. hiihtää. Harva keskuspuistossakaan säntäilee metsissä, sielläkin useimmille ulkoilijoille riittävät teiden varsien luontopuitteet. Talissa metsän tilalla vain ovat valoisat nurmikentät puineen ja pensaineen. -Talorivistöt luodinkestävine ikkunoineen reunustamassa nurmikenttiä; mikä kauhea ajatus!
      Talin liikuntapuistoa ei ole varaa typistää nykyisestään. Kaupungilla taas tuskin on varaa tehdä alueesta vapaata viheraluetta ja pitää sitä yllä. Nykyinen symbioosi hyödyttää siis kaikkia, paisti niitä, jotka haluavat itse asumaan golfkentälle.

      2+
      • Ensin minäkin uhraisin siirtolapuutarhat kerrostalojen keskelle. Golf -kenttä voisi olla 9 -REIKÄINEN KUTEN ALUKSI ja luodinkestävin ikkunoin varustettujen kerrostalojen keskellä.

        0
  96. Jos ei kerran “tiedä tarkkaan” niin ei ehkä kannattaisi sitten suureen ääneen huudella täällä.

    2+
  97. Malmin lentokentän sulkeminen nyt kun ilmailussa on tapahtumassa suuri murros miehittämättömien lentolaitteiden ( Esim Amazon ja DHL ulkomailla ), sähkökäyttöisten lentokoneiden ja kasvavan kaukoliikenteen alueilla on aivan käsittämätöntä. Pääkaupunkiseutu tarvitsee kakkoskentän hyvillä liikenneyhteyksillä Tukholman Bromman tapaan ( Ruotsissa sentään elinkeinoelämä onnistuu puolustamaan kenttää vihervasemmistolaiselta politikoinnilta ). Helsinki on jo nyt heikommassa asemassa tavoitettavuudeltaan kuin Tukholma. Tämän vuoksi esim MTV Awards-tilaisuus menetettiin. Pääkaupunkiseudulla ei yksinkertaisesti ole varaa heikentää tavoitettavuutta enempää. Kerran hävitettyä liikenne- ja kulttuuriaarretta ei saa takaisin.

    3+
  98. Haluammeko me helsinkiläiset asua betoniviidakossa? Emme halua. On tutkittu, että ihmiset voivat pahoin, mikäli ympärillä ei ole riittävästi viheralueita. Ihmiset sairastuvat allergoihin, hengitystieinfektioihin, masennukseen ja ahdistuvat. Rikollisuus lisääntyy, jengiytyminen lisääntyy, omaisuuden tuhoaminen lisääntyy. Myös kaupungeissa on voitava hengittää. Virkistysalueet on nyt jo vähissä – oletteko käyneet Nuuksiossa koska viimeksi? En minäkään käy siellä enää, sillä luontoreitit ovat niin täynnä ihmisiä jo sielläkin, ettei tahdo sekaan sopia. Ihmisillä on tarve päästä luontoon, mutta lähiluontoon ei enää mahdu! Helsingissä sitä ei enää ole, joten helsinkiläiset ovat alkaneet viikonloppuisin kansoittaa jo ympäröivien kuntien virkistysalueita luontoelämysten toivossa. Antakaa niiden jäljellä olevien luonto- ja kulttuuriaarteiden olla, kun niitä vielä muutama on. Malmin lentokenttä, Tuomarinkylän tallit, pellot ja koiraurheilukeskus, Viikin lintuparatiisipellot, Uutela, Kallahden rannat… Ei niitä enää juuri enempää olekaan jäljellä. Ahneella on p*skanen loppu. Tuhottua ei saa takaisin.

    20+
    • “Haluammeko me helsinkiläiset asua betoniviidakossa?”
      Jess! Todellakin. Kenttä asunnoiksi.

      14+
    • Oikea Tarzan ei viihtynyt suurkaupungissa, kuten ei Mustanaamio tai myöskään Krokotiili-Dundee.

      Helsingin pitää säilyttää oma identiteettinsä erottuakseen muiden kaupunkien joukosta. Helsingin identiteettiin kuuluu vehreys ja meri, se, että kaupungissa on paljon puistoja ja viheralueita, ulkoilua ja virkistystä varten, alueita, joihin ei tarvitse erikseen “matkustaa”, vaan jotka ovat lähellä, päivittäin jokaisen ulottuvilla. Ulkoilu- ja virkistysalueet ovat helsinkiläisten elinehto.

      Suunnitelmat, joilla kaupunki yritetään tiivistää äärimmilleen ja/tai nykyiset asukkaat pyritään karkottamaan muualle, jotta kaikki mahdolliset maahantulijat mahtuisivat sekaan/tilalle, on syytä haudata takaisin sinne, mistä lienevät peräisinkin (viidennen kolonnan tavoin).

      Jo oman turvallisuutemme kannalta on parempi, ettei asutusta ole pakattu liian tiiviisti. Helsinki on jo lähes täynnä. Helsingin luonnolliset kasvupolut suuntautuvat luoteeseen, pohjoiseen ja koilliseen, ehkä länteenkin, sekä etelään, jos se Suomenlahden alittava tunneli Helsingistä Tallinnaan joskus toteutuu.

      14+
    • Emme halua. Näin viidennen polven stadilaisena veikkaan että täällä eniten melua pitävät rakentamisen puolustajat ovat niitä maalta muuttaneita jotka eksyvät välittömästi kun rautatieaseman kellotorni katoaa näkyvistä. Niitä joiden jäljiltä maalaispaikkojen keskustat näyttävät niin kamalilta. Pilasivat ensin omat nurkkansa ja nyt ovat muuttaneet tänne pilaamaan meidän stadilaistenkin nurkat.

      Paluumuutto maalle olisi näille ääliöille oikea ratkaisu.

      9+
  99. Helsingin väkimäärä keskusta-alueilla on kasvanut, kun uusia satamilta vapautuneita alueita on saatu asuinkäyttöön Jätkäsaaressa, Kalasatamassa ja Konepajan alueella. Nämä näkyvät nyt piikkinä tilastoissa, mutta sen jälkeen olisi syytä haudata epärealistiset asukastavoitteet.

    Asuntopula ei asuntoja rakentamalla lopu, jos kaikki suomalaiset aiotaan asuttaa Helsingin keskustaan. Ylimitoitetun täydennysrakentamisen seurauksena on vain entistä epäviihtyisämpi kaupunki.

    16+
    • Edelliset kommentit vievät ajatukset metropolin autuuteen, jolloin Helsingin ei tarvitse käydä eloon jäämistaistelua kermankuorijoiden keskellä. Mutta jossain on tilaa Tarzanillekin, nimittäin Kumpulassa.

      Kumpulassa on tekeillä Vallilan siirtolan tulvasuojausprojekti, johon puututtiin kun työt käynnistyivät toissa vuonna. Montut täytettiin ja nyt asennetaan esim. ohijuoksutuskaivoa, josta tulvavesi ohjautuu siirtolan kiertävään ojaan. Tulva on hyvin harvinainen, mutta rahaa upotetaan nelinkertainen määrä alkuperäiseen miljoonaan verrattuna. Siirtolan vuokrat eivät kuitenkaan nouse.

      Kun sanon, että Kumpula tulee kalliiksi monin tavoin, niin toivon, että kriitikot huomaavat myös muut havaintoni koskien Kivinokkaa, Tuomarinkylää, Vartosaarta, Uutelaa, Kallvikiniemeä jne

      4+
    • Kansalaismielipide pitäisi ottaa vahvemmin huomioon kaavatyössä. Nykyisten ehdotusten osalta kuuluu niin vahvaa kritiikkiä, ettei työ voi olla linjassa varsinkaan asukkaiden tahtotilan kanssa.

      8+
  100. Vuosaaren Aurinkolahteen rakennettiin pienen kiistelyn jälkeen keinotekoinen kanava, joka ei johda minnekään. Länsipuoli alkaa olla viimeistä taloa myöten valmis ja pohjoiskaarikin on valmis. Tulos on sangen mainio varsinkin kun aikoinaan luvattiin, että Uutelan puoleinen kanavan toinen reuna luvattiin jättää rakentamatta. Siellä sijaitsee mm. hyvin kaunis metsäsuo. Vuosaarelaiset iloitsivat, että Uutela tulee säilymään moniksi sukupolviksi kaupunkilaisten yhteisenä virkistysalueena. Monet ostivat asunnonkin kanavan reunalta ollen varmoja, että kanavan takainen metsämaisema tulee olemaan elämänikuinen ilo.
    Nyt heti uudessa yleiskaavassa esitetään Uutelan puoleinen reuna rakennettavaksi. Ei tässä näin pitänyt käydä!

    1+
    • ” Uutelan puoleinen reuna rakennettavaksi”

      Ei hyvältä kuulosta. Asunnot myytiin nimittäin kanavan reunan hienon maiseman houkutuksella. Vuosaariseuran on syytä puuttua ja antaa lausunto kaavasta.

      2+
      • Taliin asuntoja nimimerkille.
        Lobbaus isäntäsi on hyvin jo tullut kommenteissasi selväksi.
        Et ole yhtään huolestunut Munkkivuorelaisista ja Talin Kutomotien asukkaista. Viikin ja itä- Helsingin asukkaista kyllä. Meille myytiin Kutomotiellä kalliit asunnot puistometsä ja golf- /jalkapallokenttä näkymin. Edusmetsä on kaavoitettu puistometsäksi. Ympäristö- ja liikunta-arvot olivat tarkeimmät vaikuttajat ostopäätöksiimme. Näistä rakennusluvan saaneista reunataloista on vielä yli puolet rakentamatta. Nyt esitetään kaavaluonnoksessa näiden rakentamattomien tonttien lisäksi kaikki etumetsämme rakennettavaksi. Grynderi haluaa myydä toiseenkertaan reunatalot.

        3+
    • Miksi tuo kallis kanava aikoinaan rakennettiin? Kenen idea se oli? On se vaan aika hieno.

      Onko siellä jokin runsastuottoinen lähde, vai laajan alueen hulevesiäkö varten se kanava rakennettiin? Oliko kyse brassailusta, vai mainitun “metsäsuon'” (jota en ole hoksannut vielä käydä katsomassa) vesitasapainon säilyttämisestä? Onko kyseessä ‘Uutelan neva’?

      Jos tuota Uutelan koko aluetta vertaa moneen muuhun lähiluontoa tarjoavaan kohteeseen, on se nähdäkseni aika iso. Toisaalta, iso väestökeskittymä tarvinnee isot ulkoilu- ja virkistysalueet. Ensimmäisiä kertoja siellä käydessäni melkein eksyin, kun en sen laajuutta osannut arvata. Kaunista ulkoilu- ja virkistysaluetta mielestäni, jopa talvella.

      1+
    • Ihmisten pitäisi tajuta että maisemaa ei ikinä voi ostaa. Ostit vain hallintaoikeuden seinien sisään. Jos haluat ostaa maiseman, joudut ostamaan parikymmentä hehtaaria maata jotta tiedät ettei siihen rakenneta.

      1+
  101. Jos valtuuston hyväksymät ylimitoitetut asukastavoitteet johtavat yleiskaavassa siihen, että kaupungin kaikki viheralueet ja lähimetsät rakennetaan täyteen asuntoja, tavoitteita pitäisi tarkistaa. Päättäjien velvollisuus on muuttaa huonot päätökset.

    18+
  102. Yleiskaavaluonnoksen lähtötiedot eivät ole ajan tasalla. Malmin lentokenttää ympäristöineen ei ole merkitty viher- ja luontoalueeksi vaikka se on selkeästi sellainen kaikkien siellä käyneiden mielestä. Tästä syystä tätä Longinojan ympärille rakentuvaa vihersormea eivät kaavoittajat tunnista. Longinojan alku on kaksijakoinen, toinen haara alkaa Puistolasta ja toinen Tattarisuon lähteen pohjavesialueelta. Osa ojasta on lentokentän alla putkessa. Haarat yhtyvät näkyvinä lentokentän eteläpuolella ja oja jatkuu Vantaanjokeen. Tämä jatko-osa on ilmeisesti ymmärretty vihersormeksi koska sitä on kaavassa pyritty säilyttämään, mutta pääosa tästä vihersormesta tuhoutuu luonnoksen perusteella. Tätä lautakuntamme ei hyväksy. Kaupunki tarvitsee kaikilla suunnilla pitkät ja riittävän leveät vihersormet. Sen lisäksi on tarpeen kehittää luonnoksessa esitettyä ideaa viherlinjoista. Nämä kulkevat ristiin vihersormiin nähden mikä on hyvä asia. Ongelma on että nämä linjat ovat monissa kohdin olemattoman levyisiä eikä niiden sijaintikaan näytä harkitulta. Linjoja pitäisi leventää siten että luonnossa kulkeminen myös kevyen liikenteen välinein tulisi toimivaksi.

    3+
  103. Laajempi Kommnetti ja ihmettely: Miksi ihmeessä Ylieskaavan päätepisteeksi on asetettu 2050, kun aikaisemmissa se on selkeästi lyhyempi. Tuo väli on nähtävästi inspiroinut melko holtittomaan ja tuhoisaan ideointiin. EHdOTAN että päätepiste muutetaan korkeintaan 2030:een ja sitä pidemmältä aikaväliltä esitetään vain vaihtoehtoisia skenaarioita muttei tehdä mitään kaavaa. Skenaarioiden tulisi sisältää myös mahdollisuuden asukasmäärän supistumiseen sekä joillekin kohtuullisille lisäysvaihtoehdoille. Erityisesti pitäisi miettiä miten asukkaat selviävät kun vaikkapa energia hupenee.

    7+
    • Välitarkistus on minustakin paikallaan, kun kaavan tulkinnasta on kokemusta. Ihmiset ottavat kantaa tätä tilannetta aiemmin ja vilkkaammin. Useimmat ovat heränneet nyt liian myöhään, olen huomannut.

      Kaava voisi keventyäkin, jos metropoli saadaan aikaan.

      2+
    • Työpaikkojen väheneminen muilta kuin vanhusten hoitoon liittyviltä aloilta pitäisi myös ottaa huomioon skenaarioissa. Kasvu ei voi olla itsetarkoitus vaan sen pitää olla myös veronmaksajille kestävää kasvua. Yleiskaavan käsittely pitäisi aloittaa alusta uudelleen seuraavien kunnallisvaalien jälkeen. Kansalaismieliala on tällä hetkellä niin vahvasti vastaan nykylinjauksia, että vanhan politiikan linjauksilla tehty työ menee ennemmin tai myöhemmin hukkaan. Tuhlauksen turhaan työhön on loputtava heti!

      6+
  104. Yleiskaavaa ei pitäisi mitoittaa korkeimpien mahdollisten väestöennusteiden mukaan varmuuden vuoksi. Se johtaa siihen, että kaikki mahdolliset alueet kaavoitetaan, ja sitten parhaat paikat eli juuri ne viheralueet ja merenrannat rakennetaan. Nehän ne rakentajia eniten kiinnostavat.

    Itse asiassa koko yleiskaavan aikajänne vuoteen 2050 on liian pitkä. 35 vuoden kuluttua maailma voi näyttää ihan erilaiselta. Kaavan aikajänne pitäisi olla paljon lyhyempi, jolloin ylilyönneiltä vältyttäisiin.

    13+
    • Yleiskaavan aikaperspektiivi on tosiaankin liian pitkä. Siitä seuraa riski, että kaavasta, jossa on sekä hyviä (aito tiivistäminen jo rakennetuilla alueilla) että huonoja (kaupunkirakenteen levittäminen rannoille ja metsäisille alueille) ratkaisuja, alkaisivat lyhyen tähtäimen taloudellisten intressien vuoksi ensimmäisinä toteutua huonoimmat osat.

      Tämän vuoksi olisikin toivottavaa, että yleiskaavan aikaperspektiivi muutettaisiin esimerkiksi vuoteen 2025, jolloin kaavan ennustavuus paranisi eikä siinä olisi tarvetta varautua useiden vuosikymmenien aikana mahdollisesti toteutuvaan väestönkasvuun. Samalla kaavasta olisi mahdollista jättää pois kaikkein huonoimmat ratkaisut ja keskittyä tiivistämään jo rakennettuja alueita.

      On muistettava, että yleiskaavaprosessi toistuu noin 10 – 15 vuoden välein. Nyt tehtävän yleiskaavan tähtäimen asettaminen vuoteen 2050 ei tunnu luontevalta, jos ottaa huomioon, että seuraava yleiskaava laaditaan todennäköisesti jo 20-luvulla.

      17+
      • Pietari on ainoa tämän alueen metropoli. 1-2 miljoonan asukkaan alue ei ole mikään metropoli.

        2+
  105. Käynnissä on murrosvaihe monilla muuttujilla. Kehittymässä olevat muutokset on tunnistettava ja seurattava asioiden etenemistä kaupungin kehittämiselle keskeisissä asioissa.

    Kun saadaan uutta tietoa, on suunnitelmia hyvä päivittää ajoissa. Tästä vinkkelistä yleiskaavan aikajana ulottuu liian pitkälle. Olisi hyvä tunnistaa muutosten ja uuden tiedon kertymisen kiihtyvä vauhti. Vuoden 2050 maailma on vaikeasti ennustettavissa. Siksi yleiskaavoituksen aikajanaa olisi perusteltua lyhentää.

    8+
  106. Yleiskaavan aikajänne väestöennusteineen vuoteen 2050 on aivan liian pitkä. Voi olla, että vuonna 2050 maahanmuuton suunta on jo kääntynyt takaisin Afrikkaan.

    11+
  107. Luin koko ketjun ja yksi kommentoija pisti silmään: taliin asuntoja. Ikävä juttu että yksi henkilö jolla tuntuu olevan kovasti vastaan kaikkea mikä tuo kaupunkilaisille iloa ulkoilun merkeissä on pahasta (Tali, Tuomarinkylä jne) ja asiaan liittyy vielä syvääluotaava kateus niitä kohtaan jotka näistä virkistyskohteista nauttivat (“kaupunki tukee jne”). Taliin asuntoja-kommentoija on tervetullut mukaan pelaamaan golffia, katsomaan koirakilpailuja ja estekisoja, pyöräilemään, ulkoilemaan ja liikkumaan. Paikoissa joissa tämä on vielä Helsingissä mahdollista – ellei niitä rakenneta kuten nyt suunnitellaan. Me kaikki maksamme veroja ja meillä on oikeus saada niitä rahoja vastaan hyvä, kaikkia asukkaita palveleva kaupunki. Myös meitä ulkonaliikkujia.

    13+
    • “yksi henkilö jolla tuntuu olevan kovasti vastaan kaikkea mikä tuo kaupunkilaisille iloa ulkoilun merkeissä ”

      Kiitos, olen mielestäni yrittänyt olla vain tasapuolinen eli näen suuria etuuksia josain ja toisaalla lähes sortoa. Kuulun esim. Pro keskuspuistoon ja olen kiivaillut myös Aurinkolahden lähiluonnosta (Uutela, Kallvikinniemi). Olen asunut joka puolella Helsinkiä aina Puu-Pasilasta alkaen ja yritän hyödyntää näkemääni eli seuraan tiiviisti kaavoitusta.

      Luontoasiat ovat Helsingissä vielä hyvin, mutta uusi pikselikaava on huolestuttava. Jopa niin hyvin, että kaikilla Helsingin rajoilla ulkoilee eniten naapurikuntalaisia (esim. Tuomarinkylä).

      Metropoli parantaisi huolestuttavia tulevaisuuden näkymiä, mutta ei ehkä sallisi kaupunkimökkeilyetuuksia loputtomiin.

      9+
      • Nimimerkki Taliin asuntoja vastaa häneen kohdistuvaan kritiikkiin: “… olen mielestäni yrittänyt olla vain tasapuolinen eli näen suuria etuuksia josain ja toisaalla lähes sortoa … ”

        Kysymys: Onko se tasapuolisuutta, kun joka kommentissasi vaadit Taliin asuntoja???
        Nimimerkkisi on suurta sortoa.

        1+
      • “Ei Taliin asuntoja”, nimimerkkini on 10 vuotta vanha ja sitä ei voi muuttaa, koska HS ei salli sitä. Jos luet HS:n yleisön osastoa niin saatat huomata oikean nimeni.

        Minusta Talin kenttä on sen luokan etuus espoolaisille ja ruotsinkielisille, että olen ryhtynyt tosissani vastustamaan sitä. Kirjoitan muuten eniten HS:n keskusteluun, liity sinäkin.

        0
  108. Tuomarinkylän kohdalla kaavaehdotus “hyökkää” kaupungin naisia ja tyttöjä vastaan. Sekä hevos- että koiraharrastukset ovat varsin naisvaltaisia, harrastajia yhteensä jossain yli 200.000.

    Millainen häly syntyisi jos rakennettaisiin vanhan jäähallin päälle? Tai niiden kaikkien jääkiekkohallien ja jalkapallokenttien? Mutta ei tällaisia ehdoteta missään, ne ovat miesten harrastuspaikkoja. ja se, mikä on naisille ja lapsille tärkeää, on toisarvoista ellei arvotonta. Tässä mielessä emme ole tasa-arvossa edenneet minnekään.

    9+
  109. Tämän yleiskaavan läpirunnomisessa tuntuu olevan kova kiire saada se läpi tämän valtuustokauden aikana.
    Ennen vime kunnallisvaaleja asia ei ainakaan minun muistaakseni ollut esillä.
    Näin iso asia pitäisi olla esillä ennen vaaleja,että tietää ketä äänestää.

    18+
    • Samaa mieltä. Yleiskaava on niin laaja ja tärkeä kokonaisuus, että sen ei pitäisi mennä läpi virkamiestyönä. Kaavan tavoitteista ja toteutuksesta tarvittaisiin kunnollinen kansalaiskeskustelu. Tähän kunnallisvaalit tarjoaisivat hyvän tilaisuuden.

      12+
      • Totta. Yleiskaavaa ja hankkeita ajetaan läpi kuin käärmettä pyssyyn. Saa nähdä tehdäänkö isoilta suunnittelualuieilta edes osayleiskaavoja, vai edetäänkö suoraan asemakaavoihin? Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet jäävät todella pieniksi. Mihin tässä on kiire? Olisi rehellistä vastata siihen. On myös muita syitä asuntopulaan, kuin kaavoittamaton maa. Rakennusliikkeet panttaavat tontteja jne. Näitä syitä pitäisi avoimesti tutkia.

        9+
  110. Yleiskaavan kaupunkibulevardimuutokset ja raideliikenteen lisääminen eivät huomioi millään tavoin kumipyöräliikenteen (eri kokoisten autojen) muuttumista ekologisemmiksi.

    Autot ovat muuttumassa automaattisiksi ja ne eivät tarvitse kuljettajaa. Kehitys on yleiskaavasuunnittelun näkökulmasta erittäin nopeaa ja ensiarvoisen tärkeää ottaa huomioon. Automatisoituminen mahdollistaa hoitaa osan julkisesta liikenteestä nykysiä busseja pienemmällä kalustolla, tiheämmän, ja osin mukautuvan reittiverkoston mukaisesti. Kutsuplus on kokeilu, joka antaa osviittaa muuttuvasta verkosta. Toiminta muuttuu järkeväksi ja kannattavaksi kun kuljettajaa ei tarvita ja mobiilitekniikan avulla matkustajat saavuttavat palvelun nykyistä paremmin. Myös taksit muuttuvat aiempaa selvästi edullisemmiksi, kun kuljettajia ei tarvita.

    Samalla autojen käyttövoima muuttuu par’aikaa kovalla vauhdilla pois perinteisistä polttoaineista. Sähköautot ovat jo tulleet ja vetyä käytetään mm. jo Japanissa.

    Näin ollen raideliikenteen hyödyt vähenevät ja kumipyöräliikenteen kasvavat. Tieverkoston tarve siis kasvaa, ei vähene. Ajattelutapa pitää muuttaa vastaamaan kehitystä, joka on jo selvästi näkyvillä. Ekologinen, edullinen ja joustava kumipyöräliikenne on todennäköinen kehityssuunta. Älkäämme siis purkako sille jo olemassa olevaa kallista infrastruktuuria.

    10+
  111. Kaupunkilaisten hyvinvointia on tutkittu monilla tavoilla. Yksi suurimmista terveyteen vaikuttavista asioista on melu. Häiritsevää melua ilmeni vähiten metsissä ja merenrannoilla sekä saarissa.

    Tiivis kaupunki. Sitäkö helsinkiläiset haluavat? Minne katoavat rakentamattomat rannat ja kodin läheltä löytyvät metsät?

    Tiiviit ja persoonattomat kerrostalomuodostelmat uhkaavat vallata alueet, jotka ovat olleet kaupunkilaisten virkistysalueina ja terveyden lähteinä aina.

    Keskuspuisto, Helsinkipuisto (Vantaanjokivarsi), Oulunkylän, Veräjämäen ja Koskelan metsät, Tali, Koivusaari, Lauttasaaren rannat, Pajamäki…

    Nämä lukuisat alueet ovat toimineet helsinkiläisten kävelyreitteinä, hiihtomaastoina, uima- ja linturetkipaikkoina. Niissä on leikitty lapsena ja vietetty aikaa aikuisina.

    Uutta tiivistä Helsinkiä esittelevissä havainnekuvissa kulkee pariskuntia sortseissa. Lapset pyöräilevät. Pihalla puut ovat aina vihreitä. Oikeassa elämässä väsyneet helsinkiläiset laahustavat hiekkaisilla ja roskaisilla kaduilla, laatoitetut pihat ovat likaisen sohjon peittämät. Lehtiä ei ole pihalle istutetuissa puissa marraskuussa, joulukuussa, tammikuussa, helmikuussa, maaliskuussa eikä huhtikuussa.

    Muistutan, että Helsingin rakentamista ei sanele asuntopula, vaan kaupungin halu muuttaa rakentamattomia tontteja rahaksi. Sitä rahaa ei kuitenkaan ole budjetoitu kaupunkilaisten arkeen ja hyvinvointiin.

    Uutta yleiskaavaehdotusta ei ole vielä hyväksytty. Nyt kannattaa ottaa kantaa.

    18+
  112. Malmin lentokentta on sailytettava!

    http://malmiairport.fi/

    Tajuaakohan kukaan kuinka paljonko maksaisi Malmin kokoisen lentokentan rakentaminen tanapaivana? Malmin lentokentta on kasittamattoman arvokas asia jonka rakentaminen asuntokayttoon on mieleton ajatus.

    7+
  113. Mitä enemmän populaa, sitä kivempaa elämää. Palveluita kaupunginosiin. Tulee torit täyteen ja alkavat taas kukoistaa. Nuupahtaneessa Haagassakin.

    14+
  114. Vantaanjokivarsi eli ns Helsinkipuisto tulee mielestäni säilyttää. Varsinkin Pirunkallion kaunis metsäalue on syytä pitää entisellään lähialueen asukkaiden viihtyvyyden ja terveyden sekä ympäristöarvojen nimissä.
    Lähimetsillä ja viheralueilla on tutkitustikin huomattava myönteinen vaikutus asukkaiden henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Lisäksi yhtenäiset viheralueet ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta.
    Viikinmäen kalliot on jo räjäytelty ja rakennettu pilalle (uusia taloja pystytetään alueelle koko ajan, vaikka entisetkin asunnot ovat vielä tyhjillään…) ja olisi hyvin surullista, jos kaunis Pirunkallio tai sen ympäristö kokisi saman kohtalon.

    11+
    • Olen täysin samaa mieltä, ja sama koskee vesilaitoksen pohjoispuolista avokallio/metsäaluetta. On upeaa, että kävelyetäisyydeltä kotoa löytyy pala metsämaista luontoa lintuineen, jäniksineen ja kettuineen. Helsinkipuiston kaventaminen pelkäksi rantapenkka-alueeksi ei jättäisi riittäviä elinalueita eläimistölle eikä tarjoaisi sitä monipuolista virkistymismahdollisuutta, jota myös me muut kuin keskuspuiston kupeessa asuvat kaipaamme.

      8+
  115. Malmin lentokenttä säilytettävä ilmailukäytössä!
    Puhe tonttipulasta Helsingissä on lähinnä huono vitsi.
    Kaupungissa on oltava muutakin kuin betonia.

    4+
  116. Yleiskaavasivusto on täynnä kirjoituksia, joissa ihmiset haluavat puolustaa omaa kotikaupunginosaansa. Se johtuu siitä, että juuri he ovat oman asuinympäristönsä parhaita asiantuntijoita.

    Ja juuri sen takia kaupunkisuunnittelijoiden kannattaisi ottaa nämä ihmiset tosissaan. Viisas ratkaisu olisi luopua kaavoituksen pohjana olevista epärealististisista väestötavoitteista, niin että Helsinki voi säilyä vihreänä ja luonnonläheisenä kaupunkina.

    15+
    • Sivusto on täynnä myös kirjoituksia, joissa ihmiset haluavat KEHITTÄÄ omaa kaupunginosaansa. Paikalliset tietävät, mitkä paikat ovat onnistuneita ja joihin ei pidä kajota, toisaalta paikat joihin täydennysrakentaminen on omiaan.

      Erittäin typerää olisi kuunnella vain kaikkein äänekkäimmin kirkuvia NIMBYJÄ, jotka eivät halua mitään muutosta omiin nurkkiin. Näitä kun on harvassa mutta kaikkialla.

      Jos Helsingissä lopetettaisiin uusien asuntojen rakentaminen, hinnat räjähtäisivät pilviin, eikä täällä kenelläkään olisi varaa asustaa. Kaupungistuminen on Suomessa vasta alulla ja Helsinki tulee kasvamaan joka tapauksessa. Kysymys kuuluu, mihin kasvu ohjataan? Minusta Yleiskaavaluonnoksen linjaukset ovat loistavia: Täydennysrakentaminen ja motareiden bulevardisointi. Muut vaihtoehdot (joita NIMBYT eivät koskaan spesifioi muuta kuin sanomalla “jonnekin muualle”) ovat vain huonoja.

      17+
      • Jan’in kommentit ovat loistavia, mutta osoite on väärä. Tehokkaimmin Helsinkiin saadaan lisää asukkaita muuttamalla olemassa olevat pientaloalueet kerrostaloalueiksi. Kuinka moni tietää, että Helsingin asuntotonttien pinta-alasta on yli 60% pientaloalueiden alla. Se on täysin tehotonta maan haaskausta! Murto osa kaupungin asukkaista asuu melkein keskellä kaupungin keskustaa omakotitaloissaan ja nyt vaaditaan esikaupunkien kerrostaloalueiden tiivistämistä oikeiksi slummeiksi. Menkääpä vaikka katsomaan, että mitä kaupunki aikoo tehdä Laajasalon kaupungin omistamille kerrostaloalueille. Sinne tehdään juuri sitä, mitä täällä on kirjoitettu: sekasikiöistä rakentamista ja inhimillisen, perhekeskeisen valmiin esikaupunkialeiden tuhoamista “kaupunkikeskustan luomiseksi”- siis slummialueita. Silti Laajasalosta ei koskaan saada kaupunkikeskusta, sillä siellä on yli 80% tonttialueista pientaloasutuksen alla ja niitähän ei voi tiivistää, jos nyt vaikka toisen asunnon voisikin tontille rakentaa. Yhden tontin tilalle saisi helposti 6 kertaisen tehokkuuden aikaan kerrostalolla.

        2+
      • Kannatan osin Jania ja “Vastaan” -nimimerkkiä. Olen kokenut masentavana Helsingin oakotighetot. Mahdoton järjestää julkista liikennettä ja suorat, pitkät kadut ovat masentavia.

        Ensin kuitenkin siirtolapuutarhat pitää muuttaa omakoti- ja pientaloalueiksi. Nehän ovat parhaiten julkisen liikenteen varrella ja kaksi yhdeksästä jopa metroaseman vieressä. Talin puutarha on juna-aseman ja bussipysäkkien vieressä.

        2+
      • Siirtolapuutarhat ovat jo omakotialueita, kesä-sellaisia – ja kaikkea muuta kuin ulkoisesti masentavan näköisiä. Talvella alueella ei asuta, mutta kertokaahan, KUKA TALVELLA KÄYTTÄÄ PUUTARHAANSA MUUALLAKAAN??? Siirtolapuutarhan väki todennäköisesti asuu talvisin pienemmässä kaupunkiasunnossa kuin mitä sillä olisi varaa tai tarvetta asuttaa ilman mökkiään. Siirtolapuutarhasta löytyy myös enemmän joukkoliikenettä käyttäviä asukkaita kuin vastaavankokoiselta omakotialueelta löytyisi! Ja mökit ovat taatusti yhtä rakkaita omistajilleen kuin omakotitalot – mahdollisesti jopa rakkaampia. Niitä myös hyödynnetään koko kasvukausi 100 %:sti, niistä ei lähdetä kesäisin ulkomaille tai muualle Suomeen mökille kuten omakotitaloista!!!

        1+
      • Ei kannata masentua siirtolapuutarhoista. Ne ovat mukavia keitaita kivikaupungin keskellä, vaikka itse ei sattuisi mökkiä omistamaankaan.

        1+
      • Siirtolapuutarhojen varustetaso on omakotitalon luokkaa. Omakoti- ja pientaloalue on samanlainen vihreäkeidas ja -maisema kuin siirtolakin. Mutta talvi ei mene hukkaan.

        1+
      • Omakotitalot ja siirtolaputarhamökit painivat aivan eri hintaluokissa. Vuosikymmeniä sitten Helsinkiin perustetuissa siirtolapuutarhoissa ei ole viemäröintejä, mökeissä ei ole vesivessoja eikä hanasta tule lämmintä vettä. Useimmille ei tule vesi edes sisälle, vesipiste on ulkosalla.

        Asukastiheys on siirtolapuutarhoissa suurempi kuin omakotialueilla; usemapi helsinkiläinen saa näin mahdollisuuden nauttia omasta puutarhasta.

        Keväisin ja syksyisin sirtolapuutarhurit ahertavat palstoillaan. Monella omakotiasujalla tuntuu olevan silloin aikaa ja varaa reissata ulkomailla, – ja viettää kesät ja kesäviikonloput mökeillään. Siitä voineekin päätellä, kummassa vaihtoehdossa puutarha menee enemmän “hukkaan.” (Mikäköhän se omakotiasujan talvihyöty muuten on? Riesana on vain ainainen lumenluonti.)

        0
      • Mökin ja omakotitalon ero. Talvikäyttö.
        Omakotitalossa perhe asuu talvenkin. Omakotitalossa on kolme kerrosta tai useammalla tontilla on paritalo tai rivitalo. Ks. Maunulan Suursuon pientalot/H:ki talo.

        1+
      • Jotkut haluavat asua talvet vaatimattomammin ja siirtyä kesäksi siirtolapuutarhan maailmoihin. Uusissa mökeissä on myös kaksi kerrosta mm. makuuparven muodossa. On hyvä, jos kaupunkisuunnitelu on monimuotoista ja tarjoaa erilaisia vaihtoehtoja asumiseenkin. Ihmiset, mieltymykset ja perhetilanteet ovat erilaisia. Kaikkea ja kaikkia ei ole syytä sulloa samaan muottiin.

        Nähdäkseni uusilla siirtolapuutarha-alueilla suodaan mahdollisuus myös talvikäyttöön. Kaikki kehittyy, – eikä kaikkea vanhaa tarvitse hävittää.

        0
    • Asuntopula ei asuntoja rakentamalla lopu, jos kaikki suomalaiset aiotaan asuttaa Helsingin keskustaan. Ylimitoitetun täydennysrakentamisen seurauksena on vain entistä epäviihtyisämpi kaupunki.

      9+
      • Täydennysrakentamisen seurauksena on viihtyisämpi kaupunki. Vrt. Barcelona 15 936 as/km², Helsinki 2 911 as/km².

        Helsingistä tekee epäviihtyisän ylimitoitetut motarit liikenneviherkatvealueineen ja väljät lähiöt. Molempiin on korjaus luvassa.

        8+
      • Jan, oletko koskaan nähnyt aamukasteen pisaroita ns. liikennevihreällä nurmella, viikonlopun aamuna, kun auringon ensisäteet niissä kimmeltävät? Ilmeisesti et. Minä olen, Koivusaaren kohdalla. Esimerkiksi pelkästään Länsiväylää pitkin liikkuvat eivät ilmeisesti voi käsittää, miten suuri kontrasti havainnoilla tuolla voi ajan ja pienen etäisyyden erotuksella olla.

        Jos Barcelona on viihtyisämpi kuin Helsinki, niin sittenhän suurin osa niistä ylimääräisestä “600 000 tulijasta” voi Helsingin sijaan muuttaa sinne, jolloin viheralueemme voidaan säästää. Hyvä!

        8+
      • Lyhyt aika, jonka suomalaiset saavat nauttia vehreästä luonnosta, on korvattava vehreyden määrällä.
        Myös talvista pimeyttä on helpompi kestää avarassa ympäristössä.

        EI täydenysrakentamista kaupunkilaisten suosimille ulkoilualueille, – tästäkään syystä.

        8+
    • Ei Taliin asuntoja. – Siirtoloista nousee talvella jatkuvasti savua eli joissakin asutaan ympäri vuoden. Kuitenkin pelkkä kesäkäyttö on melkoista tuhlausta keskellä kaupunkia.

      0
  117. Selvästi olet perehtynyt sieniin. Onnea valitsemallasi tiellä.
    Yleiskaavassa ei ole mitään tekemistä tällä, thänks.

    1+
    • Sieniin??? Sieniä en juuri tunne, kaupungissa kasvaneita poimi tai syö. “Sieni” parhaasta päästä on mielestäni Lauttasaaren vesitorni. Se on muotoilultaan edelleenkin suorastaan yliveto ja maamerkkinä samaten.

      Yleiskaavahan ei yksityiskohtiin puutu, mutta se vaikuttaa mm. siihen, missä esimerkiksi aurinko meren, maanpinnan, kasvullisuuden ja rakennukset ikkunoineen kohtaa. Niin, ja tietysti myös siihen, missä ne auringonsäteet jatkossakin saavat nurmikon kasvamaan ja myös ne pienen pienet vesipisaratkin kimmeltämään.

      Oletan, että yleiskaava voi vaikuttaa myös siihen, miten laajassa maisemasektorissa ja pitkässä näkymässä jollakin julkisella kulkuväylällä pysähtyvä, enemmän tai vähemmän satunnainen kulkija voi silmiään lepuuttaa. Ja moneen muuhunkin asiaan kuvatun skaalan ääripäiden välillä!

      Kaavoittaja voinee kertoa asiasta enemmän …

      3+
  118. Tarkennus: Yleiskaavahan ei yksityiskohtiin puutu, mutta se voi OSALTAAN vaikuttaa mm. siihen, missä esimerkiksi auringon valo meren, maanpinnan, kasvullisuuden ja rakennukset ikkunoineen kohtaa.

    0
  119. Mielipiteiden jättöaika yleiskaavaluonnokseen päättyy huomenna perjantaina 27.2.2015. Minua kiinnostaisi tietää, miten kaupunkilaisten kannanotot – esimerkiksi kirjaamoon toimitetut kirjalliset mielipiteet, Laiturin tapahtumissa jätetyt palautteet sekä vaikka tällä sivustolla annetut kommentit aiotaan käytännössä käsitellä? En löytänyt hakutoiminnolla ainakaan heti tähän prosessiin seuraavaan vaiheeseen vastausta.

    3+
    • Tuskin käsitellään. Olen osallistunut tilaisuuksiin, eikä kannanottojani ole muistioista löytynyt. Niissä on lukenut vain rakentamisen puolesta olevat kommentit. Se siitä lain vaatimasta osallisuudesta ja asianosaisten kuulemisesta…

      5+
  120. nyt kun ehdotettu uusia taloja Katajanokan kärkeen niin vastaavalla logiikalla vois myös täydennysrakentaa Kaivopuiston rannnan

    3+
  121. Helsingiltä puuttuu eteläinen ulottuvuus. Siksi armeijalta saadut neljä saarta pitää asuttaa ja rakentaa täyttömaata näkökulmassa muutama sata metriä avomerelle. Ulkoilusaaria jää silti riittävästi ja rakennettujenkin saarten rannat jäävät luonnotilaan.

    Saarille voi asuttaa kuusi kertaa Katajanokan verran.

    2+
  122. Uudessa yleiskaavassa on merkitty aivan liikaa rakentamista neitseellisille alueille.

    Luontojärjestöt ovat kartoittaneet vuosina 2013-2014 Helsingin arvometsät. Yleiskaavassa olisi hyvin tärkeää merkitä nämä arvometsät ja isot metsäalueet säilyttävillä ja suojelevilla kaavamerkinnöillä järjestöjen ehdotuksen mukaisesti, ja samalla jättää seuraavan yleiskaavan ja sukupolven päätettäväksi rakennetaanko metsät vai ei. Muutaman vuoskymmenen päästä arvot ja maailma voi olla muuttunut niin paljon, että uusi sukupolvi tulee vielä kiittämään säilyttävää päätöstä.

    Linkki luontojärjestöjen (Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa, Luonto-Liitto, Luonto-Liiton Uudenmaan piiri ja Suomen Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri) vuonna 2014 tekemään Helsingin arvometsät -karttaan on täällä: https://helsinginmetsat.files.wordpress.com/2014/06/arvometsc3a4t-16-6-2014-kok-ver2-teksteillc3a4.png

    4+
  123. Olen tyrmistynyt tästä suunnitelmasta,jossa Talin ulkoilualue ja metsikkö meinataan tuhota. Aivan älytöntä! Jos alue on kerta alunperin suunniteltu virkistys ja ulkoilu käyttöön,niin miksi ihmeessä se pitäisi nyt rakentaa täyteen betonikuutioita?! Talin seutu on suosittu ulkoilualue,joten en näe mitään syytä,miksi se pitäisi kaataa maan tasalle. Kaupunkikin tarvitsee vehreitä alueita ja metsikköjä. Ihminen voi paremmin,kun saa liikkua kuonnon

    2+
  124. Joukkoliikenneverkossa on vedetty sekä raideliikenteen uusi runkoyhteys että pikaraitiotie tai muu joukkolikenteen runkoyhteys Pasilasta länteen Keskuspuiston eteläosan kautta, alueen, joka on kaupunkiluontokartassa merkitty kaupunkiluonnon ydinalueeksi. Tunnelissa menevä pikaratikka tai metro ei ole uhaksi tälle, mutta joukkoliikennekatu tuhoaisi alueen. Korkealla ilmassa menevä pikaratikka ei ehkä täysin tuhoaisi aluetta. Toisvoisin, että yleiskaavan kuvaukset olisivat sellaiset, että ne ohjaisivat ratkaisuun, joka kunnioittaisi kaupunkiluonnon ja virkistys ja viheralueverkoston teemakartoissa tärkeäksi ositettua. Sekä tässä eteläisen Keskuspuiston tapauksessa että muuallakin.

    2+
  125. Katajanokan täydennysrakentamisessa suunnitellaan n. 2000 uutta asukasta.
    30 vuotta alueella asuneena ja sen mittakaavan sisäistäneenä ihmettelen, miten tuo määrä onnistuu tänne. Kun katsoo ilmakuvaa ja uutta yleiskaava, niin jotta tuon kokoiset uudet korttelit tarvittavine liikenneväylineen saadaan mahdutettua halutulle paikalle aivan meren ääreen, niin merta joudutaan kyllä täyttämään monia, monia metrejä leveydessä, ja samalla nostaa koko rantaa pari, kolme metriä, jotta syysmyrskyt eivät tule makuuhuoneeseen. Onko tällaisessa keinotekoisuudessa mitään järkeä?

    Vanhat talot on rakennettu viisaasti tarpeeksi etäälle merestä, n. 1,5 m korkeammalle kuin ranta. Talojen ja meren välissä on puistoalue, joka toimii luonnollisena imupaperina liian korkealle nousseelle merenpinnalle. Katajannokanranta on varmasti yksi Helsingin hankalimpia alueita tuuliolosuhteiden ja veden nousun suhteen, joten pidän käsittämättömänä rakentamista tällaisessa paikassa aivan meren äärelle. 30 vuotta sitten on ollut viisautta rakentaa olosuhteiden mukaan.
    Kunnioitan suuresti tämän alueen silloisia kaavoittajia.

    Kun autotkin on saatava mahtumaan – vanhoissakin on jo vaikeuksia – koulujakin on vain yksi ala-aste, ja päiväkodit aivan täysiä, kauppoja vain kaksi, niin näitä tarvitaan varmasti lisää. Mihin nämä uudet paikotustilat ja rakennukset on ajateltu mahtuvan?
    Menetetyn puiston tilalle on korvaavaksi suunniteltu nykyistä Suomenlinnan huoltolautan parkkialuetta…..Mahtaakohan onnistua?

    0
  126. Lähetin kommentin 27.2.2015 n. klo 17.00. Kyselin mm. yleiskaavan pohjana olevan väestöennusteen perusteita ja kommentoin muutoinkin. Hetken juttuni oli näkyvissä keskustelussa mutta nyt se on häipynyt. Mitenkä?

    2+
  127. Maailma on mennyt kummalliseksi. Olemassaolevat puistot ja viheralueet halutaan kaikki muuttaa kerrostaloasunnoiksi ja liikenneväyliksi siellä, missä ihmiset luonnostaan liikkuvat, ja sitten istutukset rakennetaan talojen katoille.

    10+
  128. Olen huolissani jatkuvasta rakentamisesta ja urbanisoimisesta! Tänne Vuosaareen rakennetaan jatkuvasti ja puita kaatuu. Metsän eläimiä ei ajatella ollenkaan tai heidän elintilaansa. Kaikki puut ja kaikki kauniit kasvit viedään! Olen monesti ajatellut, että pitäisikö ihmisten oikeasti synnyttää lapsia! Se vie koko ajan elintilaa koko luonnolta, pitäisikö puuttua tähän jatkuvaan lapsien tekemiseen! Kohta koko maapallolla ei ole enää elintilaa, jos me ihmiset lisäännymme. Pitäisi olla neuvoa näille, jotka haluvavat lapsia, miten se vie elintilaa luonnolta ja eläimiltä. Meitä ilman ihmisiä maapallo tulee toimeen, mutta me ihmiset emme ole olemassa ilman luontoa ja näitä luontokappaleita. Siis enemmän perheneuvontaa niille, jotka itsekkäästi haluavat lisätä maapallon tuhojajia!

    5+
    • Kaupungin puistoresusrssit on suunniteltava tarkkaan. Lähipuisto on tärkeä vanhuksille ja lapsille. Rannat ovat suosituimmat luonto-alueet ja ne on saatava suuren yleisön käyttöön. Paljon niitä on vieläkin yksityiskäytössä. On jopa omarantaisia kesämajoja Kivinokassa ja Lauttasaaressa.

      Vuosaaren suhteen pidän tärkeimpänä, että Uutelan ja Kallivikinnniemen huvilat lunastetaan. Nythän jopa Paavo Nurmen huvilaa rakennetaan uusiksi Leppäniemessä, joka on Vuosaaren “kansallismaisemaa”.

      Luontoalueisiin liittyy paljon salattuja etuuksia (esim. Stansvikin Uusikylä ja sen luodot, Kumpulan siirtolan oma, aidattu sienimetsä, armeijan saaret …). Etuuksien suhteen on pyrittävä tasapuoliseen jakoon.

      1+
    • Jos tuollainen yleinen rakentamisen vastainen asenne olisi aina vallinnut, koko Helsinkiä ei olisi olemassa ollenkaan. Helsinki on syntynyt verrattain myöhään ja jos aina olisi vastustettu rakentamista ja muutosta, meillä ei olisi nyt Engelin empirekeskustaa, ei jugend-arkkitehtuuria, ei 50-luvun kerrostaloja, ei mitään. Jos haluaa mieluummin asua metsässä luontokappaleiden kanssa, sinne saa kyllä muuttaa, mutta en kuitenkaan usko että enemmistö helsinkiläisistä haluaa lähteä enää metsiä asuttamaan.

      Suomen ongelmana ei ole ihmisten paljous, vaan pikemminkin se että täällä on liian vähän ihmisiä. Yhteiskuntaa on vaikea saada toimimaan näin pienellä väkimäärällä, ja tilannetta on vielä pahennettu laittamalla idioottimaisesti ne vähäisetkin ihmiset asumaan niin kauas toisistaan kuin mahdollista. Ei ole toimiva järjestelmä. Keskustalainen hajauttamispolitiikka ja koko maan pinta-alan pakkoasuttaminen tuhlaa luontoa ja köyhdyttää valtiota. Suomi toimisi paremmin jos ihmiset tekisivät lisää lapsia ja pyrittäisiin tekemään maan suurimmista kaupungeista vahvoja, tehokkaita yksiköitä; kaikki ala niiden ulkopuolella voisi sitten palata takaisin puhtaaseen luonnotilaan. Suomi tarvitsee hyvää kaupunkipolitiikkaa ja luonto tarvitsee sitä että suomalaiset eivät enää levitä väljää asutusta uusiin metsiin vaan pysyvät kaupungeissa.

      1+
      • Suunnittelun lähtökohdaksi on otettu liian pieni asukasmäärä. Kyllä Helsingin kokoiselle alueelle mahtuu 1.5 miljoonaa asukasta. Rakennetaan 10-15 kerroksista umpikorttelia koko kaupunki täyteen. Kielletään yksityisautoillu ja muua autoterrorismi. Kuljetaan pyörillä ja kävellen. 2-3 tuntia kävelyä päivässä ja johan päästään ylipainosta.

        0
  129. Vanhat, ilmeeltään yhtenäiset viherlähiöt pilataan tiivistämis- ja täydennysrakentamalla. Toimenpide on miljöölle yhtä tuhoisa kuin maaseudun kehittäminen 60- ja 70- luvuilla purkamalla idyllisten kirkonkylien kauniita puutaloja “betonilaatikoiden” tieltä.

    Vasta myöhemmin kylänraittien menetetyt maisema-arvot on ymmärretty. Nyt niiden rippeitäkin yritetään suojella mm. sallimalla alueelle vain vanhanmallisten puutalojen rakentaminen. – Mutta kertaalleen tuhottua ei takaisin saa.

    7+
    • Ne satunnaisesti ympäri metsiä roiskitut lähiöt edustavat väljää, tehotonta rakentamista joka on haitallista luonnolle. Jos olisi mieluummin rakennettu tiiviisti, luontoa olisi Helsingissä tällä hetkellä enemmän. On ihan yksinkertaista logiikkaa että tiivis rakentaminen säästää pinta-alaa ja luonnolle jää silloin enemmän tilaa: siinä mentiin vikaan kun niitä väljiä lähiöitä alun perinkin ruvettiin rakentaa.

      1960- ja 70-luvut olivat kyllä varsinaista kaupunkirakentamisen kauhuaikaa – vain betonilaatikoita ja moottoriteitä. Kaikki siihen aikaan pystytetty pitäisi purkaa ja rakentaa paremmin uudelleen.

      1+
      • Ihmiset, jotka haluavat asua vihreän luonnon lähellä voivat muuttaa lähikuntiin. Helsingin viihtyisät lähiöt tullaan rakentaamaan täyteen. Tästä on poliittinen yksimielisyys.

        Olen viihtynyt vihreässä lähiössä vuosikymmeniä, enkä halua asua täyteen ahdetulla alueella eli on alettava etsiä asuntoa lähikunnista.

        1+
  130. On rakennettava korkea 15-30 kerroksinen umpikortteli koko kaupungin alueelle, saadan tiiviyden edut. Näin saadaan nykyisen Helsingin alueelle n. 8 miljoonaa asukasta.

    0
  131. Juuri huikein seikka Helsingissäni on se, että voin hetkessä kulkea jalan lyhyen matkan kotioveltani koskemattomaan metsään, missä mieli lepää ja rauhoittuu ja hetken päästä voin sujuvan julkisen liikenteen ansiosta sukeltaa nauttimaan urbaanista ydinkeskustasta ja sen eloisasta vilinästä. Asun Koskelassa ja surettaa aivan älyttömästi ajatella noiden lähikallioiden ja -metsien katoamista täältä urbaanin ydinkeskustan laitamilta.

    9+
  132. Lama-aika on huono ajankohta yleiskaavasuunnittelulle: kaavoittajat ovat (tai heistä tulee) yritysmaailman ja rakennusfirmojen kumileimasimia.

    Kriittisimpiä asiantuntijoiden kannanottoja ei “Mediaseurannasta” löydä.

    Naapurikaupunkiemme rakennussuunnitelmia ei liioin huomioida.

    Mutta meille maallikoille on sentään suotu oma hiekkalaatikko: nämä sivut.

    14+
    • Toisaalta tuntuu myös siltä, että nousukausilla tehdään myös paljon kaavoitusvirheitä, joissa laajennetaan liian yltiöpäisesti rakentamista joillekin alueille kun luotetaan työpaikkojen määrän kasvuun ja kovan rahan asuntojen hintojen jatkuvaan nousuun.

      Espoolaisille tuttu esimerkki on Suurpelto. Alkuperäinen suunnitelma oli, että sinne olisi tullut paljon kovan rahan asuntoja, iso kauppakeskus, jopa Ideapark, ja paljon startup-yrityksiä. Taantuma-ajan todellisuus on sitten se, että alueelle on tullut lähes pelkästään osaomistusasuntoja ja _ainoana_ yksityisenä yrityksenä kenties taloudellisesti avustettuna parakki-Siwa. Julkiset liikenneyhteydet alueelta lähes mihinkään suuntaan ovat surkeat ja autoriippuvuus suurta. Pikaratikoista on puhuttu paljon lämpimikseen, mutta alueen hyvin tuntevana ihmettelen, mihin sellaisen kiskot järkevästi linjattaisiin.

      2+
  133. Jo olisi aika siirtää pellot pakkolunastukseen Helsingin alueella. Näin saataisiin lisää rakennuspinta-alaa ja vuokrien hinnat laskuun.

    3+
    • Vantaa on rakentanut tehokkaasti Haltialan peltojen ja jokirantojen viereen. Hienon peltoaukeaman liiaksi kärsimättä Helsinkikin voisi rakentaa kerrostaloja sopiviin kohtiin.

      Viikin peltoja on jo päätetty osin rakentaa ja Hallainvuoren rinteelle tulee myös asuntoja. Viikin pellot ovat ylellinen näkymä, mutta esim. pehtorin talojen alueelle voisi tulla muutama kerrostalo.

      1+
      • Yliopisto pois viikistä ja tilalle 100 000 asukasta. Saadaan palveluja.

        6+
    • Viikki sopii kampukselle hyvin, mutta “pehtorialue” on ylettömän luksusta (työsuhde-edut, kulkukiellot?). Gardenia pitää saada kuntoon jo pelkästään sen hienon ulkopuutarha-alueen takia. Peltoja rakennetaankin piakkoin,mutta saa niitä jäädäkin. Hieno maisema!

      1+
      • Maatalous- ja metsätieteellinen ei todellakaan kuulu urbaaniin kaupunkiin. Tiivistetään asunnoiksi ja yliopisto voi muuttaa muualle pois helsingistä.

        6+
      • Maatalous- ja metsätieteellinen ei todellakaan kuulu urbaaniin kaupunkiin. Tiivistetään asunnoiksi ja yliopisto voi muuttaa muualle pois helsingistä. Voi muuttaa vaikka Hyvinkäälle, on hyvien raideyhteyksien päässä.

        5+
      • Peltomaisema on urbaanissa kaupungissa täysin turhaa luksusta. Viljelyspellot asuntotuotantoon vaan – ja säästetään sen sijaan Helsingin pikkumetsiköt mm. lännessä. Itäiseen Helsinkiin jää silti vapaata luontoa ja avaraa maisemaa muuta Helsinkiä enemmän.

        Samaa mieltä nim. “yliopisto pois viikistä” -kanssa. Ja pidetään muukin Suomi elinvoimaisena. Pitää jossain jonkun viljellä maatakin.

        2+
  134. Oikeudenmukaisuutta tosiaan. Olin juuri kaupungin edustajan kanssa (Päivi Apajalahti) Kumpulan siirtolassa neuvottelussa. Vaadin porttien avaamista. Ei voi muka avata, kun kaahataan pyörillä. Miksi aidan ulkopuolella saa kärsiä niskalimapyöräilijöistä?

    Puuttuisi vain, että palstatkin aidataan. Peltoaukea on hieno maisema. Pitkulainenkin riitää, joten leveydessä voi tinkiä.

    4+
    • Siirtoloissa on paljon pikkulapsia, jotka keskenään kisailevat alueella ja leikkivät milloin kenenkin pihalla. Heidän turvallisuutensa on uhattuna, jos siirtolapuutarhan halki on pyöräilijöiden oikotie tai yleinen pyöräraitti. Myös viljelijät joutuvat ajoittain hoitamaan istutuksiaan tieltä käsin, heidänkin turvallisuutensa on uhattuna. Näkyvyys on alueella huono runsaan kasvillisuuden ja jyrkkien kulmien vuoksi. Kävelijät eivät aiheuta vaaraa.

      Tietysti pyöräilyn voisi yrittää alueella kokonaan kieltääkin, mutta onnistuisiko se, nykyaikana? Vaaratilanteiden mahdollisuutta kielto ei poistaisi.

      Alueen ulkuopuolisilla teillä vanhemmat voivat puolestaan koko ajan vahtia jäkikasvunsa turvallisuutta.

      Palstojen aitaus esim. villikaniongelman vuoksi on perusteltua.

      2+
      • Näitä selityksiä saa kuulla. Miksi siirtolassa ollaan turvasssa trikoosalamoilta kun sen ulkopuollla saamme kärsiä niistä. Aidat eivät estä kaneja paremmin kuin etenoitakaan.

        3+
    • Virkamies oli täysin siirtolan puolella ja yhtyi ystävättärensä jankutukseen: Pelkkää kateutta, pelkkää kateutta! – Jos matkasi lyhenee kilometrin niin se ei ole kateutta.

      2+
  135. Miksi siirtolan sisällä pitää olla turvassa pyöräilijöiltä, kun ulkopuolella oleva suuri enemmistö kärsii niistä?

    Kumpulan siirtolassa on suuri sienimetsä. Jos tulee muulata päin kuin etelästä niin joutuu kiertämään jalan 2×1,5 km. Jos kehtaa mulkoilulta sinne mennä.

    1+
  136. Kesämajat ovat Helsingin syöpä:

    Stansvikin alue ja suurin osa Kruunuvuorenrantaa jää virkistyskäyttöön. Stansvikin ulkoalueet ovat julkista virkistysaluetta, vaikka kartano onkin vuokrattu. Pitkäluodon ja Varisluodon loma-asunnot jäävät paikalleen, kuten myös Vanhakylän kesämaja-alue. Sen sijaan Uusikylä jää rakentamisen alle. Vanhakylään varataan tilaa Uudenkylän mökkiläisille sekä kokonaan uusille kesämajoille.

    Helsinki antaa uskomattomia etuuksia joillekin. Tutkimus kertoo, että ko. kesämajojen arvo on reilusti yli 100 000 e. Vaikka kesämajan seinää hipoen saa kulkea niin , yritäpä tehdä niin. On terassia, aitaa jne vaikka ne on kielletty.

    Luodot pitää ehdottomasti ottaa täysin yleiseen käyttöön. Myös ilmainen venesäilytys Stansvikin rannalla on muutettava kaupungin mormien mukaiseksi.

    3+
    • Luotojen majat ovat käytännössä omarantaisia ja miljoonan luokkaa. Miksi antaisimme joillekin miljoonia ja itse emme voi nauttia esim. kumiveneen avulla ainulaatuisesta paikasta.

      Stansvikin kesämajat ovat käytännössä ympärivuotisia huviloita. Tuo etuus on vaan otettu, kun Helsinki oli autio ja paikka syrjäinen.

      2+
      • Lauttasaaren rannat tulee ottaa yhteiseen käyttöön kun nykyiset kesämajoen sopimukset päättyvät. Nyt ovat muutaman sadan yksityisen suljetussa käytössä ja bisneksen tekovälineenä. Hinnat poskettomia. Helsingin väkiluku kasvatu ja tulee entisestään kasvamaan. Nämä rannat on otettava yhteiseen käyttöön.

        2+
  137. Tässä asiantuntijan arvio majojen hinnoittelusta:

    “http://osteopatiaklinikka.wix.com/omamokki#!hinnoittelu/czty”

    Mökit on hinnoiteltu todella korkealla (alkaen 100 000 e). Herää kysymys, voiko Helsinki jakaa harvoille ja alkujaan oman käden oikeutta käyttäneille tuollaisia etuuksia.

    Sen sijaan, että rikos rangaistaan niin kahmittua etuutta vain parannetaan. Alkaa ilmetä kademieltä!

    2+
  138. Jos ja kun Hämeentie otetaan pyöräilykäyttöön, jää tämän perheen keskustaostokset. Olemme käyneet lauantai iltapäivisin klo 13 ja sunnutaisin keskustassa. Jos yksityisautoilu kielletään Hämeentiellä, menevät eurot Itikseen ja Jumboon.

    3+
  139. Kielletään keskustasta yksityisautoilu kokonaan, ei asukkaiden autojakaan keskustaan.

    0
    • Keskustan asukkailla juuri autoja olekaan, eihän niitä tarvi kun on jo perillä. Kehyskunnista tulevat työmatkalaiset ne kaupungin tiet tukkivat ja ilmanlaadun pilaavat arkiaamuin ja iltapäivin. Muulloinhan liikenne soljuu hyvin. Tullit käyttöön kehä ykkösen ulkopuolelta tuleville, ohjataan massat raideliikenteen pariin.

      3+
  140. Kielletään keskustan autoilu niin saadaan tapettua stockat ja muut liikkeet. Kalliosta löytyy ostajia kirppareille.

    4+
  141. Onko kaupunkisuunnittelun logiikka se, että kun Hgin väkiluku kasvaa, keskustaan johtavia autoväyliä pitää vastaavasti kasvattaa? Siltä ehdotus Sörnäisten rantatien osoittamisesta massiiviseksi autoväyläksi kasvaviin autoilutarpeisiin kuulostaa. Minne autot keskustassa mahtuvat? Ja miten on ilman- ja äänisaasteiden laita? Nyt. Entä sitten kun Hgin seudun väkiluku kasvaa vielä nykyisestään? Lisää väyliä?
    Miksi Helsingin kantakaupunkiin pitää päästä yksityisautolla? Siis muiden kuin kantakaupungin asukkaiden, joista harva ajaa omalla autolla päivittäin. Kantakaupungissa ei pitäisi eikä tarvitsisi olla isoja (asumista ja elämää) häiritseviä suuria autoväyliä ollenkaan.
    Kyllä keinoja löytyy sille, että ne, joiden on välttämätöntä päästä ydinkeskustaan autolla, myös pääsevät. Muut tulevat kantakaupunkiin julkisilla kulkuneuvoilla ja polkupyörillä. Tai taksilla.
    Hämeentie halutaan rauhoittaa asukkaille. Vaiko vain ohiajaville pyöräilijöille? Perustelu on vähän epäselvä.
    siksi en ymmärrä sitäkään, miksi Sörnäisten rantatien liepeillä asuvien ihmisten koteihin sopii tunkea ääni- ja ilmansaasteita vielä nykyistäkin enemmän (Näkinpuisto ja Merihaka)?
    Kantakaupunkilainen kun olen, paheksun isoja tänne johtavia autoväyliä niiden haittavaikutusten takia. Kuten luultavasti valtaosa muistakin kantakaupungin asukkaista puoluepoliittisesta taustasta riippumatta. Suunnitelma Sörnäisten rantatiestä megaväylänä on vastenmielinen.

    2+
    • Keskustassa asuvat eivät tarvitse muita ihmisiä alueelleen. Pitäisikö rakentaa muuri keskustan ympärille. Keskustaan muualta tulevat ihmiset aiheuttavat häiröitä Kalliossa ja muualla keskustassa asuville.

      1+
  142. Suljetaan koko keskusta yksityisautoilulta. Ei asukkaidenkaan autoja. Parkkihallit pois käytöstä ja autot pois kaduilta. Kaupungin on annettava Hämeentie asukkaiden käyttöön vaikka puistoksi. Vallataan muiltakin alueilta kadut asukkaille. Kielletään autoilu.

    1+

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.