Blogi: Osallistu

Kaavaluonnos keskustelussa vuoden alussa

Yleiskaavaluonnoksesta keskustellaan tammikuun tapahtumissa Laiturilla. Kaupunkikaavaan voit tutustua myös näyttelyssä ja kaavoittajien kanssa keskustellen.

Hetki kriitikkona -tapahtumat ovat Laiturilla kello 17–20 seuraavasti:

Tapahtumissa keskitytään eri päivinä eri alueisiin, mutta kaikista alueista ja aiheista voi tulla keskustelemaan itselleen sopivana päivänä. Ohjelma alkaa kello 17 yleiskaavan esittelyllä ja jatkuu keskustellen karttojen äärellä.

Lisäksi yleiskaavoittajat päivystävät Laiturilla ma–to klo 15–18 seuraavasti:

  • viikko 3: 12.1.–15.1.
  • viikko 4: työpajat, ei päivystystä
  • viikko 5: työpajat, ei päivystystä
  • viikko 6: 2.2.–5.2.
  • viikko 7: 9.2.–12.2.

Tervetuloa keskustelemaan Laiturille!

Mielipiteet kaavaluonnoksesta
Yleiskaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto ovat nähtävillä 7.1.–27.2.2015 välisenä aikana Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston näyttelytila Laiturilla (Narinkka 2) Virka Infossa (Helsingin kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11–13), yleiskaavan verkkosivuilla sekä kaupunkisuunnitteluviraston nettisivuilla osoitteessa www.hel.fi/ksv kohdassa Nähtävänä nyt.

Mielipiteet luonnoksesta pyydetään toimittamaan viimeistään 27.2.2015 kirjallisina Helsingin kaupungin kirjaamoon: sähköpostilla osoitteeseen helsinki.kirjaamo@hel.fi tai postitse osoitteeseen Helsingin kaupungin kirjaamo (Pohjoisesplanadi 11–13), Kaupunkisuunnitteluvirasto, PL 10, 00099 Helsingin kaupunki.

Päivitetty 12.1.2015

24 kommenttia artikkeliin ”Kaavaluonnos keskustelussa vuoden alussa

  1. Keskustelut alueittain on ymmärrettävä lähestymistapa, mutta toisaalta myös toimiva kaupunkikokonaisuus on tärkeä juttu. Lisäksi kaupunkilaiset liikkuvat alueilta toisille.

    Tuntuisi hyvältä, jos aluelähtöisissä keskusteluissa olisi mukana myös laajempi liikkumisen näkökulma vaikkakin alueen omasta näkökulmasta käsin.

    9+
    • Asuinalueiden erot ovat nyt ehkä liiankin suuret. Esim. kantakaupungissa outo Kumpula on pelkkää metsää, kasvimaata ja monenlaista kaupunkiviljelyä.

      Monet kaupunginosat ovat aivan erillisiä joko turhaan tai ison väylän erottamia. Kontula/Kivikon kohdalla ei ole lainkaan Lahden väylän alitusta kevyelle liikenteelle, vaikka Malmi voisi olla ihan samaa kaupunkia Kurkimäen, Kivikon, Jakomäen, Alppiharjun ja Kontulan kanssa.

      3+
      • Vielä oudompaa on esittää, että Koivusaari Lauttasaaren kupeessa olisi muka kantakaupunkia. Eivät Oulunkylä, Malmi ja Tapanilakaan (saati Korso, Kerava tai Järvenpääkään) ole kantakaupunkia, vaikka kaikista niistäkin pääsee kiskoja pitkin Rautatieasemalle!

        Tulin kerran erään ripeän bussikuskin kyydissä sinne ehkä noin seitsemässä minuutissa Toukolasta! Tuolloin ei ollut ruuhkaa, eikä nejänkympin nopeusrajoituksia, eikä juuri muita kyytiin pyrkineitä välipysäkeillä. Se oli nautittavan joutuisa matka julkisella kulkuvälineellä.

        1+
  2. Yleiskaavaluonnoksesta keskustellaan taas Laiturilla, joten keskustelua ainakin riittää. Myös tässä blogissa on parin vuoden aikana julkaistu satoja ellei tuhansia kommentteja yleiskaavaan.

    Osaisiko joku kaupunkisuunnitteluvirastossa mainita jonkin mielipiteen, jolla olisi ollut jotain vaikutusta yleiskaavaluonnoksen sisältöön?

    11+
    • Hei,

      Kiitokset hyvästä kysymyksestäsi!

      Kaavoituksessa ja vielä erityisesti yleiskaavoituksessa tavoitteena on yleisen edun mukainen kunnan tai kaupungin kehittäminen. Kaavallisten ratkaisujen arviointi suhteessa yleiseen etuun on tehtävänä varsin haastava osallisten määrän ja kirjon ollessa todella suuri. Tämän arvioinnin tekemiseen ja suunnittelun avoimuuden lisäämiseksi on viimeaikoina kehitetty uusia menetelmiä, joista esimerkkeinä ovat mm. yleiskaavatyössä toteutettu karttakysely sekä tämä blogi kokonaisuudessaan.

      Selvää on, että yksittäiset kommentit eivät juuri vaikuta suoraan kaavan sisältöön. Sen sijaan laaja tuki jonkin asian puolesta tai vastaan vaikuttaa. Yleiskaavan sisällöstä käyty kansalaiskeskustelu on näyttänyt mm. sen, että kaupunkibulevardit ovat varsin laajaa kannatusta saava kaupungin kehittämisen malli ja toisaalta vahva viesti on tullut myös laajojen viheralueiden tärkeydestä kaupunkilaiselle. Eli puhetta riittää ja hyvä niin! 🙂

      9+
      • Hienoa, jos viesti laajojen viheralueiden säilyttämisestä alkaa vähitellen saada vastakaikua. Oikein toteutettuna bulevardisointi tukee tätä tavoitetta. Helsinkiin on mahdollista sekä saada asuntoja että säilyttää viheralueet.

        9+
      • Vastauksessa sekoitetaan nyt kaksi täysin eri asiaa. Mikäli kommentissa on kyse yksittäisen mielipiteen ilmaisusta, se ei luonnollisestikaan voi vaikuttaa suuresti, vaan on katsottava mitkä asiat nousevat esille useissa mielipiteissä, kuten vastauksessa todetaan. Jos taas on kyse perustellusta kannanotosta eli argumentista, ei ole merkitystä sillä, kuinka moni sen esittää, vaan ainoastaan kuinka pätevä perustelu on. Myös tällaisia argumentteja on esitetty, eikä niille ole esitetty vasta-argumentteja (jos ette ole löytäneet, niin katsokaapa Mahdilliset kaupungit -blogiani). Yleisen edun määrittely on vaikeaa, mutta kyse on myös ns. avoimesta käsitteestä, joka määräytyy vasta keskustelun kautta – kaavoittajalla sen enempää kuin muillakaan ei ole tähän tietoon suoraa tietä. On huolestuttavaa, jos suunnittelijat eivät osaa mainita ainuttakaan kohtaa, jossa luonnos olisi muuttunut vuorovaikutuksen tuloksena. Arvelisin, että mahdollisuus vaikuttaa on keskeisin motiivi osallistua vuorovaikutukseen.

        3+
    • Kimmo. Minustakaan mikään ei muutu suunnitelmissa. En ole ainakaan yhtään sellaista muutosta huomannut. En tarkoita NIMBY -touhua vaan yleisempää mileipidettä.

      Kaavan tekijäkin myönsi, ettei Kumpulan suuri metsä kuulu viherverkostoon, mutta ilmeisesti siihenkään ei puututa.

      0
  3. Helsingin sisäiset runkolinjat pitäisi toteuttaa metrolla ja ne pitäisi sisällyttää yleiskaavaan. Esitykset kaupunkibulevardeista eivät ole uskottavia ilman korvaavia liikennöintivaihtoehtoja. Päärata-alueet ja kehäradan ympäristö kehittyy, Helsinki näivettyy.

    15+
    • “Esitykset kaupunkibulevardeista eivät ole uskottavia ilman korvaavia liikennöintivaihtoehtoja.”

      Eikö tuolla ole ihan selvästi sanottu että pikaraitiota on tulossa.

      1+
  4. Toivoisin kovasti, että esim. Malmille järjestettäisiin oma tilaisuus yleiskaavasta, niin suurimittainen on lentokentän suunniteltu asuinalue. Sama koskee tietysti muitakin isompia hankkeita muualla Helsingissä. Yleisissä tilaisuuksissa huomio saattaa kiinnittyä liiaksi näihin (ymmärettävistä syistä) tunteita herättäviin kohteisiin, ja muut turhautuvat. Nyt ei käy ilmi, ovatko päivystävät kaavoittajat (12.1-12.2) keskittyneet eri alueisiin?

    3+
  5. Onhan tämä terapiaa kun annetaan mahdollisuus ilmaista mielipiteensä. Mutta muistutan siitä kun itse olen niin tehnyt niin minut on häädetty kodistani, häädön perusteena oli kaava! ja ideani muuntui kaavoittajan suunnitelmaksi jotta puhukaa paskaa vaan, kaupungin suunnittelu ja kaavoittajat tekee juuri niinkuin haluaa ja mitä poliitikot sanoo. Kansalaisen sanalla ei ole mitään merkitystä!!

    2+
    • Et sitten kuulunut puutaloeliittiin. Kumpulaan ja Kivinokkaan ei niin vain kosketa.

      Laiturilla äsken sai kommentoida kaava-asioita. Nuori nainen kertoi toiselle esittelijälle elämäntarinaa ja arkkitehtonisia ansioitaan. Toinen sai vapauduttuaan vanhan kaverin vieraaksi. No minuakin kuultiin:
      1. Koirille sallitut alueet kaavoitettava (ei yhtään rantaa). Syynä punkkitautien ja nokkosten ym. levitys.
      2. Kumpulan Kymintien rakentamaton puoli puukerrostaloille. Limingantien aukkoihin puukerrostaloja. Siirtolan ympärille kerrostaloja ja aidattu 0,5 ha metsä kaikkien käyttöön. Kumpulan keskusmetsään pari asuinkatua.
      3. Kivinokkaan 12 000 asukasta. Majat ja 4 km luonnontilaista rantaviivaa voivat jäädä, mutta siirtola pitää siirtää. Syynä yksinomaan kalliin metroasema läheisyys.

      0
  6. Hyvät kaavoittajat!
    Kaavaluonnos on monilta osin vieras tämän päivän ja 30 seuraavan vuoden arkielämälle. Auton roolia joustavimpana kulkuvälineenä väheksytään. Nykyiset autot ovat käytössä seuraavat 20 vuotta. Sisääntulokatujen ja Kehä I:n sumputtamenen tukkii liikenteen ja lisää selkeästi päästöjä. Liikkuva auto päästää penimmät päästöt. Myöskin joukkoliikenne on samassa sumassa.
    Miksi joukkoliikenne on edelleen Helsingin keskustakeskeistä?

    Yleiskaavaluonnos on teollisia työpaikkoja tuhoava. Vanhojen teollisuusalueitten kasvu voidaan turvata ainoastaan kaavoituksella, kasvumahdollisuudella ja pitkillä kohtullisilla vuokrasopimuksilla.

    Malmin lentokentän alue ja Tattarisuo ovat uhatut. Ei lentokentän tarvitse lähteä. Se muuttuu Lontoo-City-tyyppiseksi yksikiitorataiseksi kentäksi. Katsokaa netistä kuinka pienellä aluella lentokenttä voi toimia. Kiitoradan toisella poulella Tattarisuon työpaikat on turvassa ja kasvu tulee siihen liitettävältä kenttäalueelta. Kentän toiselle laidalle tulee asuntoja ja palvelutiloja.

    5+
    • Lisään vielä sen, että autoistuminen ja liikenneväylien parantaminen on kulkenut 1960-luvulta alkaen käsi kädessä yleisen vaurastumisen ja hyvinvointiyhteiskunnan kehittymisen kanssa. Liikenneväylien tieluokitusten tahallinen huonontaminen, liikkumisen vaikeuttaminen, työpaikoiksi sopivien tilojen tuhoaminen ja kannattavan liiketoiminnan vaikeuttaminen taannuttavat yhteiskuntaa kohti vihersosialistista suunnitelmataloutta, jossa jaettavaksi riittää vain niukkuutta. Onneksi uskon vielä siihen, että höyrypäisimmät suunnitelmat tuhota olemassaolevaa infrastuktuuria hylätään jossakin prosessin vaiheessa ennen kuin niitä aletaan oikeasti maastossa toteuttaa. Malmin lentokentän kohtalo toki huolestuttaa jo oikeasti.

      3+
  7. Huoli työpaikoista on todellinen ja tosi iso! Toimistotyöpaikkoja preferoidaan, mutta ei kaikki työ ole toimistotyötä! Suunnitelman mukaan hävitettävät ja uudet työpaikat viedään Uuteen Itä-Helsinkiin (jos sinnekään)? Työ ei siirry, vaan se häviää tai siirtyy lähikuntiin? Tätäkö halutaan? Iso osa väestöstä on koulutettu muuhun kuin toimistotyöhön. Työpaikat ja työ eivät kaavaluonnoksessa kohtaa!

    Liikenteen osalta tärkein metroreitti “University-line” puuttuu; eli Sörnäinen- Kamppi-Lauttsaari-Munkkiniemi-Hus-Pasila-Kumpulan kampus-Sörnäinen. Se on rengasrata josta puolet on jo valmiina! Se on tehokkain keskuta-alueen pintaliikenteen vähentäjä, ja se mahdollistaa keskustaan tulevien lähibussien määrän vähentämisen; eli vähentää siis turhia päästöjä!
    Hifk:n hallihankkeeseen tulee myöskin yhditää Töölön alitustunneli Mäntymäestä Merikannonrantaan tai Mechelininkadulle!

    1+
    • “”University-line” puuttuu”

      Kumpulan väki on estänyt yhteyden vanhaa satamarataa pitkin Pasilaan. Kiitoksena säästyvät kokonaan täydennysrakentamiselta. Edes suureen erillismetsään (ei kuulu viherverkostoon) ei kajota. Lisäksi kummalliseen tulva-allastouhuun pannaan 2 miljoonaa enemmän kuin olisi tarvittu.

      2+
  8. Tuntuu, että Helsingissä liikennesuunnittelun tehtävänä on kaikin keinoin vaikeuttaa henkilöautoliikennettä! Voisiko ongelman muuttaa porkkanoitten tarjoamiseksi?
    Ongelmahan on miten vähentää Porvoosta, Sipoosta, Kervalta, Järvenpäästä, Vantaalta ym keskustaan tulevaa liikennettä.
    Kaavasta puuttu suunnitelmat siirtymisstä autosta julkiseen jatkoyhteyteen sekä niihin liittyvät helpot, edulliset p-paikat ja jatkoyhteys suoraan parkkilipulla perille.
    Joka pääväylin risteyskohtiin 2000 auton p-paikat kuhunkin???

    4+
    • Heh, minusta (henkilöauto)liikennesuunnittelun “tehtävänä” on näyttänyt olevan haitata asuntorakentamista. Nyt parkkipaikat suunnitellaan ensin ja sitten vasta katsotaan, josko joku asuntokin voisi mahtua.

      Prioriteettinä tulisi olla asuntojen rakentaminen ja liikenne hoidetaan sitten miten tehokkaimmin saadaan. Tässä kaavassa tämä lienee toteutumassa ihan hyvin – jos Helsingin päähän saadaan julkisten äärelle tiivistettyä, niin sillä nimenomaan vähennetään mainituista paikoista tulevaa liikennettä. Kun ihmisten ei tarvitse muuttaa kauas, henkilöautoja ei myöskään tarvita niin paljoa, ja teille jää enempi tilaa.

      0
  9. Joo, en kuulunut enkä tule kuulumaan mihinkään eliittiin. Ihan vain pienen naisen omannäköiseen elämään. Jollaiseen käsittääkseni kaikilla tulee olla mahdollisuus… Ilmaista oma mielipeensä ilman että elämäntyö ja elämä tuhotaan. 10 vuoden tuskainen kädenvääntö ja uhan alla eläminen on jättänyt jälkensä. Siksi en ymmärrä näitä paneeleja jotka toisaalta istuttavat sen pelon ja uhan vanhan tuhoamiselle ja toisille kodin menettämisen. Kaiken päälle ei tarvitse rakentaa. Kerroksellinen kaupunkikuva luo väljempää mielen ja olemisen maisemaa kyläläisille. Minusta näillä paneeleilla kartoitetaan rakentamattomat tilat ja ideat jotka voidaan kerrostaloiksi vääntää. Eikös Kivinokka ja Malmin lentokenttä ole joutunut samaan tuskaiseen vääntöön jo vuosien ajaksi? Minusta vuokralaisilla ja pienillä ihmisillä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa ilman että menettävät kaiken. Kaikki ei ole yrittäjiä eikä paksun lompakon omaavia tehopakkauksia. Suomalainen perusihminen tarvitsee tilaa ympärilleen, myös paljasjalkalainen helsinkiläinen. Puut ja vanhat rakennukset ovat elinehto, niitä tulee kunnioittaa myös kaupunki suunnittelussa! Pieniä historian timantteja ripoteltuna pitkin Helsinkiä opettaisi jotain myös jälkipolville. Paljon on peltoaukioita vapaana mihin mahtuisi kaavoittajien huikeita suunnitelmia ja poliitikkojen unelmia. Bio Rexin muuntaminen kokoustiloiksi yrittäjille on yksi esimerkki joka kertoo liian karua kieltä tämänhetken kaupunkisuunnittelusta. Ja ihmisistä jotka päätöksiä tekevät. Myös vanhukset ja muut laitoksissa elävät ihmiset kaipaavat luontoa ja ulkoilmaa ympärilleen. Tuommoiset kaavat on pommi rauhaa rakastavien ihmisten niskaan. Lokeroiminen ja hintojen nousu, määritteet ihmisistä minkälaisia heidän tulisi olla jotta pystyisivät asumaan noissa koloissa vaatisi jo ihmistyypin muuttamista. Mielellään sellaiseksi jolla on siivet selässään, joka toimisi kotina minkä parkkeeraa vuoroin sinne missä tulisi olla. Jos nämäkin rahat mitä on suunnitteluun mennyt, laitettaisiin vanhan entisöimiseen, Inhimillisen kasvun ja kehityksen lisäämiseen. Olisi säästössä puolet jotka voitaisiin taas jakaa niille köyhille joilta viedään kaikki mahdollisuus tasavertaiseen elämään pois. Jolloin myös henkinen hyvinvointi ja työvoima lisääntyisi. Miksi kaupungin pitää kylvää pelkoa ja tuhoa? Kuinka monen ihmisen on kuoltava, lähdettävä? Kuinka monen ihmisen elämää on hankaloitettava? Käsittääkseni on rauhan aika. Vai onko? Että se näistä kaava kiekuroista nimimerkillä kaksi kotia kaavan alle menettänyt nainen!

    6+
    • En voi käsittää sitä, että väkisin pitäisi rakentaa entisen olemassa olevan päälle/tilalle. Eikö ensin pitäisi hyödyntää vapaana olevat kohdat?
      Kuinka paljon onkaan Helsingin historiassa tuhottu vanhaa ja korvattu niitä uudella – ja myöhemmin haikailtu perään – eikö siitä ole opittu mitään?
      Ei uutta varten ole todellakaan pakko sitä vanhaa hajoittaa, varsinkin kun on paljon tällähetkellä käyttämättömiäkin alueita.

      3+
  10. Yleiskaavakartta on piirretty hehtaarin ruutujen tarkkuudella, mikä esim. Vironniemellä ja Katajanokalla tekee eri toiminnoille (satama, viheralueet) varattujen alueiden rajauksesta kummallisen näköisen ja tulkinnanvaraisen. Viheralueet sisältyvät kantakaupunki-merkintään, joten kantakaupungin puistoalueet voisi yleiskaavassa hyvin sisällyttää kantakaupunki-alueeseen. Tämä voisi itse asiassa hillitä asukkaiden keskustelutilaisuuksissa esiin tuomia pelkoja siitä, että muut kuin yleiskaavaan viheralueiksi merkityt alueet automaattisesti rakennetaan.
    Eteläsatamassa satamaksi merkitylle alueelle on esitetty ajatuksia muistakin kuin pelkistä satamatoiminnoista ja Helsingin Satama on jo luopunut osasta satama-alueen rakennuksista tai tiloista, joten myös Satama-merkitty alue olisi syytä muuttaa Kantakaupunki-alueeksi (tarvittaessa lisäten kantakaupunki-merkinnän selosteeseen, että se käsittää myös liikenteen). Tämän hetkinen yleiskaavaehdotus merkintöineen ei edesauta Eteläsataman monipuolista kehittämistä.

    1+
  11. Helsingin päättäjät ja suunnittelijat eivät osaa arvostaa kaupungin omaleimaisuutta ja sen historiaa. Kun Helsingistä yritetään väkisin tehdä metropolia, kaikki mikä voisi olla tuleville asukkaille arvokasta, hävitetään ylimitoitettujen asukastavotteiden takia.

    Rakentamisen huumassa saavat mennä niin Talin golfkentät kuin Malmin toimiva lentokenttäkin. Myös Keskuspuisto ja kaupungin viimeiset viheralueet ja rakentamattomat merenrannat ovat uhattuina.

    Kaikkea ei pitäisi alistaa asuntorakentamiselle. Suurin osa ihmisistä arvostaa omaa vihreää kotikaupunkiaan ja sen historiaa.

    3+
  12. Tilaisin sen kauan kaivatun uimahallin Talin liikuntapuistoon, kiitos!
    Tennis- ja keilahallien suunnassa olisi luonteva paikka.

    Tiivistyvän lähiympäristön vuoksi Talin liikuntapuistoa (lue: koko nykyinen Talin viherympäristö, Pajamäen metsiköt ja siirtolapuutarha-alue) pitäisikin vaalia, ei suinkaan pienentää. Ainoa aiheellinen lisärakentaminen olisi se uimahalli.

    Golfkentästä huolimatta viheralue ei ole koolla pilattu, se on lähinnä viherkämmen. Vihervartaloita taas löytyy kaukaa Itä- ja Pohjois-Helsingistä. Talista Pikku-Huopalahteen, keskuspuistoon ja keskustaan johtava vihersormi
    amputoidaan Etelä-Haagan täydennysrakentamisen tieltä, samoin katkennee vihersormi Munkkiniemen suuntaan.
    Pajamäen ja Pitäjänmäen rajalle on tulossa liikeneväylää ja asuntoja, menetetään ainakin peukalo ja pikkusormi.

    Jos edes Talin ulkoilureitit saisivat pitää verhonaan pienet metsikkönsä, niin liikuntapuisto voisi tarjota tulevaisuudessakin “jokaiselle jotain” -ja erittäin tehokkaalla tavalla. Liikuntapuisto olisi nimensä arvoinen.

    1+

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.