Blogi: Kaupunkielämä

Hyvän kaupunkielämän aineksia

Ihmisen mittakaava ja elämänlaatuun liittyvät kysymykset ovat kulkeneet yleiskaavaa tehtäessä koko ajan strategisen suunnittelutason rinnalla. Jo visiovaiheessa yhtenä läpileikkaavana teemana oli hyvä elämä.

Kaupunkikaavaa tehtäessä on keskitytty nimenomaan hyvään kaupunkielämään. Siihen liittyvät palvelujen saatavuus, niiden ja työpaikkojen saavutettavuus, viihtyisä ja turvallinen kaupunkiympäristö sekä riittävät virkistysalueet.

Helsinki on viime vuosina ollut kärkikymmenikön joukossa kansainvälisissä elämänlaatuvertailuissa. Aikakauslehti Monoclen vertailussa kesäkuussa 2014 Helsinki oli viidennellä sijalla Kööpenhaminan, Tokion, Melbournen ja Tukholman jälkeen.

Maakohtaisia analyysejä tekevän EIU:n eli Economist Intelligence Unitin vuoden 2013 listauksen mukaan paras elämänlaatu on Australian, Kanadan, Itävallan, Suomen ja Uuden Seelannin kaupungeissa. Vertailu perustuu tavaroiden ja palvelujen saatavuuteen, vähäisiin henkilökohtaisiin riskeihin ja tehokkaaseen infrastruktuuriin.

Helsingin menestyksestä ja hyvästä imagosta on huolehdittava myös tulevaisuudessa. Elämänlaatuvertailuissa käytettyjä kriteerejä on pyritty vahvistamaan yleiskaavassa niiltä osin kuin se on mahdollista.

Yleiskaavamääräysten mukaan keskusta-alueita kehitetään ja tiivistetään urbaanina kaupunkirakenteena. Keskustoja suunniteltaessa kiinnitetään erityistä huomiota jalankulkijan mittakaavaan sekä jalankulun, pyöräilyn, julkisen liikenteen, huoltoliikenteen ja pysäköinnin järjestelyjen toimivuuteen.

Rakennusten maantasokerroksissa tulee olla pääsääntöisesti liiketiloja. Määräysten tavoitteena on elävä katutila. Asumisen ja toimitilojen sekoittuminen ja sijoittuminen päällekkäin pitävät alueen elävänä ympäri vuorokauden ja parantavat sosiaalista kontrollia julkisessa tilassa.

Kaupunkikaavassa on tiheä keskustaverkko ja lähipalvelut ovat hyvin saavutettavissa kävellen tai joukkoliikenteellä. Verkostomainen viheraluerakenne sekä merellisyys turvaavat kaupunkilaisten virkistysmahdollisuuksia tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisellä sekä joukkoliikenteen käytöllä on lisäksi terveydellisiä vaikutuksia.

Huomio kaupunkiympäristöön

Viime aikoina on ymmärretty, että kaupunkilaisista välittämisellä ja viihtyisällä kaupunkiympäristöllä on tärkeä rooli elävämmän, turvallisemman, kestävämmän ja terveellisemmän kaupungin saavuttamisessa. Etenkin tanskalainen arkkitehti Jan Gehl on nostanut inhimillisyyttä ja julkisen tilan laatua vahvasti esille teoksissaan Life Between Buildings ja Cities for People.

Gehl kommentoi marraskuussa kaupunkikaavan sisältöä Ylen ruotsinkielisille uutisille. Hän katsoi urbaanien bulevardien olevan moottoriteitä parempia ja totesi, että raitiovaunujen asettaminen bussien edelle on ajatus, jota heidän toimistonsa on ehdottanut monille kaupungeille ympäri maailmaa.

Yleiskaavan ihmisiin kohdistuvia sosiaalisia ja viihtyisyyteen liittyviä vaikutuksia arvioidaan osana yleiskaavaluonnoksen yhteydessä tehtävää vaikutusten arviointia. Aiheesta on koottu oma raporttinsa (pdf).

Mistä syntyy hyvä kaupunkielämä?

Yksi kommentti artikkeliin ”Hyvän kaupunkielämän aineksia

  1. Monella taholla on tunnistettu, että lähiluonto saa ihmiset liikkumaan ja ehkäisee muutoinkin edullisesti sairauksia. Esimerkiksi STM:n suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa olisi hyvä valjastaa laajemmin käyttöön kaavoituksessa.

    Kun hyvä yhteys virkistysalueelle saa asukkaat liikkumaan, elämisen laatu paranee monin tavoin. Riittävä liikunta ehkäisee ennalta monia sairauksia, joiden määrä on kasvanut paljon.

    Luontaisiin virkistysalueisiin satsaaminen sataa pitkässä juoksussa säästöjen kautta rahaa kaupungin laareihin.

    1+

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.