Blogi: Kaupunkirakenne

Helsinki on viherverkostokaupunki

Virkistys- ja viheralueet on nivottu yhteen verkostoksi yleiskaavassa. Rungon muodostavat säteittäiset seudulle jatkuvat vihersormet ja muut laajemmat viheralueet, jotka ovat Helsingin erityisyys. Niitä yhdistävät kaavaan merkityt poikittaiset viheryhteydet, joiden luonne vaihtelee rakennetusta puistomaiseen tai luonnonmukaiseen.

Kaavan viheralueet ovat erityyppisiä: niihin kuuluu paljon maisemallisesti arvokkaita ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kokonaisuuksia, suuria toiminnallisia virkistysalueita – liikuntapuistoja ja kaupunginosapuistoja – sekä suojelualueita.

Kaavaluonnoksen viheralueet mahdollistavat myös tärkeiden luonto- ja luonnonsuojelualueiden säilymisen ja metsäverkoston muodostamisen. Kulttuuriympäristöt ovat Helsingin vahvuus ja niiden arvot tulee ottaa huomioon alueiden kehittämisessä.

Merelliseen virkistykseen ja hyvään kaupunkielämään liittyy rantavyöhykettä seuraileva, koko kaupungin kattava rantaraitti. Merellisistä viher- ja virkistysalueista on merkitty erikseen alueet, joissa on merkittäviä kehittämismahdollisuuksia erityisesti matkailun ja loma-asumisen näkökulmasta.

Virkistykseen, viheralueisiin ja kaupunkiluontoon liittyy kaksi teemakarttaa. Virkistysverkosto-kartalla esitetään tavoitteet laajojen yhtenäisten virkistysalueiden, kaupunginosapuistojen poikittaisten viheryhteyksien, jokivarsien, keskustan viheralueiden, rantaraitin ja sisälahtien virkistyskokonaisuuden kehittämiseksi.

Kaupunkiluonto-kartalla on osoitettu luonnonsuojelualueet, Natura-verkoston osat ja Helsingin nykyisen luonnonsuojeluohjelmaan sisällytetyt alueet, metsäinen verkosto ja niittyverkosto sekä ekologiset yhteydet ja kaupunkiluonnon ydinalueet.

Samanaikaisesti yleiskaavan kanssa laaditaan uusi Helsingin luonnonsuojeluohjelma, jonka osana suunnitellaan kaupunkia kattava metsäinen verkosto.

Teema on osa Helsingin uuden yleiskaavan luonnosta.

62 kommenttia artikkeliin ”Helsinki on viherverkostokaupunki

  1. Kaupunkisuunnitteluvirasto juhlii näyttelyillä Keskuspuiston satavuotista olemassaoloa. Syytä onkin, sillä samaan aikaan toisella osastolla laaditaan kaavoja, joilla puistoa ollaan valtaamassa joka puolelta liikenteelle ja asuinrakentamiseen.

    10+
  2. Viherväylät ovat tärkeitä, mutta asukkaalle on eniten merkitystä lähiluonnolla.

    Esim. Kallvikinniemi on hyvin tärkeä lähiasukkaille, mutta erikoisuutensa taia sinne tullaan kaukaakin. Se on myös tärkeä maisema koko Aurinkolahden kulkijoille ja asukkaille.

    Kallvikinniemen pinta-ala on pieni ja sitä vähentää omarantainen loma-asutus. Koko niemi on saatava ulkoilukäyttöön. Huvilat on lunastettava tai ainakin joka tontille on merkittävä rantapolku. Maiseman säilymiseksi ei lupia uudisrakennuksille tai laitureille pidä antaa (esim. Paavo Nurmen huvila).

    Kaikilla rannoilla on pyrittävä koirakieltoon taajamissa koirien takia lisääntyvän punkkitautivaaran vuoksi (Oulun yo:n tutkimus).

    4+
      • Siinäpä se. Ideaali suunnittelu menee pilalle usein juuri siksi, että joku on ehtinyt ensin asettumaan alueelle. Vantaa pakkolunasti metsää ulkoilutien takia.

        Pakkolunastus on tarpeen ulkoiluasioissakin, joskin usein riittää, että tulee yhtenäinen rantapolku. Viipyminen pihapiirissä kuitenkin max 5 min.

        Espoo on onnistunut saamaan rantatien. Lauttasaaressa kierretään vielä omarantaisia tontteja.

        1+
      • Minua ainakin ihmetytti, kun ensimmäisen kerran näin, miten yleinen rantareitti kulkee Espoossa jonkun huvilan ja saunan välistä. Siinä tunsi melkein eksyneensä toisten pihamaille, kun tuolta kulki. Pitäisi sitä nyt sentään toisten ihmisten yksityisyyttä ja omaisuutta kunnioittaa!

        Pakkolunastukset ovat pakkovaltaa, jota vastaan pitäisi jokaisen vapaan maan miehen ja naisen taistella, joskus jopa viimeiseen hengenvetoon asti! Sivistysvaltio ei käytä suoraa tai epäsuoraa pakkovaltaa, kuin korkeintaan rikollisia vastaan, tai jos asianomaisen oma etu sitä välttämättä edellyttää.

        1+
    • Kallahdenniemi on tärkeää lähiluontoa kuten myös monet muut paikat. On epäloogista, että sama nimimerkki jatkuvasti vaatii rakentamista muille luontoalueille, mutta oman lähiluontonsa tuntumasta hän haluaisi peräti purkaa asuinrakennukset.

      Nyt olennaista olisi johdonmukaisesti säilyttää jäljellä oleva metsä-, ranta- ja niittyluonto kaikkialla Helsingissä. Asuinrakentamiselle jäisi silti vielä runsaasti mahdollisuuksia jo rakennettuja alueita tiivistämällä.

      9+
  3. Toinen asia liittyen viherverkostoon ja lähiluontoon on Kumpulan oma metsä. Se on 1,5 x 3,5 km, mutta ei liity lainkaan viherverkostoon. Se näyttää vain KASVANEEN YLEISKAAVALUONNOKSESSA. Lähimpänä menee Vantaan joen rannat Pikkukosken alapuolella.

    Kumpulassa on luontoa (pihat, palstat, puistot, niityt, metsä) per asukas enemmän kuin Nurmijärvellä!

    2+
  4. Luontainen ja hyvin kytkeytyvä viherverkosto pitää yllä kaupunkiluontoa ja tarjoaa virkistysreittejä, jotka pitävät ihmisiä liikkeessä. Väki voi paremmin ja kaupunki säästää terveysmenoissa. Lisäksi luonto kaupungissa torjuu tulvia, viilentää helteellä ja puhdistaa ilmaa. Hyödyt ovat monet.

    Luontoalueet ja asunnot ovat sovitettavissa samaan kaupunkiin. Helsinki muuttuu monin tavoin ja rakennetuilta alueilta vapautuu tilaa uusille asunnoille. Kaupunkimoottoriteiden bulevardisointi on yksi esimerkki. Tyhjenevien toimistotilojen uusiokäyttö toinen.

    Kaupunkia on mahdollista uudistaa niin, että luontaiset alueet nähdään keskeisenä osana viihtyisää ja toimivaa yhteiskuntarakennetta.

    5+
  5. Miksi reipasta rantoja pitkin kiertävää reittiä Katajaharjusta Koivusaaren ja Hanasaaren kautta Keilarantaan ja -niemeen, sekä sieltä sillan yli Lehtisaareen, josta Kaskisaaren ja Laukkaniemen kautta takaisin Katajaharjuun, ei ole merkitty osiltaan viherverkoston osaksi? Sama kysymys koskee rantaraittia, joka kiertää suurimman osan Lauttasaarta, ja jatkuu Riihilahden, sekä Vaskiniemen ja -lahden jälkeen Koivusaaren ja Hanasaaren kautta Karhusaareen, eli liittyy siis osaksi Espoon rantaraittia? Nuohan ovat vallan upeita ulkoilureittejä monille, joille omat jalat, jalkineet ja ehkä polkupyöräkin, voivat olla ne arvokkaimmat ulkoiluvälineet.

    Miksi kaikki saaret Munkkiniemen suunnalta etelään on ikäänkuin järjestelmällisesti unohdettu viherverkostoista? Ulkoilutiet ja rannat em. alueilla ovat parhaimpien ulkoilualueiden joukossa, mitä Helsingissä tiedän. Ympäristö maisemineen ja luontoarvoineen on tuolla joskus melkein käsittämättömän kaunis. Se voi tarjoata upeita elämyksiä kerta toisensa jälkeen, vaikkei nyt ehkä ihan joka kerta sentään.

    Kunhan metroasematyömaa(t) saadaan valmistumaan ja ympäristöä (siltäkin osin) siellä siistittyä, voisi kaupunki lisätä alueen vaikka arvovieraittensa tutustumiskohteeksi.

    2+
    • Minustakin rantatie vastaa 60m viherväylää. Nuo Lauttasaaren ja liittyvät ulkoilutiet ovat tosiaan hienoja etenkin kun Speden ja Lenitan 15 v vastustama silta saatiin entisen puretun tilalle.

      YK pitää viherväylinä melko leveitä luontoalueita. Tutkimuksen mukaan 93 % helsinkiläisistä kuitenkin haluaa ulkoilla rannoilla. On häpeä, että Lauttasaaren rantatie kiertää omarantaisia yksityisalueita. Noin ei ole edes Espoossa.

      2+
  6. Tuomarinkylän harrastajat eivät ole kiitollisia ilmaisista ratsastusreiteistään jne. Maa on kallista ja Helsingin tuki vinttikoirille ja hevosille on valtava. Kyse on yrittäjän kultakaivoksesata ja Helsingin pitääkin rajoittaa voitto 7 %:iin.

    Metropolissa ei kuppikunnat voisi huseerata tällä tavoin.

    1+
  7. Muutimme jo kertaalleen ns. järkevän täydennysrakentamisen tieltä pois Maunulasta asuttuani siellä yli 40 vuotta.
    Ilmeisesti kohta on edessä myös muutto uudesta asuinpaikasta ( Torpparinmäki) Äkäslompoloon, kun on ruvettu puhumaan Tuomarinkylän ja Haltialan peltojen rakentamisesta = slummittamisesta !
    Onko ihan mahdoton ajatus siitä, että ihmiset haluavat myös tilaa ympärilleen ? Tällä hetkellä jokainen viheralue tuntuu olevan punainen vaate suunnittelijoille.
    Entä miten tähän tiivistämiseen eli harrastusmahdollisuuksien kaventamiseen ( vinttikoirarata + ratsastustallit ) sopii lisääntynyt keskustelu ihmisten lisääntyvästä yksinäisyydestä ?
    Samoin tuntuu melko ristiriitaiselta ajatus siitä, että puhutaan maan asuttuna pitämisestä eikä ihmisille kuitenkaan anneta mahdollisuutta elää kotiseuduillaan vaan tullakseen toimeen on muutettava pääkaupunkiseudulle.

    14+
  8. “Kaupunkisuunnitteluvirastossa lähdetään siitä liikkeelle, että viher- ja muiden virkistysalueiden määrää voitaisiin asuinalueilla vähentää ja keskittyä määrän sijasta laatuun. Kyllähän kaupungin täytyy tiivistyä, jokainen hukkapala pitäisi ottaa käyttöön. Viheralueiden tulevaisuus on pohdinnassa, todennäköisesti niiden määrä vähenee, Piimies sanoo.”
    Taloussanomat 13.3.2013

    1+
    • Kyllä keskustassa on lukuisia hukkapaloja, täyteen vaan korkeita taloja seinä kiinni naapuritaloon ja ikkuna kiinni ikkunaan. Lähivirkistys alue nuuksio.

      5+
  9. Viheralueiden laatu ja määrä ovat toisistaan riippuvaisia, sillä luonnon monimuotoisuus heikkenee, jos viheralueita pirstotaan tai pienennetään.

    Säilytetään siis sekä luontaisten viheralueiden laatu että määrä, sillä laatua ei voi olla ilman määrää.

    Rakennetuilla alueilla on runsaasti tiivistämisen mahdollisuuksia ja vapautuvia toimitiloja on mahdollista muuttaa asuinkäyttöön. Helsinki olisi hölmö, jos rakentaisi olemassa oleville luontoalueille, kun oikeissa metropoleissa jo pyritään saamaan lisää luontoa kaupunkiin.

    14+
    • Moni alue on ollut varattuna rakentamiseen, mutta on ollut koirien ulkoilupaikkana. Vähitellen sitä on pidetty oman metsänä ja …

      0
    • Koska joku on linkittänyt tänne Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen blogiin kirjoittamani tekstin, täytyy hiukan täsmentää kommenttiin nostettua lukua.

      Olen saanut jonkin verran palautetta siitä, että käyttämäni arvio, että kaavaluonnos hävittäisi 300 hehtaaria metsää on alakanttiin ja todellinen Helsingin metsiin kohdistuva uhka olisi selkeästi laajempi.

      Tuo 300 hehtaaria on yksittäisen luontokartoittajan arvio uhkasta Helsingin arvometsiksi luokiteltaville alueille. Jos mukaan laskettaisiin muutkin kuin kohteet, joista kartoituksissa on löydetty selkeitä suojeluarvoja, olisi luku huomattavasti isompi.

      Vetoomuksen Helsingin metsien säilyttämiseksi voi allekirjoittaa täällä:

      http://www.adressit.com/vetoomus_helsingin_metsien_sailyttamiseksi

      18+
      • Onko tarkoitus suojella vain isommat metsät? Avoimet alueet voi sitten rakentaa?

        0
      • Luontojärjestöjen yhteisesityksen kautta pääsee katsomaan kahta karttaa, joihin on merkitty metsäalueet, joille järjestöt ehdottavat joko suojelevia tai säilyttäviä merkintöjä. Laajojen luonto- ja virkistysalueiden kartan (yli 20 ha alueet, joita on Helsingissä vain 30 kpl) lisäksi on ns. arvometsäkartta, johon on merkitty 214 aluetta eli kyllä niitä pienempiäkin mahtuu mukaan.

        http://helsinginmetsat.fi/2014/06/16/luontojarjestoilta-mittava-esitys-helsingin-arvometsien-sailyttamiseksi/

        Laajemmilla metsäalueilla on sinänsä oma erityinen merkityksensä, koska kuten täälläkin on aiemmin todettu, laatu ja määrä ovat toisistaan riippuvaisia. Jos laajoja virkistysalueita pirstottaisiin, ne eivät enää säilyisi metsäisinä, vaan reunavaikutus ulottuisi kokonaan niiden läpi.

        7+
  10. Mitä tarkoittaa, että viher- ja muiden virkistysalueiden määrää voitaisiin asuinalueilla vähentää, ja keskittyä määrän sijasta laatuun? Että rakennusvirasto käy kaatamassa niistä jäljelle jääneistäkin puut ja pensaat ja istuttaa nurmikoita tilalle?

    2+
    • Se tarkoittanee sitä, että KSV:n kaavoittajat ovat kadottaneet järkensä, jos eivät enää ymmärrä edistää ihan tavallisten kaupunkilaisten toiveita ja etua.

      Olen asunut koko ikäni muutamassa eri paikassa, kaikki alle viiden kilometrin päässä Helsingin rautatieasemasta. Kokemusteni perusteella, tässä kaupungissa ja muuallakin, olen sitä mieltä, että upeaa lähiluontoamme ei pidä Helsingistä hävittää, koska puistot eivät voi sitä täysin korvata.

      Muutamat harvat viherverkoston sormet voivat olla tärkeitä, mutta ne eivät kaupunkilaisille riitä. Paras puistokin on vain keinotekoinen luonnon korvike. Arvostan lähiluontoa enemmän kuin useimpia kaupungin puistoja, koska lähiluonto tarjoaa enemmän ja monipuolisempia, rikkaampia elämyksiä.

      16+
      • Helsingissä on ylettömästi niin lähiluontoa, luonnonsuojelualuetta, puistoa, joutopuskaa kuin liikennevihreääkin. (Vrt. Tukholma 188 km2/909,976 asukasta ja Helsinki 214 km2/621,863 asukasta.)

        KSV:n kaavoittajat ovat ilmeisesti vihdoin tulleet järkiinsä, jos ehdottavat kaupunkirakenteen hajautumisen jatkamisen sijaan urbaania kaupunkia! Kannatetaan!

        Ja voimia suunnittelijoille. Tämä kommentoinnin taso on lässähtänyt suomi24 tasolle.

        20+
      • Tukholmassa on myös mittavat viheralueet, ja mm. maailman ensimmäiset kansalliset kaupunkipuistot. Milloin Helsinkiin?

        6+
    • Laatua olisi se, että virkistysalueet olisivat ensinnäkin helposti saavutettavia ja siellä olisi mahdollista harrastaa monenlaisia asioita. Lähiluontokokemus, viihtyisä ympäristö ja mahdollisuus liikuntaan ja muihin ulkoaktiviteetteihin on jo terveydenkin kannalta tärkeää. Puistoja tulee aina olemaan erilaisia. Keskustassa puistot ovat edustuspuistoja ja tarjoavat näyttämön kaupunkitapahtumille ja suurille käyttäjämäärille. Kun kaupunkirakenne tiivistyy, lisääntyvälle käyttäjämäärälle on syytä varata myös nurmikoita, kenttiä ja ulkoilureittejä joissa voi pelata, leikkiä ja ulkoilla lasten ja koirien kanssa tai muuten vaan oleskella. Ikääntyvä väestökin tarvitsee omat reittinsä ja kuntoilupaikkansa läheltä. Virkistysalueilla tehdään nykyään muutakin kuin kävellään ja juostaan. Nykypäivää ovat kaupunkiviljely ja muu käsillä tekeminen. Nuorisokulttuuri tuottaa jatkuvasti uusia liikkumisen muotoja esim. skeittaus, kalliokiipeily ja lumilautailu, joille tarvitaan paikkoja. Kaupunki tarjoaa jo nyt hiihtolatuja Lapin hiihtokeskuksen verran. Myös muita talviliikuntapaikkoja, retkeilyalueita ja jopa avantouimapaikkoja saunoineen on tarjolla. Se on laatua. Puut ja kaupunkimetsät ovat tärkeitä viihtyisyyden kannalta samalla kun ne ovat osa viherrakennetta.

      Laatuakin voi kehittää monesta näkökulmasta. Joskus laatua voi olla edustuspuisto tai historiallisen puiston ylläpito. Ekologinen laatu voisi puistoissa olla esim. luonnon monimuotoisuuden kehittämistä ja hulevesien hyödyntämistä. Kaiken kaikkiaan sen tiedostaminen, että viheralueet tuottavat monenlaisia hyötyjä ihmisille, olisi laadukkaan suunnittelun perusta. Luonnonsuojelukin on tärkeää, ja tämäkin näkökulma voidaan ottaa huomioon viherverkoston suunnittelussa.

      11+
  11. Yli puolet Helsingin vuoden 2013 väestönkasvusta tuli vieraskielisistä. Ei luulisi, että tämän takia kannattaisi rakentaa kaupungin metsät ja merenrannat täyteen asuntoja.

    8+
    • Samalla tavalla voi todeta että muuttoliike maalta Helsinkiin tuhoaa kaupungin metsät. Näitä muualta Suomesta tulleita on huomattavasti enemmän kuin ulkomaalaisia. Kylmä totuus sekin.

      5+
    • Samalla tavalla voi todeta että muuttoliike maalta Helsinkiin tuhoaa kaupungin metsät. Näitä muualta Suomesta tulleita on huomattavasti enemmän kuin ulkomaalaisia.

      0
  12. Kaikkien luontoalueiden kaatamista kannattavien tulisi miettiä mitä tästäkin jää tuleville sukupolville. Vaikka olisit ‘urbaaniuden’ kannattaja, niin onko sinulla oikeus ajaa alas luontoa, kun et tiedä haluaisivatko sinun jälkeläisesi asua vihreämmässä Helsingissä. Metsän saa kaadettua hetkessä, mutta koko ekosysteemin elvyttäminen jälkikäteen on mahdotonta (jos tulee katumapäälle). Suorastaan inhottavaa kuinka itsekkäitä ihmiset voivat olla; vaikka itse et arvostaisi luontoa, niin miksi muutkaan eivät saisi siitä nauttia? Metsät ovat olleet täällä ennen meitä ja toivottavasti myös meidän jälkeenkin..

    24+
    • Juuri tiiviillä, urbaanilla kaupunkirakenteella säästetään niitä metsiä. Östersundom ja Sipoonkorven tuleva kansallispuisto pelastuvat vain, jos nykyistä jo rakennettua kaupunkirakennetta tiivistetään.

      Helsingin seutu kasvaa tappavan tasaiseen tahtiin, viime vuonna reilulla 19 000 ihmisellä, ja jos Helsinki ei näitä asuta, kasvu valuu kehyskuntiin. Se vasta epäekologista onkin: henkilöautolla suhataan kymmeniä kilometrejä päivässä, metsää kaatuu omakotitalojen tieltä. Tätäkö haluat? (“inhottavaa kuinka itsekkäitä ihmiset voivat olla”).

      Sitten on toinen asia, kuinka paljon “luontoa” Helsingissä ylipäänsä täytyy olla. Tämä on kai makuasia. Itse haluaisin, että Suomessa olisi edes yksi kunnon kaupunki. Luontoahan luontoystäville Suomessa kyllä riittää.

      Kolmanneksi toivoisin “luontoystäviltä” tarkkuutta luontoterminologiaan: tienvierus liikennevihreä (jonka rakentamiseen yleiskaava lähinnä keskittyy) on eri asia kuin puisto tai lähimetsä. Jos jokaista suttuista puskapahaa hysteerisesti suojellaan “aarniometsämäisenä henkireikänä”, ei tämä keskustelu johda mihinkään.

      22+
      • Eikö juuri tienvieruksen liikennevihreä tee siitä tien käytöstä kaikille miellyttävämmän kokemuksen? Pitääkö tuon kokemuksen olla muka mielummin ahdistava?

        4+
      • Yhdellä hehtaarilla lähiluontoa on todennäköisesti kaupungin asukkaiden kannalta paljon suurempi arvo kuin yhdellä hehtaarilla aarniometsää jossain kaukaisen korven keskellä.

        Lähiluontoa voivat monet kaupunkilaiset (reippaimmat?) nähdä joka päivä, mutta sitä aarniometsän plänttiä vain hyvin harva, ja hekin varmaankin vain aika harvoin. On se kumma, jos ei tätä, näin yksinkertaista asiaa, KSV:ssä tai jossain Kallion “kuplassa” ymmärretä.

        Huom! Liikennevihreä ja lähiluonto eivät ole aina ihan sama asia, vaikka joskus voivat ollakin. Onko kävelijän metsäpolkua reunustava luonto liikennevihreää? Tuonkin tulkinnan saa mielestäni tehdä.

        Olkoon Helsinki jatkossakin Euroopan vehrein ja kesäisin vihrein kaupunki, tykkäsivät siitä sitten tiivistämistä ajavat “Vihreät” tai eivät. Myös meren sini (ja muutkin värisävyt) kuuluvat merenrantaniittyjen ja kallioiden tavoin Helsinkiin!

        21+
      • Osuvasti sanottu: ‘Helsingin seutu kasvaa tappavaan tahtiin’ ja tätä tappamista olet ajamassa tuhoamalla Helsingin luontoa.Helsinkiin tulee jo junaraiteita,rakentakoon naapurikunnat asemien läheiset peltonsa asuntoalueiksi.

        8+
      • Kaupunkihan antaa luvat minne saa rakentaa ja minne ei. Miksi esim Kuninkaantammen asuinalueen alta ollaan kaatamassa keskuspuistoa (joka ei todellakaan ole mikään mitätön ja arvoton ‘puskapaha’). Ja sinne nimenomaan kaavoitetaan pientaloja. Huvittavaa että kyseistä uutta asuinaluetta markkinoidaan ‘ekologisena’ ja samalla sen tieltä kaadetaan hehtaarikaupalla metsää. Pointti on se että näitä suurempiakin metsiä (kuten keskuspuisto) nakerretaan jatkuvasti joka suunnasta. Koska siihen tulee loppu!? Ilmeisesti vasta kun koko kaupunki on pelkkää betonia

        5+
      • Hyvä, jos ihmiset valuvat kehyskuntiin, eikä asutus pakkaudu ahdistavan pienelle alueelle! Jokaisella, myös jälkisukupolvilla, on oikeus VIIHTYISÄÄN elinympäristöön. Jos taas olet niin suurisieluinen ja epäitsekäs kuin kuvailet, niin miksi et lahjoita omaisuuttasi köyhille ja elä kuin munkki, vedellä ja näkkileivällä? Sisällötön ja pinnallinen heitto, että “Suomessa olisi edes yksi kunnon kaupunki” on itse asiassa näyte siitä että tiivistäjien todellinen agenda on hyvin tyhjä. Tietysti hyvin paljon on kiinni omista elämäntavoista – jos viettää suurimman osan ajasta sohvalla, niin silloin riittää jos vihreää on kukkaruukussa.

        9+
      • @prototype
        Olet täysin oikeassa – Kuninkaantammi ei ole osa keskuspuistoa, eikä Krim koskaan kuulunut Ukrainalle.

        2+
      • Helsingin yleiskaava ei ulotu Ukrainaan..Ihan omillaan himmaillaillaan. Hyvää on tulossa.

        4+
      • Kaikki haluaa mahdollisimman paljon luontoa. Tottakai. Yleiskaavan tekijät myös. Jos kaikki sanoo ei tänne täydennysrakentamista, jonneki muualle, ei minnekään tule mitään. Koskaan.

        Nyt oman näkymän yli, ja ajatellaan tulevia helsinkiläisiä.

        6+
    • Kaunis ajatus, että kaupunkibulevardit rakentuisivat nykyisten väylien tienvieruksille ja liikennealueille. Lopullisia kaavoja laadittaessa on kuitenkin bulevardien varjolla helppo vallata uusia viheralueita rakentamiseen. Se taitaa olla näiden bulevardien tarkoituskin.

      10+
  13. Munkkivuoressa Ulvilantien pohjoispuolen metsikkö on liito-oravan ydinaluetta ja arvokas lintukohde. Lisäksi se on toimiva virkistys- ja liikuntapaikka valaistuine reitteineen. Lähimetsä on erityisen tärkeä alueen lapsille ja vanhuksille. Sitä ei tule rakentaa tehokkaasti eikä sitä tule rakentaa väljästi vaan se on säilytettävä virkistyskäytössä nykyisille ja tuleville asukkaille. Rakennetut puistot ja kentät eivät korvaa lähimetsiä, jotka yleiskaavaluonnoksessa on Munkkivuoren ympäriltä hävitetty kokonaan. Luovempia ratkaisuja rakentamiseen, korkeampaa ja tiiviimpää bulevardeille, tyhjät toimitilat asuinkäyttöön.

    12+
  14. Yleiskaavassa on havainnekuva Vanhankaupungin kosken ja Pornaisten niemen rakentamisesta. Kalastajat joutuvat toimimaan parvekkeiden alla, vaikka ovat ujompia kun Talin golfaajat.

    Korkeat talot asettuvat aivan luonnonsuojelualueen reunaan. Koirat ovat jo nyt ongelma alueella ja niitä tulisi satoja lisää.

    Pornaisten niemen kevyempi rakentaminen ja asukkaiden koirakielto olisi toivottavaa. Nokkoset ja punkkitaudit eivät koituisi vakavammaksi ongelmaksi. Vartiosaarestakin tulee lemmikitön.

    1+
  15. Viher- ja virkistysalueet on hienosti huomioitu kaavaluonnoksissa, mutta myös luonnontilaista metsää on tärkeää säilyttää. Mielestäni sekä kaupunkiluonto- että virkistysverkostokartalla pitäisi rohkeasti linjata säilytettäviä alueita, eikä jättää näitä asemakaavalla määrättäväksi.

    Yksi tämänkaltaisista alueista on Munkkivuoren metsä, ja oikeastaan myös Tali kokonaisuutenaan. Alla linkki adressiin, jossa ehdotetaan Munkkivuoren metsän säilyttämistä virkistysalueena, ja vastaavan asuinrakentamisen keskittämistä alueen kaupunkibulevardien varteen:

    http://www.adressit.com/munkkivuoren_virkistysmetsa_sailytettava

    7+
  16. Täydennysrakentamisen epäonnistumisia voi käydä katsomassa Pukinmäessä, jossa kerrostalot on rakennettu muutaman metrin päähän toisistaa. Ikunoista ei näe muuta kuin naapuritalon seinän tai naapurin ikkunan. Tätäkö halutaan? Samalla logiikalla voitaisiin rakentaa keskustan umpikorttelien sisäpihat täyteen tornitaloja.

    9+
    • Ja täydennysrakentamisen onnistumisia voi käydä katsomassa Myllypuron aseman seudulla. Paikka on herännyt elämään!

      Tätä halutaan.

      0
  17. Ainakin Kuninkaantammeen tehtävät liikennejärjestelyt (esim bussitunneli paloheinästä Kuninkaantammeen) ON tuhonnut keskuspuistoa. Mitä lie linkittämällä kartallasi yrität osoittaa, prototype, on tuleva uusi asuinalue tuhoamassa osaa Keskuspuistosta. Kehotan käymään paikan päällä katsomassa miltä sekä Paloheinä, että Kuninkaantammen alue näyttävät nyt…

    6+
  18. Munkkivuoren lähimetsä on ahkerassa virkistyskäytössä: siellä retkeilevät lapset Munkkivuoren luontopainotteisesta päiväkodista, koululaiset ja Munkkivuoren asukkaat. Metsässä lenkkeillään ja leikitään. Kerrostalojen pihat eivät riitä ulkoilualueiksi. Lähimetsän arvo on juuri siinä, että sinne pääsee nopeasti, ilman autoa: pienetkin lapset jaksavat kävellä metsään ja takaisin. Monelle munkkivuorelaisperheelle nimenomaan läheiset metsäreitit on ollut syy valita asuinalueeksi juuri Munkkivuori.

    Munkkivuoressa yhdistyy kaupunki ja luonnonläheisyys hienolla tavalla. Toivon, että suunnittelussa muistetaan lähimetsien merkittävä virkistysarvo ja Munkkivuoren lähimetsä jätetään myös uusien, lähiseudulle rakennettavien talojen asukkaiden iloksi.

    5+
  19. Olisi mielenkiintoista tietää minkätyyppises ympäristössä kaavan suunnittelijat itse ovat elämänsä aikana asuneet. Omat kokemukset vaikuttavat vääjäämättä mielipiteisiin miten näemme ympäristön. Jos on aina asunut vain kaupunkiympäristössä, niin ei välttämättä ymmärrä tai osaa arvostaa elämäntyyliä, missä luonto on mukana arjessa. Tällaiselle henkilölle puisto on yhtä kuin ‘koffari” tai “espa” tms, kun taas joillekin se on lähes luonnontilassa oleva metsä. Joillekin riittää se että näkee vihreää vain katujen varsilla, toiset menevät metsään ihastelemaan kasveja, poimimaan sieniä tai vaikka katsomaan lintuja. Ja ennekuin joku kommentoi ‘että sitten voi muuttaa maalle jos haluaa elää kuten jälkimmäinen esimerkki’, niin yhtälailla metropolissa elämistä haluavia voisi kehottaa muuttamaan vaikka Lontooseen. Kaupungista pitäisi tehdä viihtyisä kaikille, ei vain keskustan sykettä haluaville…

    13+
    • Kyllä sienten ja marjojen poimiminen kaupunkialueilla on teoreettinen harrastus, vaikka tietäisi paikatkin. Aina joku ehtii ensin. Sieniä voi löytää vain, kun ahkerasti seuraa jotain paikkaa.

      Kaavoittajat tekevät työtään eli toteuttavat poliittisia päätöksiä. Lisäksi suunnittelussa näkyy todennäköinen eli oletettu kehitys. Metsä on hieno asia, mutta vilkkailla alueilla hoidettu puistokin on kovilla. Arabianranta on esimerkki hoidetun puiston onnistumisesta.

      3+
      • Arabianranta on rantakaistale, jossa kasvaa vain nurmikko. Itse en laske sitä puistoksi…

        12+
      • Vasureiden poliittiset päätökset jo näkyvät. Lisää sosiaalituella elätettaviä nolla varonmaksajia Helsinkiin rakennettaviin uusiin vuokrataloihin.
        Ja kehyskaupunkien poliitikot taputtavat käsiään.

        3+
      • Selkeästi et ole ymmärtänyt ylläolevaa kommenttia (sienestys oli vain yksi esimerkki harrastuksesta luonnossa) ja et ilmiselvästi ole myöskään ymmärtänyt mistä sienestyksessä on kyse (luonnossa olemisesta sienisaaliin lisäksi). Ja jos kysyisit esikaupunkialueilla eläviltä, niin nuo mainitsemat harrastukset eivät ole ‘teoreettisia’, vaan ihan todellisia…

        7+
      • Minäpä löysin viime kesänä jopa Koivusaaresta (Helsingin länsireunalla) ahomansikoita, otin niistä valokuvia, kun ne siellä kukkivat (muiden kasvien kera) ja myöhemmin, kun ne kauniin punaisina siellä minuakin ja ehkä tosin etupäässä pikku metsikön asukkeja vielä odottivat. Maistelin itse vain muutaman, loput jätin tuon Koivusaaren metsikön oikeille, vakituisille ja kesäasukeille, en “tiivistäjille”.

        Tuskin Kallion kuplan “tiivistäjä” tai kaavoittaja oli edellämainituista tietoinen, SoftGIS-klikkauksia tehdessään, kuten niin monesta muustakaan asiasta, kun tuollekin paikalle monimetrisiä sorakerroksia, louhetta, betonia ja asfalttia lienevät kohta tilaamassa. Pureskelkoot mielummin niitä viimeksimainittuja tai metrotunnelityömaalta levinnyttä hienojakoista kivipölyä, ylijääneitä nalleja, johtimen pätkiä tai kaikkea muuta moskaa, mitä metrotyömaalta ympäristöön on levinnyt ja yhä leviää.

        Sitä vain ihmettelen, miksi kaikki, myös ns. City-vihreät eivät uskalla olla aidosti vihreitä, sillä neljänneshehtaarinkin kokoinen metsä, joskus pienempikin tilkku, voi olla monelle, niin köyhälle kuin rikkaallekin, sellaisenaan sangen arvokas, havaintojen-elämysten-kokemusten lähde.

        Minne on kadonnut valtuutettujen rohkeus, muutamaa-paria poikkeusta lukuunottamatta? Nahjuksiako teistä on tullut? Betonivihreitä (lue: harmaita) ei kaupunki tai sen asukkaat kaipaa, vaikka muutama ahne grynderi ehkä kaipaisikin.

        6+
  20. Nimimerkille ‘taliin asuntoja’; syyllistyt pahemman luokan nimbyilyyn. Taliin ja muualle asuntoja lisää ja Vanhakaupunginlahti säästyköön, niinkö? Viis muista viheralueista kuin siitä minä näkyy omasta ikkunasta. Kaksinaamaista kirjoittelua

    8+
    • Anteeksi, etten ole vastannut. Olen lievittänyt kantaani asuin paikan mukana, mutta silti Herttoniemessä voi rakentaa lähemmäs rantaa ja perua Kivinokan ja Saunalahden suojelupäätös. Lahden suojelualue on kohtuuttoman suuri eikä sovi metropoliin. Viikin pellolle jo kohta rakennetaankin kuten on syytäkin. Myös pehtoorin mäelle kerrostaloja.

      Viikin luontopolut pitää saada koirattomiksi.

      1+
  21. Alyttömintä kaavasuunnitelmassa on kaupunkibulevardit. Helsinki on niemellä ja täältä on päästävä liikkumaan pohjoiseen, itään ja länteen. Jo nykyisellään teiden välityskyky on ajoittain riittämätön. Etelä-Helsingissä on edelleen kaksi satamaakin, Tallinnaan odotetaan jatkuvaa lisäkasvuakin. Sieltä tulee myös raskasta liikennettä, jonka on päästävä pois pussinperältä. Vaikka Helsingissä ei tarvitsisi päivittäin autoa, muualla harvaan asutussa Suomessa tarvitsee ja Helsingistä on päästävä liikkeelle. Aivan holtitonta verovarojen käyttöä olisi purkaa rakennetut eritasoliittymät valmiilta teiltä! Sitä paitsi kaupunkibulevardeille kaavailtu “elävä kadunvarsi” ei toteudu ylhäältä alas, Jo nyt kaikki kauppa on joko keskittynyt tai mennyt verkkoon. Elävyyttä bulevardin varrelle toisi sitten ilmeisesti olutkapakat nykytrendin mukaan.
    Mihin perustuu 180000 uutta työpaikkaa? Miksi ne tänne haluaisivat?
    Asumine perustuu liikaa ahtamiseen, Helsingissä ja Suomessa on TILAA VÄLJEMMÄLLE asumiselle. Vihreiden ideaali ihmisten sullomisesta tiiviisiin kerrostalolaatikoihin ei suojele ihmistä, joka on osa luontoa. Katsokaa jätkäsaarta.
    Torpataan ihmeellä näin älyttömät tulevaisuusvisiot!

    9+
  22. Missä osassa tarjolla olevaa laajaa sivustoa ja dokumenttiaineistoa kerrotaan, miten uuden yleiskaavan suunnittelussa otetaan huomioidaan maisema ja maisemalliset tekijät? Asia liittyy niin kaupunkikuvaan kuin myös kaupunkiluontoon, sekä niiden yhteensovittamiseen aika monillakin alueilla. Ei kai tätä tärkeää osaa kokonaissuunnittelussa ole kokonaan unohdettu?

    5+
  23. Hei,

    Maisema-asioita on käsitelty erityisesti tähänkin blogi-kirjoitukseen liittyvissä raporteissa ja teema-kartoissa, sekä merellinen Helsinki -teemakartassa ja yhteensovittaen toki myös itse kaavakartassa.

    0
  24. Liitteillä ei ole mitään merkitystä vahvistetussa yleiskaavassa jos niiden painoarvoa ei ole nostettu samalle tasolle kaavan kanssa.
    Grynderit pyyhkivät niillä takapuoltaan.

    2+

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.