Blogi: Liikkuminen

Citylogistiikan parantamiseksi ehdotetaan 11 toimenpidettä

Helsingin citylogistiikkaohjelman luonnos ja sen 11 toimenpide-ehdotusta ovat valmistuneet. Ohjelman tavoitteena on tehostaa kuljetuksia Helsingin kantakaupungin alueella niin, että liikenteen ruuhkautuminen ja sen aiheuttamat haitat vähenevät. Luonnoksesta toivotaan kommentteja 17. lokakuuta mennessä.

Helsingin kasvava asukasmäärä vaatii uusia palveluja ja yritystoimintaa, yritystoiminta puolestaan vaatii toimivaa jakeluliikennettä. Helsinki haluaa olla Suomen yritysmyönteisin kaupunki vuonna 2016 strategiaohjelmansa mukaisesti.

Ohjelmaluonnoksessa tärkeimpänä asiana nähdään jakeluliikenteen huomioiminen kiinteistöjen suunnittelussa. Toimenpiteissä painotetaan jakelu- ja huoltoliikennettä tarvitseville kiinteistöille laadittavaa lastaussuunnitelmaa – yksinkertaisimmillaan tietoa jakeluliikenteelle varatun pysäköintipaikan sijainnista.

Toinen toimenpide koskee tieliikennelain kokonaisuudistusta. Raportissa esitetään, että jalkakäytäville ja pyöräteille pysäköinnin ja pysäyttämisen tulisi olla kiellettyä, ellei liikennemerkillä toisin osoiteta.

Kolmas kärkitoimenpide ehdottaa, että Helsingin kantakaupungissa otetaan käyttöön jakeluliikenteen pysäköintitunnus.

Ohjelmassa ehdotetaan myös jätekuljetusten aikarajoituksia, pollareiden käyttöä kävelykatujen ja jalkakäytävien suojana, älyliikenteen ratkaisuja jakeluliikenteen pysähtymispaikkojen varaamiseen, katuesteistä tiedottamista, nettikaupan jakelukokeilua ja rakennusyritysten jakelukeskusta Kalasatamaan sekä keskustan huoltotunnelin kehittämistä. Myös eri toimijoiden uudenlainen yhteistyö on tärkeää citylogistiikan kehittämisessä.

Tutustu toimenpideohjelman luonnokseen (pdf)

Mielipiteet 17. lokakuuta mennessä

Toimenpideohjelmaa kehitetään kommenttien ja lausuntojen pohjalta. Tavoitteena on, että kaupunkisuunnittelulautakunta saa ohjelman käsiteltäväkseen syksyn 2014 aikana. Toimenpideohjelmasta järjestetään keskustelutilaisuus kantakaupungin liikkeille ja logistiikkayrityksille alkuvuodesta 2015.

Mielipiteet citylogistiikan toimenpideohjelman luonnoksesta pyydetään toimittamaan viimeistään 17.10.2014 kirjallisesti osoitteeseen Helsingin kaupunki, Kirjaamo, Kaupunkisuunnitteluvirasto, PL 10, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI, sähköpostilla helsinki.kirjaamo(a)hel.fi tai suullisesti kehittämisohjelman valmistelijalle.

Yleiskaava.fi-verkkokeskusteluun 17.10. mennessä tulleet mielipiteet käsitellään vuorovaikutusraportissa.

Lisätietoja: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, kansainvälisen logistiikan asiantuntija Ulla Tapaninen, p. (09) 310 37350, etunimi.sukunimi@hel.fi

Mitä mieltä olet luonnoksesta ja toimenpide-ehdotuksista?

9 kommenttia artikkeliin ”Citylogistiikan parantamiseksi ehdotetaan 11 toimenpidettä

  1. Toimenpideohjelmassa esitetään: jätteiden kuormausajat alakaisivat klo 6 ja jatkuisivat klo 22. Jätekuljetukset asuinkiinteistöjen pihoilta ajoitettava aikaan, jolloin pihoilla ei ole pieniä lapsia. Turvallisin aika aikainen aamu (tai keskipäivä, jolloin pienet tarhassa, kotona, kouluissa). Iltaisin voi roudata teollisuus- ja julkisten kiinteistöjen jätteitä. Eli: asuinkiinteistöjen pihoilta isot autot pois, silloin kun on ns. parasta pihalla oloaikaa. Olen kai nähnyt liian monta “jääkö tuo alle” -tilannetta kun suuret masiinat peruuttavat.

    2+
  2. Kantakaupungin ahtaille kaduille voisi varata jo nyt liikennemerkillä paikan lastaaville ajoneuvoille. Kunkin korttelin pari ensimmäistä pysäköintipaikkaa voisi varata tähän tarkoitukseen. Paikkaa saisivat käyttää kaikki lastaavat ajoneuvot, olivat ne jakeluautoja, jäteautoja, tai esimerkiksi invatakseja. Myös yksityisautot voisivat saada erillisen luvan ko. paikkoihin, silloin kun ne todistettavasti hoitaisivat vanhusten ja invalidien saattoliikennettä. Sopiva pysäköintiaika voisi olla max. 15 minuuttia. Ongelmaksi jäisivät vielä muuttoautot, jotka usein lastaavat pitemmän aikaa. Nyt nämä kaikki pysäköivät jalkakäytäville, mikä on ongelma kaikille jalankulkijoille, mutta erityisesti vanhuksille ja invalideille.
    Ahtailla kaduilla esimerkiksi jäteautot tukkivat pitkäksi aikaa myös ajoradan, mikäli ne eivät pääse jalkakäytävälle eivätkä mahdu porttikäytävään.
    Lastaamiseen varatut paikat olisivat pois pitkäaikaispysäköinnistä. Korvaavia paikkoja saisi helposti muuttamalla parkkipaikkoja vinoparkkipaikoiksi, kuten on tehty Museokadulla.

    6+
  3. Itseasiassa ei ole paljoa ketään jäänyt jäteauton alle vaikka päivällä ajetaan, sehän on käytännössä parhain aika ajaa kun pennut ovat koulussa ja hoidossa joten tuo aikainen aamu ei paljoa eroa tuo, nythän jo meidän tyhjäämisajat ovat 7-21 vaikkakin jotkut sällit ajavat aikaisemmin sillä monet eivät jaksa valittaa jos kuskit ajaa jo 4-5 aikaa aamusta, meluhaitta siitä on pientä verrattuna hajuun joka tulee täysistä pöntöistä joita ei ajeta pois…

    2+
  4. “Raportissa esitetään, että jalkakäytäville ja pyöräteille pysäköinnin ja pysäyttämisen tulisi olla kiellettyä, ellei liikennemerkillä toisin osoiteta.”

    Ehdotan seuraavaa: Jalkakäytäville ja pyöräteille pysäköinnin ja pysäyttämisen tulisi olla kiellettyä.

    7+
  5. Toimenpite-ehdotukset edustavat toivottavaa kehitystä, mutta painottaisin ohjelmassa vielä enemmän valvonnan merkitystä (sana valvonta mainitaan 4 kertaa). Pysäköinninvalvonnalle tulisi ohjata enemmän voimavaroja, jotta lastauspaikat säilyisivät vapaana ja jotta erilupia myös hankittaisiin. Epäilen, että nykyisen tasoisella valvonnalla omalupaiselle, satunaiselle huoltoliikenteelle olisi liian suuri kiusaus toimia aivan kuten ennenkin.

    Vaikka se ei ole toimenpideohjleman varsinainen tarkoitus, siinä voisi kuitenkin myös painokkaammin suosittaa ruuhkamaksujen käyttöönottoa, jotta katutilaa vapautuisi jakeluliikenteelle.

    8+
  6. Toivoisin, että jalkakäytäviä ja muita kävelyalueita suojeltaisiin nykyistä selvästi enemmän pollareilla. Toki siten, että tiettyihin paikkoihin jätetään tilaa jakelu- ja huoltoliikenteelle.

    Myös jalkakäytäville ja pyöräteille pysäköinnin kieltäminen lähtökohtaisesti tietyin poikkeuksin on kannatettavaa.

    Niin ikään jakeluliikenteen pysäköintitunnus on hyvä idea.

    1+
  7. Vuosien kokemuksella voin sanoa, että pikalähetysten ja yksittäisten kappaletavaroiden toimittaminen perille keskusta-alueella on muuttunut vuosi vuodelta vaikeammaksi.

    Aleksanterinkadulla saa huoltoliikenne pysähtyä vain klo 7-11, vaikka tavaroita toimitetaan pitkälle iltaan. Lähistöllä on alueen yrityksien ja kuljetustarpeen määrään nähden aivan liian harvassa huoltoliikenteelle varattuja pysäköintiruutuja. Nämäkin monesti täyttyvät siviiliautoista.

    Keskustan huoltotunnelista on ihmetelty, miksi sen käyttö on odotettua vähäisempää. Se sopii varmasti hyvin rullakko- ja lavatavaran toimittamiseen alueen suurempiin kauppoihin, joihin on hissiyhteys.
    Kappaletavaran kuljettamiseen se ei toimi, koska jakeluyrityksillä on kuormassaan monesti useammalle postinumeroalueelle yksittäisiä paketteja. Joutuisi kiertämään pitkät tunnelit, juoksemaan yksittäisiä paketteja eri huoltohisseillä ja kuitenkin palaamaan maan päällä lähistön kortteleihin. Aikaa kuluu, paketit myöhästyvät ja nykyisillä tiukoilla hintakilpailutuksilla toiminta menisi kannattamattomaksi.
    Tämän takia suunniteltu pelkästään raitiovaunujen ja taksien ajon salliminen Aleksanterinkadulla ei toimi. Kadulla on paljon yrityksiä, jotka osaltaan pyörittävät tämän maan taloutta ja ne haluavat pakettinsa ajoissa.
    Koska kaikki välikadut muutetaan pollareilla estetyiksi kävelykaduiksi, pitäisi edes ajettaville kaduille, myöskin Aleksanterinkatu, varata ympärivuorokautiselle huoltoliikenteelle tilaa.

    Jakeluliikenteen pysäköintitunnus on hyvä idea, jos sen valvonta toimii ja ruudut pidetään vapaana huoltoliikenteelle.
    Jakeluyrityksillä pitäisi olla mahdollisuus lunastaa lisätunnuksia edullisemmalla hinnalla. Jos yrityksellä pyörii useampi auto jatkuvasti kuljettamassa pikalähetyksiä ympäri pääkaupunkiseudun ja jokaiselle autolle tarvitaan keskustaa varten 370 €/vuosi maksava pysäköintitunnus, niin sekin raha lisätään suoraan kuljetushintoihin. Asiakas kärsii lopulta.

    Keskusta tai laitakaupunki, niin jalankulkijat ja pyöräilijät haluavat huoltoautot pois reitiltään, vaikka heille auton kiertäminen on vaivattominta. Ratikan ja joukkoliikenteen väylälle sitä ei voi kuitenkaan jättää.
    Tavaran pitää päästä helposti liikkumaan, jos halutaan rakentaa se yritysmyönteinen kaupunki.

    1+

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.