Blogi: Maailman kaupungit

Millainen asukastiheys kuuluu hyvään kaupunkiin?

Asukastiheys kertoo siitä, kuinka paljon tietyllä alueella on asukkaita suhteessa alueen pinta-alaan. Asukastiheys on Helsingissä suurimmillaan Alppiharjun alueella, jossa asuu yli 13 000 asukasta neliökilometriä kohden.

Kuvan nuppineulaesimerkin mukaisesti tämä tarkoittaisi 130 nuppineulaa hehtaaria kohden. Suuresta asukastiheydestä huolimatta Alppiharjun alueelta löytyy kuitenkin myös laajoja virkistysalueita, kuten Linnanmäki, sekä pienempiä puistoja.

Kaupunkitasolla asukastiheys laskee huomattavasti, jos kaupungin alue sisältää laajoja väljästi rakennettuja tai rakentamattomia alueita, kuten monessa suomalaisessa kaupungissa.

Asukastiheys on suurimpia kaupungin toiminnallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Esimerkiksi kadunvarsiliikkeillä sekä kahviloilla on sitä paremmat edellytykset toimia, mitä suurempi asukastiheys on.

Samaan asukastiheyteen voidaan myös päätyä hyvin erilaisilla kaupunkirakenteellisilla ratkaisuilla. Esimerkiksi tietyn alueen sisällä tehty tornitalorakentaminen, johon liittyy laajoja viheralueita, voi asukastiheydeltään olla pienempi kuin matala, mutta jatkuva urbaani rakenne.

Millainen asukastiheys kuuluu hyvään kaupunkiin?

11 kommenttia artikkeliin ”Millainen asukastiheys kuuluu hyvään kaupunkiin?

    • On mielestäni väärin puhua Helsingin asukastiheydestä unohtamalla Helsingin alueilla sijaitsevat laajat pientaloalueet. Helsingin rakennettujen asuintonttien pinta-aloista on yli 50% pientaloalueita. Pientaloalueet kerrostaloalueiksi rakentamalla päästään yli 4600%:n asukastiheyden kasvuun pientaloalueilla ja jos tehdään siitä yhteenveto, voidaan saada kaupungin asukastiheys nousemaan n. 2300% jokaista pientalotonttia kohden. Näin ainakin Laajasalon keskustassa on tapahtunut! Viiden pientalotontin tilalle on kaavoitettu n. 230 huoneiston kerrostaloalue. Kyllä asukastiheys nousisi nopeasti tällä konstilla! Sitä paitsi kuuluvatko pientalot kaupungin keskustaan? Olen kyllä kuullut, että ihmiset mieluimmin asuvat kaupungin keskustassa omakotitalossa järven rannalla, mutta miten sen kanssa nyt sitten oikein on????
      Ovatko pientalot kaupungin keskustassa puistoja, vai mitä ne ovat?

      0
  1. Kannattaa muistaa, että kaupungin omat normit estävät nykyisin Alppiharjun kaltaisen asukastiheyden rakentamisen. Alppiharjun asukastiheys perustuu kompaktin kokoisiin asuntoihin (noin 20 neliön yksiöitä ja 30 neliön kaksioita). Tällaisille voisi olla kysyntää nytkin – jos siis niitä saisi rakentaa.

    Olisi luontevaa, että asumisväljyys vähitellen kääntyisi laskuun. Isompia asuntoja on käytännössä tarvittu valtavan tavaramäärän säilyttämiseen. Tulevaisuudessa tavaroita tulee olemaan vähemmän, kun tilaa vievät esineet (esim. levyt, kirjat) korvautuvat pienikokoisilla teknisillä laitteilla.

    Alppiharjulla aikanaan useita vuosia asuneena en laskisi Linnanmäkeä virkistysalueeksi. Sen sijaan Töölönlahti oli lähivirkistysalueena kävellen tavoitettavissa, mutta tärkeimpinä pidin pyörällä tavoitettavia Kivinokkaa, Viikki-Vanhankaupunginlahtea ja Keskuspuistoa.

    Vaikka Alppiharju on hyvää kaupunkia, osa sen toiminnallisuudesta johtuu, että sieltä on yhteydet laajoille luontoalueille. Visioraporttia selatessa tuntuu, etteivät suunnittelijat lainkaan tunnista luontaisina säilyneiden metsä- ja ranta-alueiden merkitystä. Esim. merellisen Helsingin visio on kammottavaa katsottavaa luontoalueille suunniteltuine rantaraitioteineen ja “merellisten urbaanien suurten festivaalitapahtumien näyttämöineen”.

    10+
  2. Vielä sen verran, että Linnanmäki taitaa sijaita Alppilassa – se ei siis vaikuta Alppiharjun asukastiheyteen millään lailla. Vai olisiko Linnanmäki nykyisin peräti oma kaupunginosansa?

    2+
    • Kirjoituksessa puhuttaneen Alppiharjun suurpiiristä, johon kuuluu Alppiharju sekä Alppila.

      0
  3. Mieluummin vähän matalampi asukastiheys ihmisiä ja puistoja varten, kuin korkea asukastiheys kahviloita varten.

    8+
  4. Mielestäni rakennetut alueet erityisesti hyvien liikenneyhteyksien äärellä on syytä rakentaa tiiviisti. Tornitaloja tai ei, samapa se. Näyttäisi esimerkkien valossa siltä, etteivät uudet tornitaloalueet ole sen tiiviimmin rakennettuja kuin ns. perinteinen korttelikaupunki tyyliin Punavuori tai Alppiharju. Lisäksi niiden kävely-ympäristö tuppaa olemaan varsin surkeaa. Mitään tornitaloja vastaan ei minulla siis ole, kunhan katutason ympäristö on mielenkiintoista ja kaupunkirakenne jatkuvaa. Hyvä olemassaoleva esimerkki korkeasta rakentamisesta on hotelli Torni.

    Aidosti hyvien liikenneyhteyksien äärellä olevia korttelikaupungin alueita ei ole syytä ylenpalttisesti, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta jättää rakentamatta. Rakennetuilla alueilla pienet rakennetut korttelipuistot ovat tärkeitä, mutta niitäkään ei saa olla liikaa. Etu-Töölössä, Kalliossa tai Punavuoressa näitä on sopivasti, mutta esim. Taka-Töölössä jo mielestäni liikaa. Heikon sijainnin alueilla voi olla laajempia rakennettuja puistoja, kuten esim. Kaivopuisto. Luonnontilaisia laajoja alueita on ehdottomasti syytä jättää myöskin kehä I sisälle, esim. Kivinokka, Keskuspuisto ja Seurasaari. Vilkkaiden katujen varret on kuitenkin syytä rakentaa, esim. Paciuksenkatu, Hämeenlinnanbulevardi, Itäbulevardi – mutta yhtä korttelia syvemmälle näihin laajempiin puistoihin/metsiin ei pääsääntöisesti pidä mennä.

    Epämääräiset puolijulkiset piha-alueet, joita tyypillisesti tornitalojen ympärillä on eivät mielestäni ole järin toimiva ratkaisu kaupungissa. Jako julkiseen katutilaan ja yksityiseen sisäpihaan toimii. Piha tai sen suuruus ei sinällään ole tiiviissä kaupunkiympäristössä aina ensisijaisen tärkeää. Esim. Berliinin Prenzlauer Bergissä on Punavuoren tapaan todella tiiviisti rakennetuilla kortteleilla saavutettu korkea asukastiheys ja hyvät palvelut. Toisaalta alue tuntuu hyvin avaralta ja vehreältä katupuineen ja suurine puistoineen. Jos jotain huonoa alueesta pitää sanoa, niin korttelien pituus monin paikoin hankaloittaa liikkumista ja pysäköidyt autot pilaavat kyllä näkymiä – kadut voisivat olla ehkä hieman kapeampiakin.

    2+
    • En kyllä oikein voi yhtyä näkemykseesi puistojen kovin paljoa liian suuresta määrästä missään päin kaupunkia. Puistot ovat kaupungin henkireikä ja monille asukkaille tavattoman tärkeitä. Riittävät viheralueet kaupungissa ovat myös Helsingin vahvuus ja vetovoimatekijä verrattuna moniin muihin kaupunkeihin.

      Lisäksi vilkkaiden sisääntuloväylien – kuten Hämeenlinnanväylä – oheen voidaan kyllä rakentaa, kunhan itse väylä tunneloidaan ensin. Muussa tapauksessa ei saada kuin jälleen uusi lähiö, mutta sellainen jonka keskellä menee vilkkaasti liikennöity ja ruuhkainen valtaväylä. Tunnelointi mahdollistaisi myös tienpäällisen autokadun rakentamisen kevyemmin ja vapauttaisi rakennustilaa maanpäältä. Tällöinkin voi kuitenkin miettiä, onko syytä rakentaa vain yhtä pitkää talojonoa, mitä vaikutat ehdottavan, vai olisiko pyrittävä rakentamaan enemmän ryppäitä.

      Mitä tulee katujen kapeuteen, eivät ne muutamat autot parkissa kyllä “maisemia” hirveästi yleensä haittaa. Toki jos on mahdollista, kaikkien kannalta parempi ratkaisu olisi rakentaa riittävästi maanalaisia autopaikkoja. Leveämmillä kaduilla on lisäksi paremmin tilaa vaikkapa terasseille, viherisututksille ja tulevaisuuden tarpeille.

      5+
  5. Rakentakaa uudet alueet niin tiiviisti, kuin niitä joku ikinä haluaa ostaa, mutta jättäkää vanhat valmiiksi rakennetut kaupunginosat puistoineen rauhaan!

    8+
    • Uudet alueet on syytä rakentaa tiiviksi ja korkeiksi alueiksi. Omakoti ja rivitaloalueita Helsingissä on jo tarpeeksi. Vanhoja lähiöitä ei kannata pilata rakentamalla ne täyteen. Vanhat alueet ovat suunniteltu ja rakennettu väljiksi niin ettei ikkunoista tarvitse katsoa muutaman kymmenen metrin etäisyydellä olevaa naapuritalon seinää.
      Lisää asuntoja saadaan rakentamalla uudet alueet todella korkeiksi.
      Vanhoja omakotialueita on rakennettu niin täyteen, että naapuritalo on muutaman metrin etäisyydellä, ikkunoista voi sitten katsella naapureita, ei kovin viihtyisää!!
      Uudet alueet voidaan suunnitella viiihtyisiksi, ei tarviste huomioida vanhaa rakennuskantaa ja alueen pilaamista täydennysrakentamalla.

      7+
  6. Rakennetaan keskustasa n. 5-7 km säteellä keskustasta tiiviiisti ja korkealle, umpikortteleita ja todella korkeita taloja.

    4+

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.