Blogi: Yleiskaavaprosessi

Visioteema: Kohti Urbaania Helsinkiä

Urbaanissa Helsingissä on enemmän kaupunkia kaupungissa. Helsinki on rakenteeltaan nykyistä tiiviimpi kaupunki, missä on useampia pikkukaupunkia muistuttavia työpaikkojen, asumisen ja vapaa-ajan virikkeiden kerrostumista kehittyneitä keskusta-alueita. Kaupungit kaupungissa ovat sosiaalisesti ja alueellisesti tasa-arvoisia.

Pyöräily on raideliikenteen ohella sujuvimpia liikkumismuotoja keskustasta toiseen ja jalankulkijan rooli keskustoissa on vahvin. Kävelykatuja ja katutiloihin avautuvia toimintoja löytyy ympäri Helsinkiä. Ihmiset kerääntyvät julkisille paikoille järjestämään omia tapahtumiaan, tapamaan toisiaan, viettämään aikaa ja tekemään työtä vuodenajasta ja vuorokauden ajasta riippumatta. Eläköön elävä kaupunki Helsingissä.

Tavoitteet

  • Urbaanin Helsingin alue laajenee
  • Kantakaupunki kasvaa laajenemalla ulospäin
  • Esikaupunkikeskukset kehittyvät tiiviiksi ja toiminnallisesti monipuolisiksi keskusta-alueiksi
  • Kadut muodostuvat urbaanin elämän näyttämöiksi
  • Katutila käsitetään myös toiminnan paikaksi, ei vain liikenneväyläksi
  • Kadut tarjoavat jalankulkijalle sekä pyöräilijälle laadukasta ja mielenkiintoista liikkumisympäristöä

Toimenpiteet

  • Käsitellään esikaupunkikeskuksia kantakaupungin tapaan urbaaneina keskustakokonaisuuksina
  • Kehitetään alueita kantakaupungin periaattein: toiminnallisesti sekoittunut rakenne, palvelut ja kauppa kivijalassa, pysäköinti kadun varressa tai maan alla, talot kiinni kadussa, verkkomainen katurakenne jne.
  • Mahdollistetaan alueille kriittisen massan muodostuminen monipuolisen palvelutarjonnan ylläpitämiseksi
  • Kehitetään liikkumisympäristöä etenkin jalankulkijan ja pyöräilijän näkökulmasta
  • Panostetaan mielenkiintoisen ensimmäisen kerroksen muodostumiseen
  • Laajennetaan ja kasvatetaan kävelykatualueita
  • Luodaan pyöräilyn laatukäytäväverkosto
  • Kurotaan urbaanien alueiden kaupunkirakennetta yhteen kaupunkibulevardien avulla
  • Kaupungin tiivistyessä panostetaan viheralueiden laatuun sekä seudullisten virkistysalueiden parempaan saavutettavuuteen

Visioteeman työryhmä: Virpi Mamia, Douglas Gordon, Sakari Jäppinen, Salla Ahokas, Crista Toivola, Tapani Rauramo ja Marja Piimies kaupunkisuunnitteluvirastosta.

Mitä mieltä olet tämän yleiskaavan visioteeman ajatuksista?

12 kommenttia artikkeliin ”Visioteema: Kohti Urbaania Helsinkiä

  1. Hyvä tavoite, ja tällä saralla varmasti olisi paljonkin tehtävää!

    Toimenpidelistaan voisi mielestäni lisätä ainakin:
    – Helsinkiin tulevien moottoriteiden bulevardisoinnin [1] (vai tätäkö tuolla bulevardeilla tarkoitettiin?)
    – Raitiotielinjojen jatkaminen nykyistä kauemmas
    – Kaupunkirakentamisen salliminen [2] ja
    – Kantakaupunkimaisen tiiviin rakentamisen lisääminen kaavoilla (ei sellaista lähiötä kuin Jätkänsaareen esimerkiksi)

    [1] http://www.ihmistenkaupunki.fi/2012/09/22/miten-moottoritiesta-tehdaan-katu/
    [2] http://www.ihmistenkaupunki.fi/2012/06/04/kaupunkirakentamisen-laillistaminen/

    7+
    • Tavoitteet ovat ehdottomasti kunnossa!

      Myönnettävä on, että hieman pelkään toteutuksen puolesta – “urbaani” kääntyykin tarkoittamaan tiiviimmäksi kasvavaa mutta palveluiltaan autokauppakeskukseen tukeutuvaa ihmisvarastoaluetta, korttelit jäävät suurien rakennusliikkeiden synnyttämiksi yksipuolisiksi kolosseiksi ja Pyhä Auto pysyy yhä kaupunkisuunnittelun lähtökohtana.

      Ehkä kansalaisyhteiskunnasta kiirivä viesti saavuttaa koneiston ja muutos parempaan todella tapahtuu. Kuun lopulla selviävän hiukkasnormituksen kohtalo määrää melko paljon tuon “urbaanin” todellisesta olemuksesta.

      7+
  2. Toivon todella, että urbaani Helsinki laajenee visioiden kuvaamalla tavalla. Merkittäviä keinoja sen saavuttamiseen ovat motareiden maankäyttöratkaisut, raitioverkon laajentaminen, ympäristönormien tulkinnassa joustaminen sekä ylimoitetuista autopaikoista ja pistetalopakkomielteestä luopuminen. Olisi myös hyvä, että tiiviiseen ja tiheästi asuttuun kaupunkiin kaavoitettaisiin riittävästi liiketiloja eikä pelkästään ostoskeskuksia. Sekoittunutta kaupunkirakennetta lisää!

    11+
    • Raitiotieverkon laajentaminen on hyvä toimenpide kohti urbaania Helsinkiä. Raitiotieväyliä ei pitäisi kuitenkaan rakennella viheralueiden läpi tai kävelykaduille.

      1+
  3. Hienoa. Sanoisin että aivan fantastista, mutta se kuulostaa jo hieman kuluneelta. Edellisillä kommentoijilla myös kannatettavia huomioita ja mielipiteitä. Toivottavasti visio tavoitteine ja toimenpiteineen todella toteutuvat.

    3+
  4. Hienoa, että urbanismi on otettu näin isolla painoarvolla mukaan. Tässä on potentiaalia, joskin se vaatii suunnittelijoilta ja päätöksentekijöiltä sekä taitoa että rohkeutta. On erittäin helppo vastustaa tiivistämistä ja vastustukselle on helppo saada poliittista kannatusta. Kannustan yleiskaavoittajia pohtimaan sitä miten asioista viestitään. Nyt tuntuu siltä, että kaupunkirakenteen tiivistämistä kannattavilla on todistustaakka – heidän on aina todisteltava miten synnytetään parempaa ja elinvoimaisempaa kaupunkia ja jossa palvelut voidaan turvata jne. Minusta todistustaakka pitäisi sälyttää tiivistämisen vastustajille – miten he argumentoivat sen, että vanha väljä kaupunkirakenne koituu pitkällä aikajänteellä asukkaiden hyväksi?

    9+
  5. Toivottavasti tulevaisuudessa rakentamisnormeista pystytään osin luopumaan tai edes joustamaan. Esim. autopaikkanormi ei palvele todellakaan kaikkia ja kylppäreistä ei tarvitse tehdä välttämättä niin valtavia. Lisäksi asuntojen keskineliöihin voisi tehdä vaihtelua alueittain. Taloja voisi tehdä myös lähemmäs katuja, kuten vanhassa kantakaupungissa, joka on Suomen halutuinta asuinaluetta.
    Lisäksi vanhaan kantakaupunkiin pitäisi ehdottomasti pystyä kaavoittamaan enemmän ja rakentaamaan lisää (Kamppi, Hakaniemi, Töölönlahti, Töölö, Eläintarha, Meilahti, Alppila jne.). Vapaatakin tilaa tulee olla, mutta ei ylisuuria ja tuulisia aukioita, jotka ovat sitten parkkipaikkoja tai teiden ympäröimiä. Jos pistetaloja halutaan rakentaa, niissä tulee olla kerroksia 5 – 20, jopa enemmänkin jos halutaan.

    3+
    • Ilmeisesti tätä palstaa sensuroidaan, kun tässä joitakin päiviä sitten kirjoitin tähän kommentiin vastaukseksi tarkentavan kysymyksen, joka taisi edustaa ns. “väärää mielipidettä” – vaikken ehtinyt mitään mieltä edes olla! Tämä on valitettavaa ja toivoisin, että kommenttini nyt säilytettäisiin tässä viestiketjussa. Kiitos, sanoo demokratia ja avoimuus! Halusin tietää, mitä ovat kirjoittajan ja “tykkääjien” mielestä kantakaupungissa, esim. Töölössä ne paikat, johon mahtuu rakentamaan. Töölön asukastiheys on tällä hetkellä samaa luokkaa kuin Milanossa, Lissabonissa ja Brysselissä, ja tuplasti se mikä Helsingissä keskimäärin ja triplasti se mikä Hampurissa. Kertokaa nyt rehellisesti ne jotka sitä mieltä olette. Vai ettekö uskalla? Järjen ääni saattaisi siitä älähtää.

      0
      • Töölö on toki viihtyisästi ja tiivisti rakennettu, mutta aina voi jotain keksiä – täydennysrakentamista on nyt jo tuloillaan esim. entisen autokomppanian tiloihinn ja Marian sairaalan nurkilla ollaan tiivistämässä.

        Kalliossa on ihan parin viime vuoden aikana purettu matalia 60-luvun siipiä ja rakennettu täyskorkeita taloja tilalle, kuten Kolmannelle linjalle ja Käenkujalle. Linnanmäen eteläpuolellakin voisi olla tiivistämisvaraa. Silmät auki kantakaupungissakin!

        1+
  6. Hyvä visio! Urbaani tiivis kaupunkimiljöö on myös ikääntyvälle väestölle sopiva. Tavoitteena tulee olla se, että asukkaat, niin nuoret kuin vanhatkin, löytävät tarvitsemansa palvelut kivenheiton päässä kodista, oman tai naapurikorttelin kivijalkatasosta.
    Mutta jotta monipuolisia lähipalveluja todella syntyisi sinne missä ihmiset asuvat, kaavoittajien olisi otettava tiukka kanta kauppakeskuksiin.
    Kauppakeskukset toimivat urbanismia vastaan, imevät ostovoimaa lähipalveluilta ja yllyttävät henkilöauton käyttöön. Niitä ei tulisi enää rakentaa lisää ja olemassa olevia kauppakeskuksia voitaisiin monin paikoin lakkauttaa ja tilat muuntaa johonkin toiseen käyttöön sopiviksi.

    4+
  7. Toivoisin, että kuitenkin muistettaisiin nyt se, että Helsingin niemellä on nyt jo varsin tiivistä ja hienoa kaupunkia. Ei “urbaani kaupunki” (tårta på tårta…) siellä ole mitenkään hukassa, eikä niiden vähien viimeisteltyjen historiallisten puistojen, joita meillä on, täyttäminen taloilla varmasti lisää kenenkään elämänlaatua. Jäitä siis hattuun. Vaikea uskoa, että palvelut paranisivat (oma posti, kivijalkojen erikoisliikkeet) sillä että loputkin yhteiset olohuoneet uhrataan. Jollei asukasmäärältään suomalaisen pikkukaupungin kokoisessa kaupunginosassa pystytä turvaamaan ko. palveluiden moninaisuutta, niin vika on jossakin muualla kuin tiiveyden puutteessa – vaikkapa elintarvikeliikkeiden “duopolissa”.

    1+

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.